Inferno

~neverend~ kirjoitti:

Kimeitä kirkaisuja.
Tahtoisi lentää lokin siivin,
irtirevittynä odottavat öljylammikossa, omaa tukehtumistaan.
Syvällä kyynisessä maailmassa yltyy huuto.
Piikki lihassa, polttaa, raiskaa, tuhoaa, tappaa.
Verenvärisiä kyyneleitä, hetken varjot seinällä.
Mikä tekee ihmisestä sokean?
........"Ei se satu, lupaan sen"........
Pedon polttomerkit poskilla,
ei, vaan vakuutus ikuisesta rakkaudesta.
Jäljet tunteista eliniäksi ja kuoleman jälkeenkin.
"Olet ikuisesti minun."
En...

Sadanteen kertaan hukkuu pulloon,
Merenrannalla, kirje sisällä, joka pyysi apua.
Suolanmakuinen suudelma paperin kulmassa,
siinä mitä ei ole poltettu
nälkäisessä tulessa,
katkerankauniita kirjaimia punottuna ketjuksi.
Ja äänetön huuto.
........”Ei se satu, luota minuun”........
Rakkaus on vihaa, rakkaus on lihaa.
Kipu kertoo, että olet vielä elossa.
Tuska ja pelko jää.
"En mä halua tehdä pahaa,
mutta sun täytyy tietää kenelle kuulut"
Ei...

Ota irti kaikki jokaisesta hetkestä,
Ennen kuin kuulet kirkonkellojen kertovan
haavoittuvaisuudesta
Kädet kurkulla on mahdotonta itkeä.
Vapauden kaipuu lohduttaa hetken.
Tähänkö piirrän viimeisen viivan?
"Vain ne joihin luotat, ja joita rakastat,
voivat sinua haavoittaa."
Ja tällä kertaa sattuu oikeasti...

Eikä kukaan kuullut.
Requiem.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä