Jouduin tuossa jonkun aikaa sitten rikoksen uhriksi, eli autoon murtauduttiin ovilasin läpi ja radio vietiin. Tekijä jäi lähes rysän päältä kiinni ja radion olen jo saanut takaisin. Lasikin on jo korjattu, joskin maksaja on vielä hiukan auki, kas kun ei ollut kaskoa/vastaavaa (how stupid of me).
Tekijä on (poliisin lausuntojen perusteella) ns. vanha tekijä, jolla on jo ehdollisia vankeusrangaistuksia päällä (ilmeisesti enemmän kuin yksi).
Kysyisinkn arvon lainoppineilta seuraavaa:
1. Missä vaiheessa ehdolliset vankeusrangaistukset pannaan täytäntöön? Vai onko ne tosiaan ainoastaan näennäisrangaistuksia, joiden avulla käräjäoikeus heittää tällaiset pikkujutut ulos oikeudesta?
2. Voiko asianomistaja vaatia ehdollisten rangaistusten täytäntöönpanoa jos syyttäjä ei sitä tee? Jätetäänkö vaatimus nimenomaan käräjäoikeudelle vai kenties jollekin muulle taholle?
3. Voiko vaatimuksen esittää (jos yleensäkään voi) vasta oikeudenkäynnissä, vai onko se esitettävä esitutkinnan aikana?
4. Onko asianomistajalla oikeus saada tietoonsa tekijän henkilötiedot ja mahdolliset rikosrekisteritiedot? Mistä niitä voi hakea, käräjäoikeuden kansliastako?
5. Rikotun lasin korjaamisesta on jo jätetty korvausvaatimus esitutkinta-aineistoon (joka ilman muuta menee läpi jos/kun tyyppi tuomitaan), mutta on hyvin epävarmaa, suorastaan epätodennäköistä että tyyppi ikinä maksaa sitä. Voiko korvausta hakea valtionkonttorilta, vai pitääkö velkominen jättää perintätoimistolle tai ulosottomiehelle?
Kiitoksia etukäteen asiallisista vastauksista! Kaikki "hölmö-paskiainen-kun-ei-ollut-kaskoa" tyyppiset vastaukset voi käydä kirjoittamassa vaikka huoltoaseman vessan seinään, minä en niistä ole kiinnostunut!
Tekijä on (poliisin lausuntojen perusteella) ns. vanha tekijä, jolla on jo ehdollisia vankeusrangaistuksia päällä (ilmeisesti enemmän kuin yksi).
Kysyisinkn arvon lainoppineilta seuraavaa:
1. Missä vaiheessa ehdolliset vankeusrangaistukset pannaan täytäntöön? Vai onko ne tosiaan ainoastaan näennäisrangaistuksia, joiden avulla käräjäoikeus heittää tällaiset pikkujutut ulos oikeudesta?
2. Voiko asianomistaja vaatia ehdollisten rangaistusten täytäntöönpanoa jos syyttäjä ei sitä tee? Jätetäänkö vaatimus nimenomaan käräjäoikeudelle vai kenties jollekin muulle taholle?
3. Voiko vaatimuksen esittää (jos yleensäkään voi) vasta oikeudenkäynnissä, vai onko se esitettävä esitutkinnan aikana?
4. Onko asianomistajalla oikeus saada tietoonsa tekijän henkilötiedot ja mahdolliset rikosrekisteritiedot? Mistä niitä voi hakea, käräjäoikeuden kansliastako?
5. Rikotun lasin korjaamisesta on jo jätetty korvausvaatimus esitutkinta-aineistoon (joka ilman muuta menee läpi jos/kun tyyppi tuomitaan), mutta on hyvin epävarmaa, suorastaan epätodennäköistä että tyyppi ikinä maksaa sitä. Voiko korvausta hakea valtionkonttorilta, vai pitääkö velkominen jättää perintätoimistolle tai ulosottomiehelle?
Kiitoksia etukäteen asiallisista vastauksista! Kaikki "hölmö-paskiainen-kun-ei-ollut-kaskoa" tyyppiset vastaukset voi käydä kirjoittamassa vaikka huoltoaseman vessan seinään, minä en niistä ole kiinnostunut!
Vastaukset 3
Vanhimmat
1. Rikoslain 2 b luku 5 §:
Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi
Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa noudattamalla, mitä 7 luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi myös määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi vain osaksi, jolloin rangaistus jää muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin.
