Kuolinpesä ja perintö: tarvitaanko uskottu mies lapsille?

Edunvalvojan sijainen tarvitaan alaikäiselle perilliselle myös kuolinpesän yhteishallinnossa tulevia hallintotoimia varten, jos samaan pesään kuuluu lapsen vanhempi/edunvalvoja.

Pesän hallintoa on esim. omaisuuden myyminen/ostaminen/vuokraaminen, rahavarojen käyttäminen jne.

Gradisti kirjoitti:

Edunvalvojan sijainen tarvitaan alaikäiselle perilliselle myös kuolinpesän yhteishallinnossa tulevia hallintotoimia varten, jos samaan pesään kuuluu lapsen vanhempi/edunvalvoja.

Pesän hallintoa on esim. omaisuuden myyminen/ostaminen/vuokraaminen, rahavarojen käyttäminen jne.

Lue lisää

Ei edunvalvojan sijaista tarvita pesän omaisuuden myymiseen/ostamiseen/vuokraamiseen... Kyllä leski lasten edunvalvojana voi heitä näissä toimissa edustaa, ellei ole lapsen vastapuolena eli itse ostamassa/myymässä/vuokraamassa pesän omaisuutta. Sen sijaan näihin toimiin (kuten myös ositukseen ja perinnönjakoon, ellei niitä tee pesänjakaja) tarvitaan maistraatin lupa (jonka edunvalvoja voi hakea).

yx tavallinen kirjoitti:

Ei edunvalvojan sijaista tarvita pesän omaisuuden myymiseen/ostamiseen/vuokraamiseen... Kyllä leski lasten edunvalvojana voi heitä näissä toimissa edustaa, ellei ole lapsen vastapuolena eli itse ostamassa/myymässä/vuokraamassa pesän omaisuutta. Sen sijaan näihin toimiin (kuten myös ositukseen ja perinnönjakoon, ellei niitä tee pesänjakaja) tarvitaan maistraatin lupa (jonka edunvalvoja voi hakea).

Lue lisää

Edunvalvojan sijainen tarvitaan kaikkiin kuolinpesän yhteishallintotoimiin, joita ovat mm. mainitsemani oikeustoimet. Syy tähän on se, että yhteishallinnossa lesken ja alaikäisten lasten kesken SAATTAA tulla eturistiriitatilanne, minkä vuoksi laki edellyttää edunvalvojan sijaisen määräämistä (L holhoustoim. 32 § 3 mom).

Lupa-asiat ovat sitten asia erikseen. Yhteishallintoon ei sinänsä tarvita maistraatin lupaa. Nimenomainen sopimus jakamattomassa kuolinpesässä elämisessä vaatii maistraatin luvan.

Gradisti kirjoitti:

Edunvalvojan sijainen tarvitaan kaikkiin kuolinpesän yhteishallintotoimiin, joita ovat mm. mainitsemani oikeustoimet. Syy tähän on se, että yhteishallinnossa lesken ja alaikäisten lasten kesken SAATTAA tulla eturistiriitatilanne, minkä vuoksi laki edellyttää edunvalvojan sijaisen määräämistä (L holhoustoim. 32 § 3 mom).

Lupa-asiat ovat sitten asia erikseen. Yhteishallintoon ei sinänsä tarvita maistraatin lupaa. Nimenomainen sopimus jakamattomassa kuolinpesässä elämisessä vaatii maistraatin luvan.

Lue lisää

Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

"32 §

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.

yx tavallinen kirjoitti:

Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

"32 §

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.

Lue lisää

Holhoustoimilain tulkintani ei ole vain omani. Tutustupa oikeuskirjallisuuteen alalta, esim. Urpo Kankaan teoksiin.

