Joutsenet

Mieli ei tee joutsenmetsälle, mutta kun niitä alkaa olla alueittain !enemmän! kuin tavan heinäsorsia niin jotain pitäisi tehdä.

Joutsenen "reviiri" on lintujärvillä kohtuuttoman iso, jolloin muiden pesintä kärsii.

k0rh0nen kirjoitti:

Mieli ei tee joutsenmetsälle, mutta kun niitä alkaa olla alueittain !enemmän! kuin tavan heinäsorsia niin jotain pitäisi tehdä.

Joutsenen "reviiri" on lintujärvillä kohtuuttoman iso, jolloin muiden pesintä kärsii.

Lue lisää

oli todellakin syytä laittaa lainausmerkkeihin.

Reviirihän on alue, jota eläin puolustaa oman lajin yksilöitä vastaan.
Joutsen ei häiritse muiden vesilintujen pesintää. Osa vesilinnuista jopa hyötyy joutsenesta naapurina.

Nebulosa kirjoitti:

oli todellakin syytä laittaa lainausmerkkeihin.

Reviirihän on alue, jota eläin puolustaa oman lajin yksilöitä vastaan.
Joutsen ei häiritse muiden vesilintujen pesintää. Osa vesilinnuista jopa hyötyy joutsenesta naapurina.

Lue lisää

Oletko käynyt joutsenen pesän vieressä kykkimässä? Minulla ei ainakaan ole mielenkiintoa mennä 300 metriä lähemmäksi.

k0rh0nen kirjoitti:

Oletko käynyt joutsenen pesän vieressä kykkimässä? Minulla ei ainakaan ole mielenkiintoa mennä 300 metriä lähemmäksi.

nyt niin, että olet "ministeriainesta", etkä erota joutsenta kyhmyjoutsenesta.

On kyllä pakko todeta, että metsästäjiä käy todella sääliksi. Vaikka heillä on mukana tehokkaita tuliaseita, pelkäävät he lähes kaikkea mitä luonnossamme voi tulla vastaan.

Nebulosa kirjoitti:

nyt niin, että olet "ministeriainesta", etkä erota joutsenta kyhmyjoutsenesta.

On kyllä pakko todeta, että metsästäjiä käy todella sääliksi. Vaikka heillä on mukana tehokkaita tuliaseita, pelkäävät he lähes kaikkea mitä luonnossamme voi tulla vastaan.

Lue lisää

Olipa populistinen kommentti.

k0rh0nen kirjoitti:

Olipa populistinen kommentti.

väistö.

Loppuyhteenvetona voimme kai todeta, että joutsen estää tehokkaasti metsästäjiä pesimästä 300 metriä lähempänä omaa pesäänsä. Tämä rajoittaa tehokkaasti metsästäjän lisääntymistä ja parantaa metsästäjää rohkeampien lajien ( esim. heinäsorsa, sinisorsa ja pullasorsa) pesintämenestystä.

Joutsen siis parantaa luonnon tasapainoa. Lähinnä kaatopaikkajätteillä (siis ennen niiden joutumista kaatopaikalle) elävät metsästäjät ovat hyötynet selvästi ihmistoiminnasta, joten on hyvin perusteltua tukea kaikkea sellaista kehitystä, joka johtaa metsästäjäkannan kohtuullistumiseen.

Nebulosa kirjoitti:

väistö.

Loppuyhteenvetona voimme kai todeta, että joutsen estää tehokkaasti metsästäjiä pesimästä 300 metriä lähempänä omaa pesäänsä. Tämä rajoittaa tehokkaasti metsästäjän lisääntymistä ja parantaa metsästäjää rohkeampien lajien ( esim. heinäsorsa, sinisorsa ja pullasorsa) pesintämenestystä.

Joutsen siis parantaa luonnon tasapainoa. Lähinnä kaatopaikkajätteillä (siis ennen niiden joutumista kaatopaikalle) elävät metsästäjät ovat hyötynet selvästi ihmistoiminnasta, joten on hyvin perusteltua tukea kaikkea sellaista kehitystä, joka johtaa metsästäjäkannan kohtuullistumiseen.

Lue lisää

Olen 700 km päässä omasta pesästäni. Mistä sen tietää jos vaikka menevät joutsenen perkeleet valtaamaan nurkat ja nokkivat avuttoman muorini hengiltä.

Jos tähän alkuperäiseen kysymykseen saisi järkeviä kommentteja, kiitos?

k0rh0nen kirjoitti:

Olen 700 km päässä omasta pesästäni. Mistä sen tietää jos vaikka menevät joutsenen perkeleet valtaamaan nurkat ja nokkivat avuttoman muorini hengiltä.

Jos tähän alkuperäiseen kysymykseen saisi järkeviä kommentteja, kiitos?

Lue lisää

mitään järkeviä kommentteja tahdo. Tahdot tukea metsästäjien keskuudessa elävälle sitkeälle legendalle joutsenen haitallisuudesta muille vesilinnuille. Eikö niin?

Tämä ruraalilegenda on aivan yhtä perätön, kuin urbaanilegenda aivonsa bussipysäkillä jäädyttäneestä nahkatukasta.

Joutsen vaikutuksista muihin vesilintuihin löytyy tietoa esim.
Pöysä, H. & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl communities by the whooper svan: vacant niches available. -Ecography 23:342-348

Nebulosa kirjoitti:

mitään järkeviä kommentteja tahdo. Tahdot tukea metsästäjien keskuudessa elävälle sitkeälle legendalle joutsenen haitallisuudesta muille vesilinnuille. Eikö niin?

Tämä ruraalilegenda on aivan yhtä perätön, kuin urbaanilegenda aivonsa bussipysäkillä jäädyttäneestä nahkatukasta.

Joutsen vaikutuksista muihin vesilintuihin löytyy tietoa esim.
Pöysä, H. & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl communities by the whooper svan: vacant niches available. -Ecography 23:342-348

Lue lisää

Mikä niitä vesilintuja sitten alueittain vie?
Minkkejä ja supeja ei liiku yhtään normaalia enempää.

Nebulosa kirjoitti:

mitään järkeviä kommentteja tahdo. Tahdot tukea metsästäjien keskuudessa elävälle sitkeälle legendalle joutsenen haitallisuudesta muille vesilinnuille. Eikö niin?

Tämä ruraalilegenda on aivan yhtä perätön, kuin urbaanilegenda aivonsa bussipysäkillä jäädyttäneestä nahkatukasta.

Joutsen vaikutuksista muihin vesilintuihin löytyy tietoa esim.
Pöysä, H. & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl communities by the whooper svan: vacant niches available. -Ecography 23:342-348

Lue lisää

Kaikenmaailman juttuja on. Sorsastuksen olen loipettanut. Entisillä hyvillä lammeilla on vain isoja rauhoitettuja valkoisia. En niitä pidä pyhänä ja joutaisi noitten määrää rajoittaakin. Näköjään ei tarvi, luonto saattaa ensi kesänä homman hoitaa. Hoidon alkuunpanija ei ole metsästys vaan kiinalaisten ankat.

k0rh0nen kirjoitti:

Mikä niitä vesilintuja sitten alueittain vie?
Minkkejä ja supeja ei liiku yhtään normaalia enempää.

mikään vie.
Mitä nyt metsästäjät paukuttelee huvikseen sellaiset 400.000 kappaletta vuodessa.
Mitään laskua pesintätuloksessa ei ole havaitavissa.

laikaman kirjoitti:

Kaikenmaailman juttuja on. Sorsastuksen olen loipettanut. Entisillä hyvillä lammeilla on vain isoja rauhoitettuja valkoisia. En niitä pidä pyhänä ja joutaisi noitten määrää rajoittaakin. Näköjään ei tarvi, luonto saattaa ensi kesänä homman hoitaa. Hoidon alkuunpanija ei ole metsästys vaan kiinalaisten ankat.

Lue lisää

Eivät ole jotsenten lisääntymisen myötä pienentyneet.
Se että Laikaman näkee enään suuret ja valkoiset on aivan normaalia iän myötä tapahtuvaa näkökyvyn heikkenemistä.
Laikamanin kunniaksi on todettava, että kaikki eivät osaa lopettaa ammuskelua siinä vaiheessa kun näkökyky ei enää riitä kohteen tunnistamiseen.

Nebulosa kirjoitti:

Eivät ole jotsenten lisääntymisen myötä pienentyneet.
Se että Laikaman näkee enään suuret ja valkoiset on aivan normaalia iän myötä tapahtuvaa näkökyvyn heikkenemistä.
Laikamanin kunniaksi on todettava, että kaikki eivät osaa lopettaa ammuskelua siinä vaiheessa kun näkökyky ei enää riitä kohteen tunnistamiseen.

Lue lisää

Enempi. En tiedä Nebun pätevyyttä lääketieteen alalla. Mutta näköäni koskevien etädiagnoosien esittäminen paljastaa ongelmia yleisessä asioiden ja maailman hahmottamisessa hänellä.

laikaman kirjoitti:

Enempi. En tiedä Nebun pätevyyttä lääketieteen alalla. Mutta näköäni koskevien etädiagnoosien esittäminen paljastaa ongelmia yleisessä asioiden ja maailman hahmottamisessa hänellä.

Lue lisää

Mitään muuta siltä ei irtoa kuin lapsellista piikittelyä.

Nebulosa kirjoitti:

Eivät ole jotsenten lisääntymisen myötä pienentyneet.
Se että Laikaman näkee enään suuret ja valkoiset on aivan normaalia iän myötä tapahtuvaa näkökyvyn heikkenemistä.
Laikamanin kunniaksi on todettava, että kaikki eivät osaa lopettaa ammuskelua siinä vaiheessa kun näkökyky ei enää riitä kohteen tunnistamiseen.

