Kertokaa, mitä tarkoittaa hengittävä talo. Tuuleeko tuulella talon läpi? Miten ilmastoidaan hengittävä talo? Asennetaanko tuloilmaventtiilit?
Hengittävä
Hengittävä
394538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Joidenkin mielestä talo on hengittävä, kun sen ulkovaipassa ei ole kunnollista hörysulkua tai ilma pääsee jopa virtaamaan siitä läpi.
Itse sanoisin että talo on hengittävä, kun siinä on kunnollinen tiivis muovikalvo höyrysulkuna ja sekä koneellinen tulo- että poistoilma.
Kun puhutaan, että puutalo on terveellisin vaihtoehto hengittävyytensä vuoksi, tarkoitetaan aina hirsitaloa eikä lautataloa.
Rakenteen läpi kulkevaa kosteutta kutsuisin enneminkin läähättämiseksi kuin hengittämiseksi :) Ilmiön voi testata hengittämällä talvipakkasella vaikka kaulahuivin läpi, ei mene aikaakaan, kun kaulahivi on läpimärkä ja jäässä. Sama tapahtuu talon seinälle, ellei siinä ole riittävää kosteusvastusta.
Hirsitalo hengittää, eikä sitä kauheasti estä ulkolaudoituskaan. Mielestäni silti parasta, jos pystyy jättämään ulkolaudoituksen pois ja sisäpuolellakin hirret näkyviin.
Jos hirsitalossa on vedon tunne, se tulee ikkunoista, koska hirren välistä ei kyllä vedä. Ongelma siis poistuu ikkunoiden kunnostuksella (kittaus & tiivistys).
Vanhoissa taloissa on tuuletusreikiä ulkoseinissä. Niihin venttiilit, jotka toimivat ulkolämpötilan mukaan.
Tulisijat ovat loistavia ilmanvaihdon kannalta.
Vedon tunne ei synny pelkästään siitä että rakenteen läpi vuotaa kylmää ilmaa, vaan sitä tulee myös lämpötila eroista. Vanhat ikkunat tuntuvat vetoisilta, vaikka ne olisivat taatusti ilmatiiviitä, koska huonon k-arvon omaavan ikkunan pinta on kylmä ja ihminen aistii tämän lämpötilaeron vedontunteena. Sama ilmiö ilmenee eristämättömässä hirsiseinässä. Kylmä seinäpinta tuntuu vetoiselta.
Siis kahta lajia kylmän tunnetta. Kylmän pinnan vaikutuksesta valuu kylmää ilmaa pitkin ikkunaa tai seinää. Tämä on ikkunavetoa tai vaikka seinävetoa, kun on lankun paksuinen "hirsiseinä". Kyse ei ole ikkunan raosta tulevasta ilmasta.
Ikkuna tuntuu hohkaavan kylmää, kun se ei heijasta lämpösäteilyä takaisinpäin kuten joku paremmin lämpöä pidättävä pinta kuten seinä. Kylmän ja "vedon" tunnetta sekin kylmän hohkaaminen.
No kolmas laji vedolle voisi olla se, kun rakosista tuulee sisälle.
Hirsiseinä ei ole eristämätön, vaikka siinä ei ole muovia (josta sinä aina vain jaksat...)
Jos seinän sisällä on talvella läpimärkää selluvillaa, niin se on silloin käytännössä eristämätön...
Naapuri teki uuden talon kuten mekin. Ensimmäisten syksyn koleiden tuulien tullen sanoivat, jotta talo jäähtyy tuulella. Meillä ei jäähdy.
Naapurilla on hengittävä talo ilman muoveja. Me teimme pullotalon ja ilma vaihtuu vain kerran kahdessa tunnissa LTO-kojeella. Tulo on jotain 80 litraa sekunnissa ja poisto 90 litraa. Meillä ainakin sisällä on hyvä hengittää, kun tuuli ei pöllyytä lämmöneristeiden booraksia ynnä muuta purua ja paperikuitua jatkuvasti sisälle.
Arvaa harmittaako? Jos niin arvaa ketä.
