Inkeriläisten murre

Kun isoisäni keskusteli suomalaisten kanssa he eivät osaneet ajatella että hän on koko ikänsä asunut Venäjällä. Joten luulen että hänen puheensa ei muista suomalaisista paljon eronut. Harmittaa kun en voinut lapsena puhua vapaasti suomea. Olet varmaan oikeassa... mutt nyt kun asun p-karjalassa enemmän tulen paikallista murretta osamaan kuin omaa historiallista.

Kyllä suurin osa oikeista karjalaisista veänteä tai viäntää kuten myös inkeriläisistäkin. Viipurilaiset ovat joukko erikseen. Samaten vähän vähempi viäntäminen kuuluu kyllä kaikille savolaisille olivatpa nämä mistä tahansa. Jos savolaiset ovat viime vuosina lakanneet huastamasta niin se on vain sulautumista länsisuomalaisiin. Itäinen identiteetti kun on täällä heikommassa asemassa. //Se on muuten sitten viäntämistä se savoalaisen huasti eikä "vientämistä". Joka "vientää" niin tuski on kotoisin idästä päinkään ja jos on niin ei ole mitää sikäläistä kieltä koskaan osannutkaan. Lienee puhunut koko ikänsä sitten suomea tai jotain muuta.// Savon ja Etelä-Karjalan välillä nyt ei kovin suurta eroa ole, kun useimpien savolaissukujen esivanhemmat kai ovat muinoin nykyisestä Etelä-Karjalasta ja Kannakselta sinne muuttaneet. Varsinaisessa karjalan kielessähän tuolla itärajan takanahan viännetäh niin kamalasti että oksat pois! Eivätkä ne siellä sitä viäntämistään häpeile, tai siis eivät kai halua muuttaa kieltään turkulaiseksi tai helsinkiläiseksi.

paikkaansa kirjoitti:

Kyllä suurin osa oikeista karjalaisista veänteä tai viäntää kuten myös inkeriläisistäkin. Viipurilaiset ovat joukko erikseen. Samaten vähän vähempi viäntäminen kuuluu kyllä kaikille savolaisille olivatpa nämä mistä tahansa. Jos savolaiset ovat viime vuosina lakanneet huastamasta niin se on vain sulautumista länsisuomalaisiin. Itäinen identiteetti kun on täällä heikommassa asemassa. //Se on muuten sitten viäntämistä se savoalaisen huasti eikä "vientämistä". Joka "vientää" niin tuski on kotoisin idästä päinkään ja jos on niin ei ole mitää sikäläistä kieltä koskaan osannutkaan. Lienee puhunut koko ikänsä sitten suomea tai jotain muuta.// Savon ja Etelä-Karjalan välillä nyt ei kovin suurta eroa ole, kun useimpien savolaissukujen esivanhemmat kai ovat muinoin nykyisestä Etelä-Karjalasta ja Kannakselta sinne muuttaneet. Varsinaisessa karjalan kielessähän tuolla itärajan takanahan viännetäh niin kamalasti että oksat pois! Eivätkä ne siellä sitä viäntämistään häpeile, tai siis eivät kai halua muuttaa kieltään turkulaiseksi tai helsinkiläiseksi.

Lue lisää

Millä perusteella jotku ovat "oikeita karjalaisia"?. Pravoslaunoin vieron tunnastajat usein pitävät itseään oikeina karjalaisina, ja Kannaksan "ruotcit" taas on sitä mieltä että he itse on oikea Karjalan rahvas.

Dai maltatko paistah karjalan kieldy ku kerran tiedät että "varsinaisessa karjalan kielessähän tuolla itärajan takanahan viännetäh niin kamalasti..."

Kyr-p-ä Jooseppi kirjoitti:

Millä perusteella jotku ovat "oikeita karjalaisia"?. Pravoslaunoin vieron tunnastajat usein pitävät itseään oikeina karjalaisina, ja Kannaksan "ruotcit" taas on sitä mieltä että he itse on oikea Karjalan rahvas.

Dai maltatko paistah karjalan kieldy ku kerran tiedät että "varsinaisessa karjalan kielessähän tuolla itärajan takanahan viännetäh niin kamalasti..."

Lue lisää

Moro jooseppi. Mikko Martikainen on minun minun nimi ja antreassa oli mun suku
Antrean esa

Kyr-p-ä Jooseppi kirjoitti:

Millä perusteella jotku ovat "oikeita karjalaisia"?. Pravoslaunoin vieron tunnastajat usein pitävät itseään oikeina karjalaisina, ja Kannaksan "ruotcit" taas on sitä mieltä että he itse on oikea Karjalan rahvas.

Dai maltatko paistah karjalan kieldy ku kerran tiedät että "varsinaisessa karjalan kielessähän tuolla itärajan takanahan viännetäh niin kamalasti..."

Lue lisää

Siinhä ne kahet pääpukarit tulliitkii mainituiks.

Da maltan, pagizhen hot' kuin äijän.

Minäkin olen inkeriläinen.
Oletko Keltossa käynyt koskaan?
со мной можно и на русском

Anton_Keltosta kirjoitti:

Minäkin olen inkeriläinen.
Oletko Keltossa käynyt koskaan?
со мной можно и на русском

Terveisin!Olen Roman,entinen toksovalainen,nyt asun Laukaassa-Keski-Suomessa.On hauskaa tavattaa keltolaisia,koska opiskelin Kelton seminariassa ja se oli parhain kausi elämässäni.Sattumaisesti löysin teidän forumi ja toivottavasti löydän ystäviäkin.

Tiedätkö mistä Asikaiset ovat lähtöisin?Päijät-Hämässä on Asikkala,eiks me ollaan sieltä?

Inkeriläinen kirjoitti:

Tiedätkö mistä Asikaiset ovat lähtöisin?Päijät-Hämässä on Asikkala,eiks me ollaan sieltä?

Minulla oli pomo Asikainen.. hän on jostain Kaatamosta kotoisin.. Joensuun ja Varkauden välistä.

Kyllä Savossa se härveli on kahveli tai sitten huarukka =)

Olen tietoinen, että kapusta on venäjää ja tarkoittaa kaalia. Mikä se on inkeriksi?
Kapusta on savossa sama kuin koussikka eli kauha.

savosta kirjoitti:

Olen tietoinen, että kapusta on venäjää ja tarkoittaa kaalia. Mikä se on inkeriksi?
Kapusta on savossa sama kuin koussikka eli kauha.

Kualia tai kaalia,riippuu paikasta.

savosta kirjoitti:

Kyllä Savossa se härveli on kahveli tai sitten huarukka =)

Että savolaisillekin tuttu kaurakisseli?Ajattelin,että se on Virosta tuottu.

Inkeriläinen kirjoitti:

Että savolaisillekin tuttu kaurakisseli?Ajattelin,että se on Virosta tuottu.

tunnettu ruoka siis siellä mitä nykyään Etelä-Karjalaksi sanotaan ja Kannaksen evakot sitä ovat myös laittaneet. Nykyään ei kaurakiisseliä kyllä paljon keitetä. Mistä niitä kiisselijauhoja hommaisi?

seudulla kirjoitti:

tunnettu ruoka siis siellä mitä nykyään Etelä-Karjalaksi sanotaan ja Kannaksen evakot sitä ovat myös laittaneet. Nykyään ei kaurakiisseliä kyllä paljon keitetä. Mistä niitä kiisselijauhoja hommaisi?

Lue lisää

Se tehdään tavallisistä kauraryynistä.Haluatko reseptin?

Inkeriläinen kirjoitti:

Kualia tai kaalia,riippuu paikasta.

Enpäs olekaan tiennyt, että kaurakiisseli tunnetaan Virossakin. Ainakin se on ehta karjalainen perinneruoka, joka ennen tehtiin kaurajauhoista, mutta jota karjalaisetkin nykyään tekevät ryyneistä kun jauhoja ei ole helposti saatavilla.
Kaurakiisseli kuului syödä kuumana kylmän maidon kanssa ja kylmänä kuuman maidon kanssa. Se jakaa mielipiteitä melkoisesti: toisten mielestä herkkuruokaa, toisten mielestä kamalaa.
Minä kuuluin lapsena kamalan kannattajiin mutta vanhemmiten olen saanut sen menemään kakistelematta alas kun joskus on kohteliasuuden vuoksi pitänyt syödä.

Karjalaisilla itsellään oli kiisselistä hersyvä sanonta: "Ku nielasee, se o vassas, ku pierasee, se o pöksys" (Kun kiisselin nielaisee, se on vatsassa, kun pieraisee, se on housuissa)
Hyvää ruokahalua silti!

EiPi kirjoitti:

Enpäs olekaan tiennyt, että kaurakiisseli tunnetaan Virossakin. Ainakin se on ehta karjalainen perinneruoka, joka ennen tehtiin kaurajauhoista, mutta jota karjalaisetkin nykyään tekevät ryyneistä kun jauhoja ei ole helposti saatavilla.
Kaurakiisseli kuului syödä kuumana kylmän maidon kanssa ja kylmänä kuuman maidon kanssa. Se jakaa mielipiteitä melkoisesti: toisten mielestä herkkuruokaa, toisten mielestä kamalaa.
Minä kuuluin lapsena kamalan kannattajiin mutta vanhemmiten olen saanut sen menemään kakistelematta alas kun joskus on kohteliasuuden vuoksi pitänyt syödä.

Karjalaisilla itsellään oli kiisselistä hersyvä sanonta: "Ku nielasee, se o vassas, ku pierasee, se o pöksys" (Kun kiisselin nielaisee, se on vatsassa, kun pieraisee, se on housuissa)
Hyvää ruokahalua silti!

Lue lisää

Kyl karjalaist vanhastaa sannoot kaik jotekii siihe tappaa, jot "tulloo, männöö" ja nii iespäi, olliit hyö mist tahhaa Jääskest, Uhtualta eli Inkermaalt. Jos kuka sannoo jot "tullee, mennee, nielasee ja pierasee" nii hää laatii jottai muuta kieltä ja murretta.

"Ku nielasoo, se o vassas, ku pierasoo, se on pöksys." Kiisselil pääsöö vaa veräjäl ast" , mut hyvvää se kyl on.

Unehuksii sarja kirjoitti:

Kyl karjalaist vanhastaa sannoot kaik jotekii siihe tappaa, jot "tulloo, männöö" ja nii iespäi, olliit hyö mist tahhaa Jääskest, Uhtualta eli Inkermaalt. Jos kuka sannoo jot "tullee, mennee, nielasee ja pierasee" nii hää laatii jottai muuta kieltä ja murretta.

"Ku nielasoo, se o vassas, ku pierasoo, se on pöksys." Kiisselil pääsöö vaa veräjäl ast" , mut hyvvää se kyl on.

Lue lisää

ruskuje ja nieje kuu, sitat, njet bishat. Naverna thame jest ctoo catori bonimajet sto ja hatchoo cavaril.
Ja tacoja beshornick, batom internationalist bratjeake, no, so bevaijetsa, pus jasteve be cak be.
No eta njet myje diela toomajies at cuta luudi brisoll elle tjet iwo hotsis sivut. Ja borta tumjes sivut ve Finland mose bacaseva harosee, no bas sivut tak tolka boodit snajo stoo eta takoja economicali stance

jaskuulvel kirjoitti:

ruskuje ja nieje kuu, sitat, njet bishat. Naverna thame jest ctoo catori bonimajet sto ja hatchoo cavaril.
Ja tacoja beshornick, batom internationalist bratjeake, no, so bevaijetsa, pus jasteve be cak be.
No eta njet myje diela toomajies at cuta luudi brisoll elle tjet iwo hotsis sivut. Ja borta tumjes sivut ve Finland mose bacaseva harosee, no bas sivut tak tolka boodit snajo stoo eta takoja economicali stance

Lue lisää

mitä ihminen puhhu??
Onkse karjala??

jaskuulvel kirjoitti:

ruskuje ja nieje kuu, sitat, njet bishat. Naverna thame jest ctoo catori bonimajet sto ja hatchoo cavaril.
Ja tacoja beshornick, batom internationalist bratjeake, no, so bevaijetsa, pus jasteve be cak be.
No eta njet myje diela toomajies at cuta luudi brisoll elle tjet iwo hotsis sivut. Ja borta tumjes sivut ve Finland mose bacaseva harosee, no bas sivut tak tolka boodit snajo stoo eta takoja economicali stance

Lue lisää

aika hyvästkii. mut onks asjaa kuitekaa. hää laatii jot ei ossua kirjuttua eikä lukkii vennäiks ja luottaa jot tiäl jokkuu hänest piäsöö peril. Hänel on kovast kansaiväline kohtalo ja hiä on osunt nyt Suomee ja nii iespäi

Inkeriläinen kirjoitti:

Että savolaisillekin tuttu kaurakisseli?Ajattelin,että se on Virosta tuottu.

Hei! Sattumalta löysin tämän palstan ja luin tarkkaa.Aika monet kommentit olisin ilmaisuut samalla tavalla.Mistä sinä olet kotoisin?Tuntuu että olemme samoista paikoista,kun meillä kin luaitti näin,ja kaurakiisseli ja huarukka ja muu ovat tuttuja.Vasta.

Inkeriläinen kirjoitti:

Että savolaisillekin tuttu kaurakisseli?Ajattelin,että se on Virosta tuottu.

Tuostapa haarukasta muistuu mieleen yks juttu. Savolainen maalaismies menee kaupungissa asioidessaan ravintolaan syömään, ei ollut tottunut haarukkaa käyttämään eikä tienny edes sen nimeä. Tilasipahan sieltä kuoriperunoita ja kastiketta.

Alko siinä käsissänsä kuorimaan, no polttihan ne näppejä meinaan.
Tarjoilijaneitonen sanoo "Laittakaa haarukkaan"

Savolaisukko siihen että "Laita ihe kuuma potatti huarukkaas"

2+17 kirjoitti:

aika hyvästkii. mut onks asjaa kuitekaa. hää laatii jot ei ossua kirjuttua eikä lukkii vennäiks ja luottaa jot tiäl jokkuu hänest piäsöö peril. Hänel on kovast kansaiväline kohtalo ja hiä on osunt nyt Suomee ja nii iespäi

Lue lisää

voi meit sortavala poikii ko jouvuttii viipurin junnaa....

Just ja sanaveskat, verhot (занавески) piti uuteen asuntoon laittaa.
Paljon tuli lainasanoja myös venäjältä niinkuin joka puolelta. Pitskat, tulitikut myös muistan.
Tottakai melankoliaa parahimmillaan oli kun kultaseni kysyi että "paistanko riehtiläl omenoi ?" Täh ? no paista ja paistettuja perunoitahan sitä sai.

kArjala is near my health
today

Sattumalta osuin tälle foorumille. Mun pappa oli Järvisaarelta, Metsäpirtin kylästä.

mummo sano että siin ois kömtys kaantunt

Ja ne poo zalsta po ruski
Menja zabot Mikko
kak tebja zabot

petroskoi, jonne inkeriläiset muuttivat siberiasta, baltiasta, kuka mistä, sodan jälkeen, oli inkeriläisille suotuisa paikka, sillä monet halasivat kotiseuduille. vanhoja kotitaloja asuttivat venäläiset ja oikeusteitse tapahtuva talojen palautus oli vaivalloista, hidasta. stalinin sanktiot kevenivät ja alettiin rakentaa. petroskoihin syntyi uusi inkeriläisten asuin omakotitaloalue Kukkovka. Elettiin ilosta aikaa, kuten sodan jälkeen oli. Avioparit löysivät toistensa, niin myös isovanhempani. Vaari oli kävelemässä kun huomasi nätin tytön pesevän kengät kanavassa. Molemmat vilkaisivat toisiaan. Myöhemmin satuttiin samaan juhlaan ja juttu eteni naimisiin menoon. Vaari varasti tai otti äidinsä jalokivisormuksen aviosormuksi. Ensimmäinen asunto oli pieni tavallinen koppi. Pian vaari rakensi itse paritalon sukulaisensa kanssa. Talon osat olivat täysin löydettyjä tai anastettuja, sikäli kuin siihen aikaan kaikilla oli tapana varastaa. Siinä talossa melkein koko loppuelämä hurahti paitsi viimeisempiä Suomi aikoja 2000 luvulla. Petroskoissa on Vanha inkeriläisten Kukkovka ja Uusi moderni venäläisten Kukkovka. Vanhassa Kukkovkassa pääkieli oli inkeri. Nyt suuri osa alkuperäisistä asukkeista on muuttanut, kuollut tai muuta. Alueella asuu nyt muun maalaisia. Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki, jossa on hieno Suomalainen Teatteri. Monien kauppojen nimet olivat kirjoitettu suomeksi ja kulttuuri ja yhteiskuntahenkilöt olivat suomisukuisia, kunnes Koivisto aukaisi rajoja ja muutto alkoi. Mutta edelleen alueella asuu monia inkeriläisiä, useimmiten ikäihmisiä, jotka kantavat inkerin kieltä. Heidän lapsensa ovat useimmiten venäläistyneet ja unohtaneet kielen. Isäni oli pieni, hän ei osannut venäjää ja huusi äitiään suomeksi, jolloin ihmiset kummastelivat: niin pieni, mutta puhuu suomea! Isäni kasvoi ja suomen tilalle tuli venäjä. Suomen kieli unohtui. Perestoikan aikana isä muutti Suomeen ja opetteli kieltä uusiksi.