Lue lisää

muuton vuoksi joskus 20v sitten! Aikoinaan minulla oli tapana ampua kaikkia lintuja ja varsinkin niitä mitä en tuntenut...Siiss tähän tyyliin: " mikäs perkele tuo on???.....PAM lintu alas ja sitten tutkin mikä se on!

laikaman kirjoitti:

Enempi. En tiedä Nebun pätevyyttä lääketieteen alalla. Mutta näköäni koskevien etädiagnoosien esittäminen paljastaa ongelmia yleisessä asioiden ja maailman hahmottamisessa hänellä.

Lue lisää

että näet nykyisin vain suuria ja valkoisia.
Koska sorsakannoissa ei ole tapahtunut mitään muutoksia, täytyy muutos olla siinä kuinka sinä näet asioita.
Vai onko sinulla jokin uskottavampi selitys sille, että pienemmät vesilinnut ovat "kadonneet" sinun elämästäsi, vaikka sinua ympäröivässä todellisuudessa ei ole siinä suhteessa tapahtunut mitään muutoksia?

k0rh0nen kirjoitti:

Mitään muuta siltä ei irtoa kuin lapsellista piikittelyä.

se on tuokin.
Omasta mielestäni minä olen ainoa, joka on tässä ketjussa esittänyt tutkittua tietoa keskusteltavasta aiheesta.
Sinä olet esittänyt metsästäjien sisäpiirin juoruja ja uskomuksia. Eikö ole kohtuullista, että juorukelloa hieman piikitellään ;-)

Nebulosa kirjoitti:

että näet nykyisin vain suuria ja valkoisia.
Koska sorsakannoissa ei ole tapahtunut mitään muutoksia, täytyy muutos olla siinä kuinka sinä näet asioita.
Vai onko sinulla jokin uskottavampi selitys sille, että pienemmät vesilinnut ovat "kadonneet" sinun elämästäsi, vaikka sinua ympäröivässä todellisuudessa ei ole siinä suhteessa tapahtunut mitään muutoksia?

Lue lisää

Mistäs varmalta pohjalta sinä sitten tiedät ettei sorsakannoissa ole tapahtunut muutosta?

k0rh0nen kirjoitti:

Mistäs varmalta pohjalta sinä sitten tiedät ettei sorsakannoissa ole tapahtunut muutosta?

seurataan Suomessa monellakin taholla.

Riistakantoja seuraa RKTL, jonka tilastojen mukaan esim. sinisorsia ammuttiin 2004 enemmän kuin minään vuonna välillä 1999 - 2003. Nuoret ja teräväsilmäiset metsästäjät ovat siis edelleen nähneet runsaasti sinisorsia, vaikka ne laikamanin elämästä ovat kadonneet.
Samaan aikaan joutsenkanta on jatkanut kasvuaan.

Nebulosa kirjoitti:

seurataan Suomessa monellakin taholla.

Riistakantoja seuraa RKTL, jonka tilastojen mukaan esim. sinisorsia ammuttiin 2004 enemmän kuin minään vuonna välillä 1999 - 2003. Nuoret ja teräväsilmäiset metsästäjät ovat siis edelleen nähneet runsaasti sinisorsia, vaikka ne laikamanin elämästä ovat kadonneet.
Samaan aikaan joutsenkanta on jatkanut kasvuaan.

Lue lisää

Kannattaisi seurata itse paikallisia olosuhteita eikä uskoa jotain piirijakoista tilastoa. Kylmä totuus on, että paikoittain sorsalinnut ovat telkkää lukuunottamatta kadonneet lähes kokonaan.

k0rh0nen kirjoitti:

Kannattaisi seurata itse paikallisia olosuhteita eikä uskoa jotain piirijakoista tilastoa. Kylmä totuus on, että paikoittain sorsalinnut ovat telkkää lukuunottamatta kadonneet lähes kokonaan.

Lue lisää

Metsästysveteni koostuvat muutaman hehtaarin lammikoista ja allikoista. Niiltä ovat sorsat hävinneet. Joutsen pesii kaikissa nykyään. Laikani kyllä löytää linnut, näkökyvystäni ei ole homma kiinni.

k0rh0nen kirjoitti:

Kannattaisi seurata itse paikallisia olosuhteita eikä uskoa jotain piirijakoista tilastoa. Kylmä totuus on, että paikoittain sorsalinnut ovat telkkää lukuunottamatta kadonneet lähes kokonaan.

Lue lisää

voivat tietysti vaihdella paikallisesti, mutta joutsenen kannan kasvu ei ole paikallista, vaan kattaa käytännössä koko Suomen. Kun näillä asioilla ei ole mitään korrelaatiota, niin kuinka niillä voisi olla kausaliteetti?

Tutkimusten mukaa joutsen ja sorsat viihtyvät erinomaisesti samoilla paikoilla. Maassamme on kuitenkin valtava määrä metsästäjiä, joiden kotiseuduilla tilanne on toinen. Itseasiassa metsästäjien määrän huomioiden nämä vedet, joilla linnut käyttäytyvät tutkimusten vastaisesti, kattavat koko Suomen. Ammuttavat sorsamäärät eivät kuitenkaan vähene, vaikka sorsien pesintämahdollisuudet ovat menneet olemattomiksi koko Suomessa.
Jokuhan tässä mättää. Osaatko sanoa mikä?

Nebulosa kirjoitti:

voivat tietysti vaihdella paikallisesti, mutta joutsenen kannan kasvu ei ole paikallista, vaan kattaa käytännössä koko Suomen. Kun näillä asioilla ei ole mitään korrelaatiota, niin kuinka niillä voisi olla kausaliteetti?

Tutkimusten mukaa joutsen ja sorsat viihtyvät erinomaisesti samoilla paikoilla. Maassamme on kuitenkin valtava määrä metsästäjiä, joiden kotiseuduilla tilanne on toinen. Itseasiassa metsästäjien määrän huomioiden nämä vedet, joilla linnut käyttäytyvät tutkimusten vastaisesti, kattavat koko Suomen. Ammuttavat sorsamäärät eivät kuitenkaan vähene, vaikka sorsien pesintämahdollisuudet ovat menneet olemattomiksi koko Suomessa.
Jokuhan tässä mättää. Osaatko sanoa mikä?

Lue lisää

Metsästysmäärä ei kulje käsi kädessä riistan määrän kanssa. Metsästetty määrä(tutkimus) perustuu todella hataralle otannalle tässä väestömääräväärentyneessä maassa. Suurten kaupunkien lähistöillä tapahtuvat "metsästykset" ja "metsästäjät" kannattaa jättää omaan arvoonsa, siellä lähtee henki pullasorsastakin ja haulikko "tappaa" sataan metriin.

Nebulosa kirjoitti:

voivat tietysti vaihdella paikallisesti, mutta joutsenen kannan kasvu ei ole paikallista, vaan kattaa käytännössä koko Suomen. Kun näillä asioilla ei ole mitään korrelaatiota, niin kuinka niillä voisi olla kausaliteetti?

Tutkimusten mukaa joutsen ja sorsat viihtyvät erinomaisesti samoilla paikoilla. Maassamme on kuitenkin valtava määrä metsästäjiä, joiden kotiseuduilla tilanne on toinen. Itseasiassa metsästäjien määrän huomioiden nämä vedet, joilla linnut käyttäytyvät tutkimusten vastaisesti, kattavat koko Suomen. Ammuttavat sorsamäärät eivät kuitenkaan vähene, vaikka sorsien pesintämahdollisuudet ovat menneet olemattomiksi koko Suomessa.
Jokuhan tässä mättää. Osaatko sanoa mikä?

Lue lisää

tilaston otantamenetelmään ja kattavuuteen voit käydä tutustumassa osoiteessa
http://www.rktl.fi/tilastot/metsastystilastot/
Sen jälkeen keskustelu asiasta on varmasti hedelmällisemmällä pohjalla.

Nebulosa kirjoitti:

se on tuokin.
Omasta mielestäni minä olen ainoa, joka on tässä ketjussa esittänyt tutkittua tietoa keskusteltavasta aiheesta.
Sinä olet esittänyt metsästäjien sisäpiirin juoruja ja uskomuksia. Eikö ole kohtuullista, että juorukelloa hieman piikitellään ;-)

Lue lisää

On aiemminkin huomattu että tapasi keskustella on vain toisten piikittelyä,mitään asiatietoa sinulla on perin harvoin,näin näyttäisi olevan tilanne tälläkin kertaa.
Ja tuo aivojen jäätyminen ei ole todellakaan mikään legenda.

Nöböluuseri kirjoitti:

On aiemminkin huomattu että tapasi keskustella on vain toisten piikittelyä,mitään asiatietoa sinulla on perin harvoin,näin näyttäisi olevan tilanne tälläkin kertaa.
Ja tuo aivojen jäätyminen ei ole todellakaan mikään legenda.

Lue lisää

jatketaan keskustelua kun saat ne sulateltua.

Nebulosa kirjoitti:

voivat tietysti vaihdella paikallisesti, mutta joutsenen kannan kasvu ei ole paikallista, vaan kattaa käytännössä koko Suomen. Kun näillä asioilla ei ole mitään korrelaatiota, niin kuinka niillä voisi olla kausaliteetti?

