Kuolinpesä ja perintö: tarvitaanko uskottu mies lapsille?

Kuolinpesä ja perintö

Mikäli toinen puoliso kuolee, ja puolisoilla on alaikäisiä lapsia, olisi kuolinpesän osakkaina vainajan ja eloonjääneen puolison yhteiset lapset ja eloonjäänyt puoliso. Voiko eloonjäänyt puoliso kuolinpesään ja perintöön liittyen edustaa samalla lapsiaan, vai pitääkö lapsille joka tapauksessa hakea edunvalvojan sijaisen (uskottu mies) nimittämistä maistraatista (esim. koska lapsilla ja eloonjääneellä puolisolla voi teoriassa olla vastakkaiset edut kuolinpesässä)?

14

18166

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yx tavallinen

      Perunkirjoitukseen edunvalvojan sijaista ei tarvita, mutta omaisuuden ositukseen ja perinnönjakoon tarvitaan.

      • Gradisti

        Edunvalvojan sijainen tarvitaan alaikäiselle perilliselle myös kuolinpesän yhteishallinnossa tulevia hallintotoimia varten, jos samaan pesään kuuluu lapsen vanhempi/edunvalvoja.

        Pesän hallintoa on esim. omaisuuden myyminen/ostaminen/vuokraaminen, rahavarojen käyttäminen jne.


      • yx tavallinen
        Gradisti kirjoitti:

        Edunvalvojan sijainen tarvitaan alaikäiselle perilliselle myös kuolinpesän yhteishallinnossa tulevia hallintotoimia varten, jos samaan pesään kuuluu lapsen vanhempi/edunvalvoja.

        Pesän hallintoa on esim. omaisuuden myyminen/ostaminen/vuokraaminen, rahavarojen käyttäminen jne.

        Ei edunvalvojan sijaista tarvita pesän omaisuuden myymiseen/ostamiseen/vuokraamiseen... Kyllä leski lasten edunvalvojana voi heitä näissä toimissa edustaa, ellei ole lapsen vastapuolena eli itse ostamassa/myymässä/vuokraamassa pesän omaisuutta. Sen sijaan näihin toimiin (kuten myös ositukseen ja perinnönjakoon, ellei niitä tee pesänjakaja) tarvitaan maistraatin lupa (jonka edunvalvoja voi hakea).


      • Gradisti
        yx tavallinen kirjoitti:

        Ei edunvalvojan sijaista tarvita pesän omaisuuden myymiseen/ostamiseen/vuokraamiseen... Kyllä leski lasten edunvalvojana voi heitä näissä toimissa edustaa, ellei ole lapsen vastapuolena eli itse ostamassa/myymässä/vuokraamassa pesän omaisuutta. Sen sijaan näihin toimiin (kuten myös ositukseen ja perinnönjakoon, ellei niitä tee pesänjakaja) tarvitaan maistraatin lupa (jonka edunvalvoja voi hakea).

        Edunvalvojan sijainen tarvitaan kaikkiin kuolinpesän yhteishallintotoimiin, joita ovat mm. mainitsemani oikeustoimet. Syy tähän on se, että yhteishallinnossa lesken ja alaikäisten lasten kesken SAATTAA tulla eturistiriitatilanne, minkä vuoksi laki edellyttää edunvalvojan sijaisen määräämistä (L holhoustoim. 32 § 3 mom).

        Lupa-asiat ovat sitten asia erikseen. Yhteishallintoon ei sinänsä tarvita maistraatin lupaa. Nimenomainen sopimus jakamattomassa kuolinpesässä elämisessä vaatii maistraatin luvan.


      • yx tavallinen
        Gradisti kirjoitti:

        Edunvalvojan sijainen tarvitaan kaikkiin kuolinpesän yhteishallintotoimiin, joita ovat mm. mainitsemani oikeustoimet. Syy tähän on se, että yhteishallinnossa lesken ja alaikäisten lasten kesken SAATTAA tulla eturistiriitatilanne, minkä vuoksi laki edellyttää edunvalvojan sijaisen määräämistä (L holhoustoim. 32 § 3 mom).

        Lupa-asiat ovat sitten asia erikseen. Yhteishallintoon ei sinänsä tarvita maistraatin lupaa. Nimenomainen sopimus jakamattomassa kuolinpesässä elämisessä vaatii maistraatin luvan.

        Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

        Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

        "32 §

        Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

        Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

        Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.


