Huvittavaksihan tämä menee. Ensiksi tietty porukka huutelee Ylioppilaan tekstejä vastaan, sitten toinen porukka haukkuu Ylioppilasta sen minkä kerkiää.
Se, mitä haluaisin nähdä on objektiivista keskustelua niistä aiheista, mitä täällä nostetaan esille.
Toisaalta kyllä tämä palsta osoittaa toteen sen olettamuksen, jonka olen havainnut empiirisesti toteen omassa elämässä: akateemisesti koulutetut ja amikset eivät voi keskustella järkevästi keskenään, ellei sitten akateeminen halua alentua ns. "tyhmemmälle" tasolle, jossa haukutaan toisten kampaukset, vaatteet ja sen jälkeen brassaillaan sillä, miten paljon eilen joi.
Uskoisin, että jokainen akateeminen tietää, mitä tarkoitan. Joidenkin ihmisten kanssa joutuu vain alentamaan oman ÄO:n sinne sadan kieppeille.
Ja sitten villakoiran ytimeen: Miksi edellä mainitun jälkeen luulette, että ylioppilaita alkaa ottaa kaaliin, kun amk-tursot alkavat rinnastaa itseään yliopisto-opiskelijoihin?
Jokainen voi mennä itseensä ja miettiä tätä yksikseen. En tarvitse vastauksia tähän.
Ottakaa tämä tietoiskuna ja päivän mietelauseena.
Se, mitä haluaisin nähdä on objektiivista keskustelua niistä aiheista, mitä täällä nostetaan esille.
Toisaalta kyllä tämä palsta osoittaa toteen sen olettamuksen, jonka olen havainnut empiirisesti toteen omassa elämässä: akateemisesti koulutetut ja amikset eivät voi keskustella järkevästi keskenään, ellei sitten akateeminen halua alentua ns. "tyhmemmälle" tasolle, jossa haukutaan toisten kampaukset, vaatteet ja sen jälkeen brassaillaan sillä, miten paljon eilen joi.
Uskoisin, että jokainen akateeminen tietää, mitä tarkoitan. Joidenkin ihmisten kanssa joutuu vain alentamaan oman ÄO:n sinne sadan kieppeille.
Ja sitten villakoiran ytimeen: Miksi edellä mainitun jälkeen luulette, että ylioppilaita alkaa ottaa kaaliin, kun amk-tursot alkavat rinnastaa itseään yliopisto-opiskelijoihin?
Jokainen voi mennä itseensä ja miettiä tätä yksikseen. En tarvitse vastauksia tähän.
Ottakaa tämä tietoiskuna ja päivän mietelauseena.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Objektiivisuutta pyytäisin lähinnä Ylioppilaalta aka Rankaisijalta. Ei tännekään viitsisi ihan fiilispohjalta tulla huutelemaan.
Koitapa nyt miettiä kuka täällä lähinnä on alentunut toisten haukkumiseen. Samaa paskaa löytyy vaikka millä mitalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000023&posting=22000000011386260#22000000011386260
Lisää vaan keskustelujen avauksia. Ei taida muukaan auttaa kun on jauhot suussa.
Juuri tuollainen vääristely harmittaa: väitetään AMK-tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, vaikka kyseessä on tarkemmin sanottuna ammattikorkekoulututkinto. Miksi teette näin? Siis tahalleen jätätte ammatti-sanan pois, että tutkintoa luultaisiin korkeatasoisimmaksi mitä löytyy vaikka asia ei näin ole.
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto.
Niin, on: Korkeakoulututkintoja ovat 1)alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot 2)ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
on kuitenkin epätarkkaa ja väärin mielestäni puhua epämääräisesti yläkäsitteellä "korkeakoulututkinto" tahalleen johtaakseen harhaan koska etenkin vanhemman kansan parissa se tarkoittaa automaatisesti yliopisto-tason tutkintoa, eikö? Miksi siis puhua epämääräisesti yläkäsitteellä, kun voi sanoa tarkasti suorittaneensa ammattikorkeakoulututkinnon? Ei juuri kukaan yliopistosta valmistunutkaan käytä näin terminologiaa, vaan puhuvat "ylemmästä korkeakoulututkinnosta" jos on esim. maisteri tai "alemmasta korkeakoulututkinnosta" jos on esim. kasvatustieteen kandidaatti. Oikein ja tarkkaa.
Terminologian sotkuja lisää se, että ennen korkeakoulut olivat yliopistoja ja korkeakouluja, nyt kaikki nuo ovat yliopistoja, esim. teknillinen korkeakoulu on yliopisto. Koko AMK-systeemi on tehty harhaanjohtavaksi ja epämääräiseksi ja itseään aiheetta korostamiseen kannustavaksi, mikä on väärin.
Nykyinen terminologia aiheuttaa vielä sen, että yliopistosta saa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, vaikka nimitysuudistuksissa nimenomaan korkeakoulu-nimitys lakkautettiin laista alakäsitteenä siten että korkeinta opetusta antavat yliopistot, joiksi korkeakoulu-nimiset yliopistot tietenkin lasketaan.
Lisäksi AMK:ssa ei käytetä jostain käsittämättömästä syystä termiä "alempi ammattikorkeakoulututkinto" vaikka sehän se ammattikorkeakoulutukinto on ellei se ole ylempi AMK... miksi????
heidänkin pitäisi oppia elämään vuotta 2005.
näitä asioita kaikessa rauhassa. Eivät ne tästä turhanpäiväisestä vatvomisesta miksikään muutu.
Muuten, ennen kuin avaat uusia keskusteluja, niin yrittäisitkö käydä vanhat loppuun.
...olisiko aika katsoa suomen laki ja sieltä kohta korkeakoulut, vai oletko aivan tuulipää!
Ei ammattikorkeakoulu lakkaa olemasta ammattikorkeakoulututkinto siitä että te puhutte siitä korkeakoulututkintona myöskään. Ja minä en ole tätäkään keskustelua avannut.
Et sitten kyennyt perustelemaan vääristelyn syytä? Miksi käytätte yläkäsitettä, kun eivät yo:sta valmistuneetkaan, eihän yläkäsitettä kysytäkään missään esim. asepalvelukseen mennessä tai työta hakiessa tai lainaa hakiessa vaan tarkkaa tutkintotyyppiä, eikö??? Se on sellaista kun ei teillä homma toimi, eikä onnistu. Turso.
Katsopa edellä, olen kertonut totuuden tälläkin palstalla, Suomen lakia olen kertonut AMK:laisille. Siis yläkäsite korkeakoulu, mutta OIKEIN ON KÄYTTÄÄ ALAKÄSITETTÄ AMMATTIKORKEAKOULU, SE ON TARKKAA JA OIKEIN JA HYVÄN TAVAN MUKAISTA!
Samaa sontaa suollat.
Kun minulta kysytään missä opiskelen, niin vastaan että ammattikorkeakoulussa. Jos minulta kysytään onko se korkeakoulututkinto, niin vastaa että on. Eikö asia näin ole?
Mikä on turso?
Se on korkeakoulututkinto, tarkemmin ammattikorkeakoulututkinto, kyllä.
Noin toki saa tehdä, jos joku oikein erikseen kysyy, että ahaa, ammattikorkeakoulututkinto, onkos se siis korkeakoulututkintoihin kuuluva tutkintoryhmä?
Mutta jos kysyy vain että mikäs tutkinto on tradenomin tutkinto, niin on väärin ja epätarkkaa sanoa, että "korkeakoulututkinto" eihän yo:sta valmistuneetkaan näin tee. Oikein on vastata "ammattikorkeakoulututkinto". Eikö? On siis 4 eri tyyppiä korkeakoulututkintoja joista ammattikorkeakoulututkinto on yksi. Selvempää olisi vielä että se olisi alempi ammattikorkeakoulututkinto, nythän on niin, että on korkeakoulututkinnot, jotka jakaantuvat kahteen ja jotka jakaantuvat kahteen tasoon, eli siis tradenomi on ammattikorkeakoulututkinto, joka kuuluu ryhmään ammattikorkeakoulututkinnot, jotka kuuluvat ryhmään korkeakoulututkinnot.
Eikös niin?
sama asia yo-esimerkillä:
lääketieteen lisensiaatin tutkinto, joka kuuluu ryhmään ylemmät korkeakoulututkinnot, jotka kuuluvat ryhmään korkeakoulututkinnot.
Mutta Ylioppilas on täysin oikeassa tossa, teidän pitäisi käyttää aina sitä ammatti-etuliitettä. Muutoin se on harhaanjohtavaa.
Ja tosta nyt ei pääse mihinkään.
ihan noinkaan.