Tutkimusten mukaa joutsen ja sorsat viihtyvät erinomaisesti samoilla paikoilla. Maassamme on kuitenkin valtava määrä metsästäjiä, joiden kotiseuduilla tilanne on toinen. Itseasiassa metsästäjien määrän huomioiden nämä vedet, joilla linnut käyttäytyvät tutkimusten vastaisesti, kattavat koko Suomen. Ammuttavat sorsamäärät eivät kuitenkaan vähene, vaikka sorsien pesintämahdollisuudet ovat menneet olemattomiksi koko Suomessa.
Jokuhan tässä mättää. Osaatko sanoa mikä?

Lue lisää

Ja tilasto. Leikki sikseen. RKTL:n tilastot kattavat viisi vuotta. Joutsenia on ollut koko sen ajan paljon ja reviirit suht. täysiä. Se niitten tilastojen todistusvoimasta. Minulla on kyllä herännyt vahva epäilys mikä Nebuloosalla mättää.
Itse koin sorsien vähenemisen 90-luvulla. Mietin muuttujia. Saukot ovat olleet koko ajan, ennen niitten runsastumista oli minkkejä enempi. Mieluisimmalle sorsavedelleni n. 10 hehtaarin sokkeloiselle lammelle alkoi joutsen pesiä ja sorsien pesintä näytti tyystin loppuvan.

Voisiko tässäkin joku laittaa niitä faktoja taas peliin, keskustelu on karannut epäoleellisuuksiin - en tiedä mikä on urbaanilegendaa ja mikä ei tähän joutsenkysymykseen liittyen, mutta totuus tuntuu olevan, että joutsenten määrä on runsaassa nousussa.

Tähän löysin netistä viitteen: http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.heinakuu/kyhj2700.htm

ja yksittäisinä mainintoina rivien välissä toteamuksia myös BirdLifen sivuilta ja erään tutun lintuharrastajan havaintojen kautta.

Ja jos tuo määrä kerran nousee, niin jossain vaiheessahan tulee sitten luonnon kestokyky vastaan, milloin kanta alkaa harvenemaan omia aikojaan. Mutta ongelmia suuresta kannasta luulisin olevan odotettavissa, ainakin kyhmyjoutsen kun tuon lehtiartikkelin - ja omienkin käsitysteni mukaan puolustaa pesäänsä ihmisiä vastaan varsin voimakkasti.

Joten ainakaan itse en ymmärrä miten joutsenten metsästäminen voisi olla niin paha asia siinä vaiheessa kun kanta on saatu kestäväksi. - Toki sitten on periaatteen vuoksi metsästämistä vastustavia, mutta kertokaa mielellään kantanne sitten siinä valossa.

Ja etenkin tuo alkuperäisen kirjoittajan ajatus tuosta metsästysluvasta pienpetojen pyytäjillehän on hyvä, kun taitaa sekin harrastus oman käsitykseni mukaan nykyisin olla vähenemään päin.

Jos jostain eläimestä ollaan tekemässä täysin "koskematonta" on tilanne pian sama kuin osassa Aasiaa pyhien lehmien kanssa. :) (Tämä kärjistyksenä toki vain :)

Mie__ kirjoitti:

Voisiko tässäkin joku laittaa niitä faktoja taas peliin, keskustelu on karannut epäoleellisuuksiin - en tiedä mikä on urbaanilegendaa ja mikä ei tähän joutsenkysymykseen liittyen, mutta totuus tuntuu olevan, että joutsenten määrä on runsaassa nousussa.

Tähän löysin netistä viitteen: http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.heinakuu/kyhj2700.htm

ja yksittäisinä mainintoina rivien välissä toteamuksia myös BirdLifen sivuilta ja erään tutun lintuharrastajan havaintojen kautta.

Ja jos tuo määrä kerran nousee, niin jossain vaiheessahan tulee sitten luonnon kestokyky vastaan, milloin kanta alkaa harvenemaan omia aikojaan. Mutta ongelmia suuresta kannasta luulisin olevan odotettavissa, ainakin kyhmyjoutsen kun tuon lehtiartikkelin - ja omienkin käsitysteni mukaan puolustaa pesäänsä ihmisiä vastaan varsin voimakkasti.

Joten ainakaan itse en ymmärrä miten joutsenten metsästäminen voisi olla niin paha asia siinä vaiheessa kun kanta on saatu kestäväksi. - Toki sitten on periaatteen vuoksi metsästämistä vastustavia, mutta kertokaa mielellään kantanne sitten siinä valossa.

Ja etenkin tuo alkuperäisen kirjoittajan ajatus tuosta metsästysluvasta pienpetojen pyytäjillehän on hyvä, kun taitaa sekin harrastus oman käsitykseni mukaan nykyisin olla vähenemään päin.

Jos jostain eläimestä ollaan tekemässä täysin "koskematonta" on tilanne pian sama kuin osassa Aasiaa pyhien lehmien kanssa. :) (Tämä kärjistyksenä toki vain :)

Lue lisää

Minusta pitäisi ainakin alkaa miettiä kuinka paljon joutsenia tarvitaan. Joutsen pelastettiin tekemällä siitää tabu. Olisi aika alkaa tuota purkaakin. Kornilta tuntuu ajatus alkaa tuollaistya lintua ampumaankin.

Mie__ kirjoitti:

Voisiko tässäkin joku laittaa niitä faktoja taas peliin, keskustelu on karannut epäoleellisuuksiin - en tiedä mikä on urbaanilegendaa ja mikä ei tähän joutsenkysymykseen liittyen, mutta totuus tuntuu olevan, että joutsenten määrä on runsaassa nousussa.

Tähän löysin netistä viitteen: http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.heinakuu/kyhj2700.htm

ja yksittäisinä mainintoina rivien välissä toteamuksia myös BirdLifen sivuilta ja erään tutun lintuharrastajan havaintojen kautta.

Ja jos tuo määrä kerran nousee, niin jossain vaiheessahan tulee sitten luonnon kestokyky vastaan, milloin kanta alkaa harvenemaan omia aikojaan. Mutta ongelmia suuresta kannasta luulisin olevan odotettavissa, ainakin kyhmyjoutsen kun tuon lehtiartikkelin - ja omienkin käsitysteni mukaan puolustaa pesäänsä ihmisiä vastaan varsin voimakkasti.

Joten ainakaan itse en ymmärrä miten joutsenten metsästäminen voisi olla niin paha asia siinä vaiheessa kun kanta on saatu kestäväksi. - Toki sitten on periaatteen vuoksi metsästämistä vastustavia, mutta kertokaa mielellään kantanne sitten siinä valossa.

Ja etenkin tuo alkuperäisen kirjoittajan ajatus tuosta metsästysluvasta pienpetojen pyytäjillehän on hyvä, kun taitaa sekin harrastus oman käsitykseni mukaan nykyisin olla vähenemään päin.

Jos jostain eläimestä ollaan tekemässä täysin "koskematonta" on tilanne pian sama kuin osassa Aasiaa pyhien lehmien kanssa. :) (Tämä kärjistyksenä toki vain :)

Lue lisää

Muttei tästä vielä mitään rakentavaa olla irti saatu.
Menee joillain toisten mustamaalaamiseksi koko homma.
Pitäisi saada enemmän näkökantoja ja ehdotuksia.

k0rh0nen kirjoitti:

Muttei tästä vielä mitään rakentavaa olla irti saatu.
Menee joillain toisten mustamaalaamiseksi koko homma.
Pitäisi saada enemmän näkökantoja ja ehdotuksia.

ei saada mitään rakentavaa irti, ennen kuin metsästäjillä on esittää ensimmäinen todennettu fakta asiasta.

Tätä joudumme ilmeisesti odottelemaan hamaan maailman tappiin.

Mie__ kirjoitti:

Voisiko tässäkin joku laittaa niitä faktoja taas peliin, keskustelu on karannut epäoleellisuuksiin - en tiedä mikä on urbaanilegendaa ja mikä ei tähän joutsenkysymykseen liittyen, mutta totuus tuntuu olevan, että joutsenten määrä on runsaassa nousussa.

Tähän löysin netistä viitteen: http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.heinakuu/kyhj2700.htm

ja yksittäisinä mainintoina rivien välissä toteamuksia myös BirdLifen sivuilta ja erään tutun lintuharrastajan havaintojen kautta.

Ja jos tuo määrä kerran nousee, niin jossain vaiheessahan tulee sitten luonnon kestokyky vastaan, milloin kanta alkaa harvenemaan omia aikojaan. Mutta ongelmia suuresta kannasta luulisin olevan odotettavissa, ainakin kyhmyjoutsen kun tuon lehtiartikkelin - ja omienkin käsitysteni mukaan puolustaa pesäänsä ihmisiä vastaan varsin voimakkasti.

Joten ainakaan itse en ymmärrä miten joutsenten metsästäminen voisi olla niin paha asia siinä vaiheessa kun kanta on saatu kestäväksi. - Toki sitten on periaatteen vuoksi metsästämistä vastustavia, mutta kertokaa mielellään kantanne sitten siinä valossa.

Ja etenkin tuo alkuperäisen kirjoittajan ajatus tuosta metsästysluvasta pienpetojen pyytäjillehän on hyvä, kun taitaa sekin harrastus oman käsitykseni mukaan nykyisin olla vähenemään päin.

Jos jostain eläimestä ollaan tekemässä täysin "koskematonta" on tilanne pian sama kuin osassa Aasiaa pyhien lehmien kanssa. :) (Tämä kärjistyksenä toki vain :)

Lue lisää

sitä että metsästäjäjärjestöt ryhtyvät kampanjoimaan joutsenjahdin puolesta.

Se nimittäin lopettaa muunkin metsästyksen aika nopeasti.

Nebulosa kirjoitti:

ei saada mitään rakentavaa irti, ennen kuin metsästäjillä on esittää ensimmäinen todennettu fakta asiasta.

Tätä joudumme ilmeisesti odottelemaan hamaan maailman tappiin.

Lue lisää

Tutkimustulokset kulkevat monissa asioissa todellisuutta jäljessä. Muutama vuosi kun odotellaan niin saadaan tuloksia tämänhetkisistä tilanteista ja sitten onkin jo aika tehdä uusi tutkimus koska voimasuhteet luonnossa ovat muuttuneet. Jokainen vähänkin enemmän luonnossa liikkunut ja joutsenia seuraava (myös laulujoutsenia) voi todeta että pesimäaikana se ei suvaitse muita vesilintuja pesimälahdellaan. On totta että esimerkiksi heinäsorsat käyttävät syksyisin ravinnokseen joutsenten syvemmästä vesistöstä pintaan nostamia pohjakasveja, mutta vain ja siksi että rantamatalikolla ei enää riitä ravintoa. Pienet kortteikkojen peittämät erämaajärvet ja lammet olivat ennen pullollaan erilaisia sorsalintuja. Tänäpäivänä näistä järvistä on hävinnyt sekä kortteikko että sorsalinnut joutsenten määrän lisäännyttyä. Nykyään sieltä järviltä ei löydä enää kuin puolikesyn laulujoutsen pesueen.

Nebulosa kirjoitti:

ei saada mitään rakentavaa irti, ennen kuin metsästäjillä on esittää ensimmäinen todennettu fakta asiasta.

Tätä joudumme ilmeisesti odottelemaan hamaan maailman tappiin.

Lue lisää

Johan minä sen alussa sanoin. Samoilla kirjaimilla sen joku yliopistojannu kymmenen vuoden päästä kirjoittaa ellei Venäjä ole Suomea vallannut.

Mistä ne faktat tulee? Pitääkö se lukea Suomen Luonto-lehdessä ennen kuin se on uskottava.

Metsästäjät ja metsästysseurat näitä faktoja tekee, bongarit tietysti voisivat olla yhteistyössä.

Juuri pikkulampareista tässä onkin kyse. Jos joutsenet pesisivät isoilla järvillä, niin asia olisi tasapainossa.

tosi_on. kirjoitti:

sitä että metsästäjäjärjestöt ryhtyvät kampanjoimaan joutsenjahdin puolesta.

Se nimittäin lopettaa muunkin metsästyksen aika nopeasti.

Ensi jo kesänä voipi herättää ajatuksia kymmenien isojen, paljon paskovien, laajasti liikkuvien ja luonnottoman suurten nuorten lintujen parvet. Pesimättömät joutsenet liikkuvat jo nyt monikymmenpäisissä parvissa. Reviirit ovat tiukassa ja parvet kasvavat vuosittain. Tila muilla vesilinnuilla vähenee koko ajan. Flunssataudin levittäjinä saattavat olla tehokkaita. Sitä tautia en todella toivo meille asti leviävän.
Viime syksynä jäi Keski-Suomessa jonkin verran viljaa puimatta. Kymmenpäiset joutsenparvet näyttivät hyödyntävän niitä tehokkaasti. Vaan kun alkavat hyödyntää isommasti puimattomia viljoja, voipi poru nousta. Ja jossain vaiheessa taatusti nousee, määränsä kaikella. Veikkaan joutsenten metsästykseen tulevan vaatimuksia muitten kuin metsästäjien taholta.

laikaman kirjoitti:

Ensi jo kesänä voipi herättää ajatuksia kymmenien isojen, paljon paskovien, laajasti liikkuvien ja luonnottoman suurten nuorten lintujen parvet. Pesimättömät joutsenet liikkuvat jo nyt monikymmenpäisissä parvissa. Reviirit ovat tiukassa ja parvet kasvavat vuosittain. Tila muilla vesilinnuilla vähenee koko ajan. Flunssataudin levittäjinä saattavat olla tehokkaita. Sitä tautia en todella toivo meille asti leviävän.
Viime syksynä jäi Keski-Suomessa jonkin verran viljaa puimatta. Kymmenpäiset joutsenparvet näyttivät hyödyntävän niitä tehokkaasti. Vaan kun alkavat hyödyntää isommasti puimattomia viljoja, voipi poru nousta. Ja jossain vaiheessa taatusti nousee, määränsä kaikella. Veikkaan joutsenten metsästykseen tulevan vaatimuksia muitten kuin metsästäjien taholta.

Lue lisää

mutta on hyvä muistaa realiteetit. Elämme medioiden säätelemässä maailmassa nykyään ja vain diplomatian keinoin voi edetä.

Runttaava lähestymistapa on tuhoon tuomittu. Jos joutsenia halutaan metsästää on ensin käännettävä ns. yleinen mielipide ennen kuin voi uneksiakaan valkoisten kansallislintujen pataan panosta.

Se voi olla aika kyinen pelto kynnettävänä...

laikaman kirjoitti:

Ensi jo kesänä voipi herättää ajatuksia kymmenien isojen, paljon paskovien, laajasti liikkuvien ja luonnottoman suurten nuorten lintujen parvet. Pesimättömät joutsenet liikkuvat jo nyt monikymmenpäisissä parvissa. Reviirit ovat tiukassa ja parvet kasvavat vuosittain. Tila muilla vesilinnuilla vähenee koko ajan. Flunssataudin levittäjinä saattavat olla tehokkaita. Sitä tautia en todella toivo meille asti leviävän.
Viime syksynä jäi Keski-Suomessa jonkin verran viljaa puimatta. Kymmenpäiset joutsenparvet näyttivät hyödyntävän niitä tehokkaasti. Vaan kun alkavat hyödyntää isommasti puimattomia viljoja, voipi poru nousta. Ja jossain vaiheessa taatusti nousee, määränsä kaikella. Veikkaan joutsenten metsästykseen tulevan vaatimuksia muitten kuin metsästäjien taholta.

Lue lisää

Jos metsästys alkaa, minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään hinkua kyseistä toimintaa harrastaa. Likaista työtä tekemään pitäisi saada pitkän linjan pienpetopyytäjiä.
Ensinnäkin kiväärimiehiä tulisi olla kaksi, koska joutsen on yksiavioinen lintu niin ne tulisi lopettaa pareittain.
Harvennus tulisi suorittaa perättäisinä vuosina ennaltamäärätyillä lammilla ennen pesinnän alkua.
Eiköhän 3-5 vuoden pikainen kevätpyynti hieman vaikuttaisi lukumäärään.

inssin kutkale kirjoitti:

Tutkimustulokset kulkevat monissa asioissa todellisuutta jäljessä. Muutama vuosi kun odotellaan niin saadaan tuloksia tämänhetkisistä tilanteista ja sitten onkin jo aika tehdä uusi tutkimus koska voimasuhteet luonnossa ovat muuttuneet. Jokainen vähänkin enemmän luonnossa liikkunut ja joutsenia seuraava (myös laulujoutsenia) voi todeta että pesimäaikana se ei suvaitse muita vesilintuja pesimälahdellaan. On totta että esimerkiksi heinäsorsat käyttävät syksyisin ravinnokseen joutsenten syvemmästä vesistöstä pintaan nostamia pohjakasveja, mutta vain ja siksi että rantamatalikolla ei enää riitä ravintoa. Pienet kortteikkojen peittämät erämaajärvet ja lammet olivat ennen pullollaan erilaisia sorsalintuja. Tänäpäivänä näistä järvistä on hävinnyt sekä kortteikko että sorsalinnut joutsenten määrän lisäännyttyä. Nykyään sieltä järviltä ei löydä enää kuin puolikesyn laulujoutsen pesueen.

Lue lisää

"Jokainen vähänkin enemmän luonnossa liikkunut ja joutsenia seuraava (myös laulujoutsenia) voi todeta että pesimäaikana se ei suvaitse muita vesilintuja pesimälahdellaan."

Miksi ihmeessä metsästäjät levittävät tällaista soopaa?? Eihän tähän voi uskoa metsästäjät itsekään.

Jokainen vähänkin luonnossa liikkuva tietää, että joutsenet ja muut vesilinnut tulevat toimeen keskenään juuri niin hyvin, kuin asiaa koskevat tutkimuksetkin ovat osoittaneet
Tule joskus esimerkiksi Jaalanlahden lintutorniin katsomaan, kuinka joutsen ja muut vesilinnut viihtyvät keskenään. Kaverini on tehnyt alueesta lintulahdet life -hankkeeseen liittyen linnustoselvityksen parilta viime vuodelta. Voidaan samalla kiertää muitakin joutsenen pesiä siitä lähialueelta.

Nebulosa kirjoitti:

"Jokainen vähänkin enemmän luonnossa liikkunut ja joutsenia seuraava (myös laulujoutsenia) voi todeta että pesimäaikana se ei suvaitse muita vesilintuja pesimälahdellaan."

Miksi ihmeessä metsästäjät levittävät tällaista soopaa?? Eihän tähän voi uskoa metsästäjät itsekään.

Jokainen vähänkin luonnossa liikkuva tietää, että joutsenet ja muut vesilinnut tulevat toimeen keskenään juuri niin hyvin, kuin asiaa koskevat tutkimuksetkin ovat osoittaneet
Tule joskus esimerkiksi Jaalanlahden lintutorniin katsomaan, kuinka joutsen ja muut vesilinnut viihtyvät keskenään. Kaverini on tehnyt alueesta lintulahdet life -hankkeeseen liittyen linnustoselvityksen parilta viime vuodelta. Voidaan samalla kiertää muitakin joutsenen pesiä siitä lähialueelta.

Lue lisää

Missäköhän Jaalalahti sijaitsee?
Anteeksi maalaisuuteni.