No noinhan siinä käy, kuten olen yrittänyt asiaa toitottaa. Terve talo ei voi "hengittää" rakenteen läpi, koska silloin se kostuu talvella. Saapa nähdä koska asiaa käsitellään julkisesti ja mielikuvilla myytyjä "eko"-taloja vaaditaan korjattaviksi ja myyjiä vastuuseen.
Niin, rakenteita on erilaisia. Itse en muovipussissa haluasi asua. Tappi, laitappas muovipussi päähän ja sitten se kaulaliina ja hengittele sitten. Miltäs tuntuu? Vertauksesi oli huono.
Meille tulee siis se täystiilinen, ilman muoveja, kattoon tulee kaksinkertainen tervapaperi.
Joo ja vanhat hirsitalot puretaan, huuuu!
Kokeile ite idiootti, mutta laita sinne muovipussiin koneellinen ilmanvaihto.
vitun tollo.
No, ollaanpas sitä herkkiä. Taidat asua sellaisessa ilmastoidussa muovipussissa. Itse en sellaisessa asu nyt, enkä tulevaisuudessa.
Jos mielestäsi vertaus kaulaliinasta sopii myös taloon, niin lienee syytä kestää myös vertaus muovipussiin.
Oletko koskaan kuullut vaikka sukellusveneistä? Tai siitä että ihmiset ovat käyneet kuussa? Nämä reissut on toteutettu laitteilla, jotka ovat taatusti vesi- ja ilmatiiviitä.
Jos kosteus pääsee sisältä seinään, niin seinä kastuu. Ilman vaihdosta täytyy huolehtia muuten.
Kaulaliina vertaus on juuri se mitä tapahtuu hengittävälle rakenteelle. Sinun muovipussivertauksestasi puuttui tosiaankin se koneellinen ilmanvaihto. Saattaa tehdä kipeää, kun huomaa että luulo ei vastaa fysiikanlakeja?
Ennen talot lämmitettiin tulisijoilla, jolloin hormi toimi samaan tapaan kuin nykyisin käytettävä koneellinen poistoilma. Eli asunto pysyi alipaineisena ja ilmavirtaus seinässä oli ulkoa sisälle. Lisäksi vettä käsiteltiin pihalla erillisessä rakennuksessa joka vielä paloi useinmiten ennen kuin ehti lahota ja mädäntyä. Lisäksi eristys oli niin heikko että seinät kuivasivat hukkalämmöllä.
Olen kirjoittanut vastaavat tarinat ainakin 20 kertaa ja aina löytyy neropatteja jotka vetävät keskusteluun nämä 200 vuotta vanhat hirsitalot. Luuletteko muuten että kaikki aikoinaan rakennetut hirsitalot ovat vielä pysytssä? Ei sentään, vain valioyksilöt ovat vielä olemassa.
En mitenkään viisastelumielessä halunnut puhua vanhasta hirsitalosta, vaan siksi, että itse asun sellaisessa pikkuisessa.
Seiniä ei ole eristetty muuten kuin pellavalla ja lämmintä on sisällä... tai no lämmintä tuli, kun huolsin ikkunat. Lämmitämme puulla ja sähkö on rinnalla. Onko tuo hukkalämpö nyt se salaisuus minun taloni kohdalla?
Ei varmaan olekaan kaikki vanhat hirsitalot pystyssä. Jotkut ehkä erehtyvät ajattelemaan, että suomalainen hirsirakentaminen olisi maailman laadukkainta. Silti, kun sen oikein tekee, se on luonnollisin ja tervein tapa asua.
Eli energiaa kuluu, jotta lämpöä riittää sisällekkin, kun suuri osa menee seinän läpi pihalle. No pyysypähän rakenteet kunnossa. Tulisijasi hoitaa huippuimurin virkaa, joten homma pelaa. Kerroppa paljonko talossasi on neliöitä ja paljoko vuodessa kuluu sähköä ja puuta.
