Mikä siinä on että ihmiset ei voi olla omia itsejään?? Miksi ihmeessä pitää vetää eri rooleja eri seurassa??
Kerronpa jutun yhdestä mun luokkakaverista: Me opiskellaan ammattikoulussa ja meidän luokka on aika iso joten joskus se pitää joidenkin jaksojen aikoihin jakaa kahtia.
Tällä mun luokalla on yksi tyttö, olkoon nyt vaikka Nelli nimeltään, jolla on kaksi kaveria tällä luokalla. Edellisessä jaksossa Nelli ei päässyt kavereittensa kanssa samaan aikaan työssäoppimaan kun sen kaverit lähti työharjoitteluun ja Nelli oli opetuksessa koululla.
No, mä ja Nelli tultiin tosi hyvin juttuun sen jakson ajan mutta kun Nellin kaverit tuli työharjoittelusta niin Nelli on ollu mua kohtaan täys vittupää, se varmaan yrittää esittää jtn kovista niille kavereilleen kun mä en oo kauhean pidetty meidän luokan keskuudessa.
Tänään mä vahingossa paiskasin oven Nellin sormille ja se haukkui mut ääneen koko luokalle. En mä siitä välittänyt kun ei kukaan muu kun sen kaverit höristi korviaan asialle ja kun Nelli on ollut mua kohtaan koko viikon ihan hirveän ilkeä ilman syytä niin mä olin salaa vaan vahingon-iloinen kun sen käteen sattui. Sitä paitsi mä oon oppinut jo jonkunverran suodattamaan tommosia juttuja kun mua on kiusattu koko kouluaika, enemmän tai vähemmän.
Mä parhaani mukaan yritän olla mukava ja ystävällinen kaikkia kohtaan. Oon tosin joskus mielessäni ajatellut että "se on loppu nyt, miksi mun pitäis olla ketään kohtaan ystävällinen kun se ei koskaan tuu takasin se ystävällisyys". Aina silloin tällöin mä ajattelen noin ja aloitan käytännön toimetkin, mutta se on mulle ihan hirveän vaikeaa kun mulle tulee itelle paha mieli siitä jos olen tarkoituksella toiselle ilkeä. Joskus mä oon kyllä liian kiltti ja mua yritetään käyttää hyväksikin mutta onneksi mä pikkuhiljaa osaan sanoa ei vaikka ei sekään helppoa ole.
Eikä Nelli oo suinkaan ainoa joka näin tässä luokassa toimii. Monet tekee näin mutta otin nyt Nellin esimerkiksi tässä. Miksi pitää esittää tuommosta kovista eikä voi olla oma-itsensä, ollaan kuitenkin jo niin isoja ihmisiä että luulisi olevan järkeä päässä jonkun verran... Ja kyllä aina ollaan kyytiä tai rahaa vailla jos mä oon autolla liikkeellä tai lompsa on mukana. Kertaakaan en oo antanut kumpaakaan koska se on vaan sitä niiden harjoittamaa hyväksikäyttöä.
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän ja jos vielä jaksaisi jotenkin kommentoida tätä niin, kiitos. Ja anteeksi jos tästä tuli sekava.
Kerronpa jutun yhdestä mun luokkakaverista: Me opiskellaan ammattikoulussa ja meidän luokka on aika iso joten joskus se pitää joidenkin jaksojen aikoihin jakaa kahtia.
Tällä mun luokalla on yksi tyttö, olkoon nyt vaikka Nelli nimeltään, jolla on kaksi kaveria tällä luokalla. Edellisessä jaksossa Nelli ei päässyt kavereittensa kanssa samaan aikaan työssäoppimaan kun sen kaverit lähti työharjoitteluun ja Nelli oli opetuksessa koululla.
No, mä ja Nelli tultiin tosi hyvin juttuun sen jakson ajan mutta kun Nellin kaverit tuli työharjoittelusta niin Nelli on ollu mua kohtaan täys vittupää, se varmaan yrittää esittää jtn kovista niille kavereilleen kun mä en oo kauhean pidetty meidän luokan keskuudessa.
Tänään mä vahingossa paiskasin oven Nellin sormille ja se haukkui mut ääneen koko luokalle. En mä siitä välittänyt kun ei kukaan muu kun sen kaverit höristi korviaan asialle ja kun Nelli on ollut mua kohtaan koko viikon ihan hirveän ilkeä ilman syytä niin mä olin salaa vaan vahingon-iloinen kun sen käteen sattui. Sitä paitsi mä oon oppinut jo jonkunverran suodattamaan tommosia juttuja kun mua on kiusattu koko kouluaika, enemmän tai vähemmän.
