Olen siis ihan nuutunut. Äitini kuoli ja itsekin eläkeläisenä tuli hautajaisiin. Isäni haluaa minun jäävän häntä hoitamaan. Itse en tätä halua. Lapseni ja lapsenlapseni ovat kaikki kotipaikkakunnallani. Hekin tarvitsevat minua.
Isäni ei enää muista asioita yhtä hyvin kuin ennen. Hän ei enää opi uuttta. Saattaa jopa käydä käsiksi ihan yksinkertaista asiaa hänelle selittäessäni: Käy käsiksi, kun ei ymmärrä.
Vakoilee minua. En saisi puhua puhelimessa. Jos puhun, haluaa tietää kenen kanssa ja mistä, ettei vain hänestä.
Tilanne paheni äitini poismenon jälkeen.
Kysymykseni kuuluukin: Miten pärjäätte "dementikon" (oikeastaan alkava sellainen kanssa siinä vaiheessa, kun hän itse vielä sen verran tolpillaan, että kieltäytyy tiukasti hoitopaikasta esim. vanhusten palvelutalossa? Mutta kun ei siis itse enää pärjäisi.
Mitä neuvotte? Lähdenkö täältä lasteni ja lastenlasteni (alle kouluikäiset) luokse vaan jäänkö "hoitamaan" ilkikurista isääni?
Niiin väsynyt, etten jaksa näitä
12
2362
Vastaukset 12
- Epätietoinen2
"Äitini kuoli ja itsekin eläkeläisenä tuli hautajaisiin."
Eikös ole ihan selvää että hän tuli hautajaisiin, olihan hän itse pääosassa... - hoitaja
saa jokaisesta kunnasta ja varmastikin isäsi dementoitumisen aste pitäisi ensin selvittää vai onko hän jo joskus käynyt lääkärissä muistamattomuuden takia? Esim. kotisairaanhoitajat voivat käydä kartoittamassa tilannetta tekemällä esim. muistitestin ja sitten tilataan lääkäri. Yleensä myös neurologilla käynti tulee jossain vaiheessa. Ei ole sinulla velvollisuutta jäädä hoitamaan isääsi, sitä varten on kotiapu ja esim. lyhytaikaisjaksoja vanhainkodissa tms. Hankaliin oireisiin on mahdollista saada isällesi lääkitystä. Ei kannata jäädä yksin miettimään vaikeassa tilanteessa vaan ottaa johonkin noihin yllämainittuihin tahoihin yhteyttä.
- Ainoako?
Oletko sinä ainoa isäsi läheinen, vai mistä syystä juuri sinä olet tuohon urakkaan joutumassa?
Eikö joku muu, jolla olisi vähemmän muita velvollisuuksia, voisi ottaa hätnä vastuulleen?
Dementoituva ikäihminen on todella kirjaimellisesti tulossa lapseksi jälleen. Hän tarvitsee valvontaa ja huolenpitoa aivan yhtä paljon kuin alle kouluikäiset lapsenlapsesi. Paha vain se, että aikuisen käyttäytyminen on paljon vaarallisempaa, onhan hän isompi kuin uhmaikäinen eikä häntä voi ottaa syliin niin kuin lasta. Periaatteessa se kyllä voisi auttaa ... mutta mahdotonta mikä mahdotonta.
Kysyt miten dementikon kanssa tuossa vaiheessa pärjää. Ja vastaan : todella huonosti! Tätä et ehkä halua tietää, mutta tilanne on monessa suhteessa pahimmillaan juuri silloin, kuin oiree, mm. aggressiivisuus alkaa ilmetä, mutta ei tiedetä, mistä on kyse. Toisaalta tilanne voi pahentua vielä tuostakin, jos hoitoa ei aloiteta ajoissa ja sinä sotket oman elämäsi isäsi kanssa. Ei sinulla siihen ole velvolisuutta, enää nykyisessä yhteiskunnassa. Sinähän maksat verosi ihan samalla tavalla kuin kaikki ne, joiden vanhemmat ovat päätyneet hautaan ilman lastensa hoitoapua. Ota heti yhteyttä kunnan kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon ja ilmoita täysin selvästi heille se, että sinä et ota isästäsi mitään vastuuta, onhan hän täysivaltainen kansalainen (vielä) ja etkä päätä hänen asioistaan. Kuitenkin katsot aiheelliseksi sen verran huolehtiä, ettei hän suorastaan heitteille jää. Siitä eteenpäin on kunan kotipalvelunhuolehdittava, vaikka nämä dementoituvat eivtä varmaan heillekän mitään lempiasiakkaita ole.- ja huolenpitoa
Sen verran sivusta olen seurannut, että suosittelen käyntiä yksityislääkärillä, joka on mielellään vielä erikoistunut iäkkäisiin tai vieläpä dementiaan. Tämä siksi, että isäsi saisi oikeat lääkkeet mahdollisimman pian. Helpottaisit myös kotiavun työtä.
