Rakkaudesta ku puhutaan...no se sattuu. Onko teistä helpompi vihata vai rakastaa? Mun mielestäni niillä ei aina ole mitään eroa. Rakastan jätkää, joka on ollut ensimmäinen poikaystäväni, ensimmäinen rakkauteni, hän on saanut neitsyyteni, ensisuudelmankin koin hänen kanssaan. Hän on myös käyttänyt minua anteeksiantamattomilla tavoilla hyväkseen, mutta en pääse irti hänestä.Toisaalta jätkä auttoi minut yli lapsuuden muistoista (isi hylkäsi minut ja naapurin poika raiskasi minut 4-vuotiaana)mutta kaikkein eniten sattuu, kun hän sanoo rakastavansa minua. Emme seurustele sen takia, että olen kerran pettymyksen kourissa ja kännissä(se ei ole puolustus) pettänyt häntä kuultuani, että jätkäni olisi tehnyt yhden tytön raskaaksi ja hylännyt tämän sen jälkeen. Kammottavaa.
Rakastelemme kuitenkin, meillä on salainen seksisuhde. Hänen tyttöystävänsä jätti hänet juuri koska minä kuulemma en anna heidän olla rauhassa. Olen vain kerran tavannut tämän tytön, he seurustelivat päivän!!! Eli se ei ollut mikään tosirakkaus nähtävästi, ja senkin päivän aikana jätkä petti tyttöä minun kanssani. Hän väittää minun yllyttävän, olen kuulema liian seksikäs. Mutta vapaaksi hän ei minua aio päästää, sen hän sanoi. Ja minusta ei ole lähtemään. Saatan tällä hetkellä olla raskaana tälle jätkälle. Hän pystyy tekemään minusta maailman onnellisimman tai surullisimman, olen yrittänyt tappaa itseni hänen takiaan. En uskalla. Nyt olen hänen huoransa. Kaikesta huolimatta rakastan tätä jätkää niin paljon, että haluan hänen olevan onnellinen, vaikkakin jonkun muun kanssa. Sitä on rakkaus, että haluaa toiselle vain hyvää kaikesta huolimatta. Ottakaa kantaa...
Rakastelemme kuitenkin, meillä on salainen seksisuhde. Hänen tyttöystävänsä jätti hänet juuri koska minä kuulemma en anna heidän olla rauhassa. Olen vain kerran tavannut tämän tytön, he seurustelivat päivän!!! Eli se ei ollut mikään tosirakkaus nähtävästi, ja senkin päivän aikana jätkä petti tyttöä minun kanssani. Hän väittää minun yllyttävän, olen kuulema liian seksikäs. Mutta vapaaksi hän ei minua aio päästää, sen hän sanoi. Ja minusta ei ole lähtemään. Saatan tällä hetkellä olla raskaana tälle jätkälle. Hän pystyy tekemään minusta maailman onnellisimman tai surullisimman, olen yrittänyt tappaa itseni hänen takiaan. En uskalla. Nyt olen hänen huoransa. Kaikesta huolimatta rakastan tätä jätkää niin paljon, että haluan hänen olevan onnellinen, vaikkakin jonkun muun kanssa. Sitä on rakkaus, että haluaa toiselle vain hyvää kaikesta huolimatta. Ottakaa kantaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
on monenlaista miellyttämisen halua..itse haluan vaan parasta kullalleni, haluan, että hänellä on kaikki hyvin, ja että hän voi elää pitkään kanssani, mahdollisimman pienin vastoinkäymisin!
kun rakastaa, voi olla montaa mieltä asioista!
voi haluta toiselle aivan eri asiaa, mitä joku toinen haluaisi rakkaalleen..huolenpito ja luottamus ovat tärkeitä ja siksi haluan vaalia niitä..sulla voi olla omat valintas, ja pidä niistä kiinni, jos sun on hyvä olla niin..mut mieti, että jos ei oo hyvä olla, niin mitä voit tehä toisin..kuitenkin niin, ettei sua tai kultaas loukata! :)
tsemiä jatkolle!
mä kuulin kerran yhen lauseen joka kuvaa rakkautta aika osuvasti ja se menee muistaakseni jotenki näin:
"Silloin todella rakastaa toista kun on valmis luopumaan kaikesta mitä itsellä on, vain tehdäkseen rakkautensa kohteen onnelliseksi."
eli mielummin otat kuukausien (helposti vuosienkin) sydänsurut hartioilles kuin että rakkautesi ois onneton.