Oikeustiede-vastaustekniikka

abi-06

Haluaisin tietää mikä on Se Oikea Vastaustekniikka pääsykokeissa, mistä niin paljon puhutaan...

5

3659

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Leena Luhtaselta tai

      Karpelalta. He ovat isoja laintuntijoita ja varmastikin nyt pääsykokeissa mukana!

      Heinonenkin antaa ahkerasti tulkintoja laista.

    • Oik. yo vm.05

      Tässäpä "kaava", jota noudattamalla oikeustapaukset ratkaistaan.

      1. SÄÄNTÖ (joka kirjoitetaan auki suoraan sellaisenaan, myös mahdollisen, tarpeellisen, poikkeussäännön voi kirjoittaa auki).

      2. TÄSSÄ TAPAUKSESSA (eli selostus kuinka kyseinen sääntö soveltuu tapauksen sisältöön)

      3. NÄIN OLLEN (johtopäätös, josta ilmenee ratkaisu)

      ESIM.
      1. RL 21:1 Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.
      2. Kyseisessä tapauksessa henkilö A on tappanut henkilön B.
      3. Näin ollen A on tuomittava määräaikaiseen vankeuteen taposta, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

      Tätä noudattamalla oikeustapausten ratkaisemisesta saat tarvittavat pisteet. Lopputulos ei ole niinkään arvokas kuin oikeiden sääntöjen löytäminen ja auki kirjoittaminen. Valintakokeessa ei ole viime vuosina vaadittu §-numeroiden muistamista, mutta säännön lähde on mainittava (esim. RL).
      Se, että löydät oikeat ja tarvittavat oikeussäännöt ja osaat soveltaa niitä kyseiseen tapaukseen, on ensisijaisen tärkeää oikeustapauksen pisteytyksen kannalta.

      Tsemppiä kaikille ensi kevään urakkaan!!! :)

      • apua tarvitseva

        Kiitos ohjeista!Mitä muita neuvoja ja ohjeita olisi koko pääsykokeesta, lukemisesta ja valmistautumisesta? Entä kuinka tarkkaan käsitteet pitää määritellä kokeessa? Esim. jos vastaa essee- kysymykseen ja vastauksessa vain "vilahtaa" esim. sana asianomistaja, niin täytyykö tämä sana määritellä? Jos täytyy, niin pitääkö sitä myös vertailla vastauksessa esim. sanaan asianosainen ja määritellä myös tämä sana? Entä täytyykö vastauksessa selostaa myös poikkeussääntö, jos siihen kuitenkin soveltuu pääsääntö tai toisinpäin? Minulle on tullut pääsykokeesa myös se ongelma, etten oikein tiedä miten tapaus pitäisi ratkaista, kun pääsykoekirja ei ole antanut tarpeeksi selviä tietoja siitä mitä kyseisestä teosta seuraa, tai kirjassa on ollut monta vaihtoehtoa, riippuen siitä millainen kyseinen tapaus on ja tiedot ovat olleet hyvin epämääräisiä tai epämääräisesti ainakin kirjassa esitetty. Tällöin on jäänyt itsellekkin epävarma olo, että miten prkl:ssä se sitten oikein ratkaistaan, kun kirjakaan ei sitä tiedä! Vai olenko lukenut sitten vaan liian vähän?


      • OTM
        apua tarvitseva kirjoitti:

        Kiitos ohjeista!Mitä muita neuvoja ja ohjeita olisi koko pääsykokeesta, lukemisesta ja valmistautumisesta? Entä kuinka tarkkaan käsitteet pitää määritellä kokeessa? Esim. jos vastaa essee- kysymykseen ja vastauksessa vain "vilahtaa" esim. sana asianomistaja, niin täytyykö tämä sana määritellä? Jos täytyy, niin pitääkö sitä myös vertailla vastauksessa esim. sanaan asianosainen ja määritellä myös tämä sana? Entä täytyykö vastauksessa selostaa myös poikkeussääntö, jos siihen kuitenkin soveltuu pääsääntö tai toisinpäin? Minulle on tullut pääsykokeesa myös se ongelma, etten oikein tiedä miten tapaus pitäisi ratkaista, kun pääsykoekirja ei ole antanut tarpeeksi selviä tietoja siitä mitä kyseisestä teosta seuraa, tai kirjassa on ollut monta vaihtoehtoa, riippuen siitä millainen kyseinen tapaus on ja tiedot ovat olleet hyvin epämääräisiä tai epämääräisesti ainakin kirjassa esitetty. Tällöin on jäänyt itsellekkin epävarma olo, että miten prkl:ssä se sitten oikein ratkaistaan, kun kirjakaan ei sitä tiedä! Vai olenko lukenut sitten vaan liian vähän?

        Turun oikiksen pääsykokeissa kaikki kysymykset ovat esseitä (tätä ei ole 'luvattu', mutta lähes ikimuistoisesti on näin ollut).