70 neliötä. Vintti on toistaiseksi suljettu, mutta voi pojat, kun siitä ovesta lämpö karkaa! Muuten minun käsitykseni mukaan lämpö säilyy hyvin. Tämän huomaa varsinkin leutoina talvipäivinä. Kulutuksen on arviointi hankalaa, koska tulisijat ovat toistaiseksi aika paskoja ja lisäksi poltamme halkojen sijasta usein lautaa yms.
Talvella lämmitämme olohuoneessa olevaa pystyuunia, joka lämmittää myös muut huoneet. Siihen menee miehen sylillinen HALKOJA päivässä.
Kun on pakkasta 15 tai yli, lämmitämme myös keittiön leivinuunin, jonne nyt menee puuta ihan simona, mutta pitää lämmön 2-3 päivää. Nolla-asteisena päivänä toisaalta pystyuuni lämmitetään vain joka toinen päivä (mikä riittäisi muutenkin, jos se olisi uudempi).
Kylppärissä on lattialämmitys eli se on se sähkölämmityksen osuus. Sori, en osaa vielä sanoa vuosikulutuksesta mitään, mutta viime talven sähkölasku ei ollut suuri... taisi olla kyllä leuto talvikin.
Puhut joko paskaa tai et vaan uskalla kertoa kuinka monta kymmentätuhatta kWh:ta talosi kuluttaa...
hirsitalot ovat terveellisiä ellei niitä korjaus vaiheessa pilata niinkuin moni tekee
hittto että olet viisas, voiko kukaan olla noin urpo. etkö tajua että sinne muovipussiin tuodaan suodatettua ilmaa ja vanhaa ilmaa imetään pois?
Talo hengittää rauhallisesti levossa. Hengityksen tuntee koskettamalla seinää, kun se pullistuu ulos ja hetken kuluttua sisään.
Erityisesti siboreks- talo hengittää.
eiköhän kannata mennä puhumaan näitä asioita jo lääkäriin
Taidat käydä vähän hitaalla, kun tätäkin aivopierua saatiin 10 vuotta odotella.
Kyse on hyvin pitkälle erilaisista mielikuvista ja markkinointikikoista. Mikään talo ei voi hengittää, koska sellaista fysiikan mekanismia ei ole, joka siirtäisi ilmaa ym. kaasua pintojen läpi haluttuun suuntaan sellaisia määriä, että asialla olisi jotain käytännön merkitystä.
Fysiikan peruslakien mukaan kaasujen osapaine pyrkii tasaantumaan, eli kaasupitoisuus siirtyy matalamman pitoisuuden suuntaan. Sama pätee ilman vesihöyrynpitoisuuteenkin, vesihöyry siirtyy matalamman osapaineen suuntaan, voima ja nopeus riippuvat osapaine-erosta ja höyrynvastuksesta.
Jos talvella sisäilma on +20 ja RH 30% on ilman vesihöyrypitoisuus n. 5g/m3. Vastaavasti ulkoilmassa -20 ja RH 90% on ilman vesihöyrypitoisuus 0.8g/m3. Vesihöyryn osapaineina em. arvot ovat 700Pa ja 90Pa. Em. mukaan ilman vesihöyrypitoisuus pyrkii tasaantumaan paine-eron 610Pa (=700-90) voimasta. Jos ja kun rakenne ei ole koskaan absoluuttisen tiivis, siirtyy rakenteeseen aina kosteutta.
Höyrynsuluton rakenne tulee suunnitella siten, että rakenteeseen voi siirtyä em. peruslain mukaan vesihöyryä ilman että se aiheuttaa kosteusvaurioita, homehtumista, lahoamista ym. Oleellisin vaatimus on se, että lämmöneristeen tulee sitoa suuri määrä vettä ilman vaurioita ja että tuuletusrako seinän ulkopinnassa toimii luotettavasti ja seinärakenne kuivaa kesän aikana.
Koska selluvillan tilavuuspaino on n. 200 kg/m3 ja kyky sitoa vettä n. 20%, merkitsee se sitä että 200mm paksuun lämpöeristeeseen voi talven aikana siirtyä vettä 8kg/m2.
Koska mineraalivillan tilavuuspaino on 25 kg/m3 ja kyky sitoa vettä n. 3%, voi vastaavan paksuiseen seinään sitoutua vettä 0.15kg/m2 eli vain 2% selluvillaseinän sitomasta kosteudesta.
