ei kannata tehdä aborttia jos ei itse sitä halua!

hirvee virhe

mä oisin halunnu pitää sen 3kk olevan sikiön tai no vauvan, mut vanhempani sai tietää ja poika ystäväni porukat sai tietää ja ne ei hyväksyny sitä eli sitten piti tehdä keskeytys :( siitä keskeytyksestä on nyt 9kk ja itken vieläkin monet yöt ja kadun ku tein keskeytyksen jos nyt saisin päättää nii en ois tehnyt sitä keskeytystä!olen 17v ja niin on poikaystävänikin.. éi se kyllä oo hyvä tehdä näin nuorena!mut sanon vaan ettei kannata tehdä aborttia jos ei itse sitä halua tehdä!

12

1414

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei voi pakottaa

      olis ollu VAAN SUN.minä tulin raskaaksi 16 v ja vanhemmat poikaystävä jätti mut oman onnenei nojaan.¨
      mut päätin et tää on mun.
      selvisinkin ihan hyvin ja kas kas rupeshan niitä vanhempia sittenkin kiinostamaan oma lapsenlapsi kun se syntyi.

      helppoa ei ole ollut mut päätös pitää lapsi oli edellenkin mun oma.
      kukaan ei voi pakottaa mua tekemään aborttia!vaikka koko maailma kääntäs selän nii mulla olis mun oma vauva.

      olen sis nykään 23v ja kahden lapsen onnellinen äiti.

      :)

    • ei saa tekemättömäksi

      ..teit sen minkä silloin voit. Eikä sinun pidä tuntea siitä syyllisyyttä tai miettiä että lapsi olisi nyt sen ja sen ikäinen..sinulla on vielä paljon aikaa tehdä lapsia kun ajankohta on hyvä.
      Kaikella on merkityksensä ja jouduit kovan päätöksen eteen mutta nyt on aika alkaa elämään uudestaan.
      Kyllä sinä vielä saat lapsia kun on sen aika...ja tulet varmasti rakastamaan heitä erittäin paljon. Älä murehdi tämä ratkaisu oli varmasti paras kaikkia osapuolia ajatellen- sinä teit vastuullisen päätöksen ja se oli oikein syntymätöntä lastasikin ajatellen; hänen aika ei ollut ihan vielä ...

    • marsu

      Minun poikaystäväni painostaa minua tekemään abortin. Mutta sitä en tee. Olen 18-vuotias.

      • äitiliinikkä

        teet just niinku itehaluut.niin mäkin tein,nyt mul on maailman ihanin 2v tyttö.en vaihtas mihinkää vaik abortti oli niin liian lähellä.

        selivittiin.on ihanaa olla äiti.

        onnea sulle.

        lapsi tulee ennen miestä.se ei katoa koskaan mihinkään.
        miehiä menee ja tulee..


      • piia
        äitiliinikkä kirjoitti:

        teet just niinku itehaluut.niin mäkin tein,nyt mul on maailman ihanin 2v tyttö.en vaihtas mihinkää vaik abortti oli niin liian lähellä.

        selivittiin.on ihanaa olla äiti.

        onnea sulle.

        lapsi tulee ennen miestä.se ei katoa koskaan mihinkään.
        miehiä menee ja tulee..

        Lapsi ansaitsee kaksi, ne jotka sen ovat tehneet. Äidin ja isän. Näin on aina ollut ja niin sen on tarkoitettu olevan jatkossakin.

        Itse olen raskaana mutta en voi pitää lasta kun isä ei ole siíhen valmis. Selviäisin kyllä - tiedän sen, mutta haluan että lapseni kasvaa sellaisella ilmapiirissä, jossa molemmat, isä ja äiti, näyttävät hänelle rakkauttaan.


      • oikeassa
        piia kirjoitti:

        Lapsi ansaitsee kaksi, ne jotka sen ovat tehneet. Äidin ja isän. Näin on aina ollut ja niin sen on tarkoitettu olevan jatkossakin.

        Itse olen raskaana mutta en voi pitää lasta kun isä ei ole siíhen valmis. Selviäisin kyllä - tiedän sen, mutta haluan että lapseni kasvaa sellaisella ilmapiirissä, jossa molemmat, isä ja äiti, näyttävät hänelle rakkauttaan.

        ..lapselle olisi hyvä suoda mitä parhaimmat edellytykset ja myös isänkin läsnäolo olisi tärkeätä ..paljon on lapsia jotka on tehty ajattelemattomasti ja he ovat viime kädessä jotka siitä kärsii. Vastuullinen vaikkakin raskas päätös...


      • taija
        piia kirjoitti:

        Lapsi ansaitsee kaksi, ne jotka sen ovat tehneet. Äidin ja isän. Näin on aina ollut ja niin sen on tarkoitettu olevan jatkossakin.