Olen samaa mieltä. Itse ainakin haluaisin nimenomaan EROTTAUTUA yliopistosta valmistuneista, jotka oman kokemukseni mukaan vain ryyppäävät opiskeluaikansa, naivat opettajiensa kanssa (mikä ei TIETENKÄÄN vaikuta mitenkään arvosanoihin...) ja tekevät toisella kädellä gradun. Homma finito, mutta persoona on edelleen yhtä pässi, kuin lukiossakin.
JULISTA! :D
Miten niin ei? Perusteluja? Siis noinhan se menee. Yläkäsite/yläryhmä "korkeakoulututkinnot". Alle kuuluu siis 4 eri tutkintoryhmää.
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto.
Turha tästä asiasta on enempää jatkaa.
Siis:
Korkeakolututkinnot:
1)Korkeakoulututkinnot
2)Ammattikorkeakoulututkinnot
Ammattikorkeakoulututkinnot:
1)Ammattikorkeakoulututkinto
2)Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Korkeakoulututkinnot (alakäsite tässä)
1)Alempi korkeakoulututkinto
2)Ylempi korkeakoulututkinto
SEKAANNUSTA SIIS AIHEUTTAA SAMAN SANAN KÄYTTÄMINEN ALA- JA YLÄKÄSITTEENÄ YLIOPISTOSTA SAATAVILLA TUTKINNOILLA, AMK:STA SAATAVILLA EI OLE SAMAA SANAA SOTKEMASSA ALA- JA YLÄKÄSITTEISSÄ ONNEKSI.
Eri tyypit vielä:
1)AMK-tutkinnot 2)Ylemmät AMK-tutkinnot 3) Alemmat korkeakoulututkinnot 4)Ylemmät korkeakoulututkinnot
Noihin voidaan jakaa kaikki Suomessa suoritettavat korkeakoulututkinnot (vielä selvintä olisi että olisi AMK:ssakin tuo alemman tason tutkinto alempi AMK-tutkinto yhdenmukaisuuden ja logiikan takia).
Tai sitten nimitys siten, että AMK:ssa suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja jo yläkäsitteenä ja yliopistossa yliopisto-tutkintoja jo yläkäsitteenä, eli siis nimitysero jo yläkäsitteeseen, niin sekaannus vähenisi, eikä AMK:laiset yrittäisi saada etua puhumalla epämääräisesti yläkäsitteellä. Tosin sitten sillä karkeus-portaalla ei olisi enää yhtenäisyyttä korkeakoulujärjestelmässä, vaikka miksi pitäisi, tuilastojen takiako? Duaalimallihan meillä on joka tapauksessa.
mahtaako sinua ottaa enää kukaan tosissaan?
olla tänään kova kiire?
;) ei tainnutkaan olla.
Etkö jo ymmärrä, että se on korkeakoulututkintojen ryhmään kuuluva tutkinto, mutta ne ovat ammattikorkeakoulututkintoja jotka kuuluuvat korkeakoulututkintoihin. Siis AMK-tutkinto on alin 4 eri korkeakoulututkintotyypistä, tosin vertailu ei ole järkevää kuin saman tyypin tutkinnoilla keskenään siis korkeakoulututkinnot ja amk-tutkinnot, ksoka on duaalimalli. Ks. vielä selvennys, niin se helpottaa ymmärtämistäsi. Siis onko se noin vaikeaa ymmärtää hierarkiaa ja jaottelua, yläkäsite ja alakäsite? Ei voi olla jos peruskoulun on läpäissyt.
Oli tuossa massiivinen tiedeyhteisön toimintaan liittyvä suoritus, mutta erityisen älykkäänä selvitin sen jo alle puolessa ajassa. Siksi ehdin taas kahvin lomassa tänne selventämään teille Suomen korkeakoulujärjestelmää ja lakia ja opettamaan teitä. Vaikka kovathan teidän kallot tuntuvat olevan.
Jaa-a vähiin käy ennenkuin loppuu ja kohtapuoliin olen lisensiaatti. Ei enää paljon puutu. Nimimerkkinäni tulen kuitenkin todennäköisesti käyttämään edelleen "Ylioppilasta" koska siinä kalskahtaa se ero AMK:lla ja yliopistolla sopivasti. Olenhan nytkin kandi ja käytän "ylioppilas" nimimerkkiä. Kandidaatti on muuten alempi korkeakoulututkinto, ei AMK-tutkinto ;)
hahaa lääketieteen kandi ei ole alempi korkeakoulutukinto...luulisi sinun tietävän.
5 §
Alemmat «korkeakoulututkinnot»
Alempia korkeakoulututkintoja ovat:
1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto;
2) 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä
3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu
akateemisen sihteerin tutkinto
alempi oikeustutkinto
ammattinäyttelijäkurssin tutkinto
diplomiekonomin tutkinto
diplomikirjeenvaihtajan tutkinto
ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen
eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto
hallintovirkamiestutkinto
hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto
kirjastotutkinto
kirjeenvaihtajan tutkinto
kunnallistutkinto
kuvataiteen tutkinto
lainopillinen diplomitutkinto
liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto
LÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO
nuorisonohjaajan tutkinto
nuorisotyön tutkinto
näyttelijäkurssin tutkinto
odontologian kandidaatin tutkinto
oopperalaulajan tutkinto
opettajakandidaatin tutkinto
ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto
sosiaalihuoltajatutkinto
sosiaalivakuutustutkinto
taloudellis-hallinnollinen tutkinto
teatteritutkinto
toimittajatutkinto
vankeinhoitotutkinto
varanotaarin tutkinto
verovirkamiestutkinto
voimistelunopettajan tutkinto
yhteiskunnallinen tutkinto
yleinen vakuutustutkinto.
LÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN ARVO
Opiskelija, joka on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opetus-suunnitelman mukaisista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot, saa käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa. Tiedekuntaneuvoston 16.11.2005 päätöksen (D10/2004) mukaisesti kandidaatin arvoa voi käyttää 31.7.2010 saakka.
Tämä kandidaatin arvoa koskeva päätös koskee myös ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneita opiskelijoita.
Niinpä niin, mutta arvo ja tutkinto on nykyään ihan eri asia. Kaikki lääkäriopiskelijaplantut on kandeja heti opintonsa aloittaessaan, mutta joskus aiemmin se oli tutkinto ja siksi siitä on maininta kyseisessä laissa. Nykyisellä kandilla ja entisellä kandilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Joo-o, mutta ymmärsit väärin: 2. ensimmäisen vuoden opinnot on oltava opintosuunnitelman mukaan hyväksytysti läpäisty kokonaan, että saa kandidaatin arvon eli että on suorittanut lääketieteen kandidaatin tutkinnon.
Sama se arvo tai tutkinto: on LK.
Onhan olemassa reserviupseerin arvo ja sitä edellyttää reserviupseeritutkinto, josta saa erikseen todistuksenkin jos RUK:n läpäisee.
heh
Lainatakseni sinua, hyvä ylioppilas "TARKKAA JA OIKEIN JA HYVÄN TAVAN MUKAISTA!" - muistathan itsekin käyttäytyä esimerkkisi mukaisesti ja olla vääristämättä ammattikorkeakoulututkintoja alemmiksi kuin ne ovat. Eli tradenomi ei ole merkonomi eikä insinööri ole teknikko. Näitä tutkintonimikkeitä ovat oikeutettu käyttämään ne, jotka ovat kyseisen koulutusohjelman suorittaneet.
En tiedä mistä agressiosi on saanut alkunsa, sillä itse en ainakaan tunne ketään amk:sta valmistunutta joka esittelisi itsensä muuna kuin on. Jos joku minulta tai entisiltä opiskelukavereiltani kysyy, on tutkintonimikkeemme liiketalouden tradenomi. Jos joku kysyy, missä moisia koulutetaan, vastaan että ammattikorkeakoulussa. Jos kysyjä vielä kaipaa lisäselvitystä, voin kertoa että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Tässä järjestyksessä. Joten ole hyvä, äläkä yleistä kaikkia amk:sta valmistuneita vääristelijöiksi ja huijareiksi, sillä se ei ole tarkkaa, oikein ja hyvän tavan mukaista.
"Eli tradenomi ei ole merkonomi eikä insinööri ole teknikko. Näitä tutkintonimikkeitä ovat oikeutettu käyttämään ne, jotka ovat kyseisen koulutusohjelman suorittaneet."
- Mistä sitten johtuu, että vanhoja opistoinsinöörejä arvostetaan työmarkkinoilla sata kertaa enemmän kuin nykyisiä "korkeakoulu"-inssejä, jotka ovat valmistuneet ammattikorkeakoulusta?
