Yliopisto on koulu. Siellä on kokeita, rehtori, oppitunteja, oppilaita, oppilasyhdistys jne. Heidän käyttämä terminologia ei peitä tätä tosiasiaa. Mikä tahansa laitos, jonka omistaa kunta tai valtio, ja jossa jaetaan oppia opettajien välityksellä, on koulu. Opettajat opettajat oppilaita ja pitävät oppimisen mittarina kokeita. Voisiko joku kertoa minulle tyhmälle, miten tentti ja koe eroavat toisistaan? Miten rehtori ja dekaani eroavat toisistaan? Sen tiedän, miten oppitunti ja luento eroavat toisistaan. Niitä on molemmissa kouluissa - AMK:ssa ja yliopistossa. Luento on oppitunnin irvikuva. Yliopistohan on kaikenkaikkiaan pitkä lukio pienillä muutoksilla.
YO=koulu
jeps
7685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tentti on kuulustelu, koe on koe. Koe voi olla myös niin kuin tentti ja tentti niin kuin koe, mutta tenttejä on vain akateemisessa ympäristössä. Ei siksi, että tentit eroaisivat kokeista vaan siksi, että tämä on termin merkitys. Ihan samalla tavalla kuin jonkun korkeakoulun opiskelijoita kutsutaan kadeteiksi, vaikka he eivät mitenkään eroa muista korkeakouluissa opiskelevista opiskelijoista. Joskus sanoilla on tiettyjä merkityksiä, eikä merkitys aina liity pelkästään siihen kokonaisuuteen mihin sana liittyy. Vähän niin kuin joissain kirkoissa on paavi ja joissain ei. Vaikka jonkun tehtävänkuva olisikin olla muun kuin katolisen kirkon johtaja ei hän varmaan kuitenkaan kutsu itseään paaviksi. Ihan vaan siksi, että paavilla tarkoitetaan nimen omaan katolisen kirkon johtajaa, ei kirkon johtajaa yleensä.
Rehtori ja dekaani eroavat toisistaan siten, että rehtori on koulun johtaja ja dekaani johtaa tiedekuntaa. Siis yliopistoissa ovat kummatkin edustettuina. Yleensä opiskelijan ja oppilaitoksen välinen kommunikaatio kulkee, mikäli tarvetta näin korkealle tasolle on, opiskelijan ja dekaanin välillä. Dekaani esim. hyväksyy uudet jäsenet tiedekuntaan ja dekaanilta anotaan tarvittaessa oikeutta vaihtaa tiedekuntaa tai pääainetta. Rehtori ei pääasiassa puutu käytännön opiskelutoimintaan millään tavalla ja opiskelijat törmäävät häneen lähinnä tervetuloseremonioiden muodossa fuksivuotena.
"Mikä tahansa laitos, jonka omistaa kunta tai valtio, ja jossa jaetaan oppia opettajien välityksellä, on koulu."
Kunnat eivät omista laitoksia, ainoastaan valtio omistaa laitoksia.
Yliopistoissa ei ole oppilasyhdistyksiä vaan ylioppilaskuntia. Ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollista jokaiselle opinto-oikeuttaan käyttävälle. Oppilasyhdistysten jäsenyys ei ole.
Eli kuten sanoin, sama asia. Oli aika huono veto vetää kadetit tähän mukaan. Sitäkin hommaa kokeilleena voin sanoa, että tavan yliopistolla ei ole mitään tekemistä sotakoulujen kanssa...
Maanpuolusturkorkeakoulussa opiskelevat kadetit suorittavat ihan samalla tavalla maisterin tutkintoa kuin muutkin maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat. Ei tämä seikka muutu miksikään siitä, että käytännön opiskelu on välillä erilaista. Ei kaikki muutkaan tulevat maisterit käy läpi samanlaisia kokonaisuuksia; esimerkiksi teekkarin, lääkärin ja humanistin käytännön opinnot poikkeavat aika-ajoin hyvin paljon toisistaan. Kuitenkaan teekkareita tai muita ei kutsuta kadeteiksi, vaikka ovatkin korkeakoulussa maisterintutkintoa opiskelevia henkilöitä. Tämä esimerkki vain havainnollistaa sitä joillekin niin vaikeaa tosiasiaa, että joskus joku termi voi olla sidottu esimerkiksi vain tiettyyn laitokseen, kuten MPKK:n tai tiettyyn laajempaan kokonaisuuteen, kuten akateemiseen maailmaan, niin kuin emeritus, professori tai tentti.
on oppilaskuntia!
Oppilasyhdistyksiä on molemmissa. Esim. killat, kerhot, jne..
Ylioppilaskunnan alla erilaisia järjestöjä ja kerhoja. Oppilasyhdistys on tuntematon käsite.
Kuinka joku aina jaksaa väitellä jonninjoutavasta. Ihan sama vaikka yliopistoa nimitettäisiin leikkikouluksi. Sisältö on tärkein.
Missäs muualla leikitään kuin leikkikoulussa? Suurin osa tunneistamme koostuu siitä, että leikimme Piiri pienii pyörii-leikkiä. Ja opiskelen saletisti yliopistossa.