Tämä palsta tulisi lopettaa

roosamari

Olen seuraillut tätä palstaa, ja eihän täällä sijaisvanhemmat voi puhua mistään rauhassa, koska biovanhemmat tulevat joka otsikon alle heitä haukkumaan.

Biovanhemmilla taitaa päästä viirata. Joka aiheeseen liitetään raha ym. Mielestäni biovanhemmilla ei ole aihetta olla täällä haukkumassa, itsepähän ovat lapsensa menettäneet. Uskon myös että voi olla tapauksia jossa lapsi on sijoitettu ilman syytä. Mutta miten tuntuu että kaikkien täällä vierailevien lapset ovat syyttä suotta sijoitettu?
Tuskin kukaan tulee normaalista ja onnellisesta perheestä lapsia pois hakemaan.

Menkää itseenne ja miettikää missä on vika. Mielestäni sijaisvanhemmat tekevät hienoa työtä eikä se ole HEIDÄN vikansa että teiltä on lapsi otettu pois.

Kiitos.

82

3862

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tämäkin on jo

      puitu monet kerran. Eikö nyt saisi jo puhua epäkohdista ja unohtaa ajatus sijaisperhe=ongelmaton perhe?

    • Aivan samanlailla te sijarit

      tulette biovanhempien palstalle irvimään.Toivottavasti sinä et menetä lastasi.

    • tuoda sen

      esille, kuinka sijaisvanhemmat kohtelevat kaltoin sijoitettuja lapsia ja pyrkivät estämään lasten ja vanhempien tapaamiset.

      En yleistä, mutta täällä on kirjoitettu paljon juttuja näistä tapauksista.

      Biovanhempi

      • niitä samoja

        juttuja KIERRÄTETÄÄN YHÄ UUDESTAAN JA UUDESTAAN, KUN UUSIA EI ENÄÄ KEKSITÄ...


      • asioita seuraava
        niitä samoja kirjoitti:

        juttuja KIERRÄTETÄÄN YHÄ UUDESTAAN JA UUDESTAAN, KUN UUSIA EI ENÄÄ KEKSITÄ...

        Joka päivä melkein tulee uusi tapaus! Suomen sosiaali on niin järkyttävän kärkäs tekemään ratkaisuja ja vasta sitten aletaan pohtia mutta kun huostaanotto on tehty sen purkaminen ja myöntäminen että sosiaali olikin väärässä onkin sitten heille ylivoimainen tehtävä.Helpompi syyttää ja tuomita ja valheillakin pitää lapsi poissa kuin antaa takaisin biovanhemmille.
        Sijaisvanhemmissakin on varmasti työlleen sitoutuneita mutta on myös kieroilevia ja valehtelevia paikkoja.Kuka nyt työstään vapaaehtoisesti luopuisi oli kyseesä sitten myyjän tai sijaisvanhemmanpaikka.Hyvin usein jää lasten etu toiselle sijalle kun punnitaan oman työn ja lapsen välillä.Samoin kuin sehän olisi sos.viranomaisille cv.hen huono juttu jos joutuisi tekemään myönnytyksen tehneensä pahan virkavirheen.
        Onhan olemassa myös todellisia tarpeita etsiä laoselle parempi koti jos lapsi todellakin kärsii mutta silloinkin olisi kuultava niin montaa eri puolueetonta tahoa ja myös lasta itseään lapsen ollessa ainakin jo kouluikäinen sillä he ovat kyllä hyvin viisaita jo siinäkin iässä.Tietysti lapsi pyrkii puolustamaan omia vanhempiaan mutta jos lapsi todella kärsii niin kyllä silloin se totuuskin esille tulee jos ja kun muodoissa.
        Ja onko heti päädyttävä järkyttäviin erottamis prosesseihin eikö voisi ensin kokeilla auttaa perhettä kaikin tukikeinoin niinkuin sos.lakikin sanoo.Vain jos lapsi todella on vaarassa niin silloin voisi huostaanottoa harkita välittömästi mutta ei erottamista täysin.Vaaralla tarkoitan tässä henkeä tai muuten terveyttä.
        Yleensäkin lapsia kuullaan ihan liian vähän näissä asioissa mutta siihen onkin helppo turvautua kun jostain syystä väitetään että alle 12v ei ole tarpeeksi vanha kertomaan tunnoistaan.Se ei ole täysin totta sillä laki on vanha mutta lapset kehittyneitä siinä suhteessa.
        Myös vanhempien arviointi on sosiaalin takana ja laikki lausunnot tulee heiltä eri instansseihin eli sekin on täysin puolueellista,eihän he voi kirjoittaa että hyvä perhe,jne ja samalla olla sitä mieltä että lasta ei voi heille antaa.Kuinka moni voi olla erimieltä tuosta puolueettomuudesta?
        Siis kuka puolustaa vanhempia,ei kukaan.Tarpeen vaatiessa he voivat kieltää tai estää näiden muiden lausuntojen esille tulon.Sosiaaliväellä on suurempi valta suomessa kuin poliisilla!
        Sijaisperheiden toiminta on mielestäni juuri suoraan sosiaalin alapuolella,kun he toimivat kuten sosiaali käskee ja ovat heille kaikin keinoin mieliksi on taattu että lapsia tulee aina entisen lähdettyä.Mutta kuinka moni heistä todella kuuntelee ja ajattelee miltä lapsesta tuntuu.Kuinka moni teistä,käsi sydämellä,voi sanoa rehellisesti että olette vastustaneet sosiaalin käskyjä nähdessänne että se on väärin lasta ja hänen parastaan kohtaan.Kuinka monta kertaa olette sanoneet että mielestänne lapsen pitäisi saada olla vanhempiensa luona eikä teillä..?
        Tiedän pari laitoksen hoitajaa jotka sanoivat minulle kun he hoitivat lapsiani että heidän mielestään olisi järkrvintä että lapseni tulisivat kotiin,etteivät he ymmärrä ollenkaan tätä.
        Ajatteleeko kukaan teistä sosiaalin väki ja sijaiskodin väki että mitä lapsi tuntee,mitä hän sitten kun on aikuinen millaisia traumoja te aiheutatte lapsille toiminnallanne.Voitteko olla varmoja että lukuisat väärät päätöksenne voivat aiheuttaa hyvin paljon mielenterveysongelmia,itsemurhia jopa kun lapset aikuistuvat ja heiltä on viety lapsuus,nuoruus,perhe.
        En siis halua sanoa että kaikki huostaanotot ovat väärin mutta kukaanhan ei voi kieltää että Suomessa tapahtuu liian paljon perusteettomia ja liian rajuja huostaanottoja joita ei sitten tahdota purkaa kasvojen säilyttämisen ja laiskuuden vuoksi.Ko.asiasta on ihan tutkittua tietoakin jota ei ole tehneet huostaanotettujen lasten vanhemmat vaan ihan laillinen puoli.
        Ja vielä sananen teille virkaihmiset ja muut jotka työskentelette huostaanotettujen lasten tai lasten vanhempien kanssa.PITÄKÄÄ SUUNNE KIINNI OMISTA PERHEENNE LOMISTA JA LASTEN KANSSA TEKEMISISTÄ YM.STA HAUSKASTA sillä emme me halua kuulla kuinka teillä menee hyvin kun itse itkemme kipuamme.KO tapahtumia kuulee virastojen käytävillä odotellessa kun puhutte puhelimessa meidän ollessa paikalle,saatatte jopa kuskata lapsenne siihen odottamaan kun äiti tai isi vapautuu..Ajatelkaa vähän.Ihmisiä olemme niin jokainen niin emmekö voisi saada myös sellaisen kohtelun.


      • ei itse alalla eikä sijaisv...
        asioita seuraava kirjoitti:

        Joka päivä melkein tulee uusi tapaus! Suomen sosiaali on niin järkyttävän kärkäs tekemään ratkaisuja ja vasta sitten aletaan pohtia mutta kun huostaanotto on tehty sen purkaminen ja myöntäminen että sosiaali olikin väärässä onkin sitten heille ylivoimainen tehtävä.Helpompi syyttää ja tuomita ja valheillakin pitää lapsi poissa kuin antaa takaisin biovanhemmille.
        Sijaisvanhemmissakin on varmasti työlleen sitoutuneita mutta on myös kieroilevia ja valehtelevia paikkoja.Kuka nyt työstään vapaaehtoisesti luopuisi oli kyseesä sitten myyjän tai sijaisvanhemmanpaikka.Hyvin usein jää lasten etu toiselle sijalle kun punnitaan oman työn ja lapsen välillä.Samoin kuin sehän olisi sos.viranomaisille cv.hen huono juttu jos joutuisi tekemään myönnytyksen tehneensä pahan virkavirheen.
        Onhan olemassa myös todellisia tarpeita etsiä laoselle parempi koti jos lapsi todellakin kärsii mutta silloinkin olisi kuultava niin montaa eri puolueetonta tahoa ja myös lasta itseään lapsen ollessa ainakin jo kouluikäinen sillä he ovat kyllä hyvin viisaita jo siinäkin iässä.Tietysti lapsi pyrkii puolustamaan omia vanhempiaan mutta jos lapsi todella kärsii niin kyllä silloin se totuuskin esille tulee jos ja kun muodoissa.
        Ja onko heti päädyttävä järkyttäviin erottamis prosesseihin eikö voisi ensin kokeilla auttaa perhettä kaikin tukikeinoin niinkuin sos.lakikin sanoo.Vain jos lapsi todella on vaarassa niin silloin voisi huostaanottoa harkita välittömästi mutta ei erottamista täysin.Vaaralla tarkoitan tässä henkeä tai muuten terveyttä.
        Yleensäkin lapsia kuullaan ihan liian vähän näissä asioissa mutta siihen onkin helppo turvautua kun jostain syystä väitetään että alle 12v ei ole tarpeeksi vanha kertomaan tunnoistaan.Se ei ole täysin totta sillä laki on vanha mutta lapset kehittyneitä siinä suhteessa.
        Myös vanhempien arviointi on sosiaalin takana ja laikki lausunnot tulee heiltä eri instansseihin eli sekin on täysin puolueellista,eihän he voi kirjoittaa että hyvä perhe,jne ja samalla olla sitä mieltä että lasta ei voi heille antaa.Kuinka moni voi olla erimieltä tuosta puolueettomuudesta?
        Siis kuka puolustaa vanhempia,ei kukaan.Tarpeen vaatiessa he voivat kieltää tai estää näiden muiden lausuntojen esille tulon.Sosiaaliväellä on suurempi valta suomessa kuin poliisilla!
        Sijaisperheiden toiminta on mielestäni juuri suoraan sosiaalin alapuolella,kun he toimivat kuten sosiaali käskee ja ovat heille kaikin keinoin mieliksi on taattu että lapsia tulee aina entisen lähdettyä.Mutta kuinka moni heistä todella kuuntelee ja ajattelee miltä lapsesta tuntuu.Kuinka moni teistä,käsi sydämellä,voi sanoa rehellisesti että olette vastustaneet sosiaalin käskyjä nähdessänne että se on väärin lasta ja hänen parastaan kohtaan.Kuinka monta kertaa olette sanoneet että mielestänne lapsen pitäisi saada olla vanhempiensa luona eikä teillä..?
        Tiedän pari laitoksen hoitajaa jotka sanoivat minulle kun he hoitivat lapsiani että heidän mielestään olisi järkrvintä että lapseni tulisivat kotiin,etteivät he ymmärrä ollenkaan tätä.
        Ajatteleeko kukaan teistä sosiaalin väki ja sijaiskodin väki että mitä lapsi tuntee,mitä hän sitten kun on aikuinen millaisia traumoja te aiheutatte lapsille toiminnallanne.Voitteko olla varmoja että lukuisat väärät päätöksenne voivat aiheuttaa hyvin paljon mielenterveysongelmia,itsemurhia jopa kun lapset aikuistuvat ja heiltä on viety lapsuus,nuoruus,perhe.
        En siis halua sanoa että kaikki huostaanotot ovat väärin mutta kukaanhan ei voi kieltää että Suomessa tapahtuu liian paljon perusteettomia ja liian rajuja huostaanottoja joita ei sitten tahdota purkaa kasvojen säilyttämisen ja laiskuuden vuoksi.Ko.asiasta on ihan tutkittua tietoakin jota ei ole tehneet huostaanotettujen lasten vanhemmat vaan ihan laillinen puoli.
        Ja vielä sananen teille virkaihmiset ja muut jotka työskentelette huostaanotettujen lasten tai lasten vanhempien kanssa.PITÄKÄÄ SUUNNE KIINNI OMISTA PERHEENNE LOMISTA JA LASTEN KANSSA TEKEMISISTÄ YM.STA HAUSKASTA sillä emme me halua kuulla kuinka teillä menee hyvin kun itse itkemme kipuamme.KO tapahtumia kuulee virastojen käytävillä odotellessa kun puhutte puhelimessa meidän ollessa paikalle,saatatte jopa kuskata lapsenne siihen odottamaan kun äiti tai isi vapautuu..Ajatelkaa vähän.Ihmisiä olemme niin jokainen niin emmekö voisi saada myös sellaisen kohtelun.

        Tällä palstalla sijaisperheitä ja sosiaalityöntekijöitä kritisoivilla on kyllä todella erikoisia käsityksiä.
        Vastauksena edelliselle kirjoittajalle: ei sosiaalityöntekijöiden, kuten ei myöskään opettajien, lääkäreiden, bussinkuljettajien, perushoitajien, putkimiesten tai kenenkään muunkaan työssä tapahtuvia virheitä mihinkään tilastoida. Erehdyksiä tapahtuu aivan varmasti jokaikisessä ammatissa, eikä niiden myöntäminen kenenkään työuraa tuhoa.
        On tietenkin päivänselvää, että niissä ammateissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai tärkeisiin elämäntilanteisiin, vaaditaan paljon huolellisempaa ja perusteellisempaa valmistelutyötä ja jälkiseurantaa.

        Tämän palstan kritiikistä saa sen kuvan, että yliopistoon sosiaalityötä opiskelemaan hakeutuisivat vain sadistiset, toisten epäonnesta nauttivat ihmiset. Asia on kyllä todellisuudessa täysin päinvastoin. Jokainen ammatti-ihminen pyrkii tekemään työssään mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä ottaen huomioon ensisijaisesti päätöksen kohteena olevan henkilön. Valitettavasti huostaanotto- ja lastensuojeluasiat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä, ja ilmeisesti huostaanotettujen vanhempien on vaikea löytää sitä huostaanoton syytä itsestään.
        On niin paljon helpompaa syyttää ihmistä, joka päätöksen on joutunut tekemään.

        Kukaan ei myöskään estä teitä, hyvät biovanhemmat, hakeutumasta itse opiskelemaan sosiaalialaa ja uudistamaan sitä kautta huostaanottosysteemiä ja lastensuojelun käytäntöjä. Se ainakin olisi huomattavasti hyödyllisempää asianne kannalta kuin tällä palstalla purnaaminen ja arvokasta sijaistyötä tekevien solvaaminen.

        Toinen väylä asianne eteenpäin viemiseksi olisi esimerkiksi yhteydenotto kansanedustajiin. Aloittaa voi vaikka siitä oman alueen tai oman puolueen edustajasta, joka tuntuu helpoimmin lähestyttävältä.


      • edellinen kirjoittaja
        ei itse alalla eikä sijaisv... kirjoitti:

        Tällä palstalla sijaisperheitä ja sosiaalityöntekijöitä kritisoivilla on kyllä todella erikoisia käsityksiä.
        Vastauksena edelliselle kirjoittajalle: ei sosiaalityöntekijöiden, kuten ei myöskään opettajien, lääkäreiden, bussinkuljettajien, perushoitajien, putkimiesten tai kenenkään muunkaan työssä tapahtuvia virheitä mihinkään tilastoida. Erehdyksiä tapahtuu aivan varmasti jokaikisessä ammatissa, eikä niiden myöntäminen kenenkään työuraa tuhoa.
        On tietenkin päivänselvää, että niissä ammateissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai tärkeisiin elämäntilanteisiin, vaaditaan paljon huolellisempaa ja perusteellisempaa valmistelutyötä ja jälkiseurantaa.

        Tämän palstan kritiikistä saa sen kuvan, että yliopistoon sosiaalityötä opiskelemaan hakeutuisivat vain sadistiset, toisten epäonnesta nauttivat ihmiset. Asia on kyllä todellisuudessa täysin päinvastoin. Jokainen ammatti-ihminen pyrkii tekemään työssään mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä ottaen huomioon ensisijaisesti päätöksen kohteena olevan henkilön. Valitettavasti huostaanotto- ja lastensuojeluasiat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä, ja ilmeisesti huostaanotettujen vanhempien on vaikea löytää sitä huostaanoton syytä itsestään.
        On niin paljon helpompaa syyttää ihmistä, joka päätöksen on joutunut tekemään.

        Kukaan ei myöskään estä teitä, hyvät biovanhemmat, hakeutumasta itse opiskelemaan sosiaalialaa ja uudistamaan sitä kautta huostaanottosysteemiä ja lastensuojelun käytäntöjä. Se ainakin olisi huomattavasti hyödyllisempää asianne kannalta kuin tällä palstalla purnaaminen ja arvokasta sijaistyötä tekevien solvaaminen.