Siksi tietysti, että noita vanhoja inssejä on työpaikat pullollaan. Kuka nyt oman tutkintoonsa arvoa vapaaehtoisesti laskisi. Tottakai "ennen oli kaikki paremmin".
Tämän nyt luulisi tajuavan vähempiälyisenkin.
Missä sulla poika viiraa?
Osaaminen?
työkokemus
Tästä keskustelusta näkee hyvin amislaisten tason. Yksinkertaisimpiakaan käsitteitä ei ymmärretä eikä osata vastata yksinkertaisiinkaan kysymyksiin selvästi. Järkevää argumentaatiota on turha hakea. Ei luo kovin vahvaa kuvaa amislaisista.
Ei täällä amislaiset kirjoittele.
Lisäksi hyviä argumentteja on tullut satoja, mutta kun uusia samanlaisia keskusteluja avataan jatkuvasti, niin homma on mennyt täysin pelleilyksi. Ei täällä nykyään enää kukaan tosissaan jaksa kirjoitella.
Luuletko että sinusta saa kirjoituksesi perusteella vahvan kuvan? Vinkkinä voin kertoa, että ei saa.
Ei saa yrittää huijata meitä tyhmyreitä! Kyllä me tiedetään, että sä olet se sama vanha kamu!
JULISTA MEILLE!!! :D
Ps. Älykkyysosamääräni on sen verran korkea, että veikkaan sinun jäävän toiseksi ÄO-testeissä.
Rankaisija on eri henkilö kuin minä. Rankaisijalla on hyvät mielipiteet ja kertoo tosiasioita.
Edellisessä viestissäni epähuomiossa en laittanut korrektisti nimimerkkiäni. Pahoittelen.
Amis tarkoittaa AMMATTIKOULULAISTA, EI AMMATTIKORKEAKOULULAISTA!
Yleissivistystä ...
En siis ihmettele jos ottaa päähän tuo ammattikorkeakoulusta puhuminen korkeakouluna. Tuohan o sama asia juuri kuin AMK varrataan amikseen. Joko nytten ymmärretään se miksi Ylioppilasta ottaa päähän...
miten tuo asia mahtaisikaan mennä.
ja lopputulos on, että ammattikoulu on eriasia kuin ammattikorkeakoulu, ja se taas on eri asia kuin korkeakoulu/yliopisto.
Otsikko kertoo kaiken ... samanlaisia ihmisiä me amk-opiskelijatkin ollaan. Elämästä ei KUKAAN selviä hengissä.
Mielestäni on täysin naurettavaa yleistää, että Amk:ssa opiskelevat olisivat jotenkin tyhmempiä kuin yliopistossa.. Niiden opiskelutarjonnat ovat täysin erilaiset! Minua ei missään niemssä kiinnostanut lähteä yliopistolle edes pyrkimään vaikka kirjoitinkin viidestä aineesta E:n. Haluisn päästä oppimaan myös käytännössä asioita luentojen ohella, ym.
Kukaan, joka ei ole opiskellut Amk:ssa ei voi haukkua sitä huonoksi vaihtoehdoksi vain tyhmille. Eikä myöskään Amk:laiset voi haukkua yliopistolaisia elleivät ole itse siellä opiskelleet. Yliopistolla on monia erittäin hyviä puolia, joiden takia harmittaa etten ole siellä opiskelemassa, mutta kuten sanottu niin löysin itselleni sopivimman alan Ammattikorkeakolusta enkä suinkaan yliopistolta. Amk:sta valmistuvat työllistyvät nykypäivänä huomattavan nopeasti.. AMK-mallin kehittyessä yhä enemmän on jo tullut työmarkkinoilla erityisen arvostettuja ja hyvämaineisia kouluja kuten esim. Laurea.
Joku sanoi aiemmin, että on ihan sama onko kuin ammattikoululainen vai ammattikorkeakoululainen.. Melkoinen ero.. Sen tajuaa jokainen joka ei halua vain tahalleen täällä aiheuttaa keskustelua aiheesta.. Tietenkään Amk:laiset ja yliopistolaiset eivät kovinkaan helposti verrattavissa toisiinsa hyvin monien erilaisuuksien vuoksi (ja koska yliopistotutkinto todellakin on korkeampi ja vanhanknasan keskuudessa arvostetumpi) mutta kyllä niitä voi helpommin verrata toisiinsa kuin amislaisia ja ammattikorkeakoululaisia!
No, kerrankin oli melko asiallinen teksti AMK:laiselta. Vielä kuitenkin huomautan, että lähes kaikki yliopistotutkinnot valmistavat myös käytäntöön yhtälailla kuin AMK: esim. opettaja, lääkäri, pappi, sosiaalityöntekijä, lääkäri, matemaatikko, diplomi-insinööri, ekonomi, kielenkääntäjä, toimittaja, upseeri... kaikista näistä löytyy siis ihan yhtä paljon käytännön työtä tekevä sekä yliopistosta että AMK:sta, yliopistosta vain korkeammalle tasolle samalla alalla.
Sinähän olet vitsi koko mies.
korkeammalle????? Siis, kysehän on vain siitä, miten tämä käsite "korkeammalle" määritellään. Yliopistot kuitenkin pääsääntöisesti testaavat ja tuottavat teorioita, AMK.t käyttävät niitä. Lääkäri on niitä muutamia poikkeuksia, joilla ei ole vastaavuuksia AMK.n puolella, joten sitä ei oikeasti edes voi verrata.
Sitäpaitsi, minä suhtaudun esimerkiksi maanpuolustuskorkeakouluun akateemisena/yliopistollisena laitoksena yhtä suurella varauksella kuin sinä AMK.hon. Se EI ole oikeasti mikään yliopistotasoinen laitos, sanoopa laki mitä tahansa.
Miten se voi olla noin vaikeaa... huoh...
Missä ja kuka on sanonut, että yliopistossa tuotetaan tiedettä ja tietoa ilman että sitä sovelletaan käytäntöön ja että AMK hoitaa sen puolen sitten? Käsittämätön oletus!
Yliopistosta valmistuneista pelkän tieteen pariin ei jää edes 5 %. Yli 95% menee ihan käytännön työhön aloilleen.
Esim. kauppatieteistä valmistuneet: ekonomeista ei jää edes 5% yliopistolle tai muuallekaan tutkijaksi. Samalle alalle koulutus on kuin tradenomilla, mutta korkeammalla tasolla. Sama asia diplomi-insinöörillä ja insinöörillä.
Sama asia sosiaalityöntekijällä ja sosionomilla.
Sama asia juristilla ja oikeustradenomilla.
Sama asia papilla ja diakonilla.
Sama asia hoitotieteen maisterilla ja sairaanhoitajalla.
Siis nimenomaan koulutuspolitiikassa oikein erikseen suunnitellaan esimerkiksi juuri oikeus-alalle "AMK-TASOINEN TUTKINTO" joka on nimenomaan tasoerolla erottumassa yliopisto-tasoisesta oikeustieteen tutkinnosta eli juristista.
yleensäkin koulutuspolitiikassa jaetaan tutkinnot eri tasoille ja tarve eri tasoilla pohditaan erikseen jne.
ei yo-tasoisen tutkinnon suorittanut viihtyisi työssä joka sopii amk-tasoisen tutkinnon suorittaneelle, ja olisi koulutuksen hukkaamista esimerkiksi lakimiestä laittaa ulosottomiehen tehtäviin, siihen sopii oikeustradenomi esimerkiksi. Tai käräjäoikeuden sihteeriksi laittaessa juristin eli oikeustieteen kandin kyvyt menisivät hukkaan, nyt koulutetaan eläkkeelle jäävien sihteerien paikalle AMK-TASOLLA uusia oikeustradenomeja korvaamaan nämä eläkkeelle jäävät sihteerit jne jne jne.
YMMÄRTI?
"kaikista näistä löytyy siis ihan yhtä paljon käytännön työtä tekevä sekä yliopistosta että AMK:sta, yliopistosta vain korkeammalle tasolle samalla alalla."
Tätä kohtaa viestissäsi tarkoitin! Kuka siis määrittelee, että yliopistoissa saatu taito on "korkeammalla" tasolla. Se on eri tasolla, mutta korkeammalla....ammatti mikä ammatti.
Ja kiitos ei, minä en koskaan hyväksy yliopistoa käytännön ammattiin valmistavana, eräänlaisena "ylempänä AMK.na". Yliopiston akateeminen vahvuus on juuri siinä, ettei sieltä valmistu ammattiin, vaan johonkin ylevämpään ja arvostetumpaan. Tässä kohden lääkäri on jälleen poikkeus. Tosin lääkäri EI ole paras akateemisen koulutuksen esimerkki. Lääkäreitä voisi ihan yhtä hyvin valmistua AMK.sta, heillä on ihan yhtä vähän tekemistä akateemisuuden kanssa kuin AMK.laisilla.