Nebulosa kirjoitti:

"Jokainen vähänkin enemmän luonnossa liikkunut ja joutsenia seuraava (myös laulujoutsenia) voi todeta että pesimäaikana se ei suvaitse muita vesilintuja pesimälahdellaan."

Miksi ihmeessä metsästäjät levittävät tällaista soopaa?? Eihän tähän voi uskoa metsästäjät itsekään.

Jokainen vähänkin luonnossa liikkuva tietää, että joutsenet ja muut vesilinnut tulevat toimeen keskenään juuri niin hyvin, kuin asiaa koskevat tutkimuksetkin ovat osoittaneet
Tule joskus esimerkiksi Jaalanlahden lintutorniin katsomaan, kuinka joutsen ja muut vesilinnut viihtyvät keskenään. Kaverini on tehnyt alueesta lintulahdet life -hankkeeseen liittyen linnustoselvityksen parilta viime vuodelta. Voidaan samalla kiertää muitakin joutsenen pesiä siitä lähialueelta.

Lue lisää

Suosittelisin puolestaan sinulle että kävisit muuallakin kuin siellä jaalanlahdessa lintutornista kattelemassa kaukoputkella niitä fogeleitasi.

Lintujen luonnolliset levähdyspaikat muuttoaikaan on asia erikseen mutta missä tämä "erämaajärvien arka lintu" tyypillisesti pesii ei siellä sorsanpesää joutsenen pesän vierestä löydy. Ja nimenomaan pesintäaikaan. Toisaalta joutsenet käyttävät niin tehokkaasti esimerkiksi järvikortteen ruuakseen ettei sorsat siellä muutoinkaan viihdy kun ei niille riitä ruokaa eikä suojaa.

k0rh0nen kirjoitti:

Mikä niitä vesilintuja sitten alueittain vie?
Minkkejä ja supeja ei liiku yhtään normaalia enempää.

Täällä on asuksen keskellä kaksi pienehköä lampea.
Toisella pesii Laulujousen ja toisella Kyhmyri.
Kummallakin lammella pesii runsaasti sorsia ja muitakin vesilintuja.
Nokikana käy usein polkemassa jalkaa ja isottelemassa joutsenille.
Kaikki tulevat sovussa syömään, jos niille pullaa tarjoaa.
Niin sorsat, nokikanat ja joutsenet.
Laulujoutsen on hieman arempi.

Joutsenhan on sorsa.

inssin kutkale kirjoitti:

Suosittelisin puolestaan sinulle että kävisit muuallakin kuin siellä jaalanlahdessa lintutornista kattelemassa kaukoputkella niitä fogeleitasi.

Lintujen luonnolliset levähdyspaikat muuttoaikaan on asia erikseen mutta missä tämä "erämaajärvien arka lintu" tyypillisesti pesii ei siellä sorsanpesää joutsenen pesän vierestä löydy. Ja nimenomaan pesintäaikaan. Toisaalta joutsenet käyttävät niin tehokkaasti esimerkiksi järvikortteen ruuakseen ettei sorsat siellä muutoinkaan viihdy kun ei niille riitä ruokaa eikä suojaa.

Lue lisää

harrasta lintujen katselua kaukoputkella. Sitäkin joskus teen, mutta pääasiassa harrastan lintujen rengastusta.
Jaalanlahti ei ole mikään (pelkkä) muuttoaikainen levähdyspaikka, vaan siellä joutsen kasvattivat viisi poikasta myös viime kesänä. Läheisellä Vähä-Kortejärvellä joutsen on pesinyt kymmenisen vuotta. Siellä voimme käydä ihailemassa niitä laajoja kortteikkoja, joita siellä ei siis periaatteessa voi olla. Anttilanlahdella puolestaan on hyvä tilaisuus katsella joutsenen naapurina pesiviä punasotkia ja härkälintuja. Myös pikkulokkeja on toisinaan ollut pieni kolonia aivan pesän tuntumassa.

Nebulosa kirjoitti:

harrasta lintujen katselua kaukoputkella. Sitäkin joskus teen, mutta pääasiassa harrastan lintujen rengastusta.
Jaalanlahti ei ole mikään (pelkkä) muuttoaikainen levähdyspaikka, vaan siellä joutsen kasvattivat viisi poikasta myös viime kesänä. Läheisellä Vähä-Kortejärvellä joutsen on pesinyt kymmenisen vuotta. Siellä voimme käydä ihailemassa niitä laajoja kortteikkoja, joita siellä ei siis periaatteessa voi olla. Anttilanlahdella puolestaan on hyvä tilaisuus katsella joutsenen naapurina pesiviä punasotkia ja härkälintuja. Myös pikkulokkeja on toisinaan ollut pieni kolonia aivan pesän tuntumassa.

Lue lisää

Olen itekin huomannut että sukeltajasorsat tulevat paremmin joutsenten kanssa toimeen kuin puolisukeltajat. Pesimäaikaan siis. Ja lahtihan voi olla tietenkin melkein minkä kokoinen tahansa että tarpeeksi suurella lahdella varmaan pesii kaikkea mahdollista. Siitä kortteikosta vielä senverran että oletko aivan varma että puhut järvikortteesta? Joutsenhan näkyy käyttävän sitä ravinnokseen. Ja ainakin meilläpäin on järvikorte vedenpinnan yläpuolelta kadonnut sen jälkeen kun joutsenet ovat täällä alkaneet pesimään ja asustelemaan. Eräs matala järvi tässä lähistöllä oli ennen ylitteensä kortteikon peitossa mutta nyt kortetta ei näy enää missään. Ainoastaan rannoilla kaisloja ja muuta heinää. Ennen siellä oli todella paljon sorsia mutta nyt ei sorsat enää siellä pesineet moneen vuoteen. Joutsenilla kyllä joka vuosi vähintään yksi pesue. Ollaan usein mietitty johtuuko se kortteikon häviämisestä. Kortteikkohan antaa sorsanpojille luonnollisen suojan ja sitoo samalla paljon hyönteisiä järvenpintaan mitä sorsanpojat käyttävät ensimmäisinä viikkoinaan ravinnokseen.

inssin kutkale kirjoitti:

Olen itekin huomannut että sukeltajasorsat tulevat paremmin joutsenten kanssa toimeen kuin puolisukeltajat. Pesimäaikaan siis. Ja lahtihan voi olla tietenkin melkein minkä kokoinen tahansa että tarpeeksi suurella lahdella varmaan pesii kaikkea mahdollista. Siitä kortteikosta vielä senverran että oletko aivan varma että puhut järvikortteesta? Joutsenhan näkyy käyttävän sitä ravinnokseen. Ja ainakin meilläpäin on järvikorte vedenpinnan yläpuolelta kadonnut sen jälkeen kun joutsenet ovat täällä alkaneet pesimään ja asustelemaan. Eräs matala järvi tässä lähistöllä oli ennen ylitteensä kortteikon peitossa mutta nyt kortetta ei näy enää missään. Ainoastaan rannoilla kaisloja ja muuta heinää. Ennen siellä oli todella paljon sorsia mutta nyt ei sorsat enää siellä pesineet moneen vuoteen. Joutsenilla kyllä joka vuosi vähintään yksi pesue. Ollaan usein mietitty johtuuko se kortteikon häviämisestä. Kortteikkohan antaa sorsanpojille luonnollisen suojan ja sitoo samalla paljon hyönteisiä järvenpintaan mitä sorsanpojat käyttävät ensimmäisinä viikkoinaan ravinnokseen.

Lue lisää

suorittanut cl-kasvit, joten tunnen kyllä korteet eroon toisistaan.

Oli muuten aika hassu tuo tokaisusi "Joutsenilla kyllä joka vuosi vähintään yksi pesue." Mitähän tahdoit tällä sanoa? Onko siellä joutsenella todellakin ollut joskus useita pesueita kesän aikana? Kyse on silloin kyllä sen luokan sensaatiosta, että se kannattaa julkaista Metsästäjät -lehdessä.

Nebulosa kirjoitti:

suorittanut cl-kasvit, joten tunnen kyllä korteet eroon toisistaan.

Oli muuten aika hassu tuo tokaisusi "Joutsenilla kyllä joka vuosi vähintään yksi pesue." Mitähän tahdoit tällä sanoa? Onko siellä joutsenella todellakin ollut joskus useita pesueita kesän aikana? Kyse on silloin kyllä sen luokan sensaatiosta, että se kannattaa julkaista Metsästäjät -lehdessä.

Lue lisää

Ai sitä aletaan pikkutarkaks..tarkoitin että joutsenilla (joutsenpopulaatio = useita joutsenpareja, kihlapareja että jo sukukypiä pareja sekä nuoria yksilöitä) on vähintään yksi pesue ollut siellä viimeisen vuoden aikana. Ei todellakaan yhdellä ja samalla joutsenparilla. Mutta asiaan..et vastannut onko mainitsemallasi järvellä jossa joutsenet pesivät todellakin ylitteensä oleva järvikortteikko? Sitä vois tulla katsomaan ja ihmettelmään...joutsenia nään kyllä omalla laiturillanikin.

ps. Metsästäjät nimistä lehteä ei kaiketi ole olemassa?

inssin kutkale kirjoitti:

Olen itekin huomannut että sukeltajasorsat tulevat paremmin joutsenten kanssa toimeen kuin puolisukeltajat. Pesimäaikaan siis. Ja lahtihan voi olla tietenkin melkein minkä kokoinen tahansa että tarpeeksi suurella lahdella varmaan pesii kaikkea mahdollista. Siitä kortteikosta vielä senverran että oletko aivan varma että puhut järvikortteesta? Joutsenhan näkyy käyttävän sitä ravinnokseen. Ja ainakin meilläpäin on järvikorte vedenpinnan yläpuolelta kadonnut sen jälkeen kun joutsenet ovat täällä alkaneet pesimään ja asustelemaan. Eräs matala järvi tässä lähistöllä oli ennen ylitteensä kortteikon peitossa mutta nyt kortetta ei näy enää missään. Ainoastaan rannoilla kaisloja ja muuta heinää. Ennen siellä oli todella paljon sorsia mutta nyt ei sorsat enää siellä pesineet moneen vuoteen. Joutsenilla kyllä joka vuosi vähintään yksi pesue. Ollaan usein mietitty johtuuko se kortteikon häviämisestä. Kortteikkohan antaa sorsanpojille luonnollisen suojan ja sitoo samalla paljon hyönteisiä järvenpintaan mitä sorsanpojat käyttävät ensimmäisinä viikkoinaan ravinnokseen.

Lue lisää

Pari vuotta sitten hakeuduin kaukaisemmalle sorsavedelle , kun mistään ei löytynyt. Yllätys oli melkoiunen, en ollut tuntea paikkaa. Karttaa täytyi uskoa ja epäillä muistikuvaa. 70-luvulla lammet olivat puoliksi sankan kortteen peitossa ja erinomaisia lintuvesiä. Nyt oli avovettä ja joku saramätäs. Ainoat vesilinnut olivat taivaanvuohen ja rantasipin luokkaa.

inssin kutkale kirjoitti:

Ai sitä aletaan pikkutarkaks..tarkoitin että joutsenilla (joutsenpopulaatio = useita joutsenpareja, kihlapareja että jo sukukypiä pareja sekä nuoria yksilöitä) on vähintään yksi pesue ollut siellä viimeisen vuoden aikana. Ei todellakaan yhdellä ja samalla joutsenparilla. Mutta asiaan..et vastannut onko mainitsemallasi järvellä jossa joutsenet pesivät todellakin ylitteensä oleva järvikortteikko? Sitä vois tulla katsomaan ja ihmettelmään...joutsenia nään kyllä omalla laiturillanikin.

ps. Metsästäjät nimistä lehteä ei kaiketi ole olemassa?

Lue lisää

järvi onkin niin laaja, että siellä on oikein joutsenpopulaatio. Useita pesiviä pareja ja tilaa vielä kihlapareillekin viettää kesää...

Järvikortetta voit käydä katselemassa kun lyöt kansalaisen karttapaikkaan koordinaatit X(P)6773121
Y(I)3475641
Missä sitä sinun joutsenpopulaatiota voi käydä ihailemassa?

Joutsen kirjoitti:

Täällä on asuksen keskellä kaksi pienehköä lampea.
Toisella pesii Laulujousen ja toisella Kyhmyri.
Kummallakin lammella pesii runsaasti sorsia ja muitakin vesilintuja.
Nokikana käy usein polkemassa jalkaa ja isottelemassa joutsenille.
Kaikki tulevat sovussa syömään, jos niille pullaa tarjoaa.
Niin sorsat, nokikanat ja joutsenet.
Laulujoutsen on hieman arempi.

Joutsenhan on sorsa.

Lue lisää

Muttei täällä pullalinnuista puhutakaan.

Nebulosa kirjoitti:

järvi onkin niin laaja, että siellä on oikein joutsenpopulaatio. Useita pesiviä pareja ja tilaa vielä kihlapareillekin viettää kesää...

Järvikortetta voit käydä katselemassa kun lyöt kansalaisen karttapaikkaan koordinaatit X(P)6773121
Y(I)3475641
Missä sitä sinun joutsenpopulaatiota voi käydä ihailemassa?

Lue lisää

Minäpä panen tuohon koordinaatit lammesta, jonka muutosta hämmästelin. Puuttuvaa kortetta voi siellä ihailla: X(P)7023854 Y(I)2527159
Tuossa on sitten muutama vuosi sitten joutsenten valtaama paikka X(P)7024913 Y(I)2523099 . En ole pariin vuoteen käynyt tyhjää ihmettelemässä. Tämä on rehevämpi läpivirtausvesi, joka ehkä paremmin kestää. Ensi kesänä täytyy ihmetellä kortteen määrä ja muuta myös ympäristön muilta lammilta.
Voipi olla jäänyt tunnustuksellisen tutkimuksen ulkopuolelle tällainen asia. Mikä lie on ollut kortteen häviämisnopeus. Itse muistan 70-luvulta alkaen joitten lampien ulkoasun.

laikaman kirjoitti:

Minäpä panen tuohon koordinaatit lammesta, jonka muutosta hämmästelin. Puuttuvaa kortetta voi siellä ihailla: X(P)7023854 Y(I)2527159
Tuossa on sitten muutama vuosi sitten joutsenten valtaama paikka X(P)7024913 Y(I)2523099 . En ole pariin vuoteen käynyt tyhjää ihmettelemässä. Tämä on rehevämpi läpivirtausvesi, joka ehkä paremmin kestää. Ensi kesänä täytyy ihmetellä kortteen määrä ja muuta myös ympäristön muilta lammilta.
Voipi olla jäänyt tunnustuksellisen tutkimuksen ulkopuolelle tällainen asia. Mikä lie on ollut kortteen häviämisnopeus. Itse muistan 70-luvulta alkaen joitten lampien ulkoasun.

Lue lisää

on kaikenlaisia muistikuvia, ja he vetävä mitä ihmeellisimpiä johtopäätöksiä havainnoistaan. Erikoisesti tämä koskee metsästäjiä, joiden keskuudessa kaikki uskomukset ja legendat leviävät kulovalkean tavoin ja istuvat sitkeässä kuin kytö turvesuolla.

Jos pohdimme asiaa hieman yleisemmästä näkökulmasta.
Laulujoutsen on ravinnonkäytöltään hyvin monipuolinen lintu, ei suinkaan mikään kortespesialisti.
Joutsenen reviiri on hyvin laaja (luokkaa km2), jolla pesivä pari ei suvaitse muita joutsenia.
Joutsen painaa n.9kg ja syö korkeintaa viidennenksen painostaan päivässä. Pääasiassa se hankkii ruokansa noin metrin syvyydesta. Näistä lähtökohdista on melko epäuskottava ajatus, että joutsen voisi hävittää vähänkän merkittävämpää kortteikkoa, jonka biomassa siis on useita tuhansia kiloja ja kasvaa jokaisena kesäpäivänä moninkertaisesti enemmän kuin joutsenpari kykenee syömään.
Yksi hirvi syö kortetta kertaseisomalla sen, mitä joutsenpari useassa viikossa. Eikä hirvikään ole mikään uhka kortteikolle.

Nebulosa kirjoitti:

on kaikenlaisia muistikuvia, ja he vetävä mitä ihmeellisimpiä johtopäätöksiä havainnoistaan. Erikoisesti tämä koskee metsästäjiä, joiden keskuudessa kaikki uskomukset ja legendat leviävät kulovalkean tavoin ja istuvat sitkeässä kuin kytö turvesuolla.

Jos pohdimme asiaa hieman yleisemmästä näkökulmasta.
Laulujoutsen on ravinnonkäytöltään hyvin monipuolinen lintu, ei suinkaan mikään kortespesialisti.
Joutsenen reviiri on hyvin laaja (luokkaa km2), jolla pesivä pari ei suvaitse muita joutsenia.
Joutsen painaa n.9kg ja syö korkeintaa viidennenksen painostaan päivässä. Pääasiassa se hankkii ruokansa noin metrin syvyydesta. Näistä lähtökohdista on melko epäuskottava ajatus, että joutsen voisi hävittää vähänkän merkittävämpää kortteikkoa, jonka biomassa siis on useita tuhansia kiloja ja kasvaa jokaisena kesäpäivänä moninkertaisesti enemmän kuin joutsenpari kykenee syömään.
Yksi hirvi syö kortetta kertaseisomalla sen, mitä joutsenpari useassa viikossa. Eikä hirvikään ole mikään uhka kortteikolle.

Lue lisää

Minä en juokse mielikuvien perässä. Etsin vastauksia kysymyksiin. Jokin on aiheuttanut lammen muuttumisen. Yksi muuttuja on joutsen ja se on asuttanut seutua yli 30 vuotta. Ehkä Jaalanlahtesikin näyttää toisenlaiselta vuosiien päästä. Paha tiedon lisäämisen este on Nebuloosamainen asenne. Vastaava jarru on ollut katolinen kirkko vuosisatoja.

Nebulosa kirjoitti:

on kaikenlaisia muistikuvia, ja he vetävä mitä ihmeellisimpiä johtopäätöksiä havainnoistaan. Erikoisesti tämä koskee metsästäjiä, joiden keskuudessa kaikki uskomukset ja legendat leviävät kulovalkean tavoin ja istuvat sitkeässä kuin kytö turvesuolla.

Jos pohdimme asiaa hieman yleisemmästä näkökulmasta.
Laulujoutsen on ravinnonkäytöltään hyvin monipuolinen lintu, ei suinkaan mikään kortespesialisti.
Joutsenen reviiri on hyvin laaja (luokkaa km2), jolla pesivä pari ei suvaitse muita joutsenia.
Joutsen painaa n.9kg ja syö korkeintaa viidennenksen painostaan päivässä. Pääasiassa se hankkii ruokansa noin metrin syvyydesta. Näistä lähtökohdista on melko epäuskottava ajatus, että joutsen voisi hävittää vähänkän merkittävämpää kortteikkoa, jonka biomassa siis on useita tuhansia kiloja ja kasvaa jokaisena kesäpäivänä moninkertaisesti enemmän kuin joutsenpari kykenee syömään.
Yksi hirvi syö kortetta kertaseisomalla sen, mitä joutsenpari useassa viikossa. Eikä hirvikään ole mikään uhka kortteikolle.