Sodan aikana vaaria kuljetettin Elämän Tietä pitkin (Doroga zhizni) saksalaisten Leningradin pommituksista. Ajettiin yöllä pimeydessä 24 tuntia vuorokaudessa, ihmisiä kuoli, autoja upposi. Meidän sukulainen kuoli. Lupaa ei ollut pysähtyä, joten ruumis heitettiin liikkeessä. Mukaan otettiin vain vähän tavaroita. Porukoita istutettiin juniin ja kuljetettiin edelleen Siberiaan kuukauden kestävässä matkassa. Ruokaa annettiin jauhojen ja veden sekoitusta. Se oli pahaa, mutta oli selviydyttävä. Isomummo piilotti kotileipää perheelle. Siberiassa asuttiin 3-4 vuotta, jolloin Stalinin vallan helpottavien kausien alla salaa palattiin Karjalaan. Sukulaisia jäi haudan lepoon Siberiaan.

Mummo pääsi sotaa pakoon Jyväskylään rengiksi äidinsä ja veljensä kanssa. Sodan loputtua Stalinin vaatimuksesta suomalaiset palauttivat inkeriläiset Neuvostoliittoon. Tässä vaiheessa ytksi sukulainen pakeni Ruotsiin ja edelleen Kanadaan, jossa sai tyttäriä, joiden yhteyksiä emme tiedä. Mummo perheineen sai kyytiä Estoniaan neuvostalaisten keskitysleirille. Oltuaan aikansa, he vapautuivat. Mummon ja toisen sukulaisen perhe seisoi junaasemalla, miettien minne menisi. Mummon äiti sanoi, että he menevät enon tai mikä se oli, matkaan, koska perheen isää oli viety ja eno oli ainoa mies matkalla. Eno ehdotti, että lähdettäisiin Siberiaan ehkä ajatuksena sotaa pakoon. Ohi menevät ihmiset nauroivat enolle, että hulluja olette Siberiaan. Menivät sitten Petroskoihin. Asemalla mummon veljeltä kun nuori oli, varastettiin kengät, josta hän sai ankaria nuhjeita.

Mummon syntymätalo on Hatschinassa. Kun Saksalaiset valloittivat kylän, he pitivät päämajansa mummon talossa, jolloin asukit saivat täristä pelosta ullakolla nälissään. Ei kaikki saksalaiset ovat olleet raakoja. Hyviä ja pahoja joukossa. Mummon veli meni kerjäämään ruokaa perheelle. Oli sotilaita, jotka jakoivat ruokansa. He myös saivat kotoa lähetyksiä, joita joskus jakoivat.

Olisi mukavaa, jos joku neuvoisi sukuluetteloita, tai mistä etsiä niitä netistä, perheitä ym.

On myös kerrottu että saman suvun alla vaikka ei suoranaisesti oli sodittu molemmilla puolilla kohtalon oikusta. Oli neuvosto ja suomen sotilaita, josta oli porukka hävinnyt. Molemmet isovanhempien isoisät oli viety ja teloitettu. Yhdestä ei tietoa lainkaan, toisesta ei ole tietoa koska se on tapahtunut. Isomummo lähetti paketteja vankilaan, kunnes isovaari pyysi olla lähettämättä, koska lähetykset eivät tavoittaneet häntä. Isomummoni eli 94 vuotiaaksi ja kävi läpi kaikkea, mitä ihmisen elämä voi sisältää. Minä kerron tämän keveydellä, sillä olen toisenlaista sukupolvea ja elän toisenlaista elämää., mitä sen aikaiset kokijat saattavat kertoa. myös sotaväestö on ikääntymässä pois, joten aikakin antaa periksi kertoa pois.