        Toinen väylä asianne eteenpäin viemiseksi olisi esimerkiksi yhteydenotto kansanedustajiin. Aloittaa voi vaikka siitä oman alueen tai oman puolueen edustajasta, joka tuntuu helpoimmin lähestyttävältä.

        Kuten aina yhteenkään kysymykseeni ei vastattu kuten ei koskaan kun heiltä kysyy jotain alkaa vain selitys ja syyttely mutta vastauksia ei voi odottaa.Tyypillistä


      • lapsuudessa
        ei itse alalla eikä sijaisv... kirjoitti:

        Tällä palstalla sijaisperheitä ja sosiaalityöntekijöitä kritisoivilla on kyllä todella erikoisia käsityksiä.
        Vastauksena edelliselle kirjoittajalle: ei sosiaalityöntekijöiden, kuten ei myöskään opettajien, lääkäreiden, bussinkuljettajien, perushoitajien, putkimiesten tai kenenkään muunkaan työssä tapahtuvia virheitä mihinkään tilastoida. Erehdyksiä tapahtuu aivan varmasti jokaikisessä ammatissa, eikä niiden myöntäminen kenenkään työuraa tuhoa.
        On tietenkin päivänselvää, että niissä ammateissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai tärkeisiin elämäntilanteisiin, vaaditaan paljon huolellisempaa ja perusteellisempaa valmistelutyötä ja jälkiseurantaa.

        Tämän palstan kritiikistä saa sen kuvan, että yliopistoon sosiaalityötä opiskelemaan hakeutuisivat vain sadistiset, toisten epäonnesta nauttivat ihmiset. Asia on kyllä todellisuudessa täysin päinvastoin. Jokainen ammatti-ihminen pyrkii tekemään työssään mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä ottaen huomioon ensisijaisesti päätöksen kohteena olevan henkilön. Valitettavasti huostaanotto- ja lastensuojeluasiat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä, ja ilmeisesti huostaanotettujen vanhempien on vaikea löytää sitä huostaanoton syytä itsestään.
        On niin paljon helpompaa syyttää ihmistä, joka päätöksen on joutunut tekemään.

        Kukaan ei myöskään estä teitä, hyvät biovanhemmat, hakeutumasta itse opiskelemaan sosiaalialaa ja uudistamaan sitä kautta huostaanottosysteemiä ja lastensuojelun käytäntöjä. Se ainakin olisi huomattavasti hyödyllisempää asianne kannalta kuin tällä palstalla purnaaminen ja arvokasta sijaistyötä tekevien solvaaminen.

        Toinen väylä asianne eteenpäin viemiseksi olisi esimerkiksi yhteydenotto kansanedustajiin. Aloittaa voi vaikka siitä oman alueen tai oman puolueen edustajasta, joka tuntuu helpoimmin lähestyttävältä.

        saattavat olla sysäämässä sosiaalityötä opiskelemaan. Sieltä voi hakea traumaansa purkamistietä, tervehdyttää itseään.
        Opiskellaan itselle ammatti, jossa voi käyttää valtaa, eikä kukaan pääse enää itseä haavoittamaan.
        Vaarana on työssään siirtää saamansa oman epäoikeudenmukaisen kohtelunsa toisiin ihmisiin ja auttaa heitä kun todellisuudessa auttaa itseään. Kohde saattaa olla tietämätön ongelmistaan joissa häntä autetaan. Ja sairastuu. Kaikki ovat sen jälkeen sairaita sosiaalityöntekijän pelatessa pelejään. Lapset eivät kykene vastustamaan, siksi sosiaalityö on otollinen työpaikka lapsena vaurioituneille aikuisille. Siinä on mahdollista tehdä tuntemuksillaan työtä ja sijoittaa tunteensa päätöksentekoon. Toivottavasti tulisi muutoksia ja sosiaalityöntekijöillekin käytännöntodennusvelvoite tämänhetkisen uskottavuuden sijaan. Tätä mieltä on bioäiti, jonka lapset on huostaanotettu.


      • ajatukseni takertui
        asioita seuraava kirjoitti:

        Joka päivä melkein tulee uusi tapaus! Suomen sosiaali on niin järkyttävän kärkäs tekemään ratkaisuja ja vasta sitten aletaan pohtia mutta kun huostaanotto on tehty sen purkaminen ja myöntäminen että sosiaali olikin väärässä onkin sitten heille ylivoimainen tehtävä.Helpompi syyttää ja tuomita ja valheillakin pitää lapsi poissa kuin antaa takaisin biovanhemmille.
        Sijaisvanhemmissakin on varmasti työlleen sitoutuneita mutta on myös kieroilevia ja valehtelevia paikkoja.Kuka nyt työstään vapaaehtoisesti luopuisi oli kyseesä sitten myyjän tai sijaisvanhemmanpaikka.Hyvin usein jää lasten etu toiselle sijalle kun punnitaan oman työn ja lapsen välillä.Samoin kuin sehän olisi sos.viranomaisille cv.hen huono juttu jos joutuisi tekemään myönnytyksen tehneensä pahan virkavirheen.
        Onhan olemassa myös todellisia tarpeita etsiä laoselle parempi koti jos lapsi todellakin kärsii mutta silloinkin olisi kuultava niin montaa eri puolueetonta tahoa ja myös lasta itseään lapsen ollessa ainakin jo kouluikäinen sillä he ovat kyllä hyvin viisaita jo siinäkin iässä.Tietysti lapsi pyrkii puolustamaan omia vanhempiaan mutta jos lapsi todella kärsii niin kyllä silloin se totuuskin esille tulee jos ja kun muodoissa.
        Ja onko heti päädyttävä järkyttäviin erottamis prosesseihin eikö voisi ensin kokeilla auttaa perhettä kaikin tukikeinoin niinkuin sos.lakikin sanoo.Vain jos lapsi todella on vaarassa niin silloin voisi huostaanottoa harkita välittömästi mutta ei erottamista täysin.Vaaralla tarkoitan tässä henkeä tai muuten terveyttä.
        Yleensäkin lapsia kuullaan ihan liian vähän näissä asioissa mutta siihen onkin helppo turvautua kun jostain syystä väitetään että alle 12v ei ole tarpeeksi vanha kertomaan tunnoistaan.Se ei ole täysin totta sillä laki on vanha mutta lapset kehittyneitä siinä suhteessa.
        Myös vanhempien arviointi on sosiaalin takana ja laikki lausunnot tulee heiltä eri instansseihin eli sekin on täysin puolueellista,eihän he voi kirjoittaa että hyvä perhe,jne ja samalla olla sitä mieltä että lasta ei voi heille antaa.Kuinka moni voi olla erimieltä tuosta puolueettomuudesta?
        Siis kuka puolustaa vanhempia,ei kukaan.Tarpeen vaatiessa he voivat kieltää tai estää näiden muiden lausuntojen esille tulon.Sosiaaliväellä on suurempi valta suomessa kuin poliisilla!
        Sijaisperheiden toiminta on mielestäni juuri suoraan sosiaalin alapuolella,kun he toimivat kuten sosiaali käskee ja ovat heille kaikin keinoin mieliksi on taattu että lapsia tulee aina entisen lähdettyä.Mutta kuinka moni heistä todella kuuntelee ja ajattelee miltä lapsesta tuntuu.Kuinka moni teistä,käsi sydämellä,voi sanoa rehellisesti että olette vastustaneet sosiaalin käskyjä nähdessänne että se on väärin lasta ja hänen parastaan kohtaan.Kuinka monta kertaa olette sanoneet että mielestänne lapsen pitäisi saada olla vanhempiensa luona eikä teillä..?
        Tiedän pari laitoksen hoitajaa jotka sanoivat minulle kun he hoitivat lapsiani että heidän mielestään olisi järkrvintä että lapseni tulisivat kotiin,etteivät he ymmärrä ollenkaan tätä.
        Ajatteleeko kukaan teistä sosiaalin väki ja sijaiskodin väki että mitä lapsi tuntee,mitä hän sitten kun on aikuinen millaisia traumoja te aiheutatte lapsille toiminnallanne.Voitteko olla varmoja että lukuisat väärät päätöksenne voivat aiheuttaa hyvin paljon mielenterveysongelmia,itsemurhia jopa kun lapset aikuistuvat ja heiltä on viety lapsuus,nuoruus,perhe.
        En siis halua sanoa että kaikki huostaanotot ovat väärin mutta kukaanhan ei voi kieltää että Suomessa tapahtuu liian paljon perusteettomia ja liian rajuja huostaanottoja joita ei sitten tahdota purkaa kasvojen säilyttämisen ja laiskuuden vuoksi.Ko.asiasta on ihan tutkittua tietoakin jota ei ole tehneet huostaanotettujen lasten vanhemmat vaan ihan laillinen puoli.
        Ja vielä sananen teille virkaihmiset ja muut jotka työskentelette huostaanotettujen lasten tai lasten vanhempien kanssa.PITÄKÄÄ SUUNNE KIINNI OMISTA PERHEENNE LOMISTA JA LASTEN KANSSA TEKEMISISTÄ YM.STA HAUSKASTA sillä emme me halua kuulla kuinka teillä menee hyvin kun itse itkemme kipuamme.KO tapahtumia kuulee virastojen käytävillä odotellessa kun puhutte puhelimessa meidän ollessa paikalle,saatatte jopa kuskata lapsenne siihen odottamaan kun äiti tai isi vapautuu..Ajatelkaa vähän.Ihmisiä olemme niin jokainen niin emmekö voisi saada myös sellaisen kohtelun.

        Lapsi joka on 12 vuotias ja jopa 15 vuotias ei kykenen puhumaan tunteistaan jos on elänyt ongelmaisessa perheessä. On aika vaikea laittaa lasta/nuorta vastuuseen joka oikeasti kuuluu aikuisille.
        Kokemusta on nuoren kypsyydestä joka on vain vastuunkantamista omista vanhemmistaan eli äidistään.

        Tasapainoinen kypsyys tunnetasolla on hyvinkin puutteellinen.

        Siis aikuiset ottakoot vastuun lapsen/nuoren puolesta.


      • Kyllä sinä
        lapsuudessa kirjoitti:

        saattavat olla sysäämässä sosiaalityötä opiskelemaan. Sieltä voi hakea traumaansa purkamistietä, tervehdyttää itseään.
        Opiskellaan itselle ammatti, jossa voi käyttää valtaa, eikä kukaan pääse enää itseä haavoittamaan.
        Vaarana on työssään siirtää saamansa oman epäoikeudenmukaisen kohtelunsa toisiin ihmisiin ja auttaa heitä kun todellisuudessa auttaa itseään. Kohde saattaa olla tietämätön ongelmistaan joissa häntä autetaan. Ja sairastuu. Kaikki ovat sen jälkeen sairaita sosiaalityöntekijän pelatessa pelejään. Lapset eivät kykene vastustamaan, siksi sosiaalityö on otollinen työpaikka lapsena vaurioituneille aikuisille. Siinä on mahdollista tehdä tuntemuksillaan työtä ja sijoittaa tunteensa päätöksentekoon. Toivottavasti tulisi muutoksia ja sosiaalityöntekijöillekin käytännöntodennusvelvoite tämänhetkisen uskottavuuden sijaan. Tätä mieltä on bioäiti, jonka lapset on huostaanotettu.

        kirjoitat TOSI HYVIN! TSEMPPIÄ sinulle!

        Ja sinulla on tunnetta vaikka kuinka jakaisit niitä näille sijaisvanhemmille, sinulta tunteet ja myötäelämisen taito ei vähene!


      • puolen,
        lapsuudessa kirjoitti:

        saattavat olla sysäämässä sosiaalityötä opiskelemaan. Sieltä voi hakea traumaansa purkamistietä, tervehdyttää itseään.
        Opiskellaan itselle ammatti, jossa voi käyttää valtaa, eikä kukaan pääse enää itseä haavoittamaan.
        Vaarana on työssään siirtää saamansa oman epäoikeudenmukaisen kohtelunsa toisiin ihmisiin ja auttaa heitä kun todellisuudessa auttaa itseään. Kohde saattaa olla tietämätön ongelmistaan joissa häntä autetaan. Ja sairastuu. Kaikki ovat sen jälkeen sairaita sosiaalityöntekijän pelatessa pelejään. Lapset eivät kykene vastustamaan, siksi sosiaalityö on otollinen työpaikka lapsena vaurioituneille aikuisille. Siinä on mahdollista tehdä tuntemuksillaan työtä ja sijoittaa tunteensa päätöksentekoon. Toivottavasti tulisi muutoksia ja sosiaalityöntekijöillekin käytännöntodennusvelvoite tämänhetkisen uskottavuuden sijaan. Tätä mieltä on bioäiti, jonka lapset on huostaanotettu.

        että joku entinen sijoitettu voi toimia sosiaalityöntekijänä, ja näin laittaa ikään kuin "vahingon" kiertämään. On katkera omalle lapsuudelleen, vanhemmilleen, jotka on pois potkittu lapsen elämästä ja lapselle annettu kuva, että vanhemmat ovat hylänneet ja on katkera saamalleen kohtelulle sijoituspaikassa. Eli hän kostaa tielleen tuleville lapsille!


      • Saako sijoitettu
        ajatukseni takertui kirjoitti:

        Lapsi joka on 12 vuotias ja jopa 15 vuotias ei kykenen puhumaan tunteistaan jos on elänyt ongelmaisessa perheessä. On aika vaikea laittaa lasta/nuorta vastuuseen joka oikeasti kuuluu aikuisille.
        Kokemusta on nuoren kypsyydestä joka on vain vastuunkantamista omista vanhemmistaan eli äidistään.

        Tasapainoinen kypsyys tunnetasolla on hyvinkin puutteellinen.

        Siis aikuiset ottakoot vastuun lapsen/nuoren puolesta.

        lapsi edes näyttää tunteitaan ja kaipuutaan vanhempia kohtaan. Lapseni itkivät ikäväänsä, niin sijaisäiti oli sanonut, että älkää itkekö tai teistä tulee yhtä mielisairaita kuin äitinne on. Tai kun lapseni oireilivat perheessä, jossa heitä kaltoin kohdeltiin, se laitettiin minun eli äidin syyksi!

        Ei sosiaalityöntekijät eivätkä sijaisperheet anna lapsen tuntea aitoja tunteita!


      • että sinä
        asioita seuraava kirjoitti:

        Joka päivä melkein tulee uusi tapaus! Suomen sosiaali on niin järkyttävän kärkäs tekemään ratkaisuja ja vasta sitten aletaan pohtia mutta kun huostaanotto on tehty sen purkaminen ja myöntäminen että sosiaali olikin väärässä onkin sitten heille ylivoimainen tehtävä.Helpompi syyttää ja tuomita ja valheillakin pitää lapsi poissa kuin antaa takaisin biovanhemmille.
        Sijaisvanhemmissakin on varmasti työlleen sitoutuneita mutta on myös kieroilevia ja valehtelevia paikkoja.Kuka nyt työstään vapaaehtoisesti luopuisi oli kyseesä sitten myyjän tai sijaisvanhemmanpaikka.Hyvin usein jää lasten etu toiselle sijalle kun punnitaan oman työn ja lapsen välillä.Samoin kuin sehän olisi sos.viranomaisille cv.hen huono juttu jos joutuisi tekemään myönnytyksen tehneensä pahan virkavirheen.
        Onhan olemassa myös todellisia tarpeita etsiä laoselle parempi koti jos lapsi todellakin kärsii mutta silloinkin olisi kuultava niin montaa eri puolueetonta tahoa ja myös lasta itseään lapsen ollessa ainakin jo kouluikäinen sillä he ovat kyllä hyvin viisaita jo siinäkin iässä.Tietysti lapsi pyrkii puolustamaan omia vanhempiaan mutta jos lapsi todella kärsii niin kyllä silloin se totuuskin esille tulee jos ja kun muodoissa.
        Ja onko heti päädyttävä järkyttäviin erottamis prosesseihin eikö voisi ensin kokeilla auttaa perhettä kaikin tukikeinoin niinkuin sos.lakikin sanoo.Vain jos lapsi todella on vaarassa niin silloin voisi huostaanottoa harkita välittömästi mutta ei erottamista täysin.Vaaralla tarkoitan tässä henkeä tai muuten terveyttä.
        Yleensäkin lapsia kuullaan ihan liian vähän näissä asioissa mutta siihen onkin helppo turvautua kun jostain syystä väitetään että alle 12v ei ole tarpeeksi vanha kertomaan tunnoistaan.Se ei ole täysin totta sillä laki on vanha mutta lapset kehittyneitä siinä suhteessa.
        Myös vanhempien arviointi on sosiaalin takana ja laikki lausunnot tulee heiltä eri instansseihin eli sekin on täysin puolueellista,eihän he voi kirjoittaa että hyvä perhe,jne ja samalla olla sitä mieltä että lasta ei voi heille antaa.Kuinka moni voi olla erimieltä tuosta puolueettomuudesta?
        Siis kuka puolustaa vanhempia,ei kukaan.Tarpeen vaatiessa he voivat kieltää tai estää näiden muiden lausuntojen esille tulon.Sosiaaliväellä on suurempi valta suomessa kuin poliisilla!
        Sijaisperheiden toiminta on mielestäni juuri suoraan sosiaalin alapuolella,kun he toimivat kuten sosiaali käskee ja ovat heille kaikin keinoin mieliksi on taattu että lapsia tulee aina entisen lähdettyä.Mutta kuinka moni heistä todella kuuntelee ja ajattelee miltä lapsesta tuntuu.Kuinka moni teistä,käsi sydämellä,voi sanoa rehellisesti että olette vastustaneet sosiaalin käskyjä nähdessänne että se on väärin lasta ja hänen parastaan kohtaan.Kuinka monta kertaa olette sanoneet että mielestänne lapsen pitäisi saada olla vanhempiensa luona eikä teillä..?
        Tiedän pari laitoksen hoitajaa jotka sanoivat minulle kun he hoitivat lapsiani että heidän mielestään olisi järkrvintä että lapseni tulisivat kotiin,etteivät he ymmärrä ollenkaan tätä.
        Ajatteleeko kukaan teistä sosiaalin väki ja sijaiskodin väki että mitä lapsi tuntee,mitä hän sitten kun on aikuinen millaisia traumoja te aiheutatte lapsille toiminnallanne.Voitteko olla varmoja että lukuisat väärät päätöksenne voivat aiheuttaa hyvin paljon mielenterveysongelmia,itsemurhia jopa kun lapset aikuistuvat ja heiltä on viety lapsuus,nuoruus,perhe.
        En siis halua sanoa että kaikki huostaanotot ovat väärin mutta kukaanhan ei voi kieltää että Suomessa tapahtuu liian paljon perusteettomia ja liian rajuja huostaanottoja joita ei sitten tahdota purkaa kasvojen säilyttämisen ja laiskuuden vuoksi.Ko.asiasta on ihan tutkittua tietoakin jota ei ole tehneet huostaanotettujen lasten vanhemmat vaan ihan laillinen puoli.
        Ja vielä sananen teille virkaihmiset ja muut jotka työskentelette huostaanotettujen lasten tai lasten vanhempien kanssa.PITÄKÄÄ SUUNNE KIINNI OMISTA PERHEENNE LOMISTA JA LASTEN KANSSA TEKEMISISTÄ YM.STA HAUSKASTA sillä emme me halua kuulla kuinka teillä menee hyvin kun itse itkemme kipuamme.KO tapahtumia kuulee virastojen käytävillä odotellessa kun puhutte puhelimessa meidän ollessa paikalle,saatatte jopa kuskata lapsenne siihen odottamaan kun äiti tai isi vapautuu..Ajatelkaa vähän.Ihmisiä olemme niin jokainen niin emmekö voisi saada myös sellaisen kohtelun.

        hyvin osaat tuoda tosi tärkeitä asioita esille!

        Olet upea ihminen! Ja lapsista, muidenkin, välittävä AIKUINEN ja VANHEMPI!


      • pelkästään
        ei itse alalla eikä sijaisv... kirjoitti:

        Tällä palstalla sijaisperheitä ja sosiaalityöntekijöitä kritisoivilla on kyllä todella erikoisia käsityksiä.
        Vastauksena edelliselle kirjoittajalle: ei sosiaalityöntekijöiden, kuten ei myöskään opettajien, lääkäreiden, bussinkuljettajien, perushoitajien, putkimiesten tai kenenkään muunkaan työssä tapahtuvia virheitä mihinkään tilastoida. Erehdyksiä tapahtuu aivan varmasti jokaikisessä ammatissa, eikä niiden myöntäminen kenenkään työuraa tuhoa.
        On tietenkin päivänselvää, että niissä ammateissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai tärkeisiin elämäntilanteisiin, vaaditaan paljon huolellisempaa ja perusteellisempaa valmistelutyötä ja jälkiseurantaa.

        Tämän palstan kritiikistä saa sen kuvan, että yliopistoon sosiaalityötä opiskelemaan hakeutuisivat vain sadistiset, toisten epäonnesta nauttivat ihmiset. Asia on kyllä todellisuudessa täysin päinvastoin. Jokainen ammatti-ihminen pyrkii tekemään työssään mahdollisimman oikeudenmukaisia päätöksiä ottaen huomioon ensisijaisesti päätöksen kohteena olevan henkilön. Valitettavasti huostaanotto- ja lastensuojeluasiat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä, ja ilmeisesti huostaanotettujen vanhempien on vaikea löytää sitä huostaanoton syytä itsestään.
        On niin paljon helpompaa syyttää ihmistä, joka päätöksen on joutunut tekemään.

        Kukaan ei myöskään estä teitä, hyvät biovanhemmat, hakeutumasta itse opiskelemaan sosiaalialaa ja uudistamaan sitä kautta huostaanottosysteemiä ja lastensuojelun käytäntöjä. Se ainakin olisi huomattavasti hyödyllisempää asianne kannalta kuin tällä palstalla purnaaminen ja arvokasta sijaistyötä tekevien solvaaminen.

        Toinen väylä asianne eteenpäin viemiseksi olisi esimerkiksi yhteydenotto kansanedustajiin. Aloittaa voi vaikka siitä oman alueen tai oman puolueen edustajasta, joka tuntuu helpoimmin lähestyttävältä.

        sosiaalityöntekijän,joka tukka putkella otti lapsia huostaan yksinhuoltaja perheistä, mutta jätti ongelma tapaukset rauhaan.

        Yhteyttä on otettu kansanedustajiin, presidenttiin, sosiaali- ja terveystoimen johtajiin, päälliköihin ja mitä kaikkea, sosiaalityöntekijöihin,kaupungin sosiaalilautakunnan jäseniin, toimittajiin ja joka paikkaan. Ohjattu on heitä lukemaan näitä kirjoituksia täällä ja biojen puolella, www.vanhemmat.com ja helsingin sanomien keskustelupalstoille mm. sunnuntaidepatti: päihdeäitien lapset tarvitsevat suojelua. Ja ihan omalla nimellä on kirjoitettu yllämainituille henkilöille.


      • HEI
        pelkästään kirjoitti:

        sosiaalityöntekijän,joka tukka putkella otti lapsia huostaan yksinhuoltaja perheistä, mutta jätti ongelma tapaukset rauhaan.

        Yhteyttä on otettu kansanedustajiin, presidenttiin, sosiaali- ja terveystoimen johtajiin, päälliköihin ja mitä kaikkea, sosiaalityöntekijöihin,kaupungin sosiaalilautakunnan jäseniin, toimittajiin ja joka paikkaan. Ohjattu on heitä lukemaan näitä kirjoituksia täällä ja biojen puolella, www.vanhemmat.com ja helsingin sanomien keskustelupalstoille mm. sunnuntaidepatti: päihdeäitien lapset tarvitsevat suojelua. Ja ihan omalla nimellä on kirjoitettu yllämainituille henkilöille.

        LOPETA JO.
        On tarpeeksi luettu!!!! Montako vuotta meinaat vielä jatkaa. MIETI!
        Lapsesi olivat sijoitettuna, tulivat kotiin ja sijoitettiin taas. KATSO PEILIIN ja LOPETA


      • LOPETA
        Saako sijoitettu kirjoitti:

        lapsi edes näyttää tunteitaan ja kaipuutaan vanhempia kohtaan. Lapseni itkivät ikäväänsä, niin sijaisäiti oli sanonut, että älkää itkekö tai teistä tulee yhtä mielisairaita kuin äitinne on. Tai kun lapseni oireilivat perheessä, jossa heitä kaltoin kohdeltiin, se laitettiin minun eli äidin syyksi!

        Ei sosiaalityöntekijät eivätkä sijaisperheet anna lapsen tuntea aitoja tunteita!

        Siis lopeta ja mee....


      • Lapseni harrasti
        HEI kirjoitti:

        LOPETA JO.
        On tarpeeksi luettu!!!! Montako vuotta meinaat vielä jatkaa. MIETI!
        Lapsesi olivat sijoitettuna, tulivat kotiin ja sijoitettiin taas. KATSO PEILIIN ja LOPETA

        ollessaan minulla. Oli jopa Suvelan sirkuskoulun ilmaisutaidon ryhmässä, esiintyi Espoon teatterin näytelmässä. Joutuessaan sijaisperheeseen lapseni ei saanut edes kenkiä saati harrastaa. Ja tämän tietävät kaikki Espoon perhehoidon sosiaalityöntekijät. Lapseni vammautettiin henkisesti sijoituksessa eikä Espoon perhehoito edes välittänyt. Ja mitä peiliin katsottavaa minulla on?


      • siitä lopettamisesta
        LOPETA kirjoitti:

        Siis lopeta ja mee....

        on. Miksi lopettaisin. Etkö kestä totuutta minun lasteni sijoituksesta?


      • joo
        Lapseni harrasti kirjoitti:

        ollessaan minulla. Oli jopa Suvelan sirkuskoulun ilmaisutaidon ryhmässä, esiintyi Espoon teatterin näytelmässä. Joutuessaan sijaisperheeseen lapseni ei saanut edes kenkiä saati harrastaa. Ja tämän tietävät kaikki Espoon perhehoidon sosiaalityöntekijät. Lapseni vammautettiin henkisesti sijoituksessa eikä Espoon perhehoito edes välittänyt. Ja mitä peiliin katsottavaa minulla on?

        Nää sun jutut ovat tosi kyllästyttäviä, kun niitä tulee joka tuutista ja kun tietää mikä on todellisuus. Hei hei


      • joo taas
        siitä lopettamisesta kirjoitti:

        on. Miksi lopettaisin. Etkö kestä totuutta minun lasteni sijoituksesta?

        Mitä hyötyä sulla on tosta jauhamisesta??
        Olen pitkään seurannut palstaa ja rupeaa todella kyllästyttämään..........


      • Ei kyllästytä.
        joo taas kirjoitti:

        Mitä hyötyä sulla on tosta jauhamisesta??
        Olen pitkään seurannut palstaa ja rupeaa todella kyllästyttämään..........

        Jo minua joku kyllästyttää, en minä viitsi edes kommentoida. Lopeta sinäkin, niin pääset helpommalla!


      • se todellisuus
        joo kirjoitti:

        Nää sun jutut ovat tosi kyllästyttäviä, kun niitä tulee joka tuutista ja kun tietää mikä on todellisuus. Hei hei

        kun kerran tiedät. Minä ainakin odotan mielenkiinnolla.


      • itku pitkästä ilosta?
        asioita seuraava kirjoitti:

        Joka päivä melkein tulee uusi tapaus! Suomen sosiaali on niin järkyttävän kärkäs tekemään ratkaisuja ja vasta sitten aletaan pohtia mutta kun huostaanotto on tehty sen purkaminen ja myöntäminen että sosiaali olikin väärässä onkin sitten heille ylivoimainen tehtävä.Helpompi syyttää ja tuomita ja valheillakin pitää lapsi poissa kuin antaa takaisin biovanhemmille.
        Sijaisvanhemmissakin on varmasti työlleen sitoutuneita mutta on myös kieroilevia ja valehtelevia paikkoja.Kuka nyt työstään vapaaehtoisesti luopuisi oli kyseesä sitten myyjän tai sijaisvanhemmanpaikka.Hyvin usein jää lasten etu toiselle sijalle kun punnitaan oman työn ja lapsen välillä.Samoin kuin sehän olisi sos.viranomaisille cv.hen huono juttu jos joutuisi tekemään myönnytyksen tehneensä pahan virkavirheen.
        Onhan olemassa myös todellisia tarpeita etsiä laoselle parempi koti jos lapsi todellakin kärsii mutta silloinkin olisi kuultava niin montaa eri puolueetonta tahoa ja myös lasta itseään lapsen ollessa ainakin jo kouluikäinen sillä he ovat kyllä hyvin viisaita jo siinäkin iässä.Tietysti lapsi pyrkii puolustamaan omia vanhempiaan mutta jos lapsi todella kärsii niin kyllä silloin se totuuskin esille tulee jos ja kun muodoissa.
        Ja onko heti päädyttävä järkyttäviin erottamis prosesseihin eikö voisi ensin kokeilla auttaa perhettä kaikin tukikeinoin niinkuin sos.lakikin sanoo.Vain jos lapsi todella on vaarassa niin silloin voisi huostaanottoa harkita välittömästi mutta ei erottamista täysin.Vaaralla tarkoitan tässä henkeä tai muuten terveyttä.
        Yleensäkin lapsia kuullaan ihan liian vähän näissä asioissa mutta siihen onkin helppo turvautua kun jostain syystä väitetään että alle 12v ei ole tarpeeksi vanha kertomaan tunnoistaan.Se ei ole täysin totta sillä laki on vanha mutta lapset kehittyneitä siinä suhteessa.
        Myös vanhempien arviointi on sosiaalin takana ja laikki lausunnot tulee heiltä eri instansseihin eli sekin on täysin puolueellista,eihän he voi kirjoittaa että hyvä perhe,jne ja samalla olla sitä mieltä että lasta ei voi heille antaa.Kuinka moni voi olla erimieltä tuosta puolueettomuudesta?
        Siis kuka puolustaa vanhempia,ei kukaan.Tarpeen vaatiessa he voivat kieltää tai estää näiden muiden lausuntojen esille tulon.Sosiaaliväellä on suurempi valta suomessa kuin poliisilla!
        Sijaisperheiden toiminta on mielestäni juuri suoraan sosiaalin alapuolella,kun he toimivat kuten sosiaali käskee ja ovat heille kaikin keinoin mieliksi on taattu että lapsia tulee aina entisen lähdettyä.Mutta kuinka moni heistä todella kuuntelee ja ajattelee miltä lapsesta tuntuu.Kuinka moni teistä,käsi sydämellä,voi sanoa rehellisesti että olette vastustaneet sosiaalin käskyjä nähdessänne että se on väärin lasta ja hänen parastaan kohtaan.Kuinka monta kertaa olette sanoneet että mielestänne lapsen pitäisi saada olla vanhempiensa luona eikä teillä..?
        Tiedän pari laitoksen hoitajaa jotka sanoivat minulle kun he hoitivat lapsiani että heidän mielestään olisi järkrvintä että lapseni tulisivat kotiin,etteivät he ymmärrä ollenkaan tätä.
        Ajatteleeko kukaan teistä sosiaalin väki ja sijaiskodin väki että mitä lapsi tuntee,mitä hän sitten kun on aikuinen millaisia traumoja te aiheutatte lapsille toiminnallanne.Voitteko olla varmoja että lukuisat väärät päätöksenne voivat aiheuttaa hyvin paljon mielenterveysongelmia,itsemurhia jopa kun lapset aikuistuvat ja heiltä on viety lapsuus,nuoruus,perhe.
        En siis halua sanoa että kaikki huostaanotot ovat väärin mutta kukaanhan ei voi kieltää että Suomessa tapahtuu liian paljon perusteettomia ja liian rajuja huostaanottoja joita ei sitten tahdota purkaa kasvojen säilyttämisen ja laiskuuden vuoksi.Ko.asiasta on ihan tutkittua tietoakin jota ei ole tehneet huostaanotettujen lasten vanhemmat vaan ihan laillinen puoli.
        Ja vielä sananen teille virkaihmiset ja muut jotka työskentelette huostaanotettujen lasten tai lasten vanhempien kanssa.PITÄKÄÄ SUUNNE KIINNI OMISTA PERHEENNE LOMISTA JA LASTEN KANSSA TEKEMISISTÄ YM.STA HAUSKASTA sillä emme me halua kuulla kuinka teillä menee hyvin kun itse itkemme kipuamme.KO tapahtumia kuulee virastojen käytävillä odotellessa kun puhutte puhelimessa meidän ollessa paikalle,saatatte jopa kuskata lapsenne siihen odottamaan kun äiti tai isi vapautuu..Ajatelkaa vähän.Ihmisiä olemme niin jokainen niin emmekö voisi saada myös sellaisen kohtelun.

        kiitos asioita seuraava, itse olen itkenyt jo 11 kuukautta yötä päivää ja lapseni samoin! sossut vaan huutelevat että"lapsesi on nyt meillä" olimme niin onnellisia ennen huostaanottoa lapseni oli mitä suloisin ja luottavaisin olento nyt hänelle on "tuotettu pettymyksiä" jonka lastenkoti ilmoitti tavoitteekseen, samoin on rikki revitty jota he myös muka paikatakseen paremmin tekevät- vau, mitä terapiaa!


      • :o)
        Lapseni harrasti kirjoitti:

        ollessaan minulla. Oli jopa Suvelan sirkuskoulun ilmaisutaidon ryhmässä, esiintyi Espoon teatterin näytelmässä. Joutuessaan sijaisperheeseen lapseni ei saanut edes kenkiä saati harrastaa. Ja tämän tietävät kaikki Espoon perhehoidon sosiaalityöntekijät. Lapseni vammautettiin henkisesti sijoituksessa eikä Espoon perhehoito edes välittänyt. Ja mitä peiliin katsottavaa minulla on?

        Voi pyhä lehmä! Keksi jotain UUTTA! Jos täällä kirjoittelet aikasi kuluksi niin missä olit, kun lapset asui kotona? Baarissa? Naapurin Jormalla? Voi että, kyllä on taas rassukkaa kolhastu!
        Ja älä enää selitä. Olin minäkin yksinhuoltaja, mutta KOSKAAN ei kukaan tullut lastani hakemaan pois. Ei vaikka oli ylivilkas ja tarhassa saivat tarkkailla, ikinä eivät pois ottaneet. Mikä meidät erottaa? Siis miksi olemme niin erillaisia, että sinulta vietiin lapsi, minulta ei?!


      • Espoossa
        :o) kirjoitti:

        Voi pyhä lehmä! Keksi jotain UUTTA! Jos täällä kirjoittelet aikasi kuluksi niin missä olit, kun lapset asui kotona? Baarissa? Naapurin Jormalla? Voi että, kyllä on taas rassukkaa kolhastu!
        Ja älä enää selitä. Olin minäkin yksinhuoltaja, mutta KOSKAAN ei kukaan tullut lastani hakemaan pois. Ei vaikka oli ylivilkas ja tarhassa saivat tarkkailla, ikinä eivät pois ottaneet. Mikä meidät erottaa? Siis miksi olemme niin erillaisia, että sinulta vietiin lapsi, minulta ei?!

        siksi sait pitää lapsesi ;)


    • roosamari

      En itse ole minkäänlainen vanhempi. Minulla ei ole lapsia. Olen vain järkyttyneenä lukenut tätä palstaa. Biovanhemmat ovat katkeria.

      Todellakin ymmärrän että sairastumiselle ei voi mitään, mutta voisitte jättää sijaisperheiden haukkumisen. Varmasti löytyy myös hyviä sijaisperheitä. Tämä on vain ulkopuolisen kommentti sen perusteella mitä olen näitä palstoja lukenut. Saan sen kuvan että biovanhemmat ovat kamalia. Ette te ainakaan hyvää kuvaa itsestänne anna tuolla meuhkaamisella. Eikö olisi parempi keskittyä elämään normaalia elämää eikä haukkua toisten ammattia.

      • tekstiä

        Toivottavasti et koskaan saa lapsia ja jää/joudu yksinhuoltajaksi. Koska varman joudut silloin silmätikuksi.
        Olet siis sitä mieltä että kaikki biot ovat alkoholisteja ja heidän lapsensa joutaa ottamaankin huostaan ja kaikki sijaisperheet ovat kunniallisia ja vilpittömästi lapsen asialla.
        HAH! Miksi sitten näitä sioita joudutaan puimaan eu:tuomioistuimessa asti ja sieltäkin on tullut jo 11 huomautusta suomen sosiaalitoimelle ja oikeuslaitokselle huonosti hoidetuista huostaanotto tapauksista. Tämä on vasta jäävuoren huippu.

        Olet myös sitä mieltä, että pitäisi olla vain hiljaa ja jatkaa normaalia elämää!
        Siis jos sinut raiskataan olet hiljaa ja jatkat normaalia elämää?!? Niinkö???
        Huostaanotto ja varsinkin perusteeton on täysin rinnastettavissa raiskaukseen, siinä sinulta viedään täysin ihmisarvo.


      • äiti

        Et varmaankaan ole lukenut kaikkia viestejä tai sitten ajatuksesi on muualla. Meitä bioäitejä on ollut jopa kehumassa sijaisperheitä. Omien viestieni lisäksi olen lukenut myös muiden biovanhempien myönteisiä viestejä.
        Kiitos teille HYVÄT sijaisperheet jotka jakastte lastemme/nuortemme ja varsinkin meidän, biovanhempien, kanssa.

        Ihanaa joulun odotusta kaikille.


      • lahjalasten äiti
        äiti kirjoitti:

        Et varmaankaan ole lukenut kaikkia viestejä tai sitten ajatuksesi on muualla. Meitä bioäitejä on ollut jopa kehumassa sijaisperheitä. Omien viestieni lisäksi olen lukenut myös muiden biovanhempien myönteisiä viestejä.
        Kiitos teille HYVÄT sijaisperheet jotka jakastte lastemme/nuortemme ja varsinkin meidän, biovanhempien, kanssa.

        Ihanaa joulun odotusta kaikille.

        itsellesi
        Hyvin olemme teidän biojen kanssa jaksaneet kun olette itse olleet asiallisia ja työtämme tukevia.

        Juuri tuossa lasten kanssa kirjoittelöimme joulukortteja biolle ja valitsimme valokuvia mukaan.

        Teiltä jos keltä se hyvä palaute ja lapsista yhteinen ilo on paras tuki ja tunnustus meille.


      • Siinä viedään
        tekstiä kirjoitti:

        Toivottavasti et koskaan saa lapsia ja jää/joudu yksinhuoltajaksi. Koska varman joudut silloin silmätikuksi.
        Olet siis sitä mieltä että kaikki biot ovat alkoholisteja ja heidän lapsensa joutaa ottamaankin huostaan ja kaikki sijaisperheet ovat kunniallisia ja vilpittömästi lapsen asialla.
        HAH! Miksi sitten näitä sioita joudutaan puimaan eu:tuomioistuimessa asti ja sieltäkin on tullut jo 11 huomautusta suomen sosiaalitoimelle ja oikeuslaitokselle huonosti hoidetuista huostaanotto tapauksista. Tämä on vasta jäävuoren huippu.

        Olet myös sitä mieltä, että pitäisi olla vain hiljaa ja jatkaa normaalia elämää!
        Siis jos sinut raiskataan olet hiljaa ja jatkat normaalia elämää?!? Niinkö???
        Huostaanotto ja varsinkin perusteeton on täysin rinnastettavissa raiskaukseen, siinä sinulta viedään täysin ihmisarvo.

        myös lapsen ihmisarvo, itsekunnioitus ja itsetunto!

        Hyvin rinnastit huostaanoton raiskaukseen. Minä rinnastan huostaanototn lapsen murhaamiseen tai vammauttamiseen. Jos minä tekin pahaa naapurin lapselle, minut tuomittaisiin välittömästi. Mutta jos sosiaalityöntekijä tekee väärän huostaanototn, sitä alkaa koko koneisto puolustamaan ja vanhemmat ajetaan pois lapsen elämästä, pyritäänpä ajamaan pois kyseisestä kunnasta kaikenlaisella painostuksella ja väärien lausuntojen antamisella.


      • Sijaisäiti(alkuperäinen)
        lahjalasten äiti kirjoitti:

        itsellesi
        Hyvin olemme teidän biojen kanssa jaksaneet kun olette itse olleet asiallisia ja työtämme tukevia.

        Juuri tuossa lasten kanssa kirjoittelöimme joulukortteja biolle ja valitsimme valokuvia mukaan.

        Teiltä jos keltä se hyvä palaute ja lapsista yhteinen ilo on paras tuki ja tunnustus meille.

        Kirjoittelimme kortteja sukulaisille ja valokuvia laitoimme mukaan, se on niin itsestäänselvyys, että näin teemme.
        Meillä ei puhuta mitään pahaa vanhemmista lapsille, vaikka joskus kieltämättä aihetta olisikin, se ei ole lapsien syy, että heidän vanhemmat ovat katkeria.

        Yksi hyvä asia millä saa olla rauhassa, kun ei kommentoi mitenkään, vaikka joskus haukkuisivatkin, yleensä se kuitenkin kännipäissä tapahtuu, meillä on loppujen lopuksi melkein kaikki omat vanhemmat siistejä suustaan.
        Joten yhdessä eteenpäin!


      • eteen päin
        Sijaisäiti(alkuperäinen) kirjoitti:

        Kirjoittelimme kortteja sukulaisille ja valokuvia laitoimme mukaan, se on niin itsestäänselvyys, että näin teemme.
        Meillä ei puhuta mitään pahaa vanhemmista lapsille, vaikka joskus kieltämättä aihetta olisikin, se ei ole lapsien syy, että heidän vanhemmat ovat katkeria.

        Yksi hyvä asia millä saa olla rauhassa, kun ei kommentoi mitenkään, vaikka joskus haukkuisivatkin, yleensä se kuitenkin kännipäissä tapahtuu, meillä on loppujen lopuksi melkein kaikki omat vanhemmat siistejä suustaan.
        Joten yhdessä eteenpäin!

        Jatkakaa ja jaksakaa!!! KIITOS


    • avuton

      miksi solvaat vanhempia joilla ei ole ollut keinoja puolustaa lastaan lasten"suojelijoilta" ennen sanottiin "älä ota kesäkissaa" nyt sanotaan "älä ota toiselta lasta"

      • ......!

        eikös sen sanonan pitäisi olla: OLE AIKUINEN, HOIDA ASIASI JA LAPSESI NIIN; ETTEI SOSIAALITOIMEN TARVI ASIOIHISI PUUTTUA!

        ei se sossu ihan tyhjästä tule ja vie. kyllä sillä 2puolustuskyvyttömällä" vanhemmalla on ollut kerta jos toinenkin osoittaa vastuullisuutta ja huolenpitoa lapsestaan. VAAN EI OLE PYSTYNYT olemaan AIKUINEN.


      • vei lapseni,
        ......! kirjoitti:

        eikös sen sanonan pitäisi olla: OLE AIKUINEN, HOIDA ASIASI JA LAPSESI NIIN; ETTEI SOSIAALITOIMEN TARVI ASIOIHISI PUUTTUA!

        ei se sossu ihan tyhjästä tule ja vie. kyllä sillä 2puolustuskyvyttömällä" vanhemmalla on ollut kerta jos toinenkin osoittaa vastuullisuutta ja huolenpitoa lapsestaan. VAAN EI OLE PYSTYNYT olemaan AIKUINEN.

        hankki lapsilleni, jotka olivat 9- ja 10-vuotiaat, "oikeat" vanhemmat, ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa. Jos et vielä tiedä tapaustani, liitän sen tähän:

        Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:

        1. Minun lapseni vietiin turhaan.

        Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.

        Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.

        Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.

        Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".

        Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska

        a) molemmat ovat päivisin koulussa.
        b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
        c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.

        Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)

        2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".

        Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?

        3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.

        4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.

        Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.

        5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.

        Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!

        Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.

        6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.

        Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.

        Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."

        Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.


      • ihmettelen..
        vei lapseni, kirjoitti:

        hankki lapsilleni, jotka olivat 9- ja 10-vuotiaat, "oikeat" vanhemmat, ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa. Jos et vielä tiedä tapaustani, liitän sen tähän:

        Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:

        1. Minun lapseni vietiin turhaan.

        Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.

        Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.

        Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.

        Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".

        Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska

        a) molemmat ovat päivisin koulussa.
        b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
        c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.

        Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)

        2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".

        Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?

        3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.

        4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.

        Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.

        5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.

        Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!

        Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.

        6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.

        Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.

        Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."

        Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.

        Nämä kirjoittamasi lauseet:

        "ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa."

        "Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat."

        "Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan."

        Siis rahasta kysymys ei lapsistasi, kuinka ollakaan.
        Miten luulet että muut vanhemmat tulevat toimeen?
        Vai oletko sitä mieltä että kaikille pitäisi maksella ruokarahaa jos on vääntänyt maailmaan pari tenavaa?
        Jokainen joutuu repimään rahansa jostakin, sinä näköjään sosiaalitoimistosta...


      • sosiaalitoimen asiakas
        ihmettelen.. kirjoitti:

        Nämä kirjoittamasi lauseet:

        "ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa."

        "Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat."

        "Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan."

        Siis rahasta kysymys ei lapsistasi, kuinka ollakaan.
        Miten luulet että muut vanhemmat tulevat toimeen?
        Vai oletko sitä mieltä että kaikille pitäisi maksella ruokarahaa jos on vääntänyt maailmaan pari tenavaa?
        Jokainen joutuu repimään rahansa jostakin, sinä näköjään sosiaalitoimistosta...

        ennen lasteni huostaanottoa. Olin opiskellut neljä vuotta ja elättänyt lapseni opintolainalla. Nyt olen ollut sossunosakas vuodesta 1997, jolloin lapseni otettiin huostaan! Ja yhteiskunta maksaa kovasti lasteni hoito- ja kulukorvauksia!


      • bioäiti
        ihmettelen.. kirjoitti:

        Nämä kirjoittamasi lauseet:

        "ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa."

        "Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat."

        "Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan."

        Siis rahasta kysymys ei lapsistasi, kuinka ollakaan.
        Miten luulet että muut vanhemmat tulevat toimeen?
        Vai oletko sitä mieltä että kaikille pitäisi maksella ruokarahaa jos on vääntänyt maailmaan pari tenavaa?
        Jokainen joutuu repimään rahansa jostakin, sinä näköjään sosiaalitoimistosta...

        Nyt taisit iskeä kirveesi kiveen kun hänen kanssaan rupesit "seukkaa". Olen seurannut kirjoittelua täällä ja toi on tosi kova nakki joka ei näe kuin itsensä. Joten suosittelen ettet jatka... Kiitti


      • mitä minä näen:

      • hei

      • aikomustakaan
        bioäiti kirjoitti:

        Nyt taisit iskeä kirveesi kiveen kun hänen kanssaan rupesit "seukkaa". Olen seurannut kirjoittelua täällä ja toi on tosi kova nakki joka ei näe kuin itsensä. Joten suosittelen ettet jatka... Kiitti

        jatkaa kirjoittelua tuollaisen hörhön kanssa.
        Ihmetytti vain noi lauseet hänellä, omille lapsilleen ei ole valmis kustantamaan mitään.

        Monesti kaikki ongelmat johtuvat tosiaan vain rahasta, mitä täällä palstoilla lukee.
        Lapset tuntuvat olevan sivuseikka...

        Eipä tässä sen kummempia, toivottavasti toikin äiti herää ja tajuaa mitä kirjoittelee ja selvittää ajatusmaailmaansa hiukan.


      • neljä vuotta
        sosiaalitoimen asiakas kirjoitti:

        ennen lasteni huostaanottoa. Olin opiskellut neljä vuotta ja elättänyt lapseni opintolainalla. Nyt olen ollut sossunosakas vuodesta 1997, jolloin lapseni otettiin huostaan! Ja yhteiskunta maksaa kovasti lasteni hoito- ja kulukorvauksia!

        Onpas mahtava saavutus.
        Minä olen yksinhuoltajaäiti ja teen kaksivuorotyötä sekä opiskelen vielä työn ohessa.
        Tehnyt tätä jo vuosia.

        Lapseni hoidan niin hyvin, ettei tarvitse kenenkään tulla viemään niitä pois ja lisäksi maksan kaiken omasta pussista.

        Kuten tuolla jo kirjoitettiin rahasta, ei tulisi mielenkään ihmetellä sellaista asiaa miksi minun pitäisi kengätkin lapsille ostaa.
        Sehän on päivänselvää, jos lapsia tekee pitää olla varaa myös kustantaa niiden menot.

        Mitä lapsesi siitä ajattelevat että et ole valmis kustantamaan heille mitään??

        Jos 97 vuodesta asti olet ollut sosiaalitoimiston asiakas, olisi varmaan syytä tehdä asialle jotakin muutakin kuin rutista tällä ja monilla muilla palstoilla ongelmistaan!


      • lapset otetaan
        aikomustakaan kirjoitti:

        jatkaa kirjoittelua tuollaisen hörhön kanssa.
        Ihmetytti vain noi lauseet hänellä, omille lapsilleen ei ole valmis kustantamaan mitään.

        Monesti kaikki ongelmat johtuvat tosiaan vain rahasta, mitä täällä palstoilla lukee.
        Lapset tuntuvat olevan sivuseikka...

        Eipä tässä sen kummempia, toivottavasti toikin äiti herää ja tajuaa mitä kirjoittelee ja selvittää ajatusmaailmaansa hiukan.

        huostaan muualle kasvamaan ja
        siellä oleva perhe saa lapsen hoidon järjestämisestä ja huolenpidosta rahan.

        Ja äidin pitäisi sitten riemumielin vielä rahallisesti osallistua tämän pakko huostaanoton ylläpitoon, eiköhän ala mennä jo liiallisuuksiin.

        Miltä lapset sitten pelastettiinkaan pakkohuostaanotolla,
        äidin hoivalta ja huolenpidoltako.

        Kannattaisi todellakin miettiä. miten itse käyttäytyisi samassa tilanteessa, joissa epämäärisin syin viedään lapset MUKA huoltoon ja hoivaan PAREMPAAN perheeseen ja
        sitten lasten oman synnyin perheen pitäisi vielä ylläpitää tätä järjettömyyttä.
        Pitäisikö vielä maksaa ruuatkin sinne toiseen pakko-osoitteeseen.

        Miettikää omalle kohdalle,
        sillä lastensuojeluilmoitus
        voi todellakin napsahtaa ihan kenelle tahansa Teistä hyvätkin.

        Ja varokaa varsinkin Te, joilla on kateellisia naapureita, juoruajia, muuten pahansuopia ja uteliaita ihmisiä lähiympäristössänne.
        Lastensuojeluilmoituksen, kun voi tehdä ihan mistä asiasta tahansa, mikä vaan kuulostaa epäilyttävältä.


      • ja kai tehdäänkin
        lapset otetaan kirjoitti:

        huostaan muualle kasvamaan ja
        siellä oleva perhe saa lapsen hoidon järjestämisestä ja huolenpidosta rahan.

        Ja äidin pitäisi sitten riemumielin vielä rahallisesti osallistua tämän pakko huostaanoton ylläpitoon, eiköhän ala mennä jo liiallisuuksiin.

        Miltä lapset sitten pelastettiinkaan pakkohuostaanotolla,
        äidin hoivalta ja huolenpidoltako.

        Kannattaisi todellakin miettiä. miten itse käyttäytyisi samassa tilanteessa, joissa epämäärisin syin viedään lapset MUKA huoltoon ja hoivaan PAREMPAAN perheeseen ja
        sitten lasten oman synnyin perheen pitäisi vielä ylläpitää tätä järjettömyyttä.
        Pitäisikö vielä maksaa ruuatkin sinne toiseen pakko-osoitteeseen.

        Miettikää omalle kohdalle,
        sillä lastensuojeluilmoitus
        voi todellakin napsahtaa ihan kenelle tahansa Teistä hyvätkin.

        Ja varokaa varsinkin Te, joilla on kateellisia naapureita, juoruajia, muuten pahansuopia ja uteliaita ihmisiä lähiympäristössänne.
        Lastensuojeluilmoituksen, kun voi tehdä ihan mistä asiasta tahansa, mikä vaan kuulostaa epäilyttävältä.

        mutta usko huviksesi, ettei perättömät ilmiannot mihinkään johda.

        kyllä siellä on silloin jo jotain pahasti peilessä, kun huostaanotto tulee.

        kirjoittaa tuo hörhö mitä tahansa, niin ei sossu ekasta ilmoituksesta tule ja vie.

        mutta kun puttuu täydellisesti kyky nähdä oma tilansa ja miettiä omien tekojensa tuloksia.

        enhän mie mitään pahaa tarkoittanut, aikonut ajatellut... nuo muut vaan vääristelee, kääntää... ja varastaa min lapset...


      • pitänyt kustantaa
        neljä vuotta kirjoitti:

        Onpas mahtava saavutus.
        Minä olen yksinhuoltajaäiti ja teen kaksivuorotyötä sekä opiskelen vielä työn ohessa.
        Tehnyt tätä jo vuosia.

        Lapseni hoidan niin hyvin, ettei tarvitse kenenkään tulla viemään niitä pois ja lisäksi maksan kaiken omasta pussista.

        Kuten tuolla jo kirjoitettiin rahasta, ei tulisi mielenkään ihmetellä sellaista asiaa miksi minun pitäisi kengätkin lapsille ostaa.
        Sehän on päivänselvää, jos lapsia tekee pitää olla varaa myös kustantaa niiden menot.

        Mitä lapsesi siitä ajattelevat että et ole valmis kustantamaan heille mitään??

        Jos 97 vuodesta asti olet ollut sosiaalitoimiston asiakas, olisi varmaan syytä tehdä asialle jotakin muutakin kuin rutista tällä ja monilla muilla palstoilla ongelmistaan!

        huostanotto-osoitteeseen.

        Ja sosiaalitoimiston asiakkuutta, kun sellainen lastensuojeluilmoituksen perusteella
        on "saatu", niin
        tämä asiakkuus ei valitettavasti ole kuin
        yhdensuuntainen asiakkuus,
        joka e h k ä katkeaa, kun lapset täyttävät kahdeksantoista.

        Ja sinä YH-Äiti, jos et vielä ole reppana tunnistanut olevasi lastensuojelun "vaaravyöhykkeessä", niin varoppas vähän.

        YH:t ovat todellakin erityisen tarkkailun alaisena kunnissa (ennalta ehkäisevä työ jne!) ja jos vähänkin on jollakulla henkilöllä on epäilystä siitä, ettet saisi hoidettua, kasvatettua ja huollettua katrasta
        ( = jokaisen sosiaalitädin omassa päässä oleva mittari kasvatuksesta),
        niin sosiaalitoimiston asiakkuushan se sieltä tulee, ja tulee ennekuin edes huomaatkaan.

        Ei kannata tuomita toisia kovilla olevia äitejä tai isiäkään.
        Se raaka toisten tuomitseminen, kun voi todellakin tämän päivän yhteiskunnassa osua ennemmin tai myöhemmin omalle kohdalle,
        valitettavasti.

        Muista, että vaikka kuinka tunnet olevasi vahva ja onnistunut elämässäsi, joku toinen "hyvä kasvattaja" voi olla aivan toista mieltä perheesi asioista > lastensuojeluilmoitus.


      • tosiasia on,
        ja kai tehdäänkin kirjoitti:

        mutta usko huviksesi, ettei perättömät ilmiannot mihinkään johda.

        kyllä siellä on silloin jo jotain pahasti peilessä, kun huostaanotto tulee.

        kirjoittaa tuo hörhö mitä tahansa, niin ei sossu ekasta ilmoituksesta tule ja vie.

        mutta kun puttuu täydellisesti kyky nähdä oma tilansa ja miettiä omien tekojensa tuloksia.

        enhän mie mitään pahaa tarkoittanut, aikonut ajatellut... nuo muut vaan vääristelee, kääntää... ja varastaa min lapset...

        että kaikki on todellakin mahdollista.

        Kuten sanoin, jos mitään ei löydy tästä hetkestä ja juuri nyt, kaivellaan sitten vanhoja perheasioita (kaikki viralliset rekisteritiedot =asiakirjat) ovat sosiaalitoimiston vapaasti käytettävissä.
        Onhan se sosiaalitomistolle "kova pala" myöntää olevansa kaiken tutkiskelun ja muun perheen pyörityksen keskellä väärässä.
        Ja tosi on, että jokaisen kohdalla on se "jokin" ehkä jo unohdettukin taphtuma tai asia, mihim ei silloin kiinnittänyt suurempaa huomiota.
        Niin tässä kaiveluoperaatiossa siitä sitten saadaan sosiaaliväen palavereissa kehitettyä "se paha asia" lapsen elämässä.

        Näin se menee sosiaaliväen hellässä hoivassa.


      • oikeesti ostat kengät
        neljä vuotta kirjoitti:

        Onpas mahtava saavutus.
        Minä olen yksinhuoltajaäiti ja teen kaksivuorotyötä sekä opiskelen vielä työn ohessa.
        Tehnyt tätä jo vuosia.

        Lapseni hoidan niin hyvin, ettei tarvitse kenenkään tulla viemään niitä pois ja lisäksi maksan kaiken omasta pussista.

        Kuten tuolla jo kirjoitettiin rahasta, ei tulisi mielenkään ihmetellä sellaista asiaa miksi minun pitäisi kengätkin lapsille ostaa.
        Sehän on päivänselvää, jos lapsia tekee pitää olla varaa myös kustantaa niiden menot.

        Mitä lapsesi siitä ajattelevat että et ole valmis kustantamaan heille mitään??

        Jos 97 vuodesta asti olet ollut sosiaalitoimiston asiakas, olisi varmaan syytä tehdä asialle jotakin muutakin kuin rutista tällä ja monilla muilla palstoilla ongelmistaan!

        lapsille. Ei voi olla totta. Tuota en nyt kyllä usko!

        Katsos kun lapseni olivat minulla toinen 10 vuotta ja toinen 9 vuotta. Ikinä en kenkiä ostanu. Mistä lie ilmestyivät tytöilleni. Ja kun opiskelin ja sain opintolainan niin sempä pistin kurkusta alas. En antanut mitään lapsilleni. Lapseni olivat Suvelan sirkuskoulussa, musiikkiopisto Juvenaliassa, ilmaisutaidossa. Ja monta vuotta. Itse varmasti lukukausimaksut maksoivat.

        Toista se sijaisperheessä!


      • siis..
        tosiasia on, kirjoitti:

        että kaikki on todellakin mahdollista.

        Kuten sanoin, jos mitään ei löydy tästä hetkestä ja juuri nyt, kaivellaan sitten vanhoja perheasioita (kaikki viralliset rekisteritiedot =asiakirjat) ovat sosiaalitoimiston vapaasti käytettävissä.
        Onhan se sosiaalitomistolle "kova pala" myöntää olevansa kaiken tutkiskelun ja muun perheen pyörityksen keskellä väärässä.
        Ja tosi on, että jokaisen kohdalla on se "jokin" ehkä jo unohdettukin taphtuma tai asia, mihim ei silloin kiinnittänyt suurempaa huomiota.
        Niin tässä kaiveluoperaatiossa siitä sitten saadaan sosiaaliväen palavereissa kehitettyä "se paha asia" lapsen elämässä.

        Näin se menee sosiaaliväen hellässä hoivassa.

        myönnät vissiin kuitenkin tehneesi jotakin, mikä vaikuttaa lasten huostaanottoon.

        Jos itse luet omia kirjoituksiasi, niin huomaat että läpi paistaa melko hyvin se että syytä on luultavammin ollut.

        En usko hetkeäkään että keneltäkään kunnolliselta vanhemmalta otetaan lapset huostaan, olivatpa he yksinhuoltajia tai perheellisiä.


      • "reppana"
        pitänyt kustantaa kirjoitti:

        huostanotto-osoitteeseen.

        Ja sosiaalitoimiston asiakkuutta, kun sellainen lastensuojeluilmoituksen perusteella
        on "saatu", niin
        tämä asiakkuus ei valitettavasti ole kuin
        yhdensuuntainen asiakkuus,
        joka e h k ä katkeaa, kun lapset täyttävät kahdeksantoista.

        Ja sinä YH-Äiti, jos et vielä ole reppana tunnistanut olevasi lastensuojelun "vaaravyöhykkeessä", niin varoppas vähän.

        YH:t ovat todellakin erityisen tarkkailun alaisena kunnissa (ennalta ehkäisevä työ jne!) ja jos vähänkin on jollakulla henkilöllä on epäilystä siitä, ettet saisi hoidettua, kasvatettua ja huollettua katrasta
        ( = jokaisen sosiaalitädin omassa päässä oleva mittari kasvatuksesta),
        niin sosiaalitoimiston asiakkuushan se sieltä tulee, ja tulee ennekuin edes huomaatkaan.

        Ei kannata tuomita toisia kovilla olevia äitejä tai isiäkään.
        Se raaka toisten tuomitseminen, kun voi todellakin tämän päivän yhteiskunnassa osua ennemmin tai myöhemmin omalle kohdalle,
        valitettavasti.

        Muista, että vaikka kuinka tunnet olevasi vahva ja onnistunut elämässäsi, joku toinen "hyvä kasvattaja" voi olla aivan toista mieltä perheesi asioista > lastensuojeluilmoitus.

        äiti en todellakaan ole missään vaaravyöhykkeessä.
        Kunnollista elämää elämällä ei joudu kenenkään hampaisiin, sosiaalihuollon, naapureiden tai kenenkään muunkaan.

        Mitä sitten vaikka kengät olisi pitänytkin ostaa huostaanotto-osoitteeseen?
        Et vastannut mitä lapsesi siitä ajattelevat, että et heille suostunut niitä ostamaan.
        Ovathan he kuitenkin sinun lapsia vaikka asuisivat missä.

        Enkä todellakaan tuomitse heitä joiden lapset ovat sijoitettu toiseen perheeseen ja jotka itse tiedostavat että tilanne on lapsille hyväksi ja yrittävät tilannetta korjatakseen muuttaa omaa elämäänsä.
        Se on vahvuutta sellainen, oman heikkoutensa myöntäminen.

        Tuo sinun rahan perään hinkuminen vain sai miettimään mikä sinulle onkaan tärkeintä?


      • huokuu pelkkä
        siis.. kirjoitti:

        myönnät vissiin kuitenkin tehneesi jotakin, mikä vaikuttaa lasten huostaanottoon.

        Jos itse luet omia kirjoituksiasi, niin huomaat että läpi paistaa melko hyvin se että syytä on luultavammin ollut.

        En usko hetkeäkään että keneltäkään kunnolliselta vanhemmalta otetaan lapset huostaan, olivatpa he yksinhuoltajia tai perheellisiä.

        paska. Tätäkö sinä kerjäät:

        Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:

        1. Minun lapseni vietiin turhaan.

        Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.

        Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.

        Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.

        Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".

        Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska

        a) molemmat ovat päivisin koulussa.
        b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
        c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.

        Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)

        2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".

        Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?

        3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.

        4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.

        Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.

        5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.

        Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!

        Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.

        6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.

        Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.

        Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."

        Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.
        Takaisin alkuun    
               
        Kelvoton äiti!
        Vieras

           
        LähetäLähetetty: Sun Mar 27, 2005 7:47 pm Viestin aihe: Sivusta seuranneena:    Vastaa lainaamalla viestiä
        Alueellemme Espoossa tuli sosiaalityöntekijä 1996, joka otti 1997 minulta lapset pois ja kehuskeli, että "olen ottanut eniten lapsia huostaan Espoossa, ja kyllä sinun lapsesi ovat parhaimmasta päästä".

        Kun hän tuli alueellemme 1996, hän oli ottanut alakertani 6-lapsen yh-äidin lasten opettajiin yhteyttä, ja kysellyt, että onko lapsissa vikaa. Opettaja oli sanonut, ettei mintään vikaa. Sosisaalityöntekijä oli sanonut, että jos terveydenhoitajalla on jotain kerrottavaa. Mutta kun terveydenhoitajalla ei ollut mitään kerrottavaa. Sosiaalityöntekijä oli vaatinut palaveria. Siinä vaiheessa opettaja oli soittanut lapsen äidille, ja kysynyt äidiltä, että mistä oikein on kysymys. Äiti todella ihmeissään ja soittanut sosiaalityöntekijälle, jota ei ollut koskaan edes tavannut, että mikä on hommannimi. Palaveri oli peruutettu, eikä äiti saanut koskaan tietää syytä siihen. Opettaja oli kirjoittanut lausunnon lapsesta ja äidistä. Todella kaunis lausunto, ja paikkansa pitävä.

        Vuosien aikana lopulta sosiaalityöntekijä sai lapset huostaan. Tilanne oli tällainen, että äiti joutui juoksemaan kaikenlaisissa palavereissa. Hän otti työtä yöksi, jakoi Hesaria ja sitten kävi yöllä Vantaan puolella siivoamassa lentokoneita. Hän ei voinut ottaapäivätyötä, koska aika kului palavereissa ja muussa mukavissa seuranta jutuissa. Tietenkin siinä väsyy sen verran, ettei jaksanut kaikista asioista huolehtia. Hänellä jäi asumistukeen jotku tarvittavat paperit toimitettavaksi, ja niihän sitten tapahtui, että äidille tuli häätöilmoitus. Äiti otti sosiaalitoimeen yhteyttä, ja siellä johtava sosiaalityöntekijä, nykyisin sosiaaliasiamies, lupasi äidille, että älä huolehdi, he neuvottelevat vuokranantajan kanssa. Viikko sen jälkeen perjantaina POLIISIT ja sosiaalityöntekijät hakivat lapset - suuria rikollisia?- koulusta, kolme sosiaalityöntekijä haki kolme nuorempaa lasta perhepäivähoidosta ja äidille ilmoitettiin, että asunto pitää olla tyhjä maanantaihin mennessä. Sehän oli sokki äidille.

        Samana päivänä toinen johtava sosiaalityöntekijä ilmoitti äidille, että häätö ei ole syy huostaanottoon ja äiti voi hakea lapset lastenkodista. Mihinkä äiti olisi hakenut lapset?

        Myöhemmin äidille paljastui, että hänen lapsilleen oli koko sen viikon ajan valmisteltu paikkaa lastenkodilla.

        Äiti asui väliaikaisesti vanhemman poikansa kanssa oman äidin pienessä kaksiossa. Kaksi yläaste-ikäistä poikaa protestoi niin paljon lastenkodissa, että heidät potkittiin pois. Tietenkin äiti otti vanhimmat pojat mummin tykö asumaan, mutta ei saanut mitään tukea, ei elatusmaksuja eikä lapsilisiä pojista. Ei edes ruokarahaa. Äiti oli työtön, palavereissa juokseminen kulutti niin paljon energiaa ja aikaa, ettei äiti kaiken muun kaaoksen keskellä voinutkaan hakea töitä.
        Niinhän siinä sitten kävi, että äidin äiti joutui myymään asuntonsa, hakemaan kaupungin asuntoa ja ja siinä vaiheessa äidillekkin annettiin asunto, kaksio. Nuoremmat kolme sijoitettiin perhekotiin monen sadan kilometrin päähän. Kun nuoremmille haettiin sijoituspaikkaa, niin tietäen minun tapaukseni, äiti oli kysynyt tapamisista ja sanonut, että meinaatteko vähentää vuosien aikan tapaamisia. Sieltä oli vastattu, että näin menetellään vain perhehoidossa, siis sijaisperheiden kanssa, mutta ei perhekotien ja lastenkotien kanssa. HIP HURRAA. Jotain positiivista.

        Ja myös paljon muuta edesottamuksia sattui sosiaalitoimen taholta siinä perheessä, että ihmettelen äidin olevan vielä hengissä.

        Ja meidän alueelta lähti monelta lapset pois. osa oli kyllä ihan lasten parhaaksi. Mutta osa todella tekemällä tehty.

        Kun minä valitin lasteni kohtelusta sijoituksessa perhehoitoon, niin minulle vastaus oli aina melkein sama. Minun pitää ymmärtää, että sijaisperhe on köyhä, mutta niillä on hyvä parisuhde.

        Pihallamme oli nuoripari, joilla oli alle kouluikäinen lapsi. Siinä perheessä oli aika hurja meno, ja lapsi kerjäsi pihalla perhehoitajilta ruokaa. Oli laiha. Ilmeisesti siinäkin perheessä oli "hyvä parisuhde", koska sitten vasta kun alueemme sosiaalityöntekijä vaihtui, puututtiin tämän perheen asioihin.

        Pihallamme oli alkoholisti yh-äiti. Päivät kännäsi. Hänen jälkeläinen oli poliisin jälkeläinen, ainakin äiti sanoi minulle. Hän kehuskeli, kuinka sosiaalityöntekijä on auttanut häntä. Minulle hän sanoi, että "sinähän olet skitsofreenikko". Niin. Kukahan hänelle tuommoista oli kertonut, ei kukaan muu kuin "lääkäri/jumala/sosiaalityöntekijä" virassa oleva koko alueemme tuttavamme. Tämänkin yh-perheen elämään puututtiin kun sosiaalityöntekijä vaihtui.

        Yllä oleva tarina löytyy täältä:

        Helsingin Sanomat Sunnuntaidebatti:

        "Päihdeäitien lapset tarvitsevat suojelua"

        Kun se apu tulisikin päihdeäitien lapsille, eikä vierestä vietäisi

        http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=443506
        Takaisin alkuun    
               
        Kelvoton äiti!
        Vieras

           
        LähetäLähetetty: Sun Mar 27, 2005 11:09 pm Viestin aihe: Lisää samaisen sosiaalityöntekijän ammattitaitoa:    Vastaa lainaamalla viestiä
        Pojalla tuli ongelmia koulunkäynnissä, niinpä poika otettiin kiireellisesti huostaan ja passitetiin tutkimuksiin sairaalaan. Tutkimukset kestivät muutaman kuukauden, jolloin todettiin, ettei ole lapselle missään tapauksessa hyvä erottaa äidistä. Tähän sosiaalityöntekijät vain totesivat, että lapsihan on kunnan huostassa, mehän siitä päätetään.

        Pojalla oli kummina psykologi, perhetyöntekijä. Tämä kummi järjesti pojalle läheltä tukiperheen ja esitti asian sosiaalityöntekijöille, mutta tukiperhe, joka oli toiminut vuosia eri lasten tukiperheenä ja sijaisperheenä, ei käynyt sosiaalityöntekijöille, koska he eivät tunteneet tätä tukiperhettä. Niinpä pojalle haettiin milloin mistäkin sijoituspaikkaa. Jopa 600 km päästä tultiin hakemaan autolla. Pojalla oli kissa, jonka hän halusi mukaan. Sijoituspaikan noutajallekkin asia sopi ja äiti saatteli poikansa, jolla oli kissa sylissä, sijoituspaikan noutajan autoon. Tässä vaiheessa olivat sosiaalityöntekijät poistuneet paikalta. Poika istui kissa sylissä auton takapenkille ja auton ovi meni kiinni. Sijoituspaikan noutaja aukaisi ikkunan ja alkoi repiä kissaa pojan sylistä ja sanoi äidille, että me emme tätä ota mukaan. Silloin äiti aukaisi auton takaoven ja sanoi pojalleen, että nyt ulos autosta. Äiti vei poikansa kissan kanssa takaisin kotiin.

        Sosiaalityöntekijä soitti äidille, että miksi äiti ei ole yhteistyökykyinen. Äiti sanoi, että hän oli ja hänen poikansakin oli, koska pojalle luvattiin, että kissa saa tulla mukaan. Ja äiti kertoi sosiaalityöntekijälle mitä sitten tapahtui kun sosiaalityöntekijät olivat poistuneet paikalta. Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hän voi kommentoida koska ei ollut paikalla.

        No uusi yritys. Nyt otettiin äiti mukaan ja mentiin muutaman sadan kilometrin päähän tutustumaan uuteen sijoituspaikkaan. Siellä sosiaalityöntekijä kesken neuvottelun kysyi, että mahtaako tässä kunnassa olla vapaita asuntoja. Kaikki olivat ihmeissään, että miksi. Sosiaalityöntekijä sanoi, että kun ei ole hyvä erottaa lasta äidistä, että jos äiti muuttaisi tänne.

        Äiti sanoi myöhemmin, että hän oli niin ällikällä lyöty, ettei tajunnut kysyä, että olisikohan siinä kunnassa vapaana sosiaalityöntekijän paikkaa.
        Takaisin alkuun    
           


      • selvät ja raskaat syyt
        huokuu pelkkä kirjoitti:

        paska. Tätäkö sinä kerjäät:

        Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:

        1. Minun lapseni vietiin turhaan.

        Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.

        Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.

        Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.

        Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".

        Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska

        a) molemmat ovat päivisin koulussa.
        b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
        c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.

        Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)

        2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".

        Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?

        3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.

        4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.

        Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.

        5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.

        Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!

        Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.

        6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.

        Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.

        Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."

        Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.
        Takaisin alkuun    
               
        Kelvoton äiti!
        Vieras

           
        LähetäLähetetty: Sun Mar 27, 2005 7:47 pm Viestin aihe: Sivusta seuranneena:    Vastaa lainaamalla viestiä
        Alueellemme Espoossa tuli sosiaalityöntekijä 1996, joka otti 1997 minulta lapset pois ja kehuskeli, että "olen ottanut eniten lapsia huostaan Espoossa, ja kyllä sinun lapsesi ovat parhaimmasta päästä".

        Kun hän tuli alueellemme 1996, hän oli ottanut alakertani 6-lapsen yh-äidin lasten opettajiin yhteyttä, ja kysellyt, että onko lapsissa vikaa. Opettaja oli sanonut, ettei mintään vikaa. Sosisaalityöntekijä oli sanonut, että jos terveydenhoitajalla on jotain kerrottavaa. Mutta kun terveydenhoitajalla ei ollut mitään kerrottavaa. Sosiaalityöntekijä oli vaatinut palaveria. Siinä vaiheessa opettaja oli soittanut lapsen äidille, ja kysynyt äidiltä, että mistä oikein on kysymys. Äiti todella ihmeissään ja soittanut sosiaalityöntekijälle, jota ei ollut koskaan edes tavannut, että mikä on hommannimi. Palaveri oli peruutettu, eikä äiti saanut koskaan tietää syytä siihen. Opettaja oli kirjoittanut lausunnon lapsesta ja äidistä. Todella kaunis lausunto, ja paikkansa pitävä.

        Vuosien aikana lopulta sosiaalityöntekijä sai lapset huostaan. Tilanne oli tällainen, että äiti joutui juoksemaan kaikenlaisissa palavereissa. Hän otti työtä yöksi, jakoi Hesaria ja sitten kävi yöllä Vantaan puolella siivoamassa lentokoneita. Hän ei voinut ottaapäivätyötä, koska aika kului palavereissa ja muussa mukavissa seuranta jutuissa. Tietenkin siinä väsyy sen verran, ettei jaksanut kaikista asioista huolehtia. Hänellä jäi asumistukeen jotku tarvittavat paperit toimitettavaksi, ja niihän sitten tapahtui, että äidille tuli häätöilmoitus. Äiti otti sosiaalitoimeen yhteyttä, ja siellä johtava sosiaalityöntekijä, nykyisin sosiaaliasiamies, lupasi äidille, että älä huolehdi, he neuvottelevat vuokranantajan kanssa. Viikko sen jälkeen perjantaina POLIISIT ja sosiaalityöntekijät hakivat lapset - suuria rikollisia?- koulusta, kolme sosiaalityöntekijä haki kolme nuorempaa lasta perhepäivähoidosta ja äidille ilmoitettiin, että asunto pitää olla tyhjä maanantaihin mennessä. Sehän oli sokki äidille.

        Samana päivänä toinen johtava sosiaalityöntekijä ilmoitti äidille, että häätö ei ole syy huostaanottoon ja äiti voi hakea lapset lastenkodista. Mihinkä äiti olisi hakenut lapset?

        Myöhemmin äidille paljastui, että hänen lapsilleen oli koko sen viikon ajan valmisteltu paikkaa lastenkodilla.

        Äiti asui väliaikaisesti vanhemman poikansa kanssa oman äidin pienessä kaksiossa. Kaksi yläaste-ikäistä poikaa protestoi niin paljon lastenkodissa, että heidät potkittiin pois. Tietenkin äiti otti vanhimmat pojat mummin tykö asumaan, mutta ei saanut mitään tukea, ei elatusmaksuja eikä lapsilisiä pojista. Ei edes ruokarahaa. Äiti oli työtön, palavereissa juokseminen kulutti niin paljon energiaa ja aikaa, ettei äiti kaiken muun kaaoksen keskellä voinutkaan hakea töitä.
        Niinhän siinä sitten kävi, että äidin äiti joutui myymään asuntonsa, hakemaan kaupungin asuntoa ja ja siinä vaiheessa äidillekkin annettiin asunto, kaksio. Nuoremmat kolme sijoitettiin perhekotiin monen sadan kilometrin päähän. Kun nuoremmille haettiin sijoituspaikkaa, niin tietäen minun tapaukseni, äiti oli kysynyt tapamisista ja sanonut, että meinaatteko vähentää vuosien aikan tapaamisia. Sieltä oli vastattu, että näin menetellään vain perhehoidossa, siis sijaisperheiden kanssa, mutta ei perhekotien ja lastenkotien kanssa. HIP HURRAA. Jotain positiivista.

        Ja myös paljon muuta edesottamuksia sattui sosiaalitoimen taholta siinä perheessä, että ihmettelen äidin olevan vielä hengissä.

        Ja meidän alueelta lähti monelta lapset pois. osa oli kyllä ihan lasten parhaaksi. Mutta osa todella tekemällä tehty.

        Kun minä valitin lasteni kohtelusta sijoituksessa perhehoitoon, niin minulle vastaus oli aina melkein sama. Minun pitää ymmärtää, että sijaisperhe on köyhä, mutta niillä on hyvä parisuhde.

        Pihallamme oli nuoripari, joilla oli alle kouluikäinen lapsi. Siinä perheessä oli aika hurja meno, ja lapsi kerjäsi pihalla perhehoitajilta ruokaa. Oli laiha. Ilmeisesti siinäkin perheessä oli "hyvä parisuhde", koska sitten vasta kun alueemme sosiaalityöntekijä vaihtui, puututtiin tämän perheen asioihin.

        Pihallamme oli alkoholisti yh-äiti. Päivät kännäsi. Hänen jälkeläinen oli poliisin jälkeläinen, ainakin äiti sanoi minulle. Hän kehuskeli, kuinka sosiaalityöntekijä on auttanut häntä. Minulle hän sanoi, että "sinähän olet skitsofreenikko". Niin. Kukahan hänelle tuommoista oli kertonut, ei kukaan muu kuin "lääkäri/jumala/sosiaalityöntekijä" virassa oleva koko alueemme tuttavamme. Tämänkin yh-perheen elämään puututtiin kun sosiaalityöntekijä vaihtui.

        Yllä oleva tarina löytyy täältä:

        Helsingin Sanomat Sunnuntaidebatti:

        "Päihdeäitien lapset tarvitsevat suojelua"

        Kun se apu tulisikin päihdeäitien lapsille, eikä vierestä vietäisi

        http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=443506
        Takaisin alkuun    
               
        Kelvoton äiti!
        Vieras

           
        LähetäLähetetty: Sun Mar 27, 2005 11:09 pm Viestin aihe: Lisää samaisen sosiaalityöntekijän ammattitaitoa:    Vastaa lainaamalla viestiä
        Pojalla tuli ongelmia koulunkäynnissä, niinpä poika otettiin kiireellisesti huostaan ja passitetiin tutkimuksiin sairaalaan. Tutkimukset kestivät muutaman kuukauden, jolloin todettiin, ettei ole lapselle missään tapauksessa hyvä erottaa äidistä. Tähän sosiaalityöntekijät vain totesivat, että lapsihan on kunnan huostassa, mehän siitä päätetään.

        Pojalla oli kummina psykologi, perhetyöntekijä. Tämä kummi järjesti pojalle läheltä tukiperheen ja esitti asian sosiaalityöntekijöille, mutta tukiperhe, joka oli toiminut vuosia eri lasten tukiperheenä ja sijaisperheenä, ei käynyt sosiaalityöntekijöille, koska he eivät tunteneet tätä tukiperhettä. Niinpä pojalle haettiin milloin mistäkin sijoituspaikkaa. Jopa 600 km päästä tultiin hakemaan autolla. Pojalla oli kissa, jonka hän halusi mukaan. Sijoituspaikan noutajallekkin asia sopi ja äiti saatteli poikansa, jolla oli kissa sylissä, sijoituspaikan noutajan autoon. Tässä vaiheessa olivat sosiaalityöntekijät poistuneet paikalta. Poika istui kissa sylissä auton takapenkille ja auton ovi meni kiinni. Sijoituspaikan noutaja aukaisi ikkunan ja alkoi repiä kissaa pojan sylistä ja sanoi äidille, että me emme tätä ota mukaan. Silloin äiti aukaisi auton takaoven ja sanoi pojalleen, että nyt ulos autosta. Äiti vei poikansa kissan kanssa takaisin kotiin.

        Sosiaalityöntekijä soitti äidille, että miksi äiti ei ole yhteistyökykyinen. Äiti sanoi, että hän oli ja hänen poikansakin oli, koska pojalle luvattiin, että kissa saa tulla mukaan. Ja äiti kertoi sosiaalityöntekijälle mitä sitten tapahtui kun sosiaalityöntekijät olivat poistuneet paikalta. Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hän voi kommentoida koska ei ollut paikalla.

        No uusi yritys. Nyt otettiin äiti mukaan ja mentiin muutaman sadan kilometrin päähän tutustumaan uuteen sijoituspaikkaan. Siellä sosiaalityöntekijä kesken neuvottelun kysyi, että mahtaako tässä kunnassa olla vapaita asuntoja. Kaikki olivat ihmeissään, että miksi. Sosiaalityöntekijä sanoi, että kun ei ole hyvä erottaa lasta äidistä, että jos äiti muuttaisi tänne.

        Äiti sanoi myöhemmin, että hän oli niin ällikällä lyöty, ettei tajunnut kysyä, että olisikohan siinä kunnassa vapaana sosiaalityöntekijän paikkaa.
        Takaisin alkuun    
           

        siihen miksi lapsesi huostaanotettiin.
        Minä olisin ottanut heidät jo paljon aikaisemmin, olisivat säästyneet paljolta ja rikastuttanut elämäänsä hyvässä sijaisperheessä.
        Kirjoitat niin selvästi ne syyt mitkä ovat todellisia syitä mutta et ehkä tajua paljastuksiasi.
        Tiedätkö kuka/ketkä tekivät ilmoituksen lastensuojeluviranomaisille?


      • syyt.
        selvät ja raskaat syyt kirjoitti:

        siihen miksi lapsesi huostaanotettiin.
        Minä olisin ottanut heidät jo paljon aikaisemmin, olisivat säästyneet paljolta ja rikastuttanut elämäänsä hyvässä sijaisperheessä.
        Kirjoitat niin selvästi ne syyt mitkä ovat todellisia syitä mutta et ehkä tajua paljastuksiasi.
        Tiedätkö kuka/ketkä tekivät ilmoituksen lastensuojeluviranomaisille?

        Ensimmäinen tapaus on minun. Muut ovat naapureitteni.

        Ja hyvinhän nuo lapseni sijaisperheessä saivat kaiken tarpeelisen, kuten luet. Ja niin Espoon perhehoito tuki sijoitusta näille "oikeille" vanhemmille.

        Muista: se ensimmäinen tapaus on minun!


      • lapseni ajatuksia:
        "reppana" kirjoitti:

        äiti en todellakaan ole missään vaaravyöhykkeessä.
        Kunnollista elämää elämällä ei joudu kenenkään hampaisiin, sosiaalihuollon, naapureiden tai kenenkään muunkaan.

        Mitä sitten vaikka kengät olisi pitänytkin ostaa huostaanotto-osoitteeseen?
        Et vastannut mitä lapsesi siitä ajattelevat, että et heille suostunut niitä ostamaan.
        Ovathan he kuitenkin sinun lapsia vaikka asuisivat missä.

        Enkä todellakaan tuomitse heitä joiden lapset ovat sijoitettu toiseen perheeseen ja jotka itse tiedostavat että tilanne on lapsille hyväksi ja yrittävät tilannetta korjatakseen muuttaa omaa elämäänsä.
        Se on vahvuutta sellainen, oman heikkoutensa myöntäminen.

        Tuo sinun rahan perään hinkuminen vain sai miettimään mikä sinulle onkaan tärkeintä?

        Tässä yksi lapseni kirjoittama kirje ollessaan sijoitettuna, ja vielä ensimmäinen ilta joulukuussa 1997 sijaisperheessä:

        Äiti!

        Mul on kauhean paha mieli! Mulle tuli kauhee pahamieli jo ensimmäisenä iltana, kun sijaisisä oli viemässä sosiaalityöntekijää Jyväskylän bussiasemalle ja sijaisäiti oli näytelmä harjoituksissa. Mä ja Heidi ollaan vaan kotona. Heidi oli omassa ja mä omassa huoneessa.

        Mä ajattelin sitä kun mä istuin sun sylissä ja me puhallettiin toisiamme ja mä en voinut puhaltaa, koska mä nauroin niin paljon. Sitten mä ajattelin sitä, kun mä itkin kun meijän piti antaa kissat pois.

        Aina kun mä oon surullinen mä otan sen leijonan - annoin tytöilleni leijonarepun ja sinne enkelisuklaakonfentteja kun tyttöjä lähdettiin viemään Espoosta Äänekoskelle - ja laitan jotain musiikkia.

        Äiti mä rakastan sua ja mä haluun kotiin. Tee kaikkes et sä saat meijät takas! Jookos.

        Rakkaudella tyttäresi Kirsi.

        Ps. Mä annan varmuuden vuoks mun osotteen.

        11-vuotiaan kirje äidille oltuaan sijoitettuna yhden vuoden:

        [i]KAIPAUS

        Olipa kerran tyttö, joka eli onnellisesti äitinsä ja siskonsa kanssa. Eräänä päivänä hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen. Hän toivoi kovasti pääsevänsä äitinsä luo. Iltaisin hän rukoili: Jumala sinä tiedät, että äiti pystuu huolehtimaan meistä. Anna meidän mennä äidin luoksu asumaan. Aamen.
        Häntä rupesi itkettämään kun hän ajatteli, että äiti ei ole antamassa joka iltaista pusuaan ja sitä iloa pelatessaan hänen kanssaan. Kaikkea sitä lohtua ja hellyyttä, jota äiti voi antaa, sitä hänellä oli ikävä.Kaikki riidat ja erimielisyydet, niitä hänellä oli ikävä. Hänellä oli kaikkea mitä hän sai ja teki äitinsä kanssa, ikävä. Hän rakasti äitiään niin paljon kun toista ihmistä voi rakastaa.

        Lots of kisses: Kirsi

        Ps. Muista, että mä rakastan sua!

        13 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

        "Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
        Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
        Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
        Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
        Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
        Kotona hän taas valvoi."[/i]

        NÄIN ONNELLINEN TYTTÖNI OLI SIJOITETTUNA SIJAISPERHEESEEN! Crying or Very sad
        Takaisin alkuun    
               
        Kelvoton äiti!
        Vieras

           
        LähetäLähetetty: Tii Mar 29, 2005 8:51 am Viestin aihe: Lisää sijoitetun lapsen kirjeitä:    Vastaa lainaamalla viestiä
        Tyttäreni kirje heinäkuussa 1998 sosiaalityöntekijöille 7 kuukauden sijoituksen jälkeen:

        Kun oltiin Venäjällä sijaisäiti kysyi multa, että haluunko mä donitsin. Mä en halunnut ja Heidi halus mut sille ei annettu!

        Sijaisäiti on monta kertaa uhannut antaa selkään Heidille!

        Kavereillakin saa olla vain kaksi tuntia!

        Mikko ja Saana (nimet keksitty)- tukilapset - nukkuu meijän huoneessa vaikka meille luvattiin omat huoneet!

        Kavereille ei saa mennä kun Mikko ja Saana on meillä. Miksi meijän pitää hoitaa Mikkoa ja Saanaa vaikka me ei saada palkkaa?

        Miksi sijaisperheen oman pojan ei tarvi olla Mikon ja Saanan kanssa? Miksi oma poika saa olla kavereiden kanssa vaikka koko päivän?

        Miks en saanut kenkiä vaikka ne makso vain noin 140 mk (n.23 euroa)?

        Kun kysyin sijaisäidiltä saanko soittaa äidille niin hän sanoi, että äiti saa vain soittaa meille?

        Sijaisäiti sanoi, että on sovittu, että äiti saa soittaa vain kerran viikossa ja sosiaalityöntekijä kysy, että soitteleeko äiti paljon meille!

        Mun hartain toivomus on päästä äidin luo asumaan!

        Sijaisäiti vie meitä sen kavereiden luo, eikä siellä ole mitään tekemistä. Jos me sanotaan, että me ei haluta lähteä niin sijaisäiti sanoo, että "meille on sanottu, että te tykkäätte käydä erilaisissa paikoissa." Niin me tykätäänki, mutta ei missään vanhojen ihmisten luona vaan Taiteiden yössä, teattereissa, elokuvissa, konserteissa, Heurekassa jne. Miksi sijaisperheen oman pojan ei tartte tulla mukaan?

        Kun Heidi kysyi, että miksi me saadaan olla kavereiden kanssa vaan 2 tuntia niin sijaisäiti sanoi, että "Eihän me ehitä olemaan kavereillamme edes kahta tuntia kun te rupeatte jo vinkumaan pois!"

        Miksi sijaisäiti kysyi minulta, että voiko mun isä maksaa kyydin Espooseen vaikka se asia ei minulle kuulu?


      • tai kirjoittaa
        siis.. kirjoitti:

        myönnät vissiin kuitenkin tehneesi jotakin, mikä vaikuttaa lasten huostaanottoon.

        Jos itse luet omia kirjoituksiasi, niin huomaat että läpi paistaa melko hyvin se että syytä on luultavammin ollut.

        En usko hetkeäkään että keneltäkään kunnolliselta vanhemmalta otetaan lapset huostaan, olivatpa he yksinhuoltajia tai perheellisiä.

        asioista, joista ei tiedä,
        kannattaa ottaa selvää,
        voi jopa löytää itsensä sosiaalitoimiston asiakkuudesta, siis Hyvässä lykyssä.

        Kuten sanoin, kaikissa asoioissa on aina kaksi puolta katsoa. Perheessä (Hyvässäkin perheessä) asiaa ja tapahtumaa pidetään ns. jokapäiväisenä tuli ja meni asiana (poika putosi puusta ja katkaisi jalkansa),
        niin saahan siitä sossussa väännettyä riittämättömyyden vanhemmuden ja huolenpidon puutteen jne.

        Kaikki on mahdollista.
        Voitte itse mielissänne tutkiskella oman elämänne tapahtumia
        menyttä elämää kelatessa.

        Kaikissa arkipäivärutiinin poikkeamissa
        on aina se pieni särö, jonka voi sosiaalitäti niin halutessaan
        vääntää ja kääntää vaikka millaiseksi laiminlyönniksi, riitämättömyydeksi, huolenpidon puutteeksi, terveydelle tai kehitykselle vaaaralliseksi (poika putosi puusta....)


      • äiti
        "reppana" kirjoitti:

        äiti en todellakaan ole missään vaaravyöhykkeessä.
        Kunnollista elämää elämällä ei joudu kenenkään hampaisiin, sosiaalihuollon, naapureiden tai kenenkään muunkaan.

        Mitä sitten vaikka kengät olisi pitänytkin ostaa huostaanotto-osoitteeseen?
        Et vastannut mitä lapsesi siitä ajattelevat, että et heille suostunut niitä ostamaan.
        Ovathan he kuitenkin sinun lapsia vaikka asuisivat missä.

        Enkä todellakaan tuomitse heitä joiden lapset ovat sijoitettu toiseen perheeseen ja jotka itse tiedostavat että tilanne on lapsille hyväksi ja yrittävät tilannetta korjatakseen muuttaa omaa elämäänsä.
        Se on vahvuutta sellainen, oman heikkoutensa myöntäminen.

        Tuo sinun rahan perään hinkuminen vain sai miettimään mikä sinulle onkaan tärkeintä?

        niinkuin jokainen meistä äideistä, mutta, mutta kun se ei valitettavasti auta, vaikka olisit kuinka kunnollinen ja hyvä äiti ja hoitaisit ihan itse omat ja perheesi asiat.
        Se kun vaan on niin sosiaalitoimiston mielestä niin, että kun on YH niin ei jaksa eikä pysty eikä kykene jne..

        Vaikka olisit kuinka vahva ja hyvä ja huolehdit perheesi ja itsesi ja työsi ja vapaa-aikasi,
        eikä mitään moitittavaa elämässäsi.

        Aina löytyy joku "musta piste" niinkuin jokaiselta meistä
        elävistä ihmisistä.


      • johtaa
        ja kai tehdäänkin kirjoitti:

        mutta usko huviksesi, ettei perättömät ilmiannot mihinkään johda.

        kyllä siellä on silloin jo jotain pahasti peilessä, kun huostaanotto tulee.

        kirjoittaa tuo hörhö mitä tahansa, niin ei sossu ekasta ilmoituksesta tule ja vie.

        mutta kun puttuu täydellisesti kyky nähdä oma tilansa ja miettiä omien tekojensa tuloksia.

        enhän mie mitään pahaa tarkoittanut, aikonut ajatellut... nuo muut vaan vääristelee, kääntää... ja varastaa min lapset...

        Se lastensuojelu asiakkuus, kun alkaa heti ensimmäsestä asiakaskäynnistäsi ja paikkakunnasta riippuen, kaikkien lastensuojeluilmoituksien (myös nämä ns. perättömät) perhe tilanne on tarkistettava.
        Ja siitähähän se sosiaaliviranomaisten mainostama huostaanottoputki lähtee.

        Ja Pirjo Pietilän tapauksessa on valitettavasti käynyt niin, että kun äiti yksin huolehtiessaan omasta perheestään, on uupunut, ja kaikessa viisaudessaan hakenut ja ajatellut saavansa sosiaalitoimistosta apua perheelleen.
        Avun pyynnän jälkeen hän on huomannutkin,
        että lapset lähtivätkin huostaanoton kautta keskelle Suomea.
        Eli sillalailla näitä asiakkuuksia ja huostanottoja tehtaillaan Suomessa ja varsinkin autetaan perheitä elämäntilanteissa, kun he tarvitsevat yhteiskunnan apua.

        Eli ei kysymys ole huonoista vanhemmista tai kasvattajista vaan ýhteiskunnan vääristä ja todella huonoista keinoista auttaa perheitä.


      • merkitystä
        selvät ja raskaat syyt kirjoitti:

        siihen miksi lapsesi huostaanotettiin.
        Minä olisin ottanut heidät jo paljon aikaisemmin, olisivat säästyneet paljolta ja rikastuttanut elämäänsä hyvässä sijaisperheessä.
        Kirjoitat niin selvästi ne syyt mitkä ovat todellisia syitä mutta et ehkä tajua paljastuksiasi.
        Tiedätkö kuka/ketkä tekivät ilmoituksen lastensuojeluviranomaisille?

        kuka / ketkä tekivät ilmoituksen lastensuojeluun. Sillä on merkitystä, miten lasteni elämä siihen asti ja minun vanhemmuuteni tai äitiyteni tutkittiin. Tai miten lasteni ja minun välit tutkittiin. EI MITENKÄÄN!

        Lapseni otettiin pois, minulle sanottiin mee mielisairaalaan ja nyt haetaan LAPSILLE OIKEAT VANHEMMAT. Siis niin älytöntä ja sairasta touhua, että... huh, huh.


      • itku
        johtaa kirjoitti:

        Se lastensuojelu asiakkuus, kun alkaa heti ensimmäsestä asiakaskäynnistäsi ja paikkakunnasta riippuen, kaikkien lastensuojeluilmoituksien (myös nämä ns. perättömät) perhe tilanne on tarkistettava.
        Ja siitähähän se sosiaaliviranomaisten mainostama huostaanottoputki lähtee.

        Ja Pirjo Pietilän tapauksessa on valitettavasti käynyt niin, että kun äiti yksin huolehtiessaan omasta perheestään, on uupunut, ja kaikessa viisaudessaan hakenut ja ajatellut saavansa sosiaalitoimistosta apua perheelleen.
        Avun pyynnän jälkeen hän on huomannutkin,
        että lapset lähtivätkin huostaanoton kautta keskelle Suomea.
        Eli sillalailla näitä asiakkuuksia ja huostanottoja tehtaillaan Suomessa ja varsinkin autetaan perheitä elämäntilanteissa, kun he tarvitsevat yhteiskunnan apua.

        Eli ei kysymys ole huonoista vanhemmista tai kasvattajista vaan ýhteiskunnan vääristä ja todella huonoista keinoista auttaa perheitä.

        Ettekö voisi lopettaa tuota spekulointia hyvä/huono vanhempi sillä totuus on että lapsia viedään hyviltä vanhemmilta tekaistun perusteen vuoksi kun ensin virhe tehty,ei myönnetä sitäja lapsia otetaan huostaan myös todella pätevistä syistä kuten juuri huume alkoholi ym ongelmaisten lasten vanhemmilta.Johan sen järki sanoo että jos ei itsestään pysty huolehtimaan kun on niin pää täynnä aineita ei silloin lastenkaan olo ole turvattu.Mutta eräs tuttuni menetti lapset vaikka ei ole ryyppyäkään ottanut kuin joskus nuorena maistanut huolehtinut lapsistaan aina,olleet etusijalla joka hetki ja varmasti äideistä parhain lapsilleen.Esimerkkinä voi sanoa että jos oli kymppi ylimääräistä käytti sen lapsiinsa ennenkuin itseensä ja silti lapset vietiin ja ilman ennakkovaroitusta.Syynä ovat äidin sairaudet joita sairastaa suurinosa ihmisistä täällä suomessa ja kuulemma sijaiskodissa on samaa sairastava vanhempi.Eli en ole puolesta enkä vastaan vaan kysyn missä on järki ja oikeustaju.Älkää siis tuomitko ketään huonoksi äidiksi jonkun keskustelu palstan kirjoitusten perusteella vaan ajatelkaa että he jotka purkaa täällä sisintään ja pahaa mieltään tekevät sen tuskasta ja ne joilla on lapset viety päihteiden takia luultavasti eivät edes paljon täällä kirjoittele koska eikös se aine vie mukanaan.Ollaan tukena toisillemme eikä susia. Loppuun lause joka äsken tuli televisiosta ja kuvaa todell hyvin varmaan kaikkien ajatusta huostaanotetuista lapsista "Poissa ei ole kotona,kotona ei ole poissa.
        JOULURAUHAA!!!!!


      • YLEISTÄÄ
        itku kirjoitti:

        Ettekö voisi lopettaa tuota spekulointia hyvä/huono vanhempi sillä totuus on että lapsia viedään hyviltä vanhemmilta tekaistun perusteen vuoksi kun ensin virhe tehty,ei myönnetä sitäja lapsia otetaan huostaan myös todella pätevistä syistä kuten juuri huume alkoholi ym ongelmaisten lasten vanhemmilta.Johan sen järki sanoo että jos ei itsestään pysty huolehtimaan kun on niin pää täynnä aineita ei silloin lastenkaan olo ole turvattu.Mutta eräs tuttuni menetti lapset vaikka ei ole ryyppyäkään ottanut kuin joskus nuorena maistanut huolehtinut lapsistaan aina,olleet etusijalla joka hetki ja varmasti äideistä parhain lapsilleen.Esimerkkinä voi sanoa että jos oli kymppi ylimääräistä käytti sen lapsiinsa ennenkuin itseensä ja silti lapset vietiin ja ilman ennakkovaroitusta.Syynä ovat äidin sairaudet joita sairastaa suurinosa ihmisistä täällä suomessa ja kuulemma sijaiskodissa on samaa sairastava vanhempi.Eli en ole puolesta enkä vastaan vaan kysyn missä on järki ja oikeustaju.Älkää siis tuomitko ketään huonoksi äidiksi jonkun keskustelu palstan kirjoitusten perusteella vaan ajatelkaa että he jotka purkaa täällä sisintään ja pahaa mieltään tekevät sen tuskasta ja ne joilla on lapset viety päihteiden takia luultavasti eivät edes paljon täällä kirjoittele koska eikös se aine vie mukanaan.Ollaan tukena toisillemme eikä susia. Loppuun lause joka äsken tuli televisiosta ja kuvaa todell hyvin varmaan kaikkien ajatusta huostaanotetuista lapsista "Poissa ei ole kotona,kotona ei ole poissa.
        JOULURAUHAA!!!!!

        ,että kaikki 15 000 huostaanotettua lasta
        tulevat alkoholi- ja huumeperheistä.

        Tämähän ei valitettavasti ole
        edes sosiaaliviranomaisten
        omasta mielestä
        suurin syy näissä 15 000 lapsen huostaanotossa.

        Suurin syy näihin 15 000 lapsen huostaanottoon
        on vanhempien kasvatuskyvyn puute.

        Kasvatuskykyä (hyvä äiti/isa tai huono äiti/isä), kun ei ole määritelty missään laissa tai säädöksessä.
        Miten se
        mitataan tai määritellään
        itse kunkin lapsen kohdalla.
        Kaikkihan me olemme yksilöitä
        jopa lapsetkin.

        Joten jokaisen vanhemman kasvatuskyky
        hyvä tai huono (tämä koskee myös sosiaalialan ammattilaisia)
        on jokaisen meistä vanhemman omassa pääkopassa.

        Ja edelleen,
        jos tälläinen
        mittaamaton
        määrittelemätön

        vallankäyttövaline

        annetaan yhden ihmisen käsiin,
        mittaamattomana ja määrittelemättömänä,
        liikutaan yhteiskunnassa
        todella epämääräisen vaarallisilla vesillä.