2. Ehdollisen vankeuden täytäntöönpanon määrääminen on tuomioistuimen harkinnassa. Syytehän käsitellään yleensä syyttäjän ajamana vaikka asianomistajallakin olisi syyteoikeus. Asiaa käsiteltäessä tuomioistuimessa asianomistaja voi yhtyä syyttäjän syytteeseen tai esittää oman käsityksensä teon vakavuudesta. Mielestäni tässä vaiheessa asianomistaja voi parhaiten vaikuttaa mahdolliseen ehdollisen vankeuden määräämisestä täytäntöönpantavaksi.
3. Yleensä asianomistaja ilmoittaa vain vaativansa rangaistusta (sekä esitutkinnassa ja että oikeudenkäynnissä). Jos kyseessä on asianomistajarikos, ei prosessi lähde ollenkaan käytiin, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta.
4. Asianomistaja ei saa rikosrekisterin tietoja. Esitutkintapöytäkirjasta saat tiedon mm. henkilön nimestä, osoitteesta jne.
5. Voi olla, että joudut ajamaan korvausvaatimuksen itsekin. Vaikka lain mukaan syyttäjän tulisi pääsääntöisesti ajaa asianomistajan korvausvaatimukset, ei niin kokemukseni mukaan kovinkaan usein tapahdu. Korvattavia vahinkoja ovat mm. mainitsemasi korjauskulut, kaikki asiasta johtuneet matkat, ansionmenetys, auton käyttämättömyydestä aiheutuneet vahingot (jos osaat yksilöidä esim. työmatkat muulla välineellä), oikeudenkäyntikulut (jos joudut ajamaan korvausvaatimuksen itse). Valtiokonttori maksaa pääsääntöisesti vain henkilövahingot. Tiettävästi tässä ei ole henkilövahinkoja kyseessä. Eli tuomion saatuasi laitat ulosottovirastoon tai kihlakunnnanviraston ulosotto-osastoon hakemuksen saatavasi perimisestä, ellet saa korvauksia vapaaehtoisesti.
Paras ratkaisu olisi, että otat rikoksesta epäiltyyn yhteyttä ja esität haluavasi korvauksen ennen oikeudenkäyntiä. Porkkanana epäillyllä lienee pienempi korvaussumma ja jopa se, että luovut rangaistusvaatimuksesta. Jos tässä tapauksessa on kyse asianomistajarikoksesta, olet kykenevä prosessin keskeyttämiseen. Jos pääsette sovintoon, laatikaa sovintosopimus.
Tuosta voisi päätellä että vaatia saa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.
Tuo sopiminen olisi tietysti kaikkien kannalta helpoin ratkaisu, mutta:
1. Jutussa on muitakin asianomistajia
2. Tapauksesta epäilty tyyppi on ns. "poliisin vanha tuttu", jolla on nuoresta iästään huolimatta vastaavia juttuja takanaan enemmän kuin kohtuullisesti. Samoin puskaradio tietää kertoa että tyypillä olisi piikissä melkoinen kasa vahingonkorvauksia ja sakkoja.
3. Juttu ei käsittääkseni ole asianomistajarikos, ainakaan kokonaisuudessaan. Automurto ilmeisesti voitaisiin vielä sopia, mutta kun se ei ole ainoa tutkinnassa oleva synti.
4. Miksi tekijä pitäisi päästää helpolla? Ei sen "ura" siihen lopu kuitenkaan!
PS. Onko mahdollista vaatia mielentilatutkimusta? Onhan se aika järeä toimenpide, mutta olisipa tyyppi pari kuukautta poissa pahanteosta. Kuten huomaat, en ole niinkään kiinnostunut saamaan rahojani pois, enneminkin haluan sen tyypin pois kaduilta.
Ainakin korvausten osalta voitte sopia ilman oikeudenkäyntiä.
--------------------
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 45 §:
Oikeus voi, milloin se katsotaan tarpeelliseksi, määrätä rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi. Sellaisen tutkimuksen alaiseksi älköön syytettyä kuitenkaan määrättäkö vastoin tahtoaan, ellei häntä pidetä vangittuna tai ellei rikoksesta, josta häntä syytetään, voi seurata ankarampaa rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta. (14.7.1969/494)
Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten mielisairaalaan ottamisesta on muutoin noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty.