Ootko tyytyväinen elämääsi? Perustele.
Kuinka paljon vietät aikaa kavereiden / perheen kanssa?
Kuinka paljon vietät aikaa kavereiden / perheen kanssa?
Oletko tyytyväinen elämääsi?
joo-o
121093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
EN OLE TYYTYVÄINEN ELÄMÄ ON PERSEESTÄ KUOLISPA POIS
No,kavereit ei juuri o ja kotona käyn joulu-ja kesälomilla...
Mul on kaikki suht hyvin mut silti mun elämäst puuttuu joku mikä sais minut heräämään onnellisena :
En halua perustella, se on oma asiani :)
"Kuinka paljon vietät aikaa kavereiden / perheen kanssa?"
Asun vielä kotona, mutta kavereita näen harvemmin. Ehkä noin kerran viikossa...
Olen aika tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni. Koulu uudella paikkakunnalla on alkanut hyvin ja asun ensimmäistä kertaa ihan omassa kodissa. Töitäkin pääsee silloin tällöin tekemään, niin saa vähän ylimääräistä rahaa. Joululomakin alkaa huomenna ja vuodenvaihteen jälkeen pääsen ulkomaille moikkaamaan isäntäperhettä, jossa olin viime vuoden au pairina.
Perhettä näen kun käyn kotipaikkakunnalla ehkä kerran tai kaksi kuussa. Silloin tapaan myös vanhoja kavereita. Uusia kavereita näkee koulussa ja koulun jälkeen.
Ihan hyvin on asiat reilassa.
Näin periaatteessa.
Yksi asia vain on vaivannut jo kauemman aikaa.
Tiedän mitä mun pitäs tehä asian korjaamiseks, mut en mä voi..
Vaikka ei tääkää oo oikein..:(
No asun kotona, niin en nyt mitään laatu aikaa juurikaan vietä perheeni kanssa, mutta joka päivähän tässä törmäillään ja ollaan kaikki ihan suht hyvis väleis.
Kavereita harvemmin arkipäivinä nään.
Mutta viikonloput menee yleensä kamujen kans.
Oikeastaan olen ihan helvetin tyytyväinen elämääni. Olin aiemmin koulukiusattu täysin ilman mitään omaa syytäni, nyt olen aloittanut yliopistossa unelmieni alaa opiskelemaan. Pääsin suoraan lukiosta tänne. Asun näpsäkässä yksiössä unelmapaikalla, ei kuiteskaan oo mikään kallis. Opinnot menee kohtuu hyvin, työllisyys on taattu tulevaisuudessa, perheeseen on hyvät, suorat ja rehelliset välit. Yliopistolla oon saanut kavereita, joita tosin en joululomalla tai viikonloppuisin näe, mutta joista olen äärettömän kiitollinen! Moni kaveri on jäänyt poiskin kuvioista kun elämäntilanne on muuttunut, mutta minusta se on jokseenkin normaalia kehitystä. Ja sitten meillä on ihan mahtavan ihana kissa-söpöläinen, joka on melkein paras kaverini. Sitä nään tosin vain viikonloppuisin. Voisiko enää paljon paremmin ollakaan asiat? No, voisi tietenkin, mutta ei uskalla liikoja toivoa... monilla ei näinkään mallikkaasti ole asiat. Se tekee oikeastaan minutkin vähän surulliseksi kun voin kuvitella miltä se tuntuu...
Joudutko käymään samalla töissä vai maksavatko vanhempasi vuokrayksiön kulut??
Kelan korvauksista jää vuokran jälkeen vielä reilut 70 euroa käteen, ja oon säästäväinen ihminen, eli sillä tavalla elelen. Kesätöistä olisi aina tarkoitus saada sen verran rahaa kokoon että pärjäilee seuraavaan kesään, ja tietysti vanhemmat auttaa jos ei muuten rahat riitä, mutta ainakin tähän asti olen saanut rahat riittämään.
Oon. Mulla menee asiat hyvin perheen, kavereiden, poikien yms. Suhteen, joten miksen olis. :)
täl hetkel, mut eiköhä se siitä jossain vaiheessa ala elämä hymyilemään.