isovanhempien juttuj kirjoitti:

petroskoi, jonne inkeriläiset muuttivat siberiasta, baltiasta, kuka mistä, sodan jälkeen, oli inkeriläisille suotuisa paikka, sillä monet halasivat kotiseuduille. vanhoja kotitaloja asuttivat venäläiset ja oikeusteitse tapahtuva talojen palautus oli vaivalloista, hidasta. stalinin sanktiot kevenivät ja alettiin rakentaa. petroskoihin syntyi uusi inkeriläisten asuin omakotitaloalue Kukkovka. Elettiin ilosta aikaa, kuten sodan jälkeen oli. Avioparit löysivät toistensa, niin myös isovanhempani. Vaari oli kävelemässä kun huomasi nätin tytön pesevän kengät kanavassa. Molemmat vilkaisivat toisiaan. Myöhemmin satuttiin samaan juhlaan ja juttu eteni naimisiin menoon. Vaari varasti tai otti äidinsä jalokivisormuksen aviosormuksi. Ensimmäinen asunto oli pieni tavallinen koppi. Pian vaari rakensi itse paritalon sukulaisensa kanssa. Talon osat olivat täysin löydettyjä tai anastettuja, sikäli kuin siihen aikaan kaikilla oli tapana varastaa. Siinä talossa melkein koko loppuelämä hurahti paitsi viimeisempiä Suomi aikoja 2000 luvulla. Petroskoissa on Vanha inkeriläisten Kukkovka ja Uusi moderni venäläisten Kukkovka. Vanhassa Kukkovkassa pääkieli oli inkeri. Nyt suuri osa alkuperäisistä asukkeista on muuttanut, kuollut tai muuta. Alueella asuu nyt muun maalaisia. Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki, jossa on hieno Suomalainen Teatteri. Monien kauppojen nimet olivat kirjoitettu suomeksi ja kulttuuri ja yhteiskuntahenkilöt olivat suomisukuisia, kunnes Koivisto aukaisi rajoja ja muutto alkoi. Mutta edelleen alueella asuu monia inkeriläisiä, useimmiten ikäihmisiä, jotka kantavat inkerin kieltä. Heidän lapsensa ovat useimmiten venäläistyneet ja unohtaneet kielen. Isäni oli pieni, hän ei osannut venäjää ja huusi äitiään suomeksi, jolloin ihmiset kummastelivat: niin pieni, mutta puhuu suomea! Isäni kasvoi ja suomen tilalle tuli venäjä. Suomen kieli unohtui. Perestoikan aikana isä muutti Suomeen ja opetteli kieltä uusiksi.

Sodan aikana vaaria kuljetettin Elämän Tietä pitkin (Doroga zhizni) saksalaisten Leningradin pommituksista. Ajettiin yöllä pimeydessä 24 tuntia vuorokaudessa, ihmisiä kuoli, autoja upposi. Meidän sukulainen kuoli. Lupaa ei ollut pysähtyä, joten ruumis heitettiin liikkeessä. Mukaan otettiin vain vähän tavaroita. Porukoita istutettiin juniin ja kuljetettiin edelleen Siberiaan kuukauden kestävässä matkassa. Ruokaa annettiin jauhojen ja veden sekoitusta. Se oli pahaa, mutta oli selviydyttävä. Isomummo piilotti kotileipää perheelle. Siberiassa asuttiin 3-4 vuotta, jolloin Stalinin vallan helpottavien kausien alla salaa palattiin Karjalaan. Sukulaisia jäi haudan lepoon Siberiaan.

Mummo pääsi sotaa pakoon Jyväskylään rengiksi äidinsä ja veljensä kanssa. Sodan loputtua Stalinin vaatimuksesta suomalaiset palauttivat inkeriläiset Neuvostoliittoon. Tässä vaiheessa ytksi sukulainen pakeni Ruotsiin ja edelleen Kanadaan, jossa sai tyttäriä, joiden yhteyksiä emme tiedä. Mummo perheineen sai kyytiä Estoniaan neuvostalaisten keskitysleirille. Oltuaan aikansa, he vapautuivat. Mummon ja toisen sukulaisen perhe seisoi junaasemalla, miettien minne menisi. Mummon äiti sanoi, että he menevät enon tai mikä se oli, matkaan, koska perheen isää oli viety ja eno oli ainoa mies matkalla. Eno ehdotti, että lähdettäisiin Siberiaan ehkä ajatuksena sotaa pakoon. Ohi menevät ihmiset nauroivat enolle, että hulluja olette Siberiaan. Menivät sitten Petroskoihin. Asemalla mummon veljeltä kun nuori oli, varastettiin kengät, josta hän sai ankaria nuhjeita.

