Leidenin yliopiston adoptiotutkimuksen professori Femmie Juffer teki yhteenvedon eri maissa tehdyistä adoptiotutkimuksista. Niiden mukaan ulkomaille adoptoidut lapset voivat paremmin kuin oman maan sisällä adoptoidut lapset.
Vuosina 1950-2005 tehty laaja kansainvälinen adoptiolasten seurantatutkimus on osoittanut, että suurin osa adoptiolapsista pärjää elämässään hyvin. He menestyvät paremmin kuin orpokodista adoptoimatta jääneet ja myös paremmin kuin kotimaasta adoptoidut lapset. Olettamus oli että erottava ulkonäkö heikentäisi pärjäämistä mutta tutkimus osoitti asian olevan täsmälleen päinvastoin. Suurin osa on menestynyt hyvin koulussa ja työelämässä.
Adoptio ei ole lasten kannalta ongelmatonta. Vaikka adoptoidut lapset pärjäsivätkin elämässään paremmin kuin heidän lastenkotiin jääneet sisaruksensa, ero heidän uuden kotimaansa ikätovereihin on selvä. Heihin verrattuna adoptoidut lapset kärsivät oppimisvaikeuksista noin kaksi kertaa useammin.
Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan lastenkodissa eläneet lapset voivat kuitenkin adoption kautta elää hyvin normaalia elämää. Ongelmat kasaantuvat harvoille, mutta heidän elämässään on sitäkin enemmän vaikeuksia.
Vuosina 1950-2005 tehty laaja kansainvälinen adoptiolasten seurantatutkimus on osoittanut, että suurin osa adoptiolapsista pärjää elämässään hyvin. He menestyvät paremmin kuin orpokodista adoptoimatta jääneet ja myös paremmin kuin kotimaasta adoptoidut lapset. Olettamus oli että erottava ulkonäkö heikentäisi pärjäämistä mutta tutkimus osoitti asian olevan täsmälleen päinvastoin. Suurin osa on menestynyt hyvin koulussa ja työelämässä.
Adoptio ei ole lasten kannalta ongelmatonta. Vaikka adoptoidut lapset pärjäsivätkin elämässään paremmin kuin heidän lastenkotiin jääneet sisaruksensa, ero heidän uuden kotimaansa ikätovereihin on selvä. Heihin verrattuna adoptoidut lapset kärsivät oppimisvaikeuksista noin kaksi kertaa useammin.
Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan lastenkodissa eläneet lapset voivat kuitenkin adoption kautta elää hyvin normaalia elämää. Ongelmat kasaantuvat harvoille, mutta heidän elämässään on sitäkin enemmän vaikeuksia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Huomioni kiinnittyi seuraavaan:
"Vaikka adoptoidut lapset pärjäsivätkin elämässään paremmin kuin heidän lastenkotiin jääneet sisaruksensa..."
Miten elämässä pärjäämistä oli verrattu adoptoitujen ja heidän lastenkoteihin jääneiden sisarusten välillä?
Miten "elämässä pärjääminen" määriteltiin Jufferin yhteenvedossa tai hänen läpikäymissä tutkimuksissa ?
En ole vielä ehtinyt itse tutustua kyseiseen tutkimukseen. Mutta laittamalla nettiin hakusanaksi Femmie Juffer tms. löytyy varmastikin tarkempaakin tietoa tutkimuksen sisällöstä. F.M:lllä on ainakin ihan omat sivunsa netissä.
Tutkimus on todellakin laaja ja kerätty pitkältä ajanjaksolta. Muistaakseni siihen on kerätty aineistoa myös Suomesta.
PeLa:lta, Interpedialta, Hgin sos.virastosta, Adoptioperheet Ry:ltä tai Yhteiset Lapsemme Ry:ltä voi myös löytyä aineistoa, muistaakseni F.M oli täällä Suomessakin luennoimassa.
No, jäädään odottelemaan että joku kertoo täällä kriittisen pätevästi Jufferin tutkimuksesta.
Tiesitkö muuten, että auktoriteetteihin (luennoitsija, kuuluisa) ja epämääräisiin laatusanoihin (laaja) vetoaminen on eräs tyypillisimmistä harhaanjohtamisen keinoista?
