Minulla on ikävä bioperhettä. En tiedä heistä mitään, mutta kaipaan heitä. Minut on adoptoitu ulkomailta. Adoptio on kyllä ihan hyväksyttävää. Sitä en hyväksy sitä, kun lapsen omaa perhettä en adoption jälkeen tueta. Haluaisin tietää, että sisaruksilla on koti, ruokaa, vaatetta ja mahdollisuus kouluun. Haluaisin, että koko perheellä on mahdollisuus syödä ja saada terveydenhoitoa. Minä olen Suomessa ja elämä on muuten hyvin, mutta suren ja ikävöin. Oma perhe on aina rakas, vaikka heitä ei tunne. Haluaisin heille kohtuulliset elämänolosuhteet. Usein oksettaa täällä Suomessa. Etenkin nyt joulun alla, kun ei tiedä miten sukulaisille kuuluu.
Surettaa bioperhe
AdoptoituS
71497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Et ole tosiaan yksin noiden ajatustesi kanssa. Tyttäreni, jonka adoptoimme hänen ollessa vuoden ikäinen, itki viime keväänä sitä että hänen ystävänsä oli sanonut että tyttäreni ei voi rakasta bioäitiään koska ei tätä edes muista. Sanoin että kyllä vaan voi rakastaa sellaistakin mitä ei muista, rakkautta ei ole ikinä liikaa eikä se että rakastaa bioäitiään/perhettään ole keneltäkään pois.
Uskon vilpittömästi että ajattelemalla lämmöllä ja rakkaudella bioperhettäsi, vaikka et heitä tunne, välittyy ajatuksesi jollakin tasolle heille saakka. Näin ainakin uskomme me tyttäremme kanssa.
Niin, mutta mitä minun tai tyttäresi perheelle kuuluu? Jokainen Unicefin tai vastaavan mainos nostaa palan kurkkuun ja pistää vatsan kiertämään. Onko minulla veljiä tai siskoja, joilla ei ole ruokaa? Missä on mun isä, äiti ja muut sukulaiset? Miksei heitä auteta vai autetaanko... Haluaisin antaa joulupadan kautta apua juuri heille :´(((
kolmemerkkiä
Tämä onkin aikamoinen ongelma. Tarinoita on monta. Joillakin on veljiä, siskoja. Osa on jäänyt orvoiksi. Osalla vanhempi/huoltaja ei ole pystynyt pitämään lapsesta jostain syystä itse huolta. Pahinta varmaan on se kun ei tiedä.
Joissain maissa on ollut ja on kai edelleen lakeja jotka kieltävät lapsen "hylkäämisen" ja siitä voi saada vankilatuomion. Lasta ei siis ole voinut jättää lastenkotiin itse vaan se on täytynyt jättää löydettäväksi, jolloin tietoja lapsen taustasta ei ole kulkenut lapsen mukana.
Joskus taas esim. hiv-positiivisten vanhempien taustaa peitellään ja siksi tiedot vanhempien kohtalosta ei kulje lapsen mukana.
Jos sinulla on jotain tietoa taustastasi, ehkä joku sukulaisen nimi tai sinun alkuperäinen sukunimi, niin voi olla mahdollista löytää sukulaisiasi.
Oletko ajatellut ottaa kummikohdetta läheltä sieltä mistä sinut on adoptoitu? On täysin mahdotonta tietää onko sukulaisesi tälläisten tukien piirissä, mutta ainakin tuki menisi lähemmäksi kuin joulupata keräyksien kautta.
Tiedän, että tämä ei ole sillälailla konkreettista, mutta me sytytämme kynttilän joulun aikaan lapsiemme sukulaisille synnyinmaassa.
Me myös, adoptioperheenä ja lastemme biovanhemmista täysin tietämättöminä, yritämme omalta osaltamme auttaa edes jotakuta lastemme syntymämaassa eli meillä on myös kummilapsi sieltä.
On meilläkin kummilapsia ollut ja mennyt. Se on kuitenkin IHAN ERI ASIA, kun ikiomat sukulaiset!!!! Äiti ja isä, joiden ansiosta minulla on elämä. Missä he ovat ja onko heidän elämä hyvin... entä siskot, veljet, serkut, mummot...
Mutta jos biovanhempia/sisaruksia ei kerta kaikkiaan löydä=pysty auttamaan, voi edes auttaa jotakuta toista. Se tässä lienee idea.