        Itse olen raskaana mutta en voi pitää lasta kun isä ei ole siíhen valmis. Selviäisin kyllä - tiedän sen, mutta haluan että lapseni kasvaa sellaisella ilmapiirissä, jossa molemmat, isä ja äiti, näyttävät hänelle rakkauttaan.

        lapsella on molemmat vanhemmat. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ja silloin naisen kannattaa harkita riitäisivätkö voimat ja oma halu pitää lapsi yksin. Itse en miehen takia pystyisi lastani "tappamaan". Hirveät jäljet tuosta abortista jäisi, enkä ikinä voisi kuvetellakaan jatkavani suhdetta mieheen joka on minut tuohon tilanteeseen pakottanut. Eli lapsen pitäminen olisi minulle se helpompi vaihtoehto.

        Olen kyllä pohtinut paljonkin isän merkitystä lapsen elämässä, ihan henkilökohtaisella tasollakin. Oma isäni jätti äitini kun tämä tuli raskaaksi. Toki isä olisi ollut mukava lisä elämääni, mutta silti olen mielummin tässä kuin kuollut :) Ja samaa sanovat kaikki tuntemani isättömät, ei kukaan heitä haluaisi elämäänsä aborttiin vaihtaa.

        Rakkautta sain paljonkin, niin äidiltäni kuin muiltakin sukulaisiltani. Oikean isänkin sain ollessani 6v ja tämä isäpuoli on minulle maailman rakkain isukki!!! Biologinen isäni otti yhteyttä kun olin 15v, tapasin häntä pari kertaa ihan uteliaisuudesta. Halusin nähdä millainen ihminen tuo toinen puoliskoni on, mitä piirteitä olen häneltä perinyt ja kuinka paljon muistutamme toisiamme. Kai toiveeni olivat liian korkealla, kuvittelin löytäväni sielunveljen, mutta sainkin todeta hänen olevan täysin ventovieras ihminen. Persoonana vielä sellainen etten lähemmin halunnutkaan tutustua. Mutta ihan tyytyväinen olen että sain hänet tavata, ei tarvitse näitä enää mielessä pohtia.


      • tyytyväinen siihen
        taija kirjoitti:

        lapsella on molemmat vanhemmat. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ja silloin naisen kannattaa harkita riitäisivätkö voimat ja oma halu pitää lapsi yksin. Itse en miehen takia pystyisi lastani "tappamaan". Hirveät jäljet tuosta abortista jäisi, enkä ikinä voisi kuvetellakaan jatkavani suhdetta mieheen joka on minut tuohon tilanteeseen pakottanut. Eli lapsen pitäminen olisi minulle se helpompi vaihtoehto.

        Olen kyllä pohtinut paljonkin isän merkitystä lapsen elämässä, ihan henkilökohtaisella tasollakin. Oma isäni jätti äitini kun tämä tuli raskaaksi. Toki isä olisi ollut mukava lisä elämääni, mutta silti olen mielummin tässä kuin kuollut :) Ja samaa sanovat kaikki tuntemani isättömät, ei kukaan heitä haluaisi elämäänsä aborttiin vaihtaa.

        Rakkautta sain paljonkin, niin äidiltäni kuin muiltakin sukulaisiltani. Oikean isänkin sain ollessani 6v ja tämä isäpuoli on minulle maailman rakkain isukki!!! Biologinen isäni otti yhteyttä kun olin 15v, tapasin häntä pari kertaa ihan uteliaisuudesta. Halusin nähdä millainen ihminen tuo toinen puoliskoni on, mitä piirteitä olen häneltä perinyt ja kuinka paljon muistutamme toisiamme. Kai toiveeni olivat liian korkealla, kuvittelin löytäväni sielunveljen, mutta sainkin todeta hänen olevan täysin ventovieras ihminen. Persoonana vielä sellainen etten lähemmin halunnutkaan tutustua. Mutta ihan tyytyväinen olen että sain hänet tavata, ei tarvitse näitä enää mielessä pohtia.

        ettei äitisi tehnyt aborttia. Olet mielummin elossa kuin abortoitu. Toisaalta jos sinut olisi abortoitu, et edes tietäisi mitä on olla elossa joten et kärsisi olotilastasi.

        Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekksita kuin sinä. Kaikkien äidit eivät jaksa kantaa vastuutaan yksin ja lapsi on se joka ensimmäisenä kärsii. Siksi abortti on aina ajattelemisen arvoinen vaihtoehto jos lapselle ei ole tarjota ydinperhettä tai tervettä elämää.

        Toinen mitä kuulee usein vammaisten lasten vanhempien suuta on tuo lapsemme elää onnellista elämää, abortti olisi ollut meille väärä vaihtoehto. Ja tämän kuulee usein vauvojen tai pienten lasten vanhemmilta, he kokevat jaksavansa hyvin pyörittää arkea ja rakastavat lastaan yli kaiken. Tottakai jokainen vanhempi rakastaa lastaan, sehän on itsestään selvyys eikä mikään vamma poista tuota rakkautta. Mutta erityislapsen kohdalla vanhemmille lankea suurempi vastuu lapsesta, myös tämän aikuistuttua. Ei pienen vammaisen lapsen vanhempi voi ymmärtää mitä kaikkea vuodet tuovat tullessaan. Vauvanhoitohan on samanlaista kaikilla. Joskus haluaisin todella kuulla näiden samojen ihmisten ajatuksia viidentoista vuoden päästä.