Mä parhaani mukaan yritän olla mukava ja ystävällinen kaikkia kohtaan. Oon tosin joskus mielessäni ajatellut että "se on loppu nyt, miksi mun pitäis olla ketään kohtaan ystävällinen kun se ei koskaan tuu takasin se ystävällisyys". Aina silloin tällöin mä ajattelen noin ja aloitan käytännön toimetkin, mutta se on mulle ihan hirveän vaikeaa kun mulle tulee itelle paha mieli siitä jos olen tarkoituksella toiselle ilkeä. Joskus mä oon kyllä liian kiltti ja mua yritetään käyttää hyväksikin mutta onneksi mä pikkuhiljaa osaan sanoa ei vaikka ei sekään helppoa ole.
Eikä Nelli oo suinkaan ainoa joka näin tässä luokassa toimii. Monet tekee näin mutta otin nyt Nellin esimerkiksi tässä. Miksi pitää esittää tuommosta kovista eikä voi olla oma-itsensä, ollaan kuitenkin jo niin isoja ihmisiä että luulisi olevan järkeä päässä jonkun verran... Ja kyllä aina ollaan kyytiä tai rahaa vailla jos mä oon autolla liikkeellä tai lompsa on mukana. Kertaakaan en oo antanut kumpaakaan koska se on vaan sitä niiden harjoittamaa hyväksikäyttöä.
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän ja jos vielä jaksaisi jotenkin kommentoida tätä niin, kiitos. Ja anteeksi jos tästä tuli sekava.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mikä siinä on että ihmiset ei voi olla omia itsejään?"
No, siksi että ihmiset ovat erilaisia, ja välillä vittumaisia. Jospa kaikki olisikin niin helppoa, että kaikki olisi toisilleen ystävällisiä, mutta ei se ole. Kukaan ei ole täydellinen.
Kirjoituksestasi sain käsityksen, että syytät vain ja ainoastaan kaveriasi, ja kehut itseäsi?
"Kirjoituksestasi sain käsityksen, että syytät vain ja ainoastaan kaveriasi, ja kehut itseäsi?"
Kerro mulle, mistä sait tuommoisen käsityksen? Mikä lause sai sut luulemaan niin? En todellakaan kehu itseäni millään tavalla enkä syytä ketään. Sen voin vain sanoa että en voi sille mitään jos luokkakaverit on kaksinaamaisia takinkääntäjiä. Tosin varmasti heissäkin on hyviä puolia enkä minäkään missääntapauksessa ole lähelläkään täydellistä.
"No, siksi että ihmiset ovat erilaisia, ja välillä vittumaisia."
Niin olemmekin ja hyvä niin, mutta tarviiko sitä silti esittää jotain muuta kuin mitä on. Älä sekoita näitä asioita keskenään!
"Jospa kaikki olisikin niin helppoa, että kaikki olisi toisilleen ystävällisiä, mutta ei se ole."
Olisipa tosiaan, mutta kun ei ole. Mutta mikä estää yrittämästä?
"Kukaan ei ole täydellinen."
No eiköhän tuo ole nyt sanomattakin selvää...
Jo ensimmäinen lauseesi "Mikä siinä on että ihmiset ei voi olla omia itsejään? Miksi ihmeessä pitää vetää eri rooleja eri seurassa?", kertoo paljon. Tuo on hyvä kysymys, mutta ei siihen kukaan osaa vastata. Sama olisi, kun kysyisi, että miksi maailmassa on sotia, miksei kaikki voisi vaan olla sovussa.
mäkii oon amiksessa, ja oon meijän luokkalaisten toiminnassa huomannu tota samaa.. mä en myöskään oo kovin pidetty meijän luokalla, ja joskus mä oon parin luokkalaisen tytön kanssa vähä jutellu kahdenkesken, ja ne oli iha mukavia, eikä vaikuttanu mitekää teennäisiltä. sitte ku ne on porukassa, ni ne on mulle tylyjä ja huomauttelee pikkuvirheistä.. mulla on myös toi, etten osaa sanoa ei, ja oon vähä turhan kiltti joskus. Oon joskus yrittäny olla niille samalla tavalla epäystävälline, mut siit ei tuu kiva olo. :( pitäis vaan oppia olemaa niitä kohtaa samanlaine ku ne on mua kohtaa..