Mummon syntymätalo on Hatschinassa. Kun Saksalaiset valloittivat kylän, he pitivät päämajansa mummon talossa, jolloin asukit saivat täristä pelosta ullakolla nälissään. Ei kaikki saksalaiset ovat olleet raakoja. Hyviä ja pahoja joukossa. Mummon veli meni kerjäämään ruokaa perheelle. Oli sotilaita, jotka jakoivat ruokansa. He myös saivat kotoa lähetyksiä, joita joskus jakoivat.

Olisi mukavaa, jos joku neuvoisi sukuluetteloita, tai mistä etsiä niitä netistä, perheitä ym.

On myös kerrottu että saman suvun alla vaikka ei suoranaisesti oli sodittu molemmilla puolilla kohtalon oikusta. Oli neuvosto ja suomen sotilaita, josta oli porukka hävinnyt. Molemmet isovanhempien isoisät oli viety ja teloitettu. Yhdestä ei tietoa lainkaan, toisesta ei ole tietoa koska se on tapahtunut. Isomummo lähetti paketteja vankilaan, kunnes isovaari pyysi olla lähettämättä, koska lähetykset eivät tavoittaneet häntä. Isomummoni eli 94 vuotiaaksi ja kävi läpi kaikkea, mitä ihmisen elämä voi sisältää. Minä kerron tämän keveydellä, sillä olen toisenlaista sukupolvea ja elän toisenlaista elämää., mitä sen aikaiset kokijat saattavat kertoa. myös sotaväestö on ikääntymässä pois, joten aikakin antaa periksi kertoa pois.

Lue lisää

Kana kana kuritsa
sika porosjonok
vasikka teljonok
muna muna jaitsa

------------------------------

lapsuudenperintöruno kirjoitti:

Kana kana kuritsa
sika porosjonok
vasikka teljonok
muna muna jaitsa

------------------------------

inkerin kieli=siis kaikkea sekaisin:suomi ja venäjä

kieli kirjoitti:

inkerin kieli=siis kaikkea sekaisin:suomi ja venäjä

vanha hyvä täti puhui todella virheellistä venäjää ja saman verran väärää suomea. siis mitä ihmeessä hän puhui? (Valokuva=fotokartochka) Toisaalta vanhan ihmisen kielellinen ilmaisu on erilaista.
Iso mummo ei osannut kanssa molempia kieliä täydellisesti. Vaikka olen suomessa kouluja käynyt, niin tuntuu että samaa rataa hipoo, vaikka toisessa kategoriassa painetaan.
Muistan, kuinka minua kauhistutti toi venäjän ja suomen virheellinen käyttö, mutta kai se on ajan ja paikan pakottama. Tuskin ymmärtää jos ei ole asunut kahden kulttuurin välissä. Jos siis ei osaa puhua kumpaakaan, niin mitä sitten oikein osaa? Missä sivistynyt panos? Koulussa en ollut priimus. Parempi näin, sillä karjalainen perintö säilyy parhaiten. Toki on niitä väkevämpiäkin inkeriläisiä, puhumattakaan niistä jotka edelleen asuvat alueella, autenttista kuunneltavaa.
Puhutaan vaan lisää.

Ihmetyttää inkerin kielen kekseliäisyys, se on todella luovaa!! Se tekee savon muuttajista erityisiä. Puhutaan, että Länsi-Suomessa kerrotaan, mitä joku on sanonut kun taas Itä-Suomessa mitä joku on tehnyt (yle uutiset, 2013)

Isäni nauroi kun paluumuuttaja yleisurheilija Eduard Hämäläinen kertoi haastattelussa, että pienenä suomea ei saanut puhua ja venäjä oli heikko. Mitä sitten ihminen puhui?