Lue lisää

on iänkaikkinen metsästäjien tekemisten mollaamisten pakkomielle, jonka takia he eivät pysty näkemään metsää puilta, vaan katsovat sumeasti läpi tunnelin, uskoen olevansa aina oikeassa, eivätkä näin osaa ajatella kuin minkä ovat lehdistä tai televisiosta lukeneet tai nähneet ja mitä sitten joukkohysterialla asioista ymmärtämättömille ja herkkäuskoisille levittävät. Asioiden toiseen puoleen, luonnonlakien karuihin todellisuuksiin, riistanhoitoon, luonnon tasapainottamiseen tai maalaisjärjen käyttöön heillä ei minkäänlaista omakätistä kosketusta.

Järven josta aiemmin kerroin koordinaatit löytyy tästä: X(P)6996463 ja Y(I)3459191. Järvi oli vielä 70 ja 80 luvuilla läpeensä järvikortteen peitossa. Silloin joskus siellä pesi kymmenittäin vesilintuja, sekä metsästettäviä että rauhoitettuja. Nykyään näkyy enää paljasta vettä sekä limaheinää muutaman lumpeen ja ulpukan rikkoessa maiseman. Pesivistä lajeista löytyy runsaslukuisena laulujoutsen, joka aiemmin oli siellä harvinainen vieras. Sensijaan sorsalinnut ovat kaikonneet, ehkä telkkäpari jossain sekä hyvällä tuurilla kuikka tai kaakkuri. Järvi on kauttaaltaan korkeintaan 1,5 metriä syvä. Rannoilla hetteiköt, hirviä en koskaan ole siellä vedessä nähnyt koska järven pohja on mutainen ja syvään upottava.

inssin kutkale kirjoitti:

on iänkaikkinen metsästäjien tekemisten mollaamisten pakkomielle, jonka takia he eivät pysty näkemään metsää puilta, vaan katsovat sumeasti läpi tunnelin, uskoen olevansa aina oikeassa, eivätkä näin osaa ajatella kuin minkä ovat lehdistä tai televisiosta lukeneet tai nähneet ja mitä sitten joukkohysterialla asioista ymmärtämättömille ja herkkäuskoisille levittävät. Asioiden toiseen puoleen, luonnonlakien karuihin todellisuuksiin, riistanhoitoon, luonnon tasapainottamiseen tai maalaisjärjen käyttöön heillä ei minkäänlaista omakätistä kosketusta.

Järven josta aiemmin kerroin koordinaatit löytyy tästä: X(P)6996463 ja Y(I)3459191. Järvi oli vielä 70 ja 80 luvuilla läpeensä järvikortteen peitossa. Silloin joskus siellä pesi kymmenittäin vesilintuja, sekä metsästettäviä että rauhoitettuja. Nykyään näkyy enää paljasta vettä sekä limaheinää muutaman lumpeen ja ulpukan rikkoessa maiseman. Pesivistä lajeista löytyy runsaslukuisena laulujoutsen, joka aiemmin oli siellä harvinainen vieras. Sensijaan sorsalinnut ovat kaikonneet, ehkä telkkäpari jossain sekä hyvällä tuurilla kuikka tai kaakkuri. Järvi on kauttaaltaan korkeintaan 1,5 metriä syvä. Rannoilla hetteiköt, hirviä en koskaan ole siellä vedessä nähnyt koska järven pohja on mutainen ja syvään upottava.

Lue lisää

inssin ketkale lintsata inssikoulunsa tunnilta aika paljon.

Tuolla alkeellisella perustelulla ei todellakaan kausaalisuhteita selvitä muut kuin iloiset metsästäjäveikot ja nekin vasta muutaman ryypyn jälkeen.

Kunpa olisikin asiat noin yksinkertaisia.

Esimerkki: Metsässä on puiden kasvu lisääntynyt. Sudet ovat samaan aikaan lisääntyneet. Siis neulasten kellastuminen johtuu susista.

Vesikasviston muutos voi johtua vaikka mistä, missään tapauksessa se ei johdu joutsenista, alkeellisillakin tiedoilla (eihän voi mahdottomia vaatia?) tuo pitäisi käsittää. Looginen aasinsilta pienempiin vesilintuihin on sitten jo enempi huumoriosastoa.

Nebulosa kirjoitti:

oli todellakin syytä laittaa lainausmerkkeihin.

Reviirihän on alue, jota eläin puolustaa oman lajin yksilöitä vastaan.
Joutsen ei häiritse muiden vesilintujen pesintää. Osa vesilinnuista jopa hyötyy joutsenesta naapurina.

Lue lisää

...miksi sitten hanhet eivät viihdy samalla alueella kuin joutsenet? Joutsen sallii kylläkin sorsien olon samalla lammella tai järvellä, mutta hanhet se ajaa raivoisasti tiehensä. Hanhi on kärsiny liiallisista joutsenkannoista. Pesimäalueet ovat vähentyneet ja kanta siten pienentynyt.

muuten kutale kirjoitti:

inssin ketkale lintsata inssikoulunsa tunnilta aika paljon.

Tuolla alkeellisella perustelulla ei todellakaan kausaalisuhteita selvitä muut kuin iloiset metsästäjäveikot ja nekin vasta muutaman ryypyn jälkeen.

Kunpa olisikin asiat noin yksinkertaisia.

Esimerkki: Metsässä on puiden kasvu lisääntynyt. Sudet ovat samaan aikaan lisääntyneet. Siis neulasten kellastuminen johtuu susista.

Vesikasviston muutos voi johtua vaikka mistä, missään tapauksessa se ei johdu joutsenista, alkeellisillakin tiedoilla (eihän voi mahdottomia vaatia?) tuo pitäisi käsittää. Looginen aasinsilta pienempiin vesilintuihin on sitten jo enempi huumoriosastoa.

Lue lisää

Joutsen on iso lintu. Poikasvaihe kestää melkein koko sulan ajan. Eli poikaset syövät kasvaakseen pesän lähiseudulla. Ja noin isoksi kasvaminen muutamassa kuukaudessa vaatii biomassaa.

inssin kutkale kirjoitti:

on iänkaikkinen metsästäjien tekemisten mollaamisten pakkomielle, jonka takia he eivät pysty näkemään metsää puilta, vaan katsovat sumeasti läpi tunnelin, uskoen olevansa aina oikeassa, eivätkä näin osaa ajatella kuin minkä ovat lehdistä tai televisiosta lukeneet tai nähneet ja mitä sitten joukkohysterialla asioista ymmärtämättömille ja herkkäuskoisille levittävät. Asioiden toiseen puoleen, luonnonlakien karuihin todellisuuksiin, riistanhoitoon, luonnon tasapainottamiseen tai maalaisjärjen käyttöön heillä ei minkäänlaista omakätistä kosketusta.

Järven josta aiemmin kerroin koordinaatit löytyy tästä: X(P)6996463 ja Y(I)3459191. Järvi oli vielä 70 ja 80 luvuilla läpeensä järvikortteen peitossa. Silloin joskus siellä pesi kymmenittäin vesilintuja, sekä metsästettäviä että rauhoitettuja. Nykyään näkyy enää paljasta vettä sekä limaheinää muutaman lumpeen ja ulpukan rikkoessa maiseman. Pesivistä lajeista löytyy runsaslukuisena laulujoutsen, joka aiemmin oli siellä harvinainen vieras. Sensijaan sorsalinnut ovat kaikonneet, ehkä telkkäpari jossain sekä hyvällä tuurilla kuikka tai kaakkuri. Järvi on kauttaaltaan korkeintaan 1,5 metriä syvä. Rannoilla hetteiköt, hirviä en koskaan ole siellä vedessä nähnyt koska järven pohja on mutainen ja syvään upottava.

Lue lisää

laulujoutsenkanta tuon kokoisessa järvessä.
Höpö höpö.
Poikkeuksellisen sopuisia joutsenia mahtuu tuohon lutakkoon kaksi paria. Epäilen että todellisuudessa järvellä voi pesiä onnistuneesti vain yksi pari.

Järven kasvillisuuden muuttumisen syistä on mahdotonta sanoa mitää varmaa. Kartan perusteella todennäköisimmältä syyltä vaikuttaa järven ympäristön soiden ja metsien ojittaminen ja sen seurauksena muutokset veden ravinnepitoisuuksissa, humuksen määrässä ja ph-arvossa.

Kun tieteellinen tutkimus kiistattomasti osoitti että alkuperäinen legenga joutsenen agressiivisuudesta on puppua ja että sorsat tulevat mainiosti toimeen joutsenten kanssa, piti tietysti keksiä jotain muuta. Epätoivossa keksittiin sitten, että joutsen tuhoaa ympäristön muille lajeille kelpaamattomaksi.
Tästä tulee varmasti yhtä sitkeä legenda kuin entisestäkin, eikä metsästäjien päätä tule kääntämään mitkään tutkimukset.
Surullista ja säälittävää.

Nebulosa kirjoitti:

laulujoutsenkanta tuon kokoisessa järvessä.
Höpö höpö.
Poikkeuksellisen sopuisia joutsenia mahtuu tuohon lutakkoon kaksi paria. Epäilen että todellisuudessa järvellä voi pesiä onnistuneesti vain yksi pari.

Järven kasvillisuuden muuttumisen syistä on mahdotonta sanoa mitää varmaa. Kartan perusteella todennäköisimmältä syyltä vaikuttaa järven ympäristön soiden ja metsien ojittaminen ja sen seurauksena muutokset veden ravinnepitoisuuksissa, humuksen määrässä ja ph-arvossa.