      • itku
        YLEISTÄÄ kirjoitti:

        ,että kaikki 15 000 huostaanotettua lasta
        tulevat alkoholi- ja huumeperheistä.

        Tämähän ei valitettavasti ole
        edes sosiaaliviranomaisten
        omasta mielestä
        suurin syy näissä 15 000 lapsen huostaanotossa.

        Suurin syy näihin 15 000 lapsen huostaanottoon
        on vanhempien kasvatuskyvyn puute.

        Kasvatuskykyä (hyvä äiti/isa tai huono äiti/isä), kun ei ole määritelty missään laissa tai säädöksessä.
        Miten se
        mitataan tai määritellään
        itse kunkin lapsen kohdalla.
        Kaikkihan me olemme yksilöitä
        jopa lapsetkin.

        Joten jokaisen vanhemman kasvatuskyky
        hyvä tai huono (tämä koskee myös sosiaalialan ammattilaisia)
        on jokaisen meistä vanhemman omassa pääkopassa.

        Ja edelleen,
        jos tälläinen
        mittaamaton
        määrittelemätön

        vallankäyttövaline

        annetaan yhden ihmisen käsiin,
        mittaamattomana ja määrittelemättömänä,
        liikutaan yhteiskunnassa
        todella epämääräisen vaarallisilla vesillä.

        En nyt taas tarkoittanut sitä että kaikki ovat alkoholisteja etkö lukenut tarpeeksi tarkasti kerroinhan esimerkinkin ja Ei kukaan voi sanoa Ei koskaan kenestäkään että on hyvä tai huono vanhempi sillä ME JOKAINEN RAKASTAMME TAATUSTI LAPSIAMME! Mutta jos riitaa täällä halutaan niin senkun enää en viitsi edes lukea tätä souvaamista.


      • hoetaan koko ajan
        YLEISTÄÄ kirjoitti:

        ,että kaikki 15 000 huostaanotettua lasta
        tulevat alkoholi- ja huumeperheistä.

        Tämähän ei valitettavasti ole
        edes sosiaaliviranomaisten
        omasta mielestä
        suurin syy näissä 15 000 lapsen huostaanotossa.

        Suurin syy näihin 15 000 lapsen huostaanottoon
        on vanhempien kasvatuskyvyn puute.

        Kasvatuskykyä (hyvä äiti/isa tai huono äiti/isä), kun ei ole määritelty missään laissa tai säädöksessä.
        Miten se
        mitataan tai määritellään
        itse kunkin lapsen kohdalla.
        Kaikkihan me olemme yksilöitä
        jopa lapsetkin.

        Joten jokaisen vanhemman kasvatuskyky
        hyvä tai huono (tämä koskee myös sosiaalialan ammattilaisia)
        on jokaisen meistä vanhemman omassa pääkopassa.

        Ja edelleen,
        jos tälläinen
        mittaamaton
        määrittelemätön

        vallankäyttövaline

        annetaan yhden ihmisen käsiin,
        mittaamattomana ja määrittelemättömänä,
        liikutaan yhteiskunnassa
        todella epämääräisen vaarallisilla vesillä.

        että huostaanotettujen lasten vanhemat ovat alk. jne
        Ja kuten kerroit tuttavasi lapsen huostaanotosta, ettei tuttavallasi ollut mitään muuta kuin jokin suomalaisten yleinen sairaus.

        Nämä ovat juuri niita muita syitä
        joita sosiaalitoimistossa niputetaan kasvatuskyvyn ja jne syihin.

        Mutta onko vanhemman sairaus syynä lapsen huostaanottoon todella oikea syy ottaa lapset pois vanhemmmiltaan?

        Tai perheessä oleva työttömyys?

        Kyllä kait jokainen täyspäinen ymmärtää,
        että osalla sossuporukkaa
        todellisuuden taju on todella hämärtynyt ja
        pelkkä vallanhimo vienyt järjen päästä!

        Lapsen huostaanotto itsessään on jo hirvittävä häpeä vanhemmmille ja voimattomuus vallankäyttäjää = sosiaalitäti, kohtaan.
        Puhumattakaaan jos ihmiset leimaavat nämä kaikkien huostaanotettujen lasten vanhemmat alk, nark, tai muuten huoonoiksi äideiksi tai isiksi.

        Näissä sosiaalitoimiston epämääraisissä vanhempien kasvatus kyvyn puute lauseissa ja toimenpiteissä, kun ei ole pa--kankaan vertaa järkeä!


      • on kielletty
        vei lapseni, kirjoitti:

        hankki lapsilleni, jotka olivat 9- ja 10-vuotiaat, "oikeat" vanhemmat, ja minun olisi vielä pitänyt kengät ostaa. Jos et vielä tiedä tapaustani, liitän sen tähän:

        Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:

        1. Minun lapseni vietiin turhaan.

        Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.

        Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.

        Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.

        Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".

        Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska

        a) molemmat ovat päivisin koulussa.
        b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
        c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.

        Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)

        2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".

        Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?

        3. Minä masennuin totaalisesti, sillä huostaanotto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.

        4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.

        Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.

        5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.

        Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti. Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!

        Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.

        6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat. Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.

        Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.

        Ja tähän lisään, että kun lapseni olivat ensimmäisessä sijaisperheessä ja kun vaadin lapsilleni parempia olosuhteita, niin Espoon lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että "miksi et jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa."

        Olen ollut työtön koko huostaanoton ajan. Masennuin, enkä ole saanut töitä. Hakenut olen. Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.

        Koska sivuilla on virhe eivät kaikki lähettämäsi viestit näy.

        http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&advanced=1&all_words=&some_words=&exclude_words=&exact_words=Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut nelj� vuotta, el�tt�nyt sek� lapseni ett� itseni opintolainalla.&conference=&poster=&sort=relevance&search_interval=fixed_interval&fixed_interval_time=0&sd=01&sm=01&sy=2005&ed=18&em=12&ey=2005&hpp=25


      • ja hyvää joulumieltä
        itku kirjoitti:

        Ettekö voisi lopettaa tuota spekulointia hyvä/huono vanhempi sillä totuus on että lapsia viedään hyviltä vanhemmilta tekaistun perusteen vuoksi kun ensin virhe tehty,ei myönnetä sitäja lapsia otetaan huostaan myös todella pätevistä syistä kuten juuri huume alkoholi ym ongelmaisten lasten vanhemmilta.Johan sen järki sanoo että jos ei itsestään pysty huolehtimaan kun on niin pää täynnä aineita ei silloin lastenkaan olo ole turvattu.Mutta eräs tuttuni menetti lapset vaikka ei ole ryyppyäkään ottanut kuin joskus nuorena maistanut huolehtinut lapsistaan aina,olleet etusijalla joka hetki ja varmasti äideistä parhain lapsilleen.Esimerkkinä voi sanoa että jos oli kymppi ylimääräistä käytti sen lapsiinsa ennenkuin itseensä ja silti lapset vietiin ja ilman ennakkovaroitusta.Syynä ovat äidin sairaudet joita sairastaa suurinosa ihmisistä täällä suomessa ja kuulemma sijaiskodissa on samaa sairastava vanhempi.Eli en ole puolesta enkä vastaan vaan kysyn missä on järki ja oikeustaju.Älkää siis tuomitko ketään huonoksi äidiksi jonkun keskustelu palstan kirjoitusten perusteella vaan ajatelkaa että he jotka purkaa täällä sisintään ja pahaa mieltään tekevät sen tuskasta ja ne joilla on lapset viety päihteiden takia luultavasti eivät edes paljon täällä kirjoittele koska eikös se aine vie mukanaan.Ollaan tukena toisillemme eikä susia. Loppuun lause joka äsken tuli televisiosta ja kuvaa todell hyvin varmaan kaikkien ajatusta huostaanotetuista lapsista "Poissa ei ole kotona,kotona ei ole poissa.
        JOULURAUHAA!!!!!

        Lapsen koti on siellä missä hän asuu.


      • siellä, missä
        ja hyvää joulumieltä kirjoitti:

        Lapsen koti on siellä missä hän asuu.

        hänen sydämensä!


      • sydän on siellä missä
        siellä, missä kirjoitti:

        hänen sydämensä!

        lapsikin.
        Meillä jo lapsen sydän kipeä kun on vain ajatus että pitää lähteä biokotiin jouluksi.

        Minkäs teet muuta kuin matkaan vaan.
        Kärsikööt sydän tuskaa ei me sitä olla aiheutettu.

        Vaikka oikeasti on aivan kuheaa laitta lpsi matkaan ja oma joulumme menee ajatellessa miten selviävät joulun yli onko ruokaa ja lämmintä ym. ym. tuodaanko pois kesken joulunvieton.


      • joulu on jo
        sydän on siellä missä kirjoitti:

        lapsikin.
        Meillä jo lapsen sydän kipeä kun on vain ajatus että pitää lähteä biokotiin jouluksi.

        Minkäs teet muuta kuin matkaan vaan.
        Kärsikööt sydän tuskaa ei me sitä olla aiheutettu.

        Vaikka oikeasti on aivan kuheaa laitta lpsi matkaan ja oma joulumme menee ajatellessa miten selviävät joulun yli onko ruokaa ja lämmintä ym. ym. tuodaanko pois kesken joulunvieton.

        päätetty. Bioäiti viettää "paremman" joulun ilman lastaan eli lapsiaan. Ei edes isovanhemmat jaksa ajatella ottaa vaikea ja moniongelmaisen tyttärensä lapsia luokseen jouluksi. Silloin heidänkin joulunsa menee pilalle sen he jo näinäpäivinä tietävät miten siinä tulisi tapahtumaan.
        Olemme yhdessä päättäneet että parempi lapselle/lapsille olla kaukana bioäidistä ja saada mahdollisuus olla turvassa ja rauhassa.
        Me vietämme rauhallisen joulun ilman kiireitä ja sitä kaupallista joulunmenoa. Me nautimme lapsen riemusta joka on täysin oikeutettua hänelle.


      • jouluton
        joulu on jo kirjoitti:

        päätetty. Bioäiti viettää "paremman" joulun ilman lastaan eli lapsiaan. Ei edes isovanhemmat jaksa ajatella ottaa vaikea ja moniongelmaisen tyttärensä lapsia luokseen jouluksi. Silloin heidänkin joulunsa menee pilalle sen he jo näinäpäivinä tietävät miten siinä tulisi tapahtumaan.
        Olemme yhdessä päättäneet että parempi lapselle/lapsille olla kaukana bioäidistä ja saada mahdollisuus olla turvassa ja rauhassa.
        Me vietämme rauhallisen joulun ilman kiireitä ja sitä kaupallista joulunmenoa. Me nautimme lapsen riemusta joka on täysin oikeutettua hänelle.

        meillä on sosiaalitoimi määrännyt että lasta ei saa tavata jouluna, lapsi itkee äiti itkee...


      • päätökseen
        jouluton kirjoitti:

        meillä on sosiaalitoimi määrännyt että lasta ei saa tavata jouluna, lapsi itkee äiti itkee...

        olla joku syy että et saa lastasi jouluna tavata?
        Itse olen sijaisäiti ja jos lapsen biovanhempi ei ole vaaraksi lapselle tai meille ja tulisi selvinpäin niin olisi ilman muuta tervetullut.


      • itkevä äiti
        päätökseen kirjoitti:

        olla joku syy että et saa lastasi jouluna tavata?
        Itse olen sijaisäiti ja jos lapsen biovanhempi ei ole vaaraksi lapselle tai meille ja tulisi selvinpäin niin olisi ilman muuta tervetullut.

        meikkä lapsi on lastenkdissa mutta joulu osui just siihen kohtaan jossa oli isin tapaamiset. isi taas ei suostu sovintoon vaikka mitä tekisit...


    • justiin

      täähän on maailman ihanin keskustelupalsta, tämänkö haluaisit poistaa? eikö saisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, virtahepo olohuoneeseen!

    • vastaan biot

      no eihän sossut voisi sijoittaa lapsia ellei innokkaita hoitajia löytyisi, ei hitlerikään yksin olisi voinut tappaa 6 miljoonaa juutalaista vaan kyllä "viattomia" avustajia aina löytyy ja tarvitaan kaikkeen pahantekoon

      • Sijaisäiti kolmelle

        Nyt kyllä pomppasi !
        Vain sairas mieli voi verrata sijoitettujen lasten oloja Hitlerin juutalaisille aiheuttamiin kärsimyksiin ja kuolemaan. Holokaustin uhreilla ja huonoimmassakin sijaisperheessä elävän lapsen oloissa on eroa kuin valolla ja pimeydellä.


      • naurattaa

        ihan vedet silmistä valuvat. Kuka keksii mauttomimman, sijarit versus biot, vertauksen.


      • ole niin että
        naurattaa kirjoitti:

        ihan vedet silmistä valuvat. Kuka keksii mauttomimman, sijarit versus biot, vertauksen.

        biot ovat kuin H----leitä ja me sijaisvanhemmat heidän uhrejaan.
        He testaavat lastensa ja sijaisvanhempien psyykettä kuten konsanaan enne se H...
        Näi nostavat itsensä muita ylemmäksi, heillä on valta.


      • juttus
        ole niin että kirjoitti:

        biot ovat kuin H----leitä ja me sijaisvanhemmat heidän uhrejaan.
        He testaavat lastensa ja sijaisvanhempien psyykettä kuten konsanaan enne se H...
        Näi nostavat itsensä muita ylemmäksi, heillä on valta.

        Taitaa olla äly ämpärissä.


    • viirapää

      kenellä tahansa alkaa päästä viirata kun lapsi kidnapataan , suosittelen itsellesi mielenkiintoinen kokemus!

      • laitettava elämä

        ranttaliksi ja sitten odoteltava sitä huostaanottoa. En sitä halua itselleni arkeen enkä lapsilleni sen kummemmin.
        Elän siis edelleen kohtuuden rajoissa ja nautin elämästäni myös sijaisvanhempana. On ainakin muutama lapsi saanut turvallisen kodin.

        Sinullekkin kuitenkin, Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta. Ehkä opit elämään toisin kuin mitä oletat elämän olevan.


      • elämää ranttaliksi
        laitettava elämä kirjoitti:

        ranttaliksi ja sitten odoteltava sitä huostaanottoa. En sitä halua itselleni arkeen enkä lapsilleni sen kummemmin.
        Elän siis edelleen kohtuuden rajoissa ja nautin elämästäni myös sijaisvanhempana. On ainakin muutama lapsi saanut turvallisen kodin.

        Sinullekkin kuitenkin, Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta. Ehkä opit elämään toisin kuin mitä oletat elämän olevan.

        sussut kiinnostuu nykyään ihan kaikenlaisesta perheiden elämästä.

        Perheessä ei tarvitse olla alkoholisti tai narkkari tai muutenkaan laitapuolen kulkijaa.

        Riittää, kun on raitis, ei kapakoissa kulkeva, työssäkäyvä ja perheen ja lasten asiat hyvin huolehtiva.

        Näin on.


      • sossun asiakas,
        elämää ranttaliksi kirjoitti:

        sussut kiinnostuu nykyään ihan kaikenlaisesta perheiden elämästä.

        Perheessä ei tarvitse olla alkoholisti tai narkkari tai muutenkaan laitapuolen kulkijaa.

        Riittää, kun on raitis, ei kapakoissa kulkeva, työssäkäyvä ja perheen ja lasten asiat hyvin huolehtiva.

        Näin on.

        pärjäät omillasi ja siinä sivussa pystyt auttamaan naapureita, ja varsinkin jos olet yksinhuoltaja. Sellaistahan ei nykymaailmassa kestetä, varsinkaan Espoossa!


    • lopettaa ?

      Suomessa on sananvapaus. On myös pakko opiskella. Sensijaan ei ole pakko lukea näitä juttuja. Tulee välillä jokin epämiellyttävä juttu minuakin vastaan, mutten sillä itseäni rasita, ohitan sen reagoimatta mitenkään. Tehkää muut samoin.
      Valitseehan nainen yleensä minkä kalun suuhunsa ottaa, eihän sitä jokaista.........

      • mie sie ja vie

        ei varmaan ole pakko... huostaanotoissa on nykyään aika usein taustalla se väkivaltainen mies.. ettekö muista cämpoyn ja kosken tapauksia, huostaanotto tuli että paukahti... enväitä että olisivat täydellisiä mutseja mutta yrittivät kaikkensa lastensa puolesta ja miten kävi?


      • oma sydämenikin särkyi
        mie sie ja vie kirjoitti:

        ei varmaan ole pakko... huostaanotoissa on nykyään aika usein taustalla se väkivaltainen mies.. ettekö muista cämpoyn ja kosken tapauksia, huostaanotto tuli että paukahti... enväitä että olisivat täydellisiä mutseja mutta yrittivät kaikkensa lastensa puolesta ja miten kävi?

        "Itse olette lapsenne menettäneet" kuinka voit kirjoittaa noin? entä jos oma sydämesi olisi särjetty? löisitkö vielä lujempaa kiitos!


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30893
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4215
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2735
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1901
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      591
      1670
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1596
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1570
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1506
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1250
    Aihe