        Pisteiden lasku noudattaa ns. jyvitysmenettelyä. Käytännössä siis pääsykoekirjasta tulee kysymyksenä joku osa (usein suoraan väliotsikko), jonka jokaisen kappaleen jokainen merkitsevä lause on jyvitetty joksikin pistemääräksi. Huomattavaa on, että ns. oikeustapauksetkin ovat pääsykokeissa usein sellaisia, että ne lopulta muodostuvat 'suoraksi' kysymykseksi. Oikeustapauskysymykset siis eroavat luonteeltaan tiedekunnan muista tenteistä juuri siitä syystä, että suoraan kysymykseen on helpompi tehdä jyvitys (tarkoitan sitä, ettei synny niin paljon tulkinnanmahdollisuuksia).

        Esimerkki jyvityksestä on esim että kirjassa lukee "murhan voi kvalifioida erityisen raaka tai julma tekotapa". Tämä lause voidaan kokonaisuudessaan jyvittää esim 1 pisteen arvoiseksi, eli kun kirjoitat tuon lauseen siihen liittyvän kysymyksen vastaukseen, saat yhden pisteen. Tämän lisäksi voi olla lisäehtoja esim siihen tapaan, että jos on mainittu vain raaka tai julma, saa puoli pistettä. Tai jos sana 'erityisen' puuttuu, saa vain puoli pistettä. Luonnollisesti on vaikea tietää miten jyvitys kussakin tapauksessa on tehty (se selviää vasta kun oikeat 'mallivastaukset' julkaistaan). Ideana on kuitenkin, että jopa yhden sanan ero viedä pisteitä silloin kun se on olennainen. Tässä tapauksessa esim sana 'erityisen' on lähtökohtaisesti olennainen.

        Aiempien vuosien kysymyksiä JA mallijyvityksiä niinhin löytyy osoitteesta www.law.utu.fi.

        Hesasta ja roista en osaa sanoa. Niillä ihan omat systeemit. Hesassa ainakin on ollut monivalintojakin.


      • ............
        OTM kirjoitti:

        Turun oikiksen pääsykokeissa kaikki kysymykset ovat esseitä (tätä ei ole 'luvattu', mutta lähes ikimuistoisesti on näin ollut).

        Pisteiden lasku noudattaa ns. jyvitysmenettelyä. Käytännössä siis pääsykoekirjasta tulee kysymyksenä joku osa (usein suoraan väliotsikko), jonka jokaisen kappaleen jokainen merkitsevä lause on jyvitetty joksikin pistemääräksi. Huomattavaa on, että ns. oikeustapauksetkin ovat pääsykokeissa usein sellaisia, että ne lopulta muodostuvat 'suoraksi' kysymykseksi. Oikeustapauskysymykset siis eroavat luonteeltaan tiedekunnan muista tenteistä juuri siitä syystä, että suoraan kysymykseen on helpompi tehdä jyvitys (tarkoitan sitä, ettei synny niin paljon tulkinnanmahdollisuuksia).

        Esimerkki jyvityksestä on esim että kirjassa lukee "murhan voi kvalifioida erityisen raaka tai julma tekotapa". Tämä lause voidaan kokonaisuudessaan jyvittää esim 1 pisteen arvoiseksi, eli kun kirjoitat tuon lauseen siihen liittyvän kysymyksen vastaukseen, saat yhden pisteen. Tämän lisäksi voi olla lisäehtoja esim siihen tapaan, että jos on mainittu vain raaka tai julma, saa puoli pistettä. Tai jos sana 'erityisen' puuttuu, saa vain puoli pistettä. Luonnollisesti on vaikea tietää miten jyvitys kussakin tapauksessa on tehty (se selviää vasta kun oikeat 'mallivastaukset' julkaistaan). Ideana on kuitenkin, että jopa yhden sanan ero viedä pisteitä silloin kun se on olennainen. Tässä tapauksessa esim sana 'erityisen' on lähtökohtaisesti olennainen.

        Aiempien vuosien kysymyksiä JA mallijyvityksiä niinhin löytyy osoitteesta www.law.utu.fi.

        Hesasta ja roista en osaa sanoa. Niillä ihan omat systeemit. Hesassa ainakin on ollut monivalintojakin.

        Tuo selvensi paljon! Eli kirjat pitää opetella oikeastaan ulkoa, eikö niin? Olisiko sinulla siihen jotain hyvää tekniikkaa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      437
      6190
    2. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      87
      5480
    3. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      51
      4487
    4. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      82
      4005
    5. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      54
      3996
    6. Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.

      Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse
      Maailman menoa
      3
      3616
    7. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      193
      3549
    8. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      121
      3274
    9. Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"

      Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky
      Maailman menoa
      71
      3251
    10. Mitä tapahtuu

      Sitten keväällä ja kesällä
      Ikävä
      43
      2309
    Aihe