32 § edellyttää edunvalvojan sijaisen käyttämistä jo tilanteissa, joissa saattaa tulla eturistiriita. Sen soveltaminen ei edellytä konkreettisen eturistiriidan olemassoloa. Pelkästään se, että leski ja alaikäiset lapset kuuluvat samaan kuolinpesään johtaa siihen, että leski saattaa joutua arvioimaan pesän puolesta tehtyä oikeustointa sekä omien etujensa että alaikäisten lastensa etujen kannalta. Tämän vuoksi tilannetta voisi verrata analogisesti virkamiehen esteellisyydestä voimassaolevaan periaatteeseen, että asioiden on myös näytettävä puolueettomalta ulkopuolisen silmissä, ei riitä, että virkamies sinänsä on puolueeton asiassa. Näin on tässäkin. Lesken toimiin ei saa kohdistua epäilyä hänen toimiessaan lastensa puolesta. Epäily syntyy, kun leski arvioi tekemisiään sekä itsensä että lastensa etu huomioon ottaen.

Lähtökohtaisesti siis edunvalvojan sijainen tarvitaan aina kaikkiin pesässä tehtyihin oikeustoimiin, jos sekä leski että hänen alaikäiset lapsensa ovat saman pesän osakkaina.

Gradisti kirjoitti:

Holhoustoimilain tulkintani ei ole vain omani. Tutustupa oikeuskirjallisuuteen alalta, esim. Urpo Kankaan teoksiin.

32 § edellyttää edunvalvojan sijaisen käyttämistä jo tilanteissa, joissa saattaa tulla eturistiriita. Sen soveltaminen ei edellytä konkreettisen eturistiriidan olemassoloa. Pelkästään se, että leski ja alaikäiset lapset kuuluvat samaan kuolinpesään johtaa siihen, että leski saattaa joutua arvioimaan pesän puolesta tehtyä oikeustointa sekä omien etujensa että alaikäisten lastensa etujen kannalta. Tämän vuoksi tilannetta voisi verrata analogisesti virkamiehen esteellisyydestä voimassaolevaan periaatteeseen, että asioiden on myös näytettävä puolueettomalta ulkopuolisen silmissä, ei riitä, että virkamies sinänsä on puolueeton asiassa. Näin on tässäkin. Lesken toimiin ei saa kohdistua epäilyä hänen toimiessaan lastensa puolesta. Epäily syntyy, kun leski arvioi tekemisiään sekä itsensä että lastensa etu huomioon ottaen.

Lähtökohtaisesti siis edunvalvojan sijainen tarvitaan aina kaikkiin pesässä tehtyihin oikeustoimiin, jos sekä leski että hänen alaikäiset lapsensa ovat saman pesän osakkaina.

Lue lisää

Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.

yx tavallinen kirjoitti:

Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.

Lue lisää

Oletteko Te koulutukseltanne lakimies ?
Jos saan Teiltä udella ?
Te annatte niin selkeitä vastauksia.
On kiva, kun joku auttaa näissä lakiasioissa.
Kiitos Teille vaan, kun jaksatte autella meitä.

yx tavallinen kirjoitti:

Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

"32 §

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.

Lue lisää

Osituksen tekemättä jättämisen osalta tuli mieleen yx tavallisen kommenttiin liittyen se, tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä.

Passiviisuus ja ositus kirjoitti:

Osituksen tekemättä jättämisen osalta tuli mieleen yx tavallisen kommenttiin liittyen se, tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä.

Lue lisää

Vaikkei kysymys ollutkaan minulle osoitettu, kommentoin.

Yhteishallinto edellyttää edunvalvojan sijaista, jos leski ja alaikäinen ovat samassa pesässä. Tällöin on otettava huomioon myös lesken jakamattomuussuoja, joka aina aiheuttaa eturistiriitatilanteen pesässä. Alaikäisen lapsen etujen valvominen lesken käyttöoikeushallintoa vastaan on tapahduttava edunvalvojan sijaisen toimesta. Kyse voi olla merkittävistäkin taloudellisista arvoista.

Samalla kun edunvalvojan sijainen on määrätty, hänen tulee aina harkita, pitääkö alaikäisten lasten puolesta esittää jakovaatimus perinnönjaon käynnistämiseksi. Usein pesän jakaminen on alaikäisen kannalta edullisin vaihtoehto, koska leski saa jakamattomassa pesässä hyväkseen omaisuuden tuoton. Esim. jos pesään kuuluu suuria pankkitalletuksia, korot kuuluvat leskelle jakamattomuussuojan nojalla.

Kysyit: "tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä?"