Tämän vuoksi mineraalivillaseinä tarvii aina höyrytiiviin kalvon rakenteen lämpimälle puolelle. Vastaavasti selluvillaseinässä voidaan höyrynsulku jättää pois, jos:
-seinän kosteuden sitomiskyky on riittävä lämmityskautena siihen siirtyvän veden sitomiseen.
-seinän ulkopinta on rakennettu siten, että seinä kuivaa siihen siirtyneestä kosteudesta
-lämmöneriste on käsitelty booraksilla, jotta siinä ei tapahtuisi haitallisia kasvustoja
-hyväksytään rakenteen kastuminen lämmityskauden aikana.
Mitään ns. järkeä höyrynsuluttomassa rakenteessa ei ole. Miksi ihmeessä pitäisi rakenteita kostuttaa talviaikana ja kuivattaa kesäaikana tietoisesti kosteusvaurion riskejä ottaen?? Puurunko ja tuulensuojalevyn sisäpinta kostuu ja niitä ei ole käsitelty booraksilla. Toimiiko seinän tuuletusrako joka kohdassa ja jokaisella seinällä luotettavasti?
Ei kai kukaan ajattele että asialla olisi jotain tekemistä ilmanvaihdon kanssa, kuten joissakin viesteissä oli mainittu?? Vertaus muovipussista pään ympäri ontuu ja kertoo vain kirjoittajan asiantuntemattomuudesta. Ilmanvaihdon määrä tulee olla riittävä, kuitenkin vähintään ½-kertaa sisätilavuus tunnissa. Keskimääräisen 150m2 talon tilavuus on 400m3, eli ilmanvaihdon määrä tulee olla vähintään 200m3/h. Tällaisia määriä ei ole mahdollista hoitaa edes vuotoilmanvaihdolla, saati sitten ns. seinän hengittävyydellä!
Vastauksena kysymykseen:
-hengittävällä talolla tarkoitetaan ns. höyrynsulutonta taloa, jossa seinärakenteeseen sallitaan siirtyä vapaasti kaasuja ilman sisäpinnan tiivistystä. Esim. tiilitalot, betonitalot, siporex-talot, selluvillalla eristetyt puutalot.
-talon läpi ei voi tuulla, muutoin kyseessä on rakennusvirhe.
-ilmastointia/jäähdytystä rakennetaan hyvin harvoin meikäläisiin asuintaloihin. Ilmanvaihto on pakollinen, joka painovoimainen (vielä sallittu, mutta ei toimi käytännössä luotettavasti), koneellinen poisto tuloilmaventtiileillä tai koneellinen poisto ja sisäänpuhallus. Ilmanvaihtojärjestelmä on riippumaton rakennustekniikasta.
-tuloilmaventtiilit tarvitaan jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto.
Tämä tästä aiheesta, toisia keskustelusivujen juttuja ja vastauksia en viitsi edes kommentoida, niin järjettömiä vastauksia ovat ns. asiantuntijat antaneet.
Lukekaa kaikki nimim. Jussin kirjoitus ja painakaa faktat mieleenne. EI tuota voi enää tuon selkeämmin kertoa. Jussi puhuu 100% asiaa.
Eli:
EI MITÄÄN KYSYTTÄVÄÄ.
Tuo vuodatus menee täysin perille niille, jotka asian ymmärtävät. Fanaattiset ekoekot lukevat ensimmäisen lauseen korkeintaan, jos jotain matematiikkaa ja fysiikkaa esität. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Suosittelen pirullista piiloviestiä vaan ekoekojen alitajuntaan. Näissä asioissa vahingonilo on paras ilo.
Muuten tiedättekö mikä on tilanne niiden Tsernobylin kuumien hiukkasten suhteen. Ne ovat tietenkin hiipuneet jonkin verran jo. Mutta rakennuksissa, joissa ilmaa revittiin hengittävän rakenteen läpi on rutkasti enemmän noita kuumia hiukkasia kuin ei-hengittävissä, joissa ei ole ollenkaan noita. Joku totesi hengittävän rakenteen tuevan ongelmajätteeksi joissakin tilanteissa. Miten paljon kertyy tavallisempaa ympäristösaastetta hengittäviin rakenteisiin, joita ei voi vaihtaa kuten IV-koneen suodattimet?