      • Gradisti
        yx tavallinen kirjoitti:

        Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

        Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

        "32 §

        Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

        Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

        Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.

        Holhoustoimilain tulkintani ei ole vain omani. Tutustupa oikeuskirjallisuuteen alalta, esim. Urpo Kankaan teoksiin.

        32 § edellyttää edunvalvojan sijaisen käyttämistä jo tilanteissa, joissa saattaa tulla eturistiriita. Sen soveltaminen ei edellytä konkreettisen eturistiriidan olemassoloa. Pelkästään se, että leski ja alaikäiset lapset kuuluvat samaan kuolinpesään johtaa siihen, että leski saattaa joutua arvioimaan pesän puolesta tehtyä oikeustointa sekä omien etujensa että alaikäisten lastensa etujen kannalta. Tämän vuoksi tilannetta voisi verrata analogisesti virkamiehen esteellisyydestä voimassaolevaan periaatteeseen, että asioiden on myös näytettävä puolueettomalta ulkopuolisen silmissä, ei riitä, että virkamies sinänsä on puolueeton asiassa. Näin on tässäkin. Lesken toimiin ei saa kohdistua epäilyä hänen toimiessaan lastensa puolesta. Epäily syntyy, kun leski arvioi tekemisiään sekä itsensä että lastensa etu huomioon ottaen.

        Lähtökohtaisesti siis edunvalvojan sijainen tarvitaan aina kaikkiin pesässä tehtyihin oikeustoimiin, jos sekä leski että hänen alaikäiset lapsensa ovat saman pesän osakkaina.


      • yx tavallinen
        Gradisti kirjoitti:

        Holhoustoimilain tulkintani ei ole vain omani. Tutustupa oikeuskirjallisuuteen alalta, esim. Urpo Kankaan teoksiin.

        32 § edellyttää edunvalvojan sijaisen käyttämistä jo tilanteissa, joissa saattaa tulla eturistiriita. Sen soveltaminen ei edellytä konkreettisen eturistiriidan olemassoloa. Pelkästään se, että leski ja alaikäiset lapset kuuluvat samaan kuolinpesään johtaa siihen, että leski saattaa joutua arvioimaan pesän puolesta tehtyä oikeustointa sekä omien etujensa että alaikäisten lastensa etujen kannalta. Tämän vuoksi tilannetta voisi verrata analogisesti virkamiehen esteellisyydestä voimassaolevaan periaatteeseen, että asioiden on myös näytettävä puolueettomalta ulkopuolisen silmissä, ei riitä, että virkamies sinänsä on puolueeton asiassa. Näin on tässäkin. Lesken toimiin ei saa kohdistua epäilyä hänen toimiessaan lastensa puolesta. Epäily syntyy, kun leski arvioi tekemisiään sekä itsensä että lastensa etu huomioon ottaen.

        Lähtökohtaisesti siis edunvalvojan sijainen tarvitaan aina kaikkiin pesässä tehtyihin oikeustoimiin, jos sekä leski että hänen alaikäiset lapsensa ovat saman pesän osakkaina.

        Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

        Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.


      • Utelias lukija
        yx tavallinen kirjoitti:

        Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

        Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.

        Oletteko Te koulutukseltanne lakimies ?
        Jos saan Teiltä udella ?
        Te annatte niin selkeitä vastauksia.
        On kiva, kun joku auttaa näissä lakiasioissa.
        Kiitos Teille vaan, kun jaksatte autella meitä.


      • Passiviisuus ja ositus
        yx tavallinen kirjoitti:

        Edunvalvojan edustusoikeudesta säädetään holhoustoimilain 32 §:ssä. Pykälän 2 momentissa määritellään ne tilanteet, joissa edunvalvoja on esteellinen toimimaan päämiehensä puolesta.

        Pykälän 3 momentti koskee tilanteita, joissa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edut saattavat muista syistä joutua ristiriitaan keskenään. "Gradisti" on tulkinnut pykälän 3 momenttia kovin laajasti. Tokihan edunvalvojan sijainen tarvitaan esimerkiksi kauppaan, jossa jakamattoman kuolinpesän osakkaat myyvät pesään kuuluvat asunto-osakkeet, JOS jostain erityisestä syystä voidaan katsoa edunvalvojan ja hänen päämiestensä edun voivan kaupan yhteydessä joutua ristiriitaan keskenään. Näin EI kuitenkaan normaalitilanteessa ole, vaan pesän osakkaana olevalla edunvalvojalla (leskellä) ja hänen päämiehillään (lapsillaan) on kaupan onnistumisen suhteen yhteinen etu. Lähtökohtaisesti siis tällaisessa tapauksessa edunvalvojan sijaista ei tarvita, jossain poikkeustilanteessa se voi olla tarpeen.