Lääkäri on ihan tavallinen duunari ja siksi sinäkin täällä mesoat, pelkäät kuollaksesi että yhteiskuntakin sen kohta huomaa ja menetät itsekehittämäsi statuksen.
Ihmiset barrikaadeille! Vaaditaan lääkärinkoulutuksen siirtämistä AMK.hon! Siinä olisi monta hyvää puolta, Ylioppilas joutuisi vaikenemaan ja AMK.hon virtaisi lisää rahaa valtiolta.
Lääkäriys on akateemisuutta parhaimmillaan, jopa se on oikein erikseen maailmanlaajuistesti määritelty, että lääkäriksi on valmistuttava akateemisesti yliopistosta, onkohan millään muulla ammatilla sitä?
Erittäin vanha ja perinteinen akateeminen ammatti parhaimmillaan nimenomaan.
Siis jos lääkäri ei ole valmistunut yliopistosta niin ei ole lääkäriksi oikeuksia missään maailmassa. Katso vaikka WHO:n sivuilta tai tietosanakirjoista tai mistä vaan.
Lääkäriä ei saa kouluttaa muualla kuin yliopistossa siis. Ei edesmenneessä neuvostoliitossa eikä kiinassa tai missään. Muutoin ei hyväksytä maailman lääkärijärjestöön, eikä katsota olevan kansainvälisesti lääkäri jne.
Lääketieteen osaaminen edellyttää vahvinta ja vaikeinta akateemisuutta: jatkuvaa ongelmanratkaisua, tutkimista, kehittymistä, tiedeyhteisössä mukana olemista, filosofiaa, etiikkaa, vaikeita koko ihmiskuntaa koskevia päätöksiä, syvää ymmärtämistä, pohdintaa, tutkimusta tutkimusta ja vielä tukimusta, näyttöön ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietoa, väittelyä, ratkaisemattomia filosofisia ongelmia, eksistentialismia, olemassa olon pohtimista, teologiaa, tajunnan ymmärtämisen pyrkimyksiä, keinoälyn tutkimista, tietotekniikan soveltamista, tietoisuuden hahmottamista, kuka muu tietäisi niin paljon ihmisestä, ihmisen tajunnasta ja tietoisuudesta ja aivojen toiminnasta? Perustieteitä, kemiaa fysiikkaa luonnontieteitä soveltaen.
Lääketiede ei itse asiassa ole vain yksi tiede vaan 100-200 akateemista yliopistollista tiedettä yhdessä muodostavat sen, todella poikkitieteellisesti vielä, eli psykologia, filosofia, humanistiset aineet kaikki, luonnontieteet, insinööritieteet, teologia, matematiikka, kauppatieteet myös kaikkia niitä soveltaa lääketiede.
Miten siis sinusta muuten lääkäri on poikkeus akateemisten ammattien joukossa? Verrattuna lakimieheen? Verrattuna ekonomiin? Verrattuna DI:n? Verrattuna tilastomatemaatikkoon?
YMMÄRRÄ ETTÄ YLIOPISTOSTA SAA AKATEEMISIA AMMATTEJA eikä vain tule jotain tutkijoita tiedemiehiä kammioihinsa syventymään kirjoihin ja tutkimukseen... kyylä on, no etpä voi YMMÄRTÄÄ mitään AMK-pohjalla, ainoastaan TIETÄÄ jotain...
älä nyt muru pieni hermostu. Katsos ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä, myös muilla kuin sinulla. Minusta lääkäri ei ole kunnollinen akateeminen tutkinto ja piste.
Ja sinänsä turhaa on vedota johonkin entiseen Neuvostoliittoon, sieltähän kaikki valmistuivat vähintään insinööreiksi. Jokaikinen siivoojakin oli koulutkseltaan inssi. Joten se sen koulutuksen vertailtavuudesta.
Sinunkin olisi varmaan hyvä selvittää mitä eroa on mielipiteellä ja tosiasialla (vaikka AMK:ssa oletkin).
Lääkärin ammatti on erikseen lailla säädetty maailmanlaajuisesti akateemiseksi, muita vastaavia en tiedä, muistaakseni pappejakin valmistuu joihinkin uskontoihin muualta kuin yliopistosta esimerkiksi ;)
Sen Neuvostoliiton otin vain mukaan esimerkkinä, että jopa siellä oli näin, sama se, ihan mikä valtio tai valtakunta vain, aina lääkäri on akateeminen.
Ihan näin sekä AMK-tutkinnon että yliopistotutkinnon omaavana voin ihan rehellisesti sanoa, että verrattaessa AMK:n ja kandin tutkintoa toisiinsa, kandin paperit irtosivat paljon vähemmällä työllä. AMK:ssa tuntui jopa välillä, ettei opintoviikkojen ja työn/sisällön määrä mennyt mitenkään yhteen. Työtä oli usein tuplasti, verrattuna saavutettuihin opintoviikkoihin.
Gradua nyt valmistelevana voin ihan rehellisesti sanoa arvostavani aikaisempaa AMK-tutkintoan. Itse sijoittaisin alemman AMK-tutkinnon jonnekin kandin ja maisterin väliin, osaamisen ja vaatimustason suhteen.
Ja nykyiseen työpaikkaani päädyin AMK-tutkintoni kautta.
"Jokaikinen siivoojakin oli koulutkseltaan inssi. Joten se sen koulutuksen vertailtavuudesta."
Täällä niitä vaan sanotaan silloin siivonomeiksi (amk).
Eipä ole tommosia olemassa.
en tiedä olen apina.
"Mielestäni on täysin naurettavaa yleistää, että Amk:ssa opiskelevat olisivat jotenkin tyhmempiä kuin yliopistossa.. Niiden opiskelutarjonnat ovat täysin erilaiset! Minua ei missään niemssä kiinnostanut lähteä yliopistolle edes pyrkimään vaikka kirjoitinkin viidestä aineesta E:n. Haluisn päästä oppimaan myös käytännössä asioita luentojen ohella, ym."
Keskimäärin varmasti ovat. Yliopisto-opiskelu on vaativampaa ja yliopistoihin on vaikeampi päästä sisään. Opiskelutarjonta eroaa lähinnä siinä että yliopistossa opitaan syvällisesti asioiden teoreettinen pohja ja samalla sitä käytäntöä kesätöiden ja työharjoitteluiden merkeissä. Amiksissa teoriapohja on retuperällä, vaatimustaso lähellä nollaa ja käytäntö on kaupan kassalla työskentelyä.
"Kukaan, joka ei ole opiskellut Amk:ssa ei voi haukkua sitä huonoksi vaihtoehdoksi vain tyhmille. Eikä myöskään Amk:laiset voi haukkua yliopistolaisia elleivät ole itse siellä opiskelleet. Yliopistolla on monia erittäin hyviä puolia, joiden takia harmittaa etten ole siellä opiskelemassa, mutta kuten sanottu niin löysin itselleni sopivimman alan Ammattikorkeakolusta enkä suinkaan yliopistolta. Amk:sta valmistuvat työllistyvät nykypäivänä huomattavan nopeasti.. AMK-mallin kehittyessä yhä enemmän on jo tullut työmarkkinoilla erityisen arvostettuja ja hyvämaineisia kouluja kuten esim. Laurea."
Kaikkea ei tarvitse kokeilla jotta sitä voi arvostella. Eivätkä myöskään kaikki amklaiset mitenkään tyhmiä ole mutta koska järjestelmä on viritetty siten että kyvyttöminkin sen varmasti läpäisee, eivät sen tuottamat tulokset ole erityisen häikäiseviä. Tältä pohjalta amk:ien nimittäminen "korkeakouluiksi" tuntuu lähinnä kornilta. Työmarkkinoilla se on ihan sama mistä amiksesta on valmistunut.
Et vain osaa perustella. Tyypillinen amismustatuntuumielipide.
Missä on palstan seriffi? Täällähän on meno kuin lastentarhassa. Ja kaiken on käynnistänyt yksi ja sama ihminen: ylioppilas/rankaisija.
Liekö palstan seriffi sama, kuin korkeakoulut-palstalla..?
Sinultako sitä kysytään, että mikä on pelleilyä ja provoa ja asiatonta?
Rankaisija on eri ihminen kuin minä. Kuitenkin arvostan häntä ja hänen mielipiteitään ja faktoja hän esittää. Tietääpä mikä on tursokin ;)
Asiatonta on se miten AMK väittää olevansa käytännön laitos mutta muutoin kuin yo.
Asiatonta on se, että AMK:sta saatua tutkintoa ei sanota AMK-tutkinnoksi.