      • joo
        tyytyväinen siihen kirjoitti:

        ettei äitisi tehnyt aborttia. Olet mielummin elossa kuin abortoitu. Toisaalta jos sinut olisi abortoitu, et edes tietäisi mitä on olla elossa joten et kärsisi olotilastasi.

        Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekksita kuin sinä. Kaikkien äidit eivät jaksa kantaa vastuutaan yksin ja lapsi on se joka ensimmäisenä kärsii. Siksi abortti on aina ajattelemisen arvoinen vaihtoehto jos lapselle ei ole tarjota ydinperhettä tai tervettä elämää.

        Toinen mitä kuulee usein vammaisten lasten vanhempien suuta on tuo lapsemme elää onnellista elämää, abortti olisi ollut meille väärä vaihtoehto. Ja tämän kuulee usein vauvojen tai pienten lasten vanhemmilta, he kokevat jaksavansa hyvin pyörittää arkea ja rakastavat lastaan yli kaiken. Tottakai jokainen vanhempi rakastaa lastaan, sehän on itsestään selvyys eikä mikään vamma poista tuota rakkautta. Mutta erityislapsen kohdalla vanhemmille lankea suurempi vastuu lapsesta, myös tämän aikuistuttua. Ei pienen vammaisen lapsen vanhempi voi ymmärtää mitä kaikkea vuodet tuovat tullessaan. Vauvanhoitohan on samanlaista kaikilla. Joskus haluaisin todella kuulla näiden samojen ihmisten ajatuksia viidentoista vuoden päästä.

        Miks sun pitäis kuulla toisten ajatuksia 15 vuoden päästä? Onks se sun elämän tehtävä saada todettua että vanhemmat myöntävät et ois pitäny tehdä abortti? Siis säkö päätät saako tänne syntyä vammasia vai ei? Kandee joskus miettiä mitä suustaan päästää


      • että kannattaa
        joo kirjoitti:

        Miks sun pitäis kuulla toisten ajatuksia 15 vuoden päästä? Onks se sun elämän tehtävä saada todettua että vanhemmat myöntävät et ois pitäny tehdä abortti? Siis säkö päätät saako tänne syntyä vammasia vai ei? Kandee joskus miettiä mitä suustaan päästää

        miettiä mitä tekee ja mielummin vähän pidemmälläkin tähtäimellä. Vaikka se vauva-arki tuntuukin yhtäihanalta kuin terveen lapsen kanssa, niin se on kuitenkin vaan murto-osa tuon lapsen elämästä. Itse voisin ajatella jaksavani vaikka down-lapsen kanssa nuo ensimmäiset vuodet, ei siinä mitään. Mutta kun elämä jatkuu senkin jälkeen, en halua olla loppuikääni sidoksissa lapseen joka ei koskaan aikuistu. Siksi valintani olisi abortti, koska tunnen omat rajani.

        Sitten kuulee kuinka joku säteilee kuinka hyvin on jaksettu puolivuotiaan tai vuodenikäisen vammaisen lapsen kanssa ja ollaan niin onnellisia ettei päädytty aborttiin. Naurattaa vaan kuin ollaan noin lyhyen ajan jälkeen jo niin kaiken kokeneita. Ja samalla huolestuttaa lapsen puolesta, mitä sitten kun vanhemmat eivät enää koekaan arkea yhtä ihanaksi.


      • on myös
        että kannattaa kirjoitti:

        miettiä mitä tekee ja mielummin vähän pidemmälläkin tähtäimellä. Vaikka se vauva-arki tuntuukin yhtäihanalta kuin terveen lapsen kanssa, niin se on kuitenkin vaan murto-osa tuon lapsen elämästä. Itse voisin ajatella jaksavani vaikka down-lapsen kanssa nuo ensimmäiset vuodet, ei siinä mitään. Mutta kun elämä jatkuu senkin jälkeen, en halua olla loppuikääni sidoksissa lapseen joka ei koskaan aikuistu. Siksi valintani olisi abortti, koska tunnen omat rajani.

        Sitten kuulee kuinka joku säteilee kuinka hyvin on jaksettu puolivuotiaan tai vuodenikäisen vammaisen lapsen kanssa ja ollaan niin onnellisia ettei päädytty aborttiin. Naurattaa vaan kuin ollaan noin lyhyen ajan jälkeen jo niin kaiken kokeneita. Ja samalla huolestuttaa lapsen puolesta, mitä sitten kun vanhemmat eivät enää koekaan arkea yhtä ihanaksi.

        että vammainen lapsi ei välttämättä muutu lapsesta koskaan aikuiseksi; oli se sitten kymmenen tai viidenkymmenen..ja joskus vamma on sitä laatua että viisikymppistäkin "lasta" on pestävä ja hoidettava lähes tulkoon koko ajan..laittaa ajattelemaan myös lapsen tulevaisuutta ja omia voimavaroja..


    • minä vain

      kamalaa, että olet tuollaiseen pakkotilanteeseen joutunut! voimia sinulle!

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30893
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4215
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2735
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1901
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      591
      1670
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1596
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1570
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1506
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1250
    Aihe