Niin meiän pentu ulvahtaa ja kattoo että mitä mä tein väärin. Pyytelen anteeksi (tottakai sen teen vahingossa,ku nyhessä vaiheessa se nukkuu,ja sitten se onkin jo jalkojen juuressa..) ja kyykistyn sen viereen... Mitä mun pitäis oikeesti tehä.
Jak un mun pentu ei nää päivittäin muita koirii,vaan kohtaa niitä silloin tällöin,mutta kun se niitä kohtaa,niin se jouksee vhän karkuun ja tulee haistelee ja menee taas häntä koipien välissä karkuun... Ja menee mun taakse,kaikkee tommosta. Onko se normaalia käytöstä?
Jak un mun pentu ei nää päivittäin muita koirii,vaan kohtaa niitä silloin tällöin,mutta kun se niitä kohtaa,niin se jouksee vhän karkuun ja tulee haistelee ja menee taas häntä koipien välissä karkuun... Ja menee mun taakse,kaikkee tommosta. Onko se normaalia käytöstä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minkähän ikäinen pentu on kyseessä? Ja jos pentu kerran nukkuu jalkojen juuressa niin pitäis sinun ennen liikkeelle lähtöä kurkistella että missähän kohdin pentu on ja loikkia yli eikä astua päälle. Tietenkään aina ei voi varoa. Vahinkoja sattuu.
Itsekkin astun aina välillä (vahingossa) koiran tassun päälle...Koira vinkaisee ja aristelee minua vähän aikaa.Sitten se rauhoittuu ja kaikki palaa ennalleen (vai palaako?).Mulla on 4,5kk vanha mopsin pentu (ihan sellanen pieni (tosi pieni)) joten en aina huomaa kun se pyörii jaloissa ja sitten yhtäkkiä...*uik uik uik*!
ps.Kuka sitä nyt tahallaan tallaisi koiransa tassuja?!?
Jos vahingossa astuu koiran varpaille, ei kannata jakaa koiralle kamalasti sääliä, vaan mieluummin rohkaista sitä tulemaan taas lähelle, pysyen itse reippaana. Tilanteessa kannattaa koiralle näyttää, että eihän tässä nyt oikeasti mitään sattunutkaan. Tietenkin jos vaikuttaa siltä että oikeasti sattui pahemmin, pitää tassut tarkastaa.
Kun tutustutte pentusi kanssa uusiin koiriin ja ihmisiin, niin muista että sinun tehtäväsi on "suojella" laumaasi. Jos pentu siis pyrkii taaksesi piiloon, niin älä pakota sitä missään nimessä takaisin pelottavaan tilanteeseen, vaan ole luottamuksen arvoinen.
se on, jokainen on varmasti eläessään tallonut pari koiraa jalkoihinsa vahingossa,
et ole poikkeus, kuten en minäkään.
Pentu on vielä arka, ja sekin on aivan normaalia,
meidän naapurissa asuu rottweiler, joka on nyt.. hm.. vuoden vanha,
pentuna se pelkäsi hirveästi muita koiria, ja
naapuri tiesi, ettei meidän koirat satuta sitä,
ja leikkivät varovasti,
niin sitten ne meidän luona kävivät leikkimässä,
Nykyään, kun Se rottis kävelee jonkun koiran ohi,
se komentaa, ja näyttää hammasrivistöään kaikille,
muttakun minun koirani tulevat kohdalle, Niin
tämä suuri rottweiler kellahtaa alistuneena selälleen, koska minun koirani ovat ehdottomasti sen johtajat, ei se.
Sinunkin ehkä siis kannattaisi mennä koirulisi kanssa jollekkin tutulle koiran omistajan luo, jonka koira on varma, eikä satuta pentua/leiki liian rajusti. siitä se lähtee. Onnea teille, ja
varmasti menee aikanaan ohi, tuo on aiiivan normaalia pentukäyttäytymistä.