Jufferin tutkimus voi ihan oikeasti olla laadukas, mutta kun et ole itsekään siihen tutustunut, niin ei tuo sinun argumentointisi kovin pätevää ole.
Jufferin tutkimus käsittääkseni perustuu aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin. Eli hän on tutkinut aiempia adoptiotutkimuksia ja yhdistänyt niiden tuloksia.
Jo aiemmin on useissa maissa (Usa, Australia, Italia, Kanada, Iso-Britannia) todettu, että useimmat adoptiotutkimukset ovat adoptiovanhempien tekemiä. Adoptiovanhempien tekemät tutkimukset eivät välttämättä ole tieteellisesti epäpäteviä. On kuitenkin aina mahdollista, että he ovat tutkineet asiaa semmoisilla menetelmillä, mikä on tukenut heidän toiveitaan tuloksien suhteen. Tutkijan tulisi aina positioida tutkimuksensa näkökulma sekä nykyään toivotaan tutkijan selvittävän oman subjektiviittinsa tutkimusaihetta kohtaan. Tämä on tietenkin erityisen tärkeää laadullisissa tutkimuksissa.
Miten adoptio liittyy Femmie Jufferin henkilökohtaiseen elämään? Entä keitä ovat olleet hänen läpikäymien aiempien tutkimusten tekijät?
Valitettavasti taidan tuottaa sinulle pettymyksen, teksti oli suora lainaus Yle Teema Prismastudion sivuilta. Osoittanet kritiikin tutkijasta ja tutkimuksen arvioinnista suoraan heille.
Oletan että jokainen ihan itse hankkii asiasta lisätietoa jos kiinostaa, toin vain tuoreen tutkimuksen tiedoksi. Kuten aikaisemmin kirjoitinkin, tässä(kin) voi käyttää nettiä hyväksi, varmaankin F.J:n kotisivuilta löytyy aiheesta faktatietoa lisää.
Jos lainaat suoraan jotain lähdettä, niin kai sinun tulisi ymmärtää mainita lähde kirjoituksessasi?!?! Verkkokirjoituksiin on helppo liittää linkki. Tämä siis suoraan sinulle kritiikkinä.
Jaa, tuoko se olikin se viestin ydin mihin puututtiin, ei itse viestin kohteen, tutkimuksen sisältöön ?
Mielenkiintoista että enemmän kommenttia sai minun oletettu mielipiteeni, kuvittelin että tutkimuksen sisältö olisi ollut se josta syntyisi keskustelua.
Olen hyvin tietoinen siitä että lainauksista pitää mainita jäi vain epähuomiossa tekemättä.
Kuten sanottua, jokainen täällä kirjoittava on varmasti ihan kykenevä etsimään tietoa aiheesta itsekin jos tutkimus kiinnostaan enemmän kuin minun oletetut tai todet mielipiteeni.
Vai oliko tarkoituskin kirtisoita minun mielipiteitäni adoptioista tai adoptiotutkimuksista eikä niinkään itse tutkimusta ?
Alkuperäinen tarkoitukseni oli heittää ilmoille kriittisiä kysymyksiä koskien Jufferin tutkimusta. Alkuperäinen esittelutekstisi (jonka olit ilmeisesti kopioinut siis muualta) ei ollut kovin informatiivinen ja jätti paljon kysymyksiä.
Toisekseen; erittäin monilla tämän palstan lukijoilla ei ole mahdollisuutta hankkia tähän tarvittavaa tietoa netin kautta. Yksinkertaisin syy tähän on se, että kaikilta ei löydy riittävää englannin kielen taitoa eksoottisemmista kielistä puhumattakaan.
Tarkoituksena oli vain antaa vinkki kiinnostuneille kyseisestä tutkimuksesta. Lienee kuitenkin laajimpia julkaistuja tutkimuksia aiheesta (oma käsitykseni, ei siis faktatieto).
Itse en nyt ehdi tällä hetkellä tutkimukseen tutustua, jos aika antaisi myöten olisin kyllä mielelläni jo nyt asiaan perehtynyt.