Missä muuten kielen tallentajat yliopistosta?

pohdintoja kirjoitti:

vanha hyvä täti puhui todella virheellistä venäjää ja saman verran väärää suomea. siis mitä ihmeessä hän puhui? (Valokuva=fotokartochka) Toisaalta vanhan ihmisen kielellinen ilmaisu on erilaista.
Iso mummo ei osannut kanssa molempia kieliä täydellisesti. Vaikka olen suomessa kouluja käynyt, niin tuntuu että samaa rataa hipoo, vaikka toisessa kategoriassa painetaan.
Muistan, kuinka minua kauhistutti toi venäjän ja suomen virheellinen käyttö, mutta kai se on ajan ja paikan pakottama. Tuskin ymmärtää jos ei ole asunut kahden kulttuurin välissä. Jos siis ei osaa puhua kumpaakaan, niin mitä sitten oikein osaa? Missä sivistynyt panos? Koulussa en ollut priimus. Parempi näin, sillä karjalainen perintö säilyy parhaiten. Toki on niitä väkevämpiäkin inkeriläisiä, puhumattakaan niistä jotka edelleen asuvat alueella, autenttista kuunneltavaa.
Puhutaan vaan lisää.

Ihmetyttää inkerin kielen kekseliäisyys, se on todella luovaa!! Se tekee savon muuttajista erityisiä. Puhutaan, että Länsi-Suomessa kerrotaan, mitä joku on sanonut kun taas Itä-Suomessa mitä joku on tehnyt (yle uutiset, 2013)

Isäni nauroi kun paluumuuttaja yleisurheilija Eduard Hämäläinen kertoi haastattelussa, että pienenä suomea ei saanut puhua ja venäjä oli heikko. Mitä sitten ihminen puhui?

Missä muuten kielen tallentajat yliopistosta?

Lue lisää

mien ja sien käyttö

älä koskaan äännä "s" kovalla, vaan laajalla suhinalla. ei vain vanhukset suhisevat vaan myös inkeriläiset. Shhinul' pishhmo tuli.

vaari: "tännään on nälkä, huomen syön härkä"

"sup tratotui, po krajam kartoshka, a v seredine h-i (ili lozhka)"

pohdintoja kirjoitti:

vanha hyvä täti puhui todella virheellistä venäjää ja saman verran väärää suomea. siis mitä ihmeessä hän puhui? (Valokuva=fotokartochka) Toisaalta vanhan ihmisen kielellinen ilmaisu on erilaista.
Iso mummo ei osannut kanssa molempia kieliä täydellisesti. Vaikka olen suomessa kouluja käynyt, niin tuntuu että samaa rataa hipoo, vaikka toisessa kategoriassa painetaan.
Muistan, kuinka minua kauhistutti toi venäjän ja suomen virheellinen käyttö, mutta kai se on ajan ja paikan pakottama. Tuskin ymmärtää jos ei ole asunut kahden kulttuurin välissä. Jos siis ei osaa puhua kumpaakaan, niin mitä sitten oikein osaa? Missä sivistynyt panos? Koulussa en ollut priimus. Parempi näin, sillä karjalainen perintö säilyy parhaiten. Toki on niitä väkevämpiäkin inkeriläisiä, puhumattakaan niistä jotka edelleen asuvat alueella, autenttista kuunneltavaa.
Puhutaan vaan lisää.

Ihmetyttää inkerin kielen kekseliäisyys, se on todella luovaa!! Se tekee savon muuttajista erityisiä. Puhutaan, että Länsi-Suomessa kerrotaan, mitä joku on sanonut kun taas Itä-Suomessa mitä joku on tehnyt (yle uutiset, 2013)

Isäni nauroi kun paluumuuttaja yleisurheilija Eduard Hämäläinen kertoi haastattelussa, että pienenä suomea ei saanut puhua ja venäjä oli heikko. Mitä sitten ihminen puhui?

Missä muuten kielen tallentajat yliopistosta?

Lue lisää

miusta karjalan ja inkerin kieli kaunista... se tulloo sellasel nuotilla....

late7 kirjoitti:

miusta karjalan ja inkerin kieli kaunista... se tulloo sellasel nuotilla....

Ei ole mitään "inkerin kieltä", se on murteellista suomea. Inkeroisen kieli kyllä on olemassa (vielä).

Riippuu missäpäin Inkerinmaata asui. Pappani asui alueella jossa puhuttiin suomea kyllä, mutta koulussa opetuskieli oli Venäjä. Papan kouluaikana oli myös Suomalainen opettaja koulussa mutta hänkin opetti Venäjän kielellä.

Inkeriläiset olivat silloisen Ruotsin ja Venäjän Karjalan rajaseudun jatkuvia levottomuuksia pakoon lähteneitä, ei heidän inkeriläisyytensä, kulttuurinsa tms. mitenkään alkanut tai muodostunut erityisesti uusilla asuinpaikoilla vaan se kulki sinne heidän mukanaan!