Iskin silmää. Iskin hänelle silmää; täytäntöönpanoa useita kuukausia odottanut kuolemantuomio.
Iskin silmää hyvin. Olin harjoitellut tuota taitoa jo pitempään, mutta viime aikoina iskuni oli selvästi kärsinyt harjoituksen puutteesta. Asia on nimittäin sillä tavalla - niin kuin kaikki vähänkään näistä asioista perillä olevat hyvin tietävät -, ettei tuota jaloa taitoa sovi tuhlata, ei ainakaan keneen tahansa.
Toinen kirjoittamaton sääntö on, että yksi tapaus on käsiteltävä kerrallaan, muuten on korviaan myöten sopassa. - Minulla oli jo joulusta lähtien ollut juttu vireillä, mutta se oli kariutunut toissa viikolla eräitten ulkopuolisten tahdittomuuteen. - Iskun jälkeen on edettävä aina suloisenkatkeraan loppuun asti, ennen kuin seuraavan kerran voi jälleen vinkata. Tämä pätee siis etenkin hyvin charmantteihin ja kokeneisiin silmäniskijöihin - kuten itseeni, niin kuin saatan joskus vaatimattomasti todeta -; vasta-alkajilla ei ole niin väliä, sillä he eivät kumminkaan saa koskaan ketään amatööriniskuillaan, joissa ei ole pontta.
Minä iskin hyvin. Lämpimästi ja pikemminkin rohkaisevasti kuin itse liian rohkeasti, säilyttäen silti humoristisen pilkkeen ja lupauksen seikkailusta.
Tyttö räpäytti silmiään - kauniita tummanruskeita silmiään, jotka toivat aina jostain syystä mieleeni kauriin - ja yritti hämmentyneenä kääntää katsettaan. Yritys oli surkea. Minä hymyilin hänelle hiukan ilkikurisesti, mutta pohjimmiltaan kannustavasti.
Kokemattomana ja ihastuttavan viattomana hän tulkitsi minun virnuilevan hänelle, aivan kuin mestaritason vinkkaukseni olisi ollut jokin pahaisten koulupoikien hävytön pila. Hän kurtisti kevyesti esiin hahmoteltuja kulmiaan vihaisesti ja hänen silmänsä leiskahtivat. Minä nautin olotilastani. Täytyi vain olla varovainen. Loukatusti hän syventyi itsepintaisella raivokkaalla tarmokkuudella taas muistiinpanovälineisiinsä ja läväytti lehtiön kuuluvasti auki.
Olisi ollut paljon helpompaa, jos olisin voinut puhua hänelle ja opastaa häntä kädestä pitäen. Huoneen toiselle puolelle ei kumminkaan käynyt huutaminen. Kun hän hetkisen kuluttua vilkaisi minua alta kulmain, pikaisesti heitetyssä katseessa oli tuimaa haastetta, kehotin häntä kevyellä ja huomaamattomalla kädenliikkeellä liittymään seuraani.
Tulin siten sanelleeksi oman tuomioni. Hetkessä tajusin, että koko äskeinen kohtaus oli ollut vain teeskentelyä, että nyt olin hälyttävästi menettänyt asioiden hallinnan, että rakastin tuota tyttöä enemmän kuin mitään tällä pallolla ja että nyt olin korviani myöten sopassa. Ennen kuin huomasin, että oli liian myöhäistä, ennen kuin tajusin olevani ansassa, hän väläytti naarastiikerimäisen, yllättävän hymyn, nousi, kiersi pöydät muutamalla kevyellä, viehkeän keinuvalla askelella, seisahtui aivan eteeni, nojautui puoleeni pöydän yli, hymyili kertakaikkisen vastustamattomasti ja sanoi "Hei."
Olin myyty.
* * *
Joitakin ilkikurisia rivejä. Pyydän: kommentoikaa, haukkukaa ja esittäkää arvioita. Niin, ja mailatkaa minulle osoitteeseen [email protected]
Iskin silmää hyvin. Olin harjoitellut tuota taitoa jo pitempään, mutta viime aikoina iskuni oli selvästi kärsinyt harjoituksen puutteesta. Asia on nimittäin sillä tavalla - niin kuin kaikki vähänkään näistä asioista perillä olevat hyvin tietävät -, ettei tuota jaloa taitoa sovi tuhlata, ei ainakaan keneen tahansa.