- dementikon tytär
Älä vaan jää isääsi hoitamaan. Sitten olet elinikäisessä koukussa. Itse hoitelen äitiäni kotona, enkä ymmärrä miten pääsen tilanteesta ulos. Kerrohan täällä sitten, mitä apua sait ja mistä, että itsekin saisin siitä jotain vinkkiä.
- tytär
Entä jos yrittäsit päästä jonkinlaiseen kaikkia palvelevaan ratkaisuun? Jakaa aikaasi isän ja lastesi perheiten kanssa?
- Ei onnistu
tytär kirjoitti:
Entä jos yrittäsit päästä jonkinlaiseen kaikkia palvelevaan ratkaisuun? Jakaa aikaasi isän ja lastesi perheiten kanssa?
Ei missään tapauksessa kannata repiä itseään kahtia ja sitten kärsiä huonoa omaatuntoa siitä, kun kumpikaan ei onnistu. Joku muu ratkaisu pitäisi löytyä. Pärjäisivätkö lapset vähän aikaa jo omillaan, että voisit keskittyä välillä joksikin aikaa isän asioiden järjestämiseen? Tai sitten saada jonkun muun huolehtimaan isästä?
- tytär
Ei onnistu kirjoitti:
Ei missään tapauksessa kannata repiä itseään kahtia ja sitten kärsiä huonoa omaatuntoa siitä, kun kumpikaan ei onnistu. Joku muu ratkaisu pitäisi löytyä. Pärjäisivätkö lapset vähän aikaa jo omillaan, että voisit keskittyä välillä joksikin aikaa isän asioiden järjestämiseen? Tai sitten saada jonkun muun huolehtimaan isästä?
kertoo vanhasta isästä, joka käsien vapinan vuoksi ajetaan syömään nurkkaan keski-ikäisten lastensa toimesta. Silloin perheen nuorin ilmoittaa ottavansa esimerkkiä: isä ja äiti syökööt vanhoilla päivillään poissa toisten silmistä.
Onko nyt niin, että vanhemmat jaksavat kasvattaa lapsensa aikuisiksi, mutta lapset eivät hoitaa vanhempiaan edes muutamaa vuotta?!!
Alkuperäisellä kirjoittajalla on nyt tuhannen taalan paikka vaalia isäänsä. Pian isä on poissa, ja muisto yhteisistä hetkistä jäljellä. - Ezzy
tytär kirjoitti:
kertoo vanhasta isästä, joka käsien vapinan vuoksi ajetaan syömään nurkkaan keski-ikäisten lastensa toimesta. Silloin perheen nuorin ilmoittaa ottavansa esimerkkiä: isä ja äiti syökööt vanhoilla päivillään poissa toisten silmistä.
Onko nyt niin, että vanhemmat jaksavat kasvattaa lapsensa aikuisiksi, mutta lapset eivät hoitaa vanhempiaan edes muutamaa vuotta?!!
Alkuperäisellä kirjoittajalla on nyt tuhannen taalan paikka vaalia isäänsä. Pian isä on poissa, ja muisto yhteisistä hetkistä jäljellä.Entä sitten, jos tyttärellä on omia lapsia, joista pitäisi huolehtia? Pitäisikö heidän antaa hillua kartsalla yötä päivää kun äiti olisi huolehtimassa isoisästä? Ei se ihan niinyksinkertaista ole varsinkaan niillä ihmisillä , joilla on muitakin velvollisuuksia kuin oamn vanhempansa hoito ja kyllä minä ainakin omat lapseni laitan etusijalle. Et sitten varmaan välitä tietää, miten minun vanhempani ovat aikoinaan minusta huolehtineet... sillä kun ei ole mitään merkitystä.
Tässä tapauksessa alkuperäisellä kirjoittajalla ei ilmeisesti enä omia pieniä lapsia ole mutta ongelma on sama: Asiat on pantava tärkeysjärjestykseen,ja arvottamisessa on hyvä perusta se, että mitä voi tehdä joku muu ja mitä on tehtävä minun ihan itse.
