Toinen päivä ilman koiran vetoa. Kävelee niin hienosti vierellä, että. Kaiken tämän ihanuuden aiheuttaja on kuonopanta, jonka eilen rohkaistuin ostamaan, 1,5 vuoden hedelmättömien koulutusyrityksien jälkeen. Tai siis koira on erittäin tottelevainen ja kiltti muuten, mutta se vetäminen, ojojoj! Nyt vaikuttaa olevan rauha maassa, ja kävelee mielellään koiran kanssa, nytkin vaikka luonto järjesti tänne meillepäin oikean pääkallokelin. Sataa, tihkuttaa, vaikka mittari on miinuksen puolella, jotta on hieman liukasta, kievästi sanoen. Kuonopanta on kauan ollut mielessä, mutta jäänyt hankkimatta, kun on tuntunut, että on epäonnistunut koiranomistaja, jos sellaisen joutuu hankkimaan. Se tunne on nyt poissa, kun koiran kanssa on kaksi päivää lenkkeillyt riitelemättä! Suosittelen!
Vihdoinkin vetäminen loppui
1,5 vuotta
4369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on tullut omistettua. Ja kaikki on saatu olemaan vetämättä 4:s sakemanni ei kerta kaikkiaan oppinut olemaan vetämättä. Hermot meni iteltä. Hankin silloin kuonopannan ja tunsi itseni kertakaikkisen epäonnistuneeksi. Mutta toimii. Koira on koulutettu. Seuraa ihan ok. Mut ei koko ajan voi pyytää koiraa seuraamaan.
Joo, ei sen seurata tarvi, koko aikaa. Kunhan antaa remmin olla suht. koht. löysällä, niin saa tietenkin liikkua sen remmin mitan vapaasti. Pääasia , ettei vedä kaikella voimalla, niinkuin ennen kuonopannan käyttöön ottoa. Vähän ihme paketti tää meidän koira. Helposti oppinut kaiken muun,jopa vapaana seuraamisen, ja tottelee hyvin, mutta auta armias, kun laitetaan hihna kaulapantaan, niin se vissiin luulee, että sen tehtävä on hinata tai jotain, kun vetää kuin viimeistä päivää, ja ärisee vastaantuleville koirille, tosin vasta ohituksen jälkeen, josta olen saanut käsityksen, että oikeastaan ärisee minulle, kun en päästänyt tervehtimään. Vapaan ei ikinä haasta riitaa muiden koirien kanssa. Mutta on kyllä hieman ylisosiaalinen, eli kaikki takamukset pitäisi päästä haistelemaan.
Kyllä meissä koiraihmisissäkin on sitten ihastuttavia perfekttionisteja.. lienee suurin osa? Ei kai se nyt tee ihmisestä ja koiran kasvatuksesta epäonnistunutta, jos joutuu kuonopannan hankkimaan? Parempi kai se on, että pystyy myöntämään ongelmansa ja etsimään niihin apua! Ja tosiaankin, jollekin koiralle se hihnassa kauniisti kävely ON NIIN vaikeeta, toinen oppii helpolla. En lähtisi muiden koulutusmenetelmiä tuomitsemaan ennen kuin työkseni kasvattaisin koiria ja voisin sanoa niiden koulutuksesta ja käyttäytymisestä ihan _oikeasti_ jotain tietäväni.
Meilläkin on kokeiltu kuonopantaa, mutta se toimi ainoastaan silloin kun sitä käytettiin, eli tavallisella kaulaimella kiskominen jatkui. Veto loppui sitten tällä jonkun mielestä niin julmalla "kiskaisu kiskaisusta" -taktiikalla ja kiristyspannalla. Mutta kyllä tuo hihnassa kävely on yksi niitä asioita, jotka vaan on saatava koira oppimaan tavalla tai toisella.
Iloisia kävelyhetkiä!
Pakko vastata tähän.. meidän pikku jätkä 40cm/10kg on pienstä asti ollut kova vetämään. Ollaan koiran kanssa tokoiltu innokkasti ihn pienestä asti ja muutenkin koira on ihan yhteiskuntakelpoinen. Entisten koirien kanssa mulla tätä ongelmaa ei ole ollut, mutta tämäpä koira oli ihan oma tapaus. Vetäjä. Olin jo ihan epätoivon partaalla kun harjoittelimme vetämättä olemista taktiikalla "kun koiraa vetää- pysähdys". Ajattelin että tässä on nyt jotain mätää tai minussa on kouluttajana jotain vikaa, kunnes yhtäkkiä herran ollessa 7 kk vanha, joku lamppu syttyi ja koira vähensi vetämistä minimiin. Pitkä työ alkoi vihdoinkin tuottaa tulosta, vaikka olin jo ihan rikki kun kaikki sanoivat että tämänrotuiset koirat on niin helppo opettaa olemaan vetämättä. Koko ajan harjoitellaan lisää, ja aina välillä se meinaa unohtua, mutta en olisi vielä hetki sitten uskonut näkeväni valoa tunnelin päässä. :)