Haluaisin saada oikeasti järkevän vastauksen Ylioppilaalta, että miksi hän pitää meitä Amk:ssa opiskelevia niin kovin huonoina ihmisinä/opiskelijoina tyhminen aivoinemme. Ei meidän opiskelumme suinkaan perustu "musta tuntuu"-juttuihin vaan faktaan. Jos et ole siellä ikinä opiskellut, niin kannattaako turhaa osoittaa omaa tietämättömyyttään kyseisetä koulutuksesta latelemalla omasta päästäsi juttuja? Monet juttusi Amk:sta ovat täysin höpö höpö-tasoa joita kukaan Amk:ssa opiskeleva/opiskellut/yliopistosta valmistunut opettaja ei allekirjoita. Itse arvostan myös yliopistoa hyvin suuresti enkä yleistä teitä tosikko-nörteiksi kuten jotkut. En voi kommentoida koulutustanne kovinkaan paljon, koska en ole yliopistolla opiskellut enkä usko ikinä opiskelevanikaan.
Siitä tutkintonimikkeestä vielä.. Todellakin meillä on se AMK-lisä siinä tutkinnossa. Ainoastaan poikkeuksia tapahtuu sen suhteen onko AMK-lisä edessä vai perässä. Esim. AMK tradenomi tai tradenomi AMK. Nykyään se on aina perässä: Restonomi AMK.
Jos oikein tarkkaan miettii, niin onko sillä todellakin niin suuri merkitys, että opiskeleeko joku toinen ihminen ammattikorkeassa vai yliopistolla? Jotkut ovat käyneet vain ammattikoulun.. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin tasan yhtä arvokkaita oli sitten siivooja, fysioterapeutti tai ekonomi. Ei ihmisestä voi kertoa kovinkaan paljon hänen valitsemansa ammatin takia saati sitten mitata hänen ihmisarvoansa tutkinnon mukaan. Eikös se ole vain hyvä asia ettei kaikkia kiinnosta sama asia? Ei kannattaisi luulla olevansa niin kovin parempi kuin kaikki muut vain jonkun tutkinnon vuoksi..
Ymmärsit lopun lyhenteen takia väärin. AMK-tutkinto=ammattikorkeakoulututkinto. Kuitenkin jotkut kertovat tutkinnon olevan epäasiallisesti yläkäsitettä käyttäen korkeakoulututkinto (siis jättävät tahallaan sanan ammatti edestä pois).
Mikä h*lvetin "epäasiallisesti"? AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto muiden joukossa. Itse ainakin painotan AMK-osaa, sillä en yksinkertaisesti halua kenenkään olettavan minun opiskelleen yliopistossa. Sen verran paljon arvostan omaa tutkintoani.
Erinomaista, että sinä et yritä väittää tutkintosi olevan yliopistotasoinen. Kunpa vain kukaan AMK:lainen ei tuota tekisi. Aihe herättää julmettuja intohimoja. Ei vain opistoaikaan ollut tällaista, kun kaikki ymmärsivät hierarkian ja oppilaitoksensa merkityksen Suomen koulutusjärjestelmässä eikä kukaan yrittänyt olla muuta kuin on. Nyt kun opistotason koulutus on AMK-tasoista, esim. sairaanhoitaja ja insinööri, ja nämä tutkinnot on määritelty yhdeksi korkeakoulututkintotyypiksi, niin jatkuva kauhea korostus aiheesta ja hössötys ja asian esille tuominen: "minä saan korkeakoulututkinnon, olen korkeakoulussa jne" mitä muuta se on kuin tahallisesti yrittää esittää korkeammalla olevaa kuin on, kun ei mainita että "minä saan ammattikorkeakoulututkinnon, olen ammattikorkeakoulussa". AMK-tasoinen koulutus on alempitasoista kuin yliopistotasoinen koulutus, eikö, ja siksi yritetään tahallaan esittää olevan korkeatasoisemmassa oppilaitoksessa kuin ollaankaan. No, onneksi lopputulos ratkaisee: kun sanoo olevansa sairaanhoitaja tai insinööri niin kaikki tietävät melko tarkkaan minkälaisesta koulutuksesta on kyse. Mutta sitten ovat nämä sosionomit etc, jotka yrittävät hämätä suorittaneensa yliopistotasoisen tutkinnon, kun tutkintonimike ei kansalle kerro todellista koulutuksen tasoa ja sitä mitä työtä he tekevät ja sitä, että yliopistosta valmistuu samalle alalle korkeampaan asemaan korkeammalla koulutuksella.
Onko se nyt mahdotonta hyväksyä ja uskoa että on olemassa 3. asteen eli korkeakoulutuksessa
AMK-taso
ja
yliopistotaso
noilla on tasoero ja lienee selvää kaikille, että YLIOPISTOSSA ON KORKEIN OPETUS JA TUTKIMUS, se on laissa määritelty tehtävä yliopistoille.
tilanne on nyt toisenlainen. Se siitä.
Pidän koulutustani korkeatasoisena. Pidän itseäni yhtän hyvin koulutettuna, kuin yliopistosta tullutta ihmistä. Ymmärrätkö.
Yliopisto on muuten Suomen ainoa instanssi, jonka tasoa verrataan vain itseensä. Tämä ei voi olla hyvästä. Ei opetuksellisesti, eikä muuten.
Pistäpä, poika, jalat takaisin maahan. Kunnioitan koulutustasi, kunnioita sinä myös minun. Henkilönä minun ei tarvitse sinusta pitää, sillä näitä keskusteluja lukeneena olen päätynyt siihen tulokseen, että olet valinnut väärän alan. Et yksinkertaisesti ole henkiseltä tasoltasi riittävän korkealla toimiaksesi riittävän hyvin lääkärinä.
"Pidän koulutustani korkeatasoisena. Pidän itseäni yhtän hyvin koulutettuna, kuin yliopistosta tullutta ihmistä. Ymmärrätkö."
Tyypillistä amista. Perustelusi selväkielisenä: "musta tuntuu". Objektiivisesti asiasisällöllä ja vaatimustasolla mitattuna yliopisto on korkeatasoisempi kuin amiska. Näin se vaan on.
väitettäsi ei voi pitää ehdottomana tosiasiana.
Nämä hommat täytyy vaan tietää, turha täällä muuten on roikkua.
Tietenkin voi.
Omasikin oli itseasiassa täysin perustelematonta.
...kyetä siihen Rankaisijan peräänkuulumattomaan objektiivisuuteen.
Taustani: Kaksi tutkintoa menossa, toinen AMK:ssa (lopputyötä vaille valmis), toinen yliopistossa (vähän yli puolenvälin). Alat ovat toisiaan sivuavia, mutta kyseessä ei ole nk. muuntokoulutus AMK-tutkinnosta akateemiseksi, vaan luen molemmat tutkinnot alfasta omegaan. Uskoisin pystyväni vertailemaan asiantuntevasti näitä kahta koulua - mielipiteeni perustuvat vahvaan empiriaan, mutta suppeaan otokseen. Minulla on myös aiemmin suoritettu opistotasoinen tutkinto eri alalta kuin nykyiset opintoni.
Haluan ensiksi kiinnittää huomiota kolmeen käsitteeseen, jotka tuntuvat menevän sekaisin yhdeltä sun toiselta keskusteluun osallistuneelta, vaikka niiden erottaminen toisistaan on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Ne käsitteet ovat oppiarvo, työn arvo ja ihmisarvo. Erityisesti ne, joilla on AMK-tutkinto takana tai työn alla, tuntuvat tulkitsevan niin, että heitä mollataan/nollataan ihmisinä, kun akateemiset vetävät hajurakoa omansa ja AMK-tutkinnon välille. Näin en minä ainakaan tee - vaikka pidänkin (tulevaa) AMK-tutkintoani lähinnä uudelleennimettynä opistotutkintona.
