Kupla possahtaa väistämättä

Liian matalasta korkotasosta kertoo sekin, että rahan määrä kasvaa eurotaloudessa paljon nopeammin kuin itse talous. Tämä tarkoittaa väistämättä rahan arvon heikkenemistä. Asiaa ei muuta se, että rahan arvon heikkeneminen ei erotu kunnolla perinteisillä inflaatiomittareilla, kuten kuluttajahintaindekseillä.

Kasvava kiinalaistuonti pitää kuluttajahinnat kurissa, mutta inflaatio riehuu täysillä kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoilla. Tuottoisia kohteita metsästävä löysä raha nostaa asuntojen, osakkeiden, joukkolainojen ja pörssinoteerattujen raaka-aineiden hintoja. Sijoittajat – ja esimerkiksi asuntokauppaa rahoittavat pankit – syöttävät uutta rahaa markkinoille kuin viimeistä päivää.

Mitä kauemmin korkotaso on liian matala, sitä varmemmin asunto- ja rahoitusmarkkinoille syntyy erikokoisia hintakuplia – ja sitä varmemmin korkotason nousu aikanaan poksauttaa kuplista ilmat pois.


http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4907127.asp


Kolmen kuukauden euribor on euroalueen joka kolkassa samat 2,5 prosenttia kuin alueen keskimääräinen inflaatiokin, joten reaalisesti alueen lyhyt korko on nollassa. Mutta Suomen inflaatio yltää hädin tuskin prosenttiin, joten kärsimme euroalueen korkeimpiin kuuluvasta, puolentoista prosentin reaalikorosta.