        "32 §

        Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

        Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."

        Mutta kun siis alaikäisille lapsille joka tapauksessa on edunvalvojan sijainen tarpeen kuolleen vanhemman ja eloon jääneen vanhemman välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, niin - jos tarkoitus on ositus toimittaa (sehän voi jäädä lesken eläessä toimittamattakin, jos kukaan pesän osakas ei sitä vaadi) ja myös myydä pesän omaisuutta - miksipä ei hankkia lapsille edunvalvojan sijainen myös "Gradistin" tarkoittamiin toimiin. Muutoin edunvalvojan sijainen ei ole tarpeen.

        Osituksen tekemättä jättämisen osalta tuli mieleen yx tavallisen kommenttiin liittyen se, tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä.


      • Gradisti
        Passiviisuus ja ositus kirjoitti:

        Osituksen tekemättä jättämisen osalta tuli mieleen yx tavallisen kommenttiin liittyen se, tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä.

        Vaikkei kysymys ollutkaan minulle osoitettu, kommentoin.

        Yhteishallinto edellyttää edunvalvojan sijaista, jos leski ja alaikäinen ovat samassa pesässä. Tällöin on otettava huomioon myös lesken jakamattomuussuoja, joka aina aiheuttaa eturistiriitatilanteen pesässä. Alaikäisen lapsen etujen valvominen lesken käyttöoikeushallintoa vastaan on tapahduttava edunvalvojan sijaisen toimesta. Kyse voi olla merkittävistäkin taloudellisista arvoista.

        Samalla kun edunvalvojan sijainen on määrätty, hänen tulee aina harkita, pitääkö alaikäisten lasten puolesta esittää jakovaatimus perinnönjaon käynnistämiseksi. Usein pesän jakaminen on alaikäisen kannalta edullisin vaihtoehto, koska leski saa jakamattomassa pesässä hyväkseen omaisuuden tuoton. Esim. jos pesään kuuluu suuria pankkitalletuksia, korot kuuluvat leskelle jakamattomuussuojan nojalla.

        Kysyit: "tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä?"

        Passiivisuus osituksen tai perinnönjaon suhteen ei kuitenkaan koskaan sinänsä aiheuta edunvalvojan sijaisen määräämistä. Kun pesää ei ryhdytä jakamaan (eikä ositustakaan silloin tarvitse tehdä) ei tämä tilanne voi sinänsä olla "pätemätön". Ongelmallinen se usein on alaikäisen etujen kannalta, mutta laissa on tässä kohden aukko. Kukaan ei varsinaisesti valvo, että kuolinpesään edunvalvojan sijainen aina määrättäisiin, vaikka tarve siihen olisikin olemassa. Maistraatti tosin saa perukirjasta kopion, mutta he eivät tarkista, onko pesässä eturistiriitatilanne mahdollinen. Tähän ei maistraateissa yleensä riitä resurssitkaan.


      • Gradisti
        yx tavallinen kirjoitti:

        Lähtökohtaisesti edunvalvojan sijaista ei nähdäkseni tarvita. (Kankaan opuksia ei nyt ole käytössäni, sen sijaan Pertti Välimäen suppeahko esitys.) Sijaista voidaan tarvita, mikäli - vaikkapa teoreettisesti - etujen ristiriita yksittäistapauksessa todellakin voisi tulla kysymykseen. Normaalitilanteessa tällaista eturistiriitaa ei ole; tällöin asia myös näyttää (eikä vain tosiasiallisesti ole) ulkopuolisen silmissä puolueettomalta.

        Olen itse lesken asiamiehenä hakenut maistraatilta luvan kuolinpesän asunnon myymiseen. Lupahakemuksen liitteenä on ollut kauppakirja, jossa leski on myyjänä myös alaikäisten lastensa puolesta. Jos tässä olisi edellytetty lapsille edunvalvojan sijaista, maistraatti olisi asiasta ennen luvan myöntämistä huomauttanut.

        Maistraatit ovat tässä suhteessa valitettavasti leväperäisiä.


      • asdf
        Gradisti kirjoitti:

        Maistraatit ovat tässä suhteessa valitettavasti leväperäisiä.