Toinen kirjoittamaton sääntö on, että yksi tapaus on käsiteltävä kerrallaan, muuten on korviaan myöten sopassa. - Minulla oli jo joulusta lähtien ollut juttu vireillä, mutta se oli kariutunut toissa viikolla eräitten ulkopuolisten tahdittomuuteen. - Iskun jälkeen on edettävä aina suloisenkatkeraan loppuun asti, ennen kuin seuraavan kerran voi jälleen vinkata. Tämä pätee siis etenkin hyvin charmantteihin ja kokeneisiin silmäniskijöihin - kuten itseeni, niin kuin saatan joskus vaatimattomasti todeta -; vasta-alkajilla ei ole niin väliä, sillä he eivät kumminkaan saa koskaan ketään amatööriniskuillaan, joissa ei ole pontta.
Minä iskin hyvin. Lämpimästi ja pikemminkin rohkaisevasti kuin itse liian rohkeasti, säilyttäen silti humoristisen pilkkeen ja lupauksen seikkailusta.
Tyttö räpäytti silmiään - kauniita tummanruskeita silmiään, jotka toivat aina jostain syystä mieleeni kauriin - ja yritti hämmentyneenä kääntää katsettaan. Yritys oli surkea. Minä hymyilin hänelle hiukan ilkikurisesti, mutta pohjimmiltaan kannustavasti.
Kokemattomana ja ihastuttavan viattomana hän tulkitsi minun virnuilevan hänelle, aivan kuin mestaritason vinkkaukseni olisi ollut jokin pahaisten koulupoikien hävytön pila. Hän kurtisti kevyesti esiin hahmoteltuja kulmiaan vihaisesti ja hänen silmänsä leiskahtivat. Minä nautin olotilastani. Täytyi vain olla varovainen. Loukatusti hän syventyi itsepintaisella raivokkaalla tarmokkuudella taas muistiinpanovälineisiinsä ja läväytti lehtiön kuuluvasti auki.
Olisi ollut paljon helpompaa, jos olisin voinut puhua hänelle ja opastaa häntä kädestä pitäen. Huoneen toiselle puolelle ei kumminkaan käynyt huutaminen. Kun hän hetkisen kuluttua vilkaisi minua alta kulmain, pikaisesti heitetyssä katseessa oli tuimaa haastetta, kehotin häntä kevyellä ja huomaamattomalla kädenliikkeellä liittymään seuraani.
Tulin siten sanelleeksi oman tuomioni. Hetkessä tajusin, että koko äskeinen kohtaus oli ollut vain teeskentelyä, että nyt olin hälyttävästi menettänyt asioiden hallinnan, että rakastin tuota tyttöä enemmän kuin mitään tällä pallolla ja että nyt olin korviani myöten sopassa. Ennen kuin huomasin, että oli liian myöhäistä, ennen kuin tajusin olevani ansassa, hän väläytti naarastiikerimäisen, yllättävän hymyn, nousi, kiersi pöydät muutamalla kevyellä, viehkeän keinuvalla askelella, seisahtui aivan eteeni, nojautui puoleeni pöydän yli, hymyili kertakaikkisen vastustamattomasti ja sanoi "Hei."
Olin myyty.
* * *
Joitakin ilkikurisia rivejä. Pyydän: kommentoikaa, haukkukaa ja esittäkää arvioita. Niin, ja mailatkaa minulle osoitteeseen [email protected]
Vastaukset 9
Vanhimmat
loistavaa! Parempaa kirjoittajaa ei löydä, jatka ihmeessä, loppuun asti!!!=)
Kiitos, kiitos. Olinko aistivinani ironisen pohjavireen?
Joka sana täyttä totta.. Ironisuus on perseestä ja sä olet hyvä kirjoittaja:) Mulla ei ole tapana jakaa kohteliaisuuksia, mutta erikoistapaukset sallitaan..=)
muuten mahdollista että pommittaisit mua maililla osoitteeseen [email protected] olis kiva tutustua..=)
Varmasti pommitan.
on kauniisti tehty, kiitta:)
ihan hyvä juttu. miten vanha oot? no ei sillä oikeestaan oo väliä. Ootko kirjottanu muuta? kirjotahan lisää
Hauskaa jos pidit edes vähän. Ikää on 15, kerrottakoon se näin luottamuksellisesti. Kiitos rohkaisusta. Olen aina joskus jotain kirjoitellut, mutta en vielä mitään ihmeellistä. Haaveilen kyllä.
Vaikutti ihan mukavalta novellilta.. Ja loppui aika hyvin. Mutta mitä ihmeen ilkikurisia rivejä?? =) Noh, kai se on jotain hassua. Jatka kirjoittelemista ja haaveilua, mutta muista elä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi!!