Jos mielestäsi vertaus kaulaliinan läpi hengittämisestä on oikea, niin ihmettelen.
Siis muovipussivertauksella oli tarkoitus osoittaa edelläolevan vertauksen mahdottomuus, mutta ymmärtää ken haluaa
Itseppä en ole huomannutkaan että joku ehkä aikoo rakentaa "hengittävän" talon ilman ilmanvaihtoa...
Kirjoituksessasi oli paljon asiaa, mutta tuo taitaa mennä yli hilseen keskivero merkonomilta tai maisterilta, joka aikoo tehdä eko-teon ja rakentaa "terveen" hirsitalon :)
Kuten kerroit, höyrysuluton talo voi toimiakkin, mutta miksi ottaa riski? Mitä jos kosteusrasitus onki suurempi kuin mitä on laskettu tms.?
Pidä kaulahuivi vertaus mielessäsi ja keskustele siitä höyrysulutonta taloa kauppaavan myyjän kanssa... seuraavilla pakkasilla voit kokeilla vaikka metrin paksuista kaulahuivia, voi olla että se kykenee sitomaan riittävän määrän kosteutta :)
Kiitos Jussi selkeästä ja valaisevasta esimerkistäsi. Haluaisitko valaista myös tilannetta vanhojen kerrostalojen osalta.
Itse asumme 50-luvulla rakennetussa kivikerrostalossa. Ulkoseinä on n. 50 cm paksu. Äänieristys aivan huippuluokkaa. Seinän läpi ei kuulu naapurista pihahdustakaan, ainoastaan ilmastointi hormin kauttaa kuulee, että naapurit ovat olemassa jos kovasti metelöivät. Talvisin asunto on lämmin ja vedoton, mutta kesäisin aika kuuma (öisin on pakko pitää ikkuna auki). Etsimme tällä hetkellä isompaa asuntoa ja itse olen niin ihastunut näiden vanhojen kerrostalojen tunnelmaan (korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat), että haluasin mieluummin löytää uuden kodin 50-luvulla rakennetusta talosta, kuin uudesta.
Onko näissä vanhoissa kivitaloissa siis tilanne se, että kaikki kosteus sisältä pääsee seinärakenteeseen kylmällä ilmalla? Kuitenkin talo on kestänyt asumisen 50 vuotta toisin kuin monet 80-luvulla rakennetut talot kosteusongelmineen.
Tiilimuurirakentaminen loppui 50-60 luvun välillä ja siirryttiin erilaisiin valettuihin ja elementtiseiniin.
50-senttinen tiiliseinä on kahden tiilen seinä ja tiili on reikätiili. Muistaakseni 128-reikäinen, eli melkoinen lämmöneristyskenno. Noilla seinillä on hyvät lämmöneristysarvot ja eikä ilmaa siirry rakenteen läpi.
Myös puolentoista tiilen seiniä on. Sen paksuus taitaa lähennellä 40 senttiä. Lämmöneristysarvo on jostain syystä yhtä hyvä kuin kahden tiilen seinällä.
Tiiliseinät on tehty kestämään ikuisesti. Keraaminen rakenne kestää vedet ja tuulet, kunhan rappaus on sikäli kunnossa, ettei tiili pääse suoranaisesti kastumaan ja pakkasrapautumaan. Lämmön johtuminen hallitusti rakenteen läpi ulospäin pakottaa kosteutta koko ajan pois seinästä.
Painovoimainen ilmanvaihto on kovimmillaan talvella kun sisäkosteudesta olisi eniten haittaa. Kunhan ulkoseinän venttiilit ovat auki eivätkä umpeen tapetoidut ja hormit ylös asti auki samoin. Painovoimainen on normimitoitusarvossa ulkolämpötilassa 0 astetta.