TYÖN ARVO: Kun asioin pankissa, kaupassa tai terveydenhoitajalla, saan ammattitaitoista ja asiantuntevaa palvelua, johon AMK- tai opistotaso riittää mainiosti. Ei noihin tarvita ekonomia tai lääkäriä, ja AMK-/opistotason osaajat puhuvatkin sellaista kieltä, että maallikkokin ymmärtää. Lisäksi palvelujen hinnat pysyvät kohtuullis(emp)ina, kun joka jakkaralla ei istu 5-7 vuoden akateemista osaamista (turhatutumassa koulutukseen nähden liian yksinkertaisiin työtehtäviin). Osaan tankata autoni ja vaihtaa renkaat, pyyhkijän sulat sekä palaneen ajovalon polttimon - (lähes) kaiken muun teetän korjaamolla. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että joidenkin ihmisten kiinnostus suuntautuu myös autojen korjaamiseen ja sen alan ammattikoulutukseen. En myöskään välittäisi luututa koulujeni lattioita, joten on erinomaisen hyvä juttu, että verorahoista liikenee palkka niille, jotka tekevät sen puolestani - siiivojille. (Erityisesti keittiössä) uusavuttomana poikamiehenä en myöskään ole mikään gourmet-kokki, joten olen kiitollinen siitäkin, että jotkut tekevät ilman sen kummempaa koulutusta linjatyötä einestehtailla. Kaikkia noita (ja lukuisien muiden alojen) ammattilaisia tarvitaan, ja vapaassa maassa on onneksi vapaus myös valita minkä tasoisen työn haluaa ja kuinka pitkän osan elämstään haluaa opiskeluun uhrata. Koulutustaso tai työn laji ei määrittele työn arvoa tai vaativuutta - ei ainakaan, jos vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, kuinka moni jaksaa turhautumatta tehdä ko. työtä. Mikä on yhdelle helppoa ja/tai kiinnostavaa, on toiselle vaikeaa ja/tai mielenkiinnotonta, ja päinvastoin. Esim. minulle on helppoa ajatella käsitteellisesti ja tehdä laboratoriotöitä omalla alallani, mutta jakohihnan vaihto tai hiustenleikkuu on aivan liian vaativa laji minulle. Kaikki rehellinen työ on arvokasta, mutta miksi joistain töistä maksetaan enemmän kuin toisista? Koska ne vaativat niin pitkää koulutusta - eli opintotuella kituuttamista ja jopa velaksi elämistä - että eihän kukaan täysjärkinen opiskelisi vuosia niihin päästäkseen, jollei kituutetuista vuosista saisi kompensaatiota parempana palkkana, vaan valitsisi lyhemmän ja tuottoisamman tien. Toisaalta alat, joilla raaka-aineet ja laitteet vastaavat suuresta osasta kustannuksia ja palkat ovat marginaalinen menoerä, ja jotka lisäksi ovat kriittisiä vientialoja, voi palkka olla kohtuuttoman korkea vaadittuun koulutustasoon ja työn vaativuuteen nähden. Vetäköön tästä herneen nenään ken lystää, mutta paperiteollisuus on hyvä esimerkki.
Töitä on MINUSTA turha lähteä arvottamaan. Minulle arvokas on sellainen työ, jonka koen sekä hyödylliseksi, että itselleni mielenkiintoiseksi. Koska ihmisillä on erilaiset arvostusten ja mielenkiintojen kohteet, on jollekulle toiselle jokin täysin toisentyyppinen työ arvokasta. Ja se joku toinen on ihan yhtä oikeassa tai väärässä kuin minäkin omine arvostuksineni.
IHMISARVO: Minulle ihmisyys on jotain ihan muuta kuin titteleitä, oppiarvoja tai kova palkka. Ihmisiä kaiketi tulisi arvostaa kaikkia samalla tavalla - ihmisinä jok'ikistä - mutta itse en ole tarpeeksi suuri/kypsä siihen kyetäkseni. Kyllä minä kunnioitan joitakin ihmisiä enemmän kuin muita, joitakin en lainkaan, ja suurin osa on lähes yhdentekeviä. Jokin "pystymetsästä revitty Havukka-Ahon ajattelija" voi olla mielestäni hyvin suuri ihminen, jos hänellä on suuri sydän. Kahden väitöskirjan tuplatohtori voi puolestaan olla pikkusieluinen ja paskantärkeä mulkku, suorastaan kypsymätön ihmisenä. Ja päinvastoin. Koulutus, oppiarvo tai ammatti (tai työttömyys) eivät määrittele ihmisen arvoa, eivätkä korreloi henkisen kypsyyden (sydämen sivistyksen) kanssa kummankaan merkkisesti.
OPPIARVO: Oppiarvo - tai sen edellyttämä tutkinto - kertoo tietyltä alalta tietyllä tasolla ja riittävällä menestyksellä (vähintään hyväksyttävästi) suoritetuista opinnoista. Oppiarvo ei määrittele ihmisarvoa, mutta opitun määrän ja valmiudet uuden oppimiseen kyllä. Tutkinnot OVAT eriarvoisia, koska niiden suorittamiseksi vaadittava työn, omistautumisen ja/tai lahjakkuuden määrä on erilainen, ja ne vaativat laajudeltaan erilaisen määrän taustatietoja ja kykyä soveltaa niitä. AMK-tutkinto ei ole ammattikoulututkinto, koska se (AMK) on teorian osalta paljon vaativampi. AMK-tutkinto ei ole yliopistotutkinto, koska jälkimmäinen on paljon vaativampi. On ymmärrettävää, että AMK-laiset närkästyvät, kun heidät rinnastetaan ammattikoululaisiin - niin kauan, kuin ei puhuta ihmis- vaan oppiarvosta - heidän tutkintonsa kun on (edelleen teorian osalta) vaativampi. Yhtä oikeutettua on akateemisten hajuraon vetäminen, jos/kun AMK-laiset pyrkivät lähentelemään - edelleen kun puhutaan OPPIarvosta. On inhimillistä, että AMK-laiset sijoittaisivat itsensä mieluummin lähemmäs akateemista tasoa kuin ammattikoulutasoa - kukapa ei haluaisi nauttia vähän ylimääräistä arvostusta, vaikkei sitä ansaitsisikaan. Olisi kuitenkin rehellisempää sijoittaa AMK reilusti ammattikoulu- ja akateemisen tason väliin, jonne se kuuluu, ja jättää se turha "korkeakoulu"-hehkutus pois. Sitä harrastavat - minun kokemukseni mukaan - eniten AMK:n opettajat, jotka haluavat kohottaa omaa statustaan, ja jotka sen vuoksi uskottelevat opiskelijoilleenkin, että AMK on jonkinlainen yliopiston haastaja. Jo se, että osa AMK-opiskelijoista uskoo moisen, kielii lähdekritiikin puutteesta - eli suomeksi sanottuna ajattelusta, joka ei osoita korkeakoulukypsyyttä.
MINUN näkemykseni - joka siis perustuu opintoihin molemmilla tasoilla ja opistotutkintoon - mukaan AMK ei ole kuin keinotekoisesti venytetty opisto, joka on erinäisillä silmänkääntötempuilla - lähinnä nimenmuutoksella ja apinoimalla sisällyksettömästi oikeiden korkeakoulujen opetuksesta muutamia ulkoisia muotoja - yritetty saada näyttämään hienommalta kuin on. Ajatus siitä, että olisimme kansakuntana jotenkin niin erityislahjakkaita, että lähes puolet väestöstä kykenisi suorittamaan aidosti korkeakoulutasoisen tutkinnon, on lähinnä - Rankaisijaa siteeratakseni - surkuhupainen. Ei tuommoisilla silmänkääntötempuilla nosteta kansallista koulutustasoa, vaan hämärretään käsitteitä ja lasketaan tutkintonimikkeiden arvostusta. Kansakunnan keskimääräinen koulutuksen ja osaamisen taso pysyy ennallaan, mutta käsite "korkeakoulu" kokee inflaation. Ei ole ihme, että akateemiset pyrkivät tekemään eron omiensa ja AMK-tutkintojen välillä selvemmäksi. Ei siihen ole syynä akateemisten katteeton ja liiallinen itsearvostus, vaan AMK-väen.
Nimimerkki "AMK-opiskelija" kirjoitti (16.12.2005 klo 00.03) seuraavaa: "Kukaan, joka ei ole opiskellut Amk:ssa ei voi haukkua sitä huonoksi vaihtoehdoksi vain tyhmille".
Olen samaa mieltä. Minun mielestäni AMK on huono vaihtoehto myös älykkäille.
Nimim. "maisteri ihan" kirjoitti (16.12.2005 klo 16.12 (tarkka ajoitus, muuten ;))): "han näin sekä AMK-tutkinnon että yliopistotutkinnon omaavana voin ihan rehellisesti sanoa, että verrattaessa AMK:n ja kandin tutkintoa toisiinsa, kandin paperit irtosivat paljon vähemmällä työllä".
Nimimerkin "maisteri ihan" näkemys on varmasti yhtä oikea kuin minunkin - vaikka minun on päinvastainen. Mitä tästä opimme? Että hajontaa on. Meillä on kummallakin oma subjektiivinen kokemuksemme, joka perustuu suppeaan otokseen eli yksiin AMK- ja yksiin yliopisto-opintoihin.
Yleistyksiä ei voine kummankaan mielipiteen perusteella tehdä suuntaan eli toiseen.