- tytär
Agressiivisuus ja vainoharhaisuus muistiongelmien lisäksi saattavat olla oire alzheimerin taudista!
Omalla isälläni todettiin alzheimer n. kuukausi sitten. Oma isäni huomasi itse ja myönsi muistiongelmat. Niinpä otin yhteyttä dementiahoitajaan ja juttelin tilanteesta hänen kanssaan. Oireista kerrottuani dementiahoitaja kävi tekemässä kotona isälleni muistitestin. Testin tuloksen perusteella hän kehotti menemään omalääkärille lisätutkimuksiin. Isältä otettiin valtava määrä verikokeita. Kokeissa ei ollut mitään poikkeavaa. Saimme lähetteen neurologille.
Isälle tehtiin pään TT-kuvaus ja siinä näkyvien muutosten, muistitestien tulosten ja oireitten perusteella hänellä todettiin alzheimer. Hän sai lääkityksen, jonka teho näkyy vasta kuukausien kuluttua.
Isäni asuu yksin ja hän on päiväkeskuksessa yhden päivän viikossa ja kotisairaanhoitaja käy hänen luonaan 2 x päivässä. KSH huolehtii lääkkeitten jakelusta ja nyt uutena hommana he käyvät lämmittämässä isälle ruuan. Ruoka tulee ruokapalvelusta. Käymme isän luona veljeni kanssa vuorottain, väh. 2xviikossa, soittelen hänelle myös lähes päivittäin. Nyt alkaa kyllä näyttää siltä että isä kokee käynnit ja soitot vahtimiseksi. Näillä eväillä meillä mennään tällä hetkellä, tiiä sit mite kaua näin pärjätään.
Laitospaikan saaminen ei ainakaan täällä meillä päin ole helppoa. Eli kannattas nyt ensimmäiseksi ottaa selvää dementian aiheuttaja (hyvässä tapauksessahan sitä voidaan hoitaa) Diagnoosi ainakin auttaa paikan saamisessa.
Jaksamista sinulle ! - ainakin itselleni
Olen sillon tällöin lukenut omaksi lohdukseni tällaista Lauri Pohjanpään runoa:
MAAILMAN MENO
(Kansantarina)
Sivutuulessa poikaansa retuuttaa kantaa
varis lahden poikki päin vastarantaa.
"Sitä varia, huh, ihan väsyttää alkaa",
varis sanoo, "jo vanhaa siipeä, jalkaa.
Kun vanhenen pian, alan kangistua,
kai kannat sa mua, kuin minä nyt sua?"
- "En", vastaa poika, "sun jäädä annan."
- "Ketä kannat sitten?" - "Ma poikaani kannan."
Varis huokaa harmaille aatoksille:
"Se on maailman meno, minkäs sille."- piitsu
olen melkein samassa tilassa. Äitini on sairastunut dementiaan jossa on myös agressiivisuutta. sitä ei vain ole diagnosoitu. minulla on pieniä lapsia kuten sisarellanikin ja isä asuu kotona äidin kans. olemme kaikki töissä ja vapaa ajalla sitten käymme hoitamassa äitiä isän apuna. nyt sitten painostamme lääkäriä että se laittaisi lähetteen hoitolaitokseen että äiti saisi oikean lääkityksen ja kuntoutusta niin että hän voisi taas asua kotona niin pitkään kuin vain pystyy. se on arvokasta aikaa ennen kuin nukkuu pois. olen itse palvelukodissa töissä ja aina ei kaikilla ole omaiset niin lähellä että pääsisivät käymään kuin kerran vuodessa. se on raskasta katsottavaa koska omaiset ovat tärkeitä näille henkilöille vaikka eivät usein näekkään niitä. vain eletty elämä jää muistoihin, ei tuleva.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ampuminen kylpylässä
Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa741640- 161107
Kemijärvellä vesionnettomuus
Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as301060Hei, voitko kuunnella
Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu132855Joku porukka lähtenyt täältä
Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.189796- 64684
Olipa yllätys
Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo191597On todella ikävää
Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit79588- 48528
- 55507
- 69500
Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä
Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,32488- 57485
Oletteko koskaan torjuneet kaivattuanne?
Minä olen, kun en silloin tajunnut vielä ihastuneeni. Yritin paikata tapahtunutta, mutta ei onnistunut enää.25457- 40417
- 33413
Kai sä mies ymmärrät..
..ettet jättänyt vaihtoahtoa. Tottakai toivon vielä, että pystyisit toimimaan niin että asiat korjaantuisivat. Vahvast28412- 16399
- 82398
- 37396