Homma meni pieleen noissakin viimeisinä vuosina, kun arkkitehdit hoksasivat, että venttiilit ulkoseinissä ovat rumia. Totesivat sitten, että ilma vaihtukoon rakosista. Tuloilmaventtiileitä onkin alettu vasta viime vuosina taas asentamaan.
Mahtavia taloja nuo (yli) 50-vuotiaat tiilimuuritalot. Valitettavasti noihinkin on tulossa kovin kalliita putkistoremontteja. Ja asukkaat ovat usein ei-valveutuneita ja rempat ovat jo 10-20 vuotta jälkijunassa.
Tuollainen muurattu massiivinen tiiliseinähän on ilmatiivis, joten se ei 'läähätä' rakenteen läpi. Kosteus pääsee siirtymään sisäilmasta seinään mutta tuollaisen umpitiiliseinän kyky sitoa kosteutta on sitä luokkaa että ongelmia ei tule. Seinän sisäpinnassa oleva rappaus ja maali toimivat jossain määrin höyrysulkuna.
Tuossa edellä tulikin jo hyvä vastaus 50-luvun kerrostaloista. Pari kommenttia kuitenkin lisää:
Höyrynsulku-käsite ymmärretään usein väärin, kun ajatellaan että rakenteen sisäpintaa vaatii höyrytiiviin kalvon. Asiahan ei ole aivan niin, rakenteen toimivuus on kunnossa kun sisäpinnan höyryntiiviys on n. 5-kertainen ulkopinnan höyryntiiviyteen nähden ja kun rakenne sietää siihen siirtyvän kosteuden ja kun ulkopinnan tuuletus ja kuivuminen on kunnossa.
50-luvun kerrostaloissa löytyy useita rakennetyyppejä. Osa taloista on muurattu 2-2,5 kertaisina umpitiiliseininä reikätiilistä, kuten tuossa jo vastattiinkin. Osassa taloista on sisäpinta muurattu 1-kiven tiilestä (tai valettu betonista) ja ulkopuolella on rapattu siporex-rakenne. Osassa taloista löytyy 50-100mm lasi- tai vuorivilla eristeenä kahden tiilikuoren välistä. Kaikki em. rakenteet toimivat melko luotettavasti, kun ulkopuolinen kosteusrasitus on estetty ja ulkopintaa ei ole pinnoitettu höyrytiiviillä kalvolla.
Tällainen talo on mukava asua, koska massiivinen seinärakenne tasaa lämpötila- ja kosteusvaihteluja. Ilmanvaihto toimii talvella painovoimaisena, koska ulkoseinissä on selvät ja isot korvausilmaventtiilit. Kesällä ilmanvaihto on ikkunatuuletuksen varassa, jota vielä vanhempi väki osaa käyttää ;-)
60-luvulta lähtenyt isojen ikäluokkinen kaupungistuminen edellytti suuria asuntotuotantomääriä edullisesti ja asia ratkaisiin rakentamalla 20-40000 asuntoa vuosittain kerrostaloihin pääosin betonisandwich-elementtitekniikalla. Nämä talot suunniteltiin 30-vuoden kestoikä tähtäimenä, jonka jälkeen ne olisivat olleet purettavissa tai perusteellisen peruskorjauksen tarpeessa. Taloja ei ole purettu, mutta korjattu sitäkin enemmän. Valitettavasti as oy-muotoisten talojen peruskorjausten toteuttaminen on äärettömän vaikeaa ja hankalaa.
50-luvun kerrostalo on parempi ostos kuin 60-70-luvun talo. Vaikka umpitiiliseinän teoreettinen u-arvo on heikko, niin käytännössä seinä toimii lämpöteknisesti paremmin. Kun 50-luvun talo on liitetty kaukolämpöön, taloon rakennettu koneellinen poistoilmanvaihto keskuskoneella, huolehdittu korvausilman sisääntuonti lämmitettynä, tehty hissiremontti, vedetty uudet vesi- ja viemärilinjat ja tehty samalla kylpyhuone ja keittiöremontit on talon kunto verrattavissa 90- tai 2000-luvun kerrostaloihin. Mutta huoneistojen neliöhinnat ovat vain puolet uusista taloista ;-)
60-70-luvun kerrostalo vaatii em.korjausten lisäksi kattokorjauksia, usein ulkoseinän ulkokuoren ja lämmöneristeiden vaihdon sekä ikkunavaihtoja. Lisäksi tämän ikäisissä taloissa asuu vielä osittain samat asukkaat kuin talon valmistuessa ja heidän "käännyttäminen" talon peruskorjaukseen saattaa olla täysin mahdotonta.