Onko sitten olemassa yleispäteviä mittareita? Voihan niitä ainakin kehitellä.
1) Opintojen laajuus. Tarkastellaanpa opintojen ohjeellisia suoritusaikoja: AMK 3,5-4,5 vuotta, kandi 3-5 vuotta, maisteri 5-7 vuotta - joista AMK-tutkinnoissa on liki puoli vuotta työharjoittelua mukana. Akateemiset suorittavat (jos suorittavat) harjoittelunsa kesätöissään, jos onnekseen pääsevät alan töihin jo opiskeluaikana, mutta harjoittelua ei useimmilla aloilla lasketa mukaan opiskeluaikaan (poikkeuksena esim. DI:t). Tämän mukaan AMK-tutkintoihin kuuluu teoriaa ja koulussa suoritettua käytäntöä simuloivaa työtä max. 3-4 vuotta, akateemisista kandilla 3-5 vuottta ja maisterilla (useimmilla aloilla) 5-7 vuotta (mm. lääkäreillä, psykologeilla ja DI:eillä kauemmin).
2) Opiskelijavalinta. Yliopistojen pääsykokeet ovat tiukemmat - tämän voi kai yleistää. Ero seulan tiukkuudessa EI mielestäni kerro opiskelija-aineksen älykkyyserosta, vaan tutkinnon vaativuudesta. Yliopistoon päästäkseen pitää olla JOKO lahjakkaampi (ko. alan) teorian oppimisessa ja soveltamisessa TAI paremmin motivoitunut - ja omata paremmin pänttäämistä kestävät istumalihakset - kuin saman alan AMK-kokeista selvitäkseen. AMK:n opiskelija-aines on heterogeenisempää: hajontaa on enemmän (ko. alan) lahjakkuudessa ja/tai motivaatiossa.
Mitä tämä kertoo opiskeljoista? Näkökulmasta riippuen joko 1) että yliopisto-opiskelijat ovat ainakin omalla alallaan lahjakkaampia ja/tai motivoituneempia kuin AMK-opiskelijat, tai 2) että yliopisto-opiskelijat ovat AMK-opiskelijoita huonommin ymmärtäneet mistä elämässä loppujen lopuksi on kysymys, kun uhraavat statuksen perässä juosten omansa pitkiin opintoihin ja paljoon päänvaivaan, kun leipä irtoaisi vähemmälläkin, ja säästyvän ajan voisi omistaa elämästä nauttimiseen. Riippuu täysin älykkyyden määritelmästä kumpaa porukkaa olisi pidettävä tyhmempänä... Ehkä on parempi, ettei lähdetä pääsykokeiden perusteella määrittelemään lainkaan opiskelijoita, vaan ainoastaan tutkintoja. Koska seula yliopistoon on tiukempi kuin vastaavalle alalle AMK:ssa, voitaneen hyvällä syyllä otaksua, että yliopistossa suoritettava tutkinto on vaativampi, ja siten ansaitsee myös tulla arvostetuksi korkeammalle kuin AMK-tutkinto.
Ja sitten subjektiivisempi, ei-yleistettävä näkemys - minun kokemukseni aloiltaan sivuavien YHDEN* AMK:n yksikön ja YHDEN* yliopiston laitoksen tasoerosta.
1) Opiskelijamateriaali.
Tämä tuli jo oikeastaan käsiteltyä, mutta pikakertaus: AMK:n opiskelija-aines on heterogeenisempaa: motivaatio- ja lahjakkuuserot ovat suuria. Osa pärjäisi mainiosti yliopistossakin, mutta suuremmalla osalla näkemäni yksikön AMK-opiskelijoista (muistutus: YHDEN* yksikön suppea otos) ei olisi edellytyksiä suoriutua akateemisista opinnoista. MINÄ pidän akateemista tutkintoa varmempana laadun mittarina ja takeena - AMK:sta valmistuu sekä hyviä, huonoja että hyvin huonoja.
2) Opettajat.
AMK:ssa on suurempi hajonta tässäkin. Pedagogisilta valmiuksiltaan AMK-opettajat ovat parempia (ja tarpeen onkin) kuin yliopiston - AMK-opettajilla kun on pakollinen arvosana myös kasvatustieteessä, oman alansa tutkinnon lisäksi. Mutta motivaatio ja asiantuntemus onkin sitten toinen juttu. Osa seuraa alansa kehitystä ja päivittää tietojaan, osa odottaa leipääntyneenä eläkepäiviään ja opettaa edelleen samoista kalvoista, joista opetti jo koulunsa ollessa opisto. Koulutustaso vaihtelee yliopiston opiskelijoista tohtoreihin. Väliin jäävä maisteristaso on sitä kaikkein leipääntyneintä ja tiedoiltaan vanhentuneinta sakkia.
Jotkut yliopiston opettajat taas eivät osaa opettaa ensinkään (kateederille lainkaan kuulumattomia monotonisesti tankkaavia mielenkiinnon tappajiakin on nähty ihan riittämiin) - ja vastuu oppimisestahan onkin OIKEISSA korkeakouluissa opiskelijoilla itsellään - mutta alansa asiantuntijoita he ovat kaikki, ja tiedoiltaan ajan tasalla. Lisäksi (jälleen MINUN suppean otokseni perusteella) leipääntyneimmillä AMK-opettajilla on "korkeakoulu"-nimikkeen alle täysin soveltumaton "minä tiedän kaiken - asia on niin kuin minä sanon, ja turpa kiinni jos meinaatte saada paperit" -asenne, johon ei yliopistossa juuri (tai ainakaan läheskään siinä mitassa kuin AMK:ssa) törmää. Asennoituminen tieteeseen jatkuvana prosessina ja tietoon jatkuvasti muuttuvana ja korjattavana rakennelmana tuntuu yliopiston opettajilla olevan niin tiukkaan juurtunut, että se järjestään voittaa jopa inhimilliset oikeassa olemisen ja pätemisen tarpeet. Se hiljainen tieto, mikä liian monilta minun näkemäni AMK-yksikön opettajilta välittyy opiskelijoille, on, että "kun olet saavuttanut tietyn aseman, ja sinulla on riittävästi virkavuosia takana, voit lakata ajattelemasta ja ruveta olemaan oikeassa". En tervehdi tuommoista korkeakouluun kuuluvana asenteena. Kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhankinta on (edelleen puheena olevassa yksikössä) pannassa - jotteivät leipääntyneimmät opettajat joutuisi kiusalliseen asemaan/joutuisi näkemään vaivaa päivittääkseen tietojaan - vaikka niistä juhlapuheissa puhutaankin kuin leivästä.
3) Opetus ja arvostelu.
Käsitelty osin jo edellä. Erikoispiirteenä minun lusimassani AMK:n yksikössä on opetussuunnitelmassa sitkeästi roikkuva pärstäkerroinvarauma, jonka mukaan "arvosteluun vaikuttaa myös suhtautuminen kouluyhteisöön". Tämän tarkoitus selviää seuraavassa kohdassa (4). Väärinkäsitysten välttämiseksi mainittakoon, että niin totuuden torvi kuin olenkin, ei suorasukainen kritiikkini ole vaikuttanut minun arvosanoihini kuin muutamassa harvassa poikkeustapauksessa - AMK:n keskiarvoni on jossakin kahden ylimmän arvosanan (H4 ja K5) välillä - en siis kritisoi AMK:a katkeruudesta. Minun mielestäni se nyt vain ei kuulu KORKEAkouluun, että oppilaiden suut tukitaan ja näkemysten esittäminen estetään sanktioimalla kriittinen ajattelu (tai ainakin ajattelu ääneen) virallistetulla uhkauksella, että sellainen huonontaa arvosanoja. 1920-30-lukujen tyttölyseoon tuommoinen kenties sopi, mutta ei 2000-luvulla itseään korkeakouluksi tituleeraavaan opinahjoon.
Oikeista korkeakouluista on apinoitu joitain ulkoisia malleja - esim. nk. "itsenäinen tiedonhankinta". Koska kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia tai motivaatiota tehdä sitä todella, opettajat antavat jäljennettävät sivut oppikirjoista, tai jäljennettävän tekstin nettiosoitteen. Minkäänlaista ongelmanratkaisua tai kykyä etsittävien tietojen soveltamiseen eivät tehtävät edellytä. Niinpä ero vanhaan opistotason tutkintoon on siinä, että opiskelijat pistetään ylimääräiseksi vuodeksi kotiin tai mikroluokkiin jäljentämään oppikirjoja - vähän niin kuin munkit keskiajalla (tosin munkit jäljensivät KYNÄLLÄ kirjoittamalla).