        ...on se että ei nähdä punaista lankaa leskiperheen asioitten hoidossa. Pyydellää sitten päämiestä (esim. 1v lapsi) palaveihin ja kokouksiin - langetetaan satojen ellein tuhansien eurojen ylimääräisiä kuluja siitä, että esimerkiksi asuntoa vaihdetaan (normaalin elämään kuuluvia asioita) jne....


      • asdf
        Gradisti kirjoitti:

        Vaikkei kysymys ollutkaan minulle osoitettu, kommentoin.

        Yhteishallinto edellyttää edunvalvojan sijaista, jos leski ja alaikäinen ovat samassa pesässä. Tällöin on otettava huomioon myös lesken jakamattomuussuoja, joka aina aiheuttaa eturistiriitatilanteen pesässä. Alaikäisen lapsen etujen valvominen lesken käyttöoikeushallintoa vastaan on tapahduttava edunvalvojan sijaisen toimesta. Kyse voi olla merkittävistäkin taloudellisista arvoista.

        Samalla kun edunvalvojan sijainen on määrätty, hänen tulee aina harkita, pitääkö alaikäisten lasten puolesta esittää jakovaatimus perinnönjaon käynnistämiseksi. Usein pesän jakaminen on alaikäisen kannalta edullisin vaihtoehto, koska leski saa jakamattomassa pesässä hyväkseen omaisuuden tuoton. Esim. jos pesään kuuluu suuria pankkitalletuksia, korot kuuluvat leskelle jakamattomuussuojan nojalla.

        Kysyit: "tarvitseeko alaikäinen lapsi edunvalvojan sijaista, jotta alaikäisen lapsen ”päätös” olla passiivinen osituksen osalta olisi pätevä?"

        Passiivisuus osituksen tai perinnönjaon suhteen ei kuitenkaan koskaan sinänsä aiheuta edunvalvojan sijaisen määräämistä. Kun pesää ei ryhdytä jakamaan (eikä ositustakaan silloin tarvitse tehdä) ei tämä tilanne voi sinänsä olla "pätemätön". Ongelmallinen se usein on alaikäisen etujen kannalta, mutta laissa on tässä kohden aukko. Kukaan ei varsinaisesti valvo, että kuolinpesään edunvalvojan sijainen aina määrättäisiin, vaikka tarve siihen olisikin olemassa. Maistraatti tosin saa perukirjasta kopion, mutta he eivät tarkista, onko pesässä eturistiriitatilanne mahdollinen. Tähän ei maistraateissa yleensä riitä resurssitkaan.

        Tässä uudessa lainsäädännössä ei käytännössä useinkaan toteudu perheen (ja sitä kautta alaikäisen lapsen) etu. Holhoussäännöstö ja byrokratia aiheuttaa ylimääräistä kustannusta ja vaikeuttaa asioitten hoitoa. Esim. asuntokaupassa on hermot kovalla koetuksella.

        Lain mukaanhan edunvalvonnan piiriin pitäisi päästä/joutua jos alaikäisellä lapsella on omaisuutta yli 15 tEur. Käytännössä tämä ei yleensä toteudu. (Käytännössä: jos lapsella omaisuutta yli 5 tEur ja vanhempi tai vanhemmat kuolevat, niin edunvalvonta iskee - ei muulloin).


    • Eemeli11

      Miten on tarvitaanko uskottu mies. Kyseessä on jakamaton kuolinpesä.Toinen puolisoista kuollut v-87 ja leski elää,on tällä hetkellä 97-vuotias,täysin kykenemätön hoitamaan asioitaan.Ei puhu eikä reakoi ulkopuolisiin.Eikä tunne omia lapsia.Kuolinpesä omistaa asunto-osakkeen.Nyt tämä olisi tarkoitus myydä.Toisen puolen omistaa 8 heidän lastaan,joista 7 elossa.Nämä lapset antaisivat valtakirjan minulle,joka olen hoitanut n 20 vuotta kp pankkiasioita ym.esim.asunnon vuokrausta.(olen yksi lapsista). Miten tarvitaanko uskottu mies leskelle,vai voisiko esimerkiksi kauppakirjan viedä vahvistettavaksi lesken osalta Maistraatiin,tietenkin lääkärintodistuksen kanssa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1925
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      842
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      812
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      724
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      703
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      670
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      664
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      639
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      637
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      627
    Aihe