Tappi! Ja muutkin! Käsittämättömästä vaahtoamisestasi huolimatta -lienetkö muovikalvokauppias ;) - olet paikoin osunut asian ytimeen. Nykyasumisessa ongelmana on tolkuton kosteuskuorma; Suihku, sauna, pyykinpesu- ja kuivaustilat ovat asuintilojen yhteydessä. Ts kun esim nelihenkisessä perheessä käydään parhaimmillaan - tai pahimmillaan - kahdeksan kertaa päivässä suihkussa, saunotaan joka toinen päivä, pestään pyykkiä ja kuivataan se päivittäin saadaan asuintilojen ilmaan sellainen määrä kosteutta ettei sitä painovoimalla enää poista. Perusongelma on siis pohjaratkaiusuissa ja asumistottumuksissa.
Periaatteessa erinomaisen talon voi rakentaa joko kosteussulun kanssa tai ilman, painovoimaisella ilmanvahdolla tai koneellisella. Kokonaisuuden täytyy olla kunnossa, eli rakenteet ja ratkaisut sopivat kokonaisuuteen.
Näistä pullotalo-selluvilla jne väittelyissä ei valitettavasti ole asiaan perehtymättömälle muuta kuin haittaa. Suurin osa väittämistä -puolesta tai vastaan , mitä tahansa - ovat valtaosaltaan silkkaa vaahtoamista asioista joista "ainoan oikean ratkaisun" puolesta kirjoittava ei itsekään ymmärrä riittävästi.
Te jotka teette rakenne- ja muita ratkaisuja tuleviin hankkeisiin, hankkikaa tietoa ja kokemusta eri puolilta. Valitettavan usein jopa ns alan erikoisasiantuntijat eivät tiedä kuin yhden tavan tehdä ja pitävät sitä ainoana oikeana. On lukemattomia tapoja rakentaa väärin. Yhteen kokonaisuuteen hyvin sopiva ratkaisu ei myöskään välttämättä sovi toiseen.
Vaikka asia jo aiemmin selvitetty, hengittävyydestä vielä sen verran, että kyseessä ei ole ilman vaan kosteuden siirtyminen rakenteissa.
Kritiikkiä pitää kestää, enkä edes minä ole ihan aina oikeassa ;) Mielestäni 'eko-ihmiset' ovat useammin sokeita muille kuin omille ratkaisuilleen ja kaikki muu on huonompaa tai väärin. En ole koskaan kuullut hyvää perustelua sille että miksi muovilla tehty höyrysulku olisi huono... aina vaan puhutaan pullotalosta ja siitä kuinka hirsitalot ovat kestäneet jopa vuosisatoja.
VTT on kyllä tutkinut rakenteita ja parhaillaan tutkitaan rakennetta, jossa on sisäpuolella selluvillaa sen jälkeen höyrysulku ja sen ulkopuolella lasivillaa. Tällä saadaan mahdollisesti hyödennettyä molempien rakennustapojen hyödyt. Lämpimällä puolella oleva selluvillaeriste tasoittaa sisäilman kosteusvaihteluita ja höyrysulku estää rakenteen kostumisen. Tutkimustulokset tulee aikanaan.
Riitää että sisäpinnan höyryntiiviys on n. 5-kertainen ulkopinnan höyryntiiviyteen nähden. VTT:n tutkimuksen mukaan mikään rakennuspahvi ei täytä tätä vaarimusta, vaan tarvitaan jollain tavalla käsiteltyjä pahveja. Käyttämällä muovista höyrysulkua päästään huomattavasti parempiin lukemiin ja siitähän ei ole mitään haittaa.