4)Asennekasvatus
Yliopiston opettajat näyttävät omalla asennoitumisellaan esimerkkiä siitä, että tiede ja tieto ei ole valmista eikä sellaiseksi tule, eikä kenenkään pidä edes kuvitella kaikkea tietävänsä.
AMK-opettajat linnoittautuvat kateederille vanhentuneine tietoineen, ja pönkittävät omaa egoaan uskottelemalla opiskelijoille, että
4.1) nämä ovat korkeakoulussa - erimieliset vaietkoot tai kärsikööt arvosanoissa. Kriittinen ajattelu kielletty.
4.2) näitä odottavat joko tutkijan työt (joihin näillä ei edes ole koulutusta) tai hyväpalkkaiset esimiestehtävät (vaikka eivät saa minkäänlaista johtamiskoulutusta - ja saman alan aiempi yo-pohjainen opistotutkinto on lakkautettu, ja todellisuudessa ainoa AMK-laisille vapaa lokero työmarkkinoilla on näiden opistolaisten aiemmin hoitama ko. alan alimman suorittavan tason työ). Eriävät näkemykset ja ennen kaikkea kriittinen ajattelu kielletty. Tutkinnon aiemmin suorittaneita ei koskaan pyydetä koululle kertomaan työstään. Tätä ehdottavien - ja erityisesti heidän opiskelutoveriensa - annetaan ymmärtää, että tuommoista voi ehdottaa vain asennevammainen häirikkö.
4.3) heidän AMK:nsa on yliopiston varteenotettava haastaja - jollei vähän parempikin - ja tutkinnot vertailukelpoisia. Toisin sanoen ainakin yksikön koulutusalajohtaja uskoo, että hänen yksikössään tuotetaan valikoMATTOmammasta opiskelijamateriaalista heikkotasoisempien opettajien voimin lyhyemmässä ajassa paremmin koulutettua väkeä kuin yliopistossa. Kriittinen ajattelu kielletty.
4.4) että korkeakoulututkinnon suorittaneen tuntomerkkejä ovat sokea auktoriteettiusko, silmien ummistaminen tosiasioilta, ja sen hyväksyminen ilman argumenteja todeksi mikä on itsestä miellyttävintä, koska se sekä pönkittää omaa egoa että on pienimmän riesan tie.
Toki koulu myös mittaa opetuksensa tasoa - "korkea"koulu kun on. Menetelmä on seuraava: ensin opettajat (tai ainakin koulutusjohtaja) uskottelevat 3 vuotta opiskelijoille, että nämä ovat jonkin ihmeen oikotien kautta suorittamassa akateemiseen verrattavissa olevaa tutkintoa - mutta paljon vaivattomammin ja lyhemmässä ajassa. Opiskelijat tietenkin uskovat, koska se saa heidät tuntemaan itsensä onnekkaiksi ja/tai fiksuiksi, kun ovat löytäneet moisen oikotien. Ihmiselle on hyvin helppo uskotella asioita, jotka luovat hänelle myönteistä kuvaa itsestään. Sitten opiskelijat saavat antaa netitse palautetta tyytyväisyydestään saamaansa opetukseen. Kun tulokset - jotka, yllätys, yllätys, osoittavat suurta tyytyväisyyttä - tulevat, niitä kehäpäätelmällisesti käytetään todisteena siitä, että opettajat ovat oikeassa: opetus yksikössä ON korkeatasoista. Mikäli valmistuneiden ja jo työhön sijoittuneiden entisten opiskelijoiden keskuudessa moisia kyselyitä on edes tehty, ei tuloksista ainakaan hiiskuta opiskelijoille. Ja tämmöistä tutkimuksen mallia siis annetaan "korkea"koulussa "tuleville tutkijoille". Kun alan ammattilehti teki tutkimuksen alan eri asteisia tutkintoja suorittaneiden sijoittumisesta työelämään - tutkimuksen, josta kävi ilmi, että alan AMK-tutkinnon suorittaneista 10% on työttöminä, yli puolet samoissa suorittavan tason töissä ja samoilla ammattinimikkeillä kuin peruskoulupohjaisen ammattiopistotutkinnon suorittaneet, ja loput vaihtaneet alaa tai jatko-opiskelemassa - lakkasi ko. ammattilehti näkymästä yksikön julkisissa tiloissa (= lakkasi olemasta opiskelijoiden saatavilla ilman erillistä kirjastoreissua). Kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhankinta kielletty.
NIIN KAUAN kuin pidetään korkeakoulun tuntomerkkeinä sitä, että se kehittää opiskelijoiden valmiuksia 1) itsenäiseen ja analyyttiseen ajatteluun eli tosiasioiden erottamiseen siitä minkä väitetään tai minkä itse toivoisi olevan totta, 2) itsenäiseen tiedonhankintaan ja 3) kriittiseen ajatteluun ja pätevien argumenttien vaatimiseen sokean auktoriteettiuskon sijasta...
...on MINUN mielestäni (ainakin siinä AMK-yksikössä, jossa minä 3½-vuotiseni lusin,) sana "korkea" yhdistettynä sanaan "koulu" AMK:sta puhuttaessa ISO VITSI. Siinä tulee kolme tahoa kusetetuiksi: opettajat kusettavat itseään ja opiskelijoita, opiskelijat antavat kusettaa itseään ja tukevat sitten opettajien itsepetosta - ja pahiten kusetetaan veronmaksajia. Vaatii AINAKIN yhden opettajasukupolven läpimenoa, ennen kuin siitä tyttölyseosta tulee hengeltään mitään edes etäisesti korkeakoulua muistuttavaa. Siihen asti koko puhe ammattiKORKEAkoulusta on siellä kuin keisarin uudet vaatteet. Kovasti juhlapuheita ja vain niissä eläviä hienoja termejä ja päämääriä, kovasti kissanhännännostelua ja kovasti keskinäistä selkääntaputtelua - ja kauhea uho yliopiston haastamiseen - mutta todellisuus, se vaiettu todellisuus, on että kyseessä on vain keinotekoisesti venytetty opisto (jos sitäkään).
Mitäkö minä yritin tuolla vuodatuksella sanoa?
1) AMK-laiset eivät ole omalla sarallaan VÄLTTÄMÄTTÄ (eivätkä varsinkaan KAIKKI) huonompia osaajia kuin yliopistolaisetkaan, mutta heidän paras osaamisensa keskittyy toisaalle - ja MINUN MIELESTÄNI heidän osaamisensa EI (ainakaan minun näkemässäni AMK-yksikössä) painotu semmoisiin taitoihin, jotka perinteisesti liitetään KORKEAkoulun käsitteeseen. Se ei kuitenkaan vähennä heidän osaamisensa arvoa - kunhan käsittävät itse, MIKÄ on heidän todellista osaamistaan, ja missä sitä tarvitaan. Kukaan ei varmasti pyri vähättelemään AMK-laisia - jos he eivät ensin ylennä itseään tasolle, jolla eivät ole.
2) Minun näkemäni perusteella AMK-tutkinto ei takaa laatua: yksittäistapauksissa sitä voi löytyä hyvinkin paljon - mutta yhtä usein myös hämmästyttävän vähän. Akateeminen tutkinto takaa osaamisen ja oppimiskyvyn tietyn vähimmäistason, ja negatiivisia yllätyksiä ei akateemisen palkanneelle rekrytoijalle tule niin herkästi.
3) Lahjakkuuseroja ei pitäisi lähteä arvioimaan siltä pohjalta mitä tutkintoja on suorittanut tai suorittamassa - ainakaan määrittelemättä ensin tarkoin mitkä lahjakkuuden lajit lasketaan mukaan: vainko suppea-alainen osaaminen tietyllä alalla tai sitkeys puurtaa tiensä läpi harmaan kiven - vai myös kykyä nähdä elämä elettävänä ja nautittavana eikä vain suoritusten sarjana.
4) En pidä AMK:a KORKEAkouluna - en ainakaan näkemääni yksikköä - ennen kuin kokonainen sukupolvi opettajia on vaeltanut sen läpi ja asenneilmasto muuttunut tyystin. Opisto mikä opisto + lisävuosi työllistävää näennäistoimintaa työttömyystilastojen kaunistamiseksi. Ei pelkällä nimenmuutoksella muuteta koulutuksen tasoa yhtään hetkessä miksikään siitä mitä se on ollut. Silmänlumetemppu se on, ja jotenkin minusta tuntuu, että ne kaikkein kovimmalla kohkalla AMK:sta KORKEAkouluna tohisevat AMK-opiskelijat ovat juuri niitä auktoriteettiuskoisimpia ja helpoimmin höynäytettäviä - eli niitä, joilla olisi kaikkein vähiten edellytyksiä suorittaa mitään OIKEAA korkeakoulututkintoa.