Jos lähivanhemmalle määrätään uhkasakko, koska hän ei vie lasta/lapsia sovittuun tapaamiseen, niin mitä tapahtuu, jos sitä ei maksa? Onko kenelläkään kokemuksia?
Uhkasakoista
PikkuPelkuri
7928
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siinähän se jo tulikin.
Mutta tuleeko sitten jossakin vaiheessa ulosottomies hakemaan lapsia tapaamiseen, jos yhä edelleen jättää sakot maksamatta eikä vie lapsia tapaamisiin.
Onko kellään kokemusta?
Jos tuomioistuin on määrännyt tapaamioikeuden ja uhkasakon, täytyy päätöstä noudataa, jos siitä ei ole haettu muutosta.Tapaamisoikeuden estäminen saataa johtaa lasten huostaanottoon, joten nyt todella kannataa miettiä mikä on lasten etu.
"Mutta tuleeko sitten jossakin vaiheessa ulosottomies hakemaan lapsia tapaamiseen, jos yhä edelleen jättää sakot maksamatta eikä vie lapsia tapaamisiin."
Ei. Ulosottomies yrittää ulosmitata sakon. Uhkasakon tuomitseminen ja tapaamisoikeuden täytäntöönpano lapsi noutamalla ovat erilliset oikeuden päätökset. Uhkasakon maksaminen ei suoraan johda mihinkään muuhun, kuin uhkasakon ulosmittaamiseen, mutta toki se toimii hyvänä perusteena uudelle päätökselle, jossa tapaamisoikeus toteutetaankin lapsi noutamalla. Mikään automaatti se ei ole.
joo en maksa enkä mene mihinkään vtun käräjille
Uhksakkoa yritetään ulosmitata, lapsiasioissa ei muuteta vankeudeksi. Lapsen kertaluonteinen nouto esim. valvotulle tapaamiselle on lapsen edun vastainen eikä sitä näin ollen suoriteta.
Oikeuskirjallisuudessa (Helin, Linna, Rintala, Huolto- ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano, 1997, s.235)
On lapsen edun mukaisena edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna erittäin painavana syynä esitetty esimerkkinä lain
esitöistäkin ilmenevää lomamatkaa, johon lapsi ehdottomasti haluaa päästä mukaan taikka muutoin lapselle tärkeää tapaamista,
merkkipäivää tai muuta sellaista. Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu , että noutomääräystä ei voida
antaa tapaamisten toteuttamiseksi pysyväluontoisen uhan muodossa niin, että lapsi voitaisiin noutaa useamman
kerran samalla määräyksellä, vaan jokaiseen noutoon on saatava erikseen käräjäoikeuden määräys.
Kirjallisuuden kannanotto perustuu lakivaliokunnan (LaVM 7/1996 vp. S. 11)
Lain valmisteluvaiheessa toteamaan , että valiokunta ei pidä säännöstä kuuden kuukauden mittaisesta useampikertaisesta noudosta asianmukaisena. Nouto on lapsen kannalta niin rankka kokemus, että noutoa koskevan päätöksen antamista on harkittava erikseen kutakin tapaamiskertaa varten.