Passiivisuus osituksen tai perinnönjaon suhteen ei kuitenkaan koskaan sinänsä aiheuta edunvalvojan sijaisen määräämistä. Kun pesää ei ryhdytä jakamaan (eikä ositustakaan silloin tarvitse tehdä) ei tämä tilanne voi sinänsä olla "pätemätön". Ongelmallinen se usein on alaikäisen etujen kannalta, mutta laissa on tässä kohden aukko. Kukaan ei varsinaisesti valvo, että kuolinpesään edunvalvojan sijainen aina määrättäisiin, vaikka tarve siihen olisikin olemassa. Maistraatti tosin saa perukirjasta kopion, mutta he eivät tarkista, onko pesässä eturistiriitatilanne mahdollinen. Tähän ei maistraateissa yleensä riitä resurssitkaan.

yx tavallinen kirjoitti:

Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.

Lue lisää

Maistraatit ovat tässä suhteessa valitettavasti leväperäisiä.

Gradisti kirjoitti:

Maistraatit ovat tässä suhteessa valitettavasti leväperäisiä.

...on se että ei nähdä punaista lankaa leskiperheen asioitten hoidossa. Pyydellää sitten päämiestä (esim. 1v lapsi) palaveihin ja kokouksiin - langetetaan satojen ellein tuhansien eurojen ylimääräisiä kuluja siitä, että esimerkiksi asuntoa vaihdetaan (normaalin elämään kuuluvia asioita) jne....

Gradisti kirjoitti:

Vaikkei kysymys ollutkaan minulle osoitettu, kommentoin.

Yhteishallinto edellyttää edunvalvojan sijaista, jos leski ja alaikäinen ovat samassa pesässä. Tällöin on otettava huomioon myös lesken jakamattomuussuoja, joka aina aiheuttaa eturistiriitatilanteen pesässä. Alaikäisen lapsen etujen valvominen lesken käyttöoikeushallintoa vastaan on tapahduttava edunvalvojan sijaisen toimesta. Kyse voi olla merkittävistäkin taloudellisista arvoista.

Samalla kun edunvalvojan sijainen on määrätty, hänen tulee aina harkita, pitääkö alaikäisten lasten puolesta esittää jakovaatimus perinnönjaon käynnistämiseksi. Usein pesän jakaminen on alaikäisen kannalta edullisin vaihtoehto, koska leski saa jakamattomassa pesässä hyväkseen omaisuuden tuoton. Esim. jos pesään kuuluu suuria pankkitalletuksia, korot kuuluvat leskelle jakamattomuussuojan nojalla.

Kysyit: "tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä?"

Passiivisuus osituksen tai perinnönjaon suhteen ei kuitenkaan koskaan sinänsä aiheuta edunvalvojan sijaisen määräämistä. Kun pesää ei ryhdytä jakamaan (eikä ositustakaan silloin tarvitse tehdä) ei tämä tilanne voi sinänsä olla "pätemätön". Ongelmallinen se usein on alaikäisen etujen kannalta, mutta laissa on tässä kohden aukko. Kukaan ei varsinaisesti valvo, että kuolinpesään edunvalvojan sijainen aina määrättäisiin, vaikka tarve siihen olisikin olemassa. Maistraatti tosin saa perukirjasta kopion, mutta he eivät tarkista, onko pesässä eturistiriitatilanne mahdollinen. Tähän ei maistraateissa yleensä riitä resurssitkaan.

Lue lisää

Tässä uudessa lainsäädännössä ei käytännössä useinkaan toteudu perheen (ja sitä kautta alaikäisen lapsen) etu. Holhoussäännöstö ja byrokratia aiheuttaa ylimääräistä kustannusta ja vaikeuttaa asioitten hoitoa. Esim. asuntokaupassa on hermot kovalla koetuksella.

Lain mukaanhan edunvalvonnan piiriin pitäisi päästä/joutua jos alaikäisellä lapsella on omaisuutta yli 15 tEur. Käytännössä tämä ei yleensä toteudu. (Käytännössä: jos lapsella omaisuutta yli 5 tEur ja vanhempi tai vanhemmat kuolevat, niin edunvalvonta iskee - ei muulloin).