Kun tieteellinen tutkimus kiistattomasti osoitti että alkuperäinen legenga joutsenen agressiivisuudesta on puppua ja että sorsat tulevat mainiosti toimeen joutsenten kanssa, piti tietysti keksiä jotain muuta. Epätoivossa keksittiin sitten, että joutsen tuhoaa ympäristön muille lajeille kelpaamattomaksi.
Tästä tulee varmasti yhtä sitkeä legenda kuin entisestäkin, eikä metsästäjien päätä tule kääntämään mitkään tutkimukset.
Surullista ja säälittävää.

Lue lisää

Surullista että yhden lajin voimakas runsastuminen voi aiheuttaa niin monen muun lajin häviämisen. Mutta eikös se ole sitä luonnon kiertoa? Voimakkaampi syö heikomman jos sitä ei mikään säätele? Olisi mielenkiintoista nähdä jos joutsenkantoja alettaisiin säätelemään metsästämällä että miten tuon kyseisen järven kasvi-, eläin- ja lintukanta muuttuisi.

miettii?! kirjoitti:

Surullista että yhden lajin voimakas runsastuminen voi aiheuttaa niin monen muun lajin häviämisen. Mutta eikös se ole sitä luonnon kiertoa? Voimakkaampi syö heikomman jos sitä ei mikään säätele? Olisi mielenkiintoista nähdä jos joutsenkantoja alettaisiin säätelemään metsästämällä että miten tuon kyseisen järven kasvi-, eläin- ja lintukanta muuttuisi.

Lue lisää

Siitä vaan joutsenjahtiin, toivottavasti metsästäjäjärjetöt ryhtyvät myös kirjoittelemaan ja vaatimaan tätä!

Sen haluaisin kyllä nähdä - mutta älköön sitten itkekö miksi pyssyt otettiin meiltä pois...

Nebulosa kirjoitti:

laulujoutsenkanta tuon kokoisessa järvessä.
Höpö höpö.
Poikkeuksellisen sopuisia joutsenia mahtuu tuohon lutakkoon kaksi paria. Epäilen että todellisuudessa järvellä voi pesiä onnistuneesti vain yksi pari.

Järven kasvillisuuden muuttumisen syistä on mahdotonta sanoa mitää varmaa. Kartan perusteella todennäköisimmältä syyltä vaikuttaa järven ympäristön soiden ja metsien ojittaminen ja sen seurauksena muutokset veden ravinnepitoisuuksissa, humuksen määrässä ja ph-arvossa.

Kun tieteellinen tutkimus kiistattomasti osoitti että alkuperäinen legenga joutsenen agressiivisuudesta on puppua ja että sorsat tulevat mainiosti toimeen joutsenten kanssa, piti tietysti keksiä jotain muuta. Epätoivossa keksittiin sitten, että joutsen tuhoaa ympäristön muille lajeille kelpaamattomaksi.
Tästä tulee varmasti yhtä sitkeä legenda kuin entisestäkin, eikä metsästäjien päätä tule kääntämään mitkään tutkimukset.
Surullista ja säälittävää.

Lue lisää

Minun puolesta kasvillisuuden häviämisen syy saa olla vaikka virtahepo. Ei sen takia tarvi ketään mustamaalata ja säälittäväksi leimata. Eipä tuo haittaakaan, jos helpottaa.
Tämä keskustelu on herättänyt kumminkin ajatuksia. Minä en usko mitään tieteellisiä totuuksia, jotka ovat ristiriidassa havaintojeni kanssa. Tiede ei koskaan löydä mitään lopullista totuutta. Ihminen varsinkin on osoittautunut melkoiseksi sopuliksi.
Ja kyllä joutsen on tosi runsaslukuinen. Viimevuosina on täällä kierrellyt 70-80 nuoren linnun tokka. Sellsisen majoittuminen lampivesillä näkyy ja varmasti vaikuttaa. Pelkästään biomassan läpimeno on melkoinen ruiske matalaan vesimäärään. Syksyisin on laskettu jopa 500-600 päisiä muuttoparvia pelloilla. Aika näyttää. Luonto hoitaa tavallaan. Olemme kumminkin osallisia prosessissa ja voimme myös ounastella mikä olisi pinimmän riesan tie.

inssin kutkale kirjoitti:

on iänkaikkinen metsästäjien tekemisten mollaamisten pakkomielle, jonka takia he eivät pysty näkemään metsää puilta, vaan katsovat sumeasti läpi tunnelin, uskoen olevansa aina oikeassa, eivätkä näin osaa ajatella kuin minkä ovat lehdistä tai televisiosta lukeneet tai nähneet ja mitä sitten joukkohysterialla asioista ymmärtämättömille ja herkkäuskoisille levittävät. Asioiden toiseen puoleen, luonnonlakien karuihin todellisuuksiin, riistanhoitoon, luonnon tasapainottamiseen tai maalaisjärjen käyttöön heillä ei minkäänlaista omakätistä kosketusta.

Järven josta aiemmin kerroin koordinaatit löytyy tästä: X(P)6996463 ja Y(I)3459191. Järvi oli vielä 70 ja 80 luvuilla läpeensä järvikortteen peitossa. Silloin joskus siellä pesi kymmenittäin vesilintuja, sekä metsästettäviä että rauhoitettuja. Nykyään näkyy enää paljasta vettä sekä limaheinää muutaman lumpeen ja ulpukan rikkoessa maiseman. Pesivistä lajeista löytyy runsaslukuisena laulujoutsen, joka aiemmin oli siellä harvinainen vieras. Sensijaan sorsalinnut ovat kaikonneet, ehkä telkkäpari jossain sekä hyvällä tuurilla kuikka tai kaakkuri. Järvi on kauttaaltaan korkeintaan 1,5 metriä syvä. Rannoilla hetteiköt, hirviä en koskaan ole siellä vedessä nähnyt koska järven pohja on mutainen ja syvään upottava.

Lue lisää

Olen innoissani seurannut keskustelun kulkua. Siellä kaksi "virkaveljeäni" ottaa yhteen Toinen inssi, toinen rengastaja. Vesistöasioihin perehtyneenä insinöörinä kommentoin tuota vesikasvillisuuden muutosta sen verran, että yleensä siihen on syynä kyllä jokin muu asia kuin ravinnon käyttäjä.

Hieman ristiriitaiselta kuulostaa se, että kasvillisuutta on vähän. Tämähän viittaisi selvästi happamoitumiseen, mutta lammella kasvaa kuitenkin lumpeita ja ulpukoita, jotka tunnetusti ovat rehevän vesistön kasveja. Mielellään tällaista lampea tulisi tutukimaan, koska siellähän tapahtuu jotain todella mysteeristä.

Paras tietolähde joutsenten kantaan on aivan varmasti rengastustoimisto. Dataa kertyy koko ajan lisää, muualtakin maailmasta. Kantojen suuret heilahtelut havaitaan nopeasti. Sieltä voinette tiedustella myös sorsakantojen muutosta. Itse en ole suurempaa muutosta havainnut. Jopa mm. härkälintujen kannan huomattavaa kasvua meillä päin.

Ja huomiona sen verran, että en varsinaisesti ole metsästyksen vastustaja, vaan idioottimaisen metsästyksen vastustaja. Joku persläpi kävi ampumassa minun mailtani minulle niin rakkaan majavan :( Taitaa mennä maat kokonaan metsästyksen ulkopuolelle. Nyt vain metsäkanalinnut ja suurpedot ovat olleet metsästyksen ulkopuolella.

rengastava inssi kirjoitti:

Olen innoissani seurannut keskustelun kulkua. Siellä kaksi "virkaveljeäni" ottaa yhteen Toinen inssi, toinen rengastaja. Vesistöasioihin perehtyneenä insinöörinä kommentoin tuota vesikasvillisuuden muutosta sen verran, että yleensä siihen on syynä kyllä jokin muu asia kuin ravinnon käyttäjä.

Hieman ristiriitaiselta kuulostaa se, että kasvillisuutta on vähän. Tämähän viittaisi selvästi happamoitumiseen, mutta lammella kasvaa kuitenkin lumpeita ja ulpukoita, jotka tunnetusti ovat rehevän vesistön kasveja. Mielellään tällaista lampea tulisi tutukimaan, koska siellähän tapahtuu jotain todella mysteeristä.

Paras tietolähde joutsenten kantaan on aivan varmasti rengastustoimisto. Dataa kertyy koko ajan lisää, muualtakin maailmasta. Kantojen suuret heilahtelut havaitaan nopeasti. Sieltä voinette tiedustella myös sorsakantojen muutosta. Itse en ole suurempaa muutosta havainnut. Jopa mm. härkälintujen kannan huomattavaa kasvua meillä päin.

Ja huomiona sen verran, että en varsinaisesti ole metsästyksen vastustaja, vaan idioottimaisen metsästyksen vastustaja. Joku persläpi kävi ampumassa minun mailtani minulle niin rakkaan majavan :( Taitaa mennä maat kokonaan metsästyksen ulkopuolelle. Nyt vain metsäkanalinnut ja suurpedot ovat olleet metsästyksen ulkopuolella.

Lue lisää

Ei joutsen minunkaan mielestäni kaikkea ruokaa syö. Pienempien puolisukeltajien "ruokapöytä" tosin on alaltaan pienempi kuin joutsenien. Toissakesän vedenkorkeus on suurin syy puolisukeltajien edelliskesän vähyyteen.

Majavasta älä sure, jos jossain on kerran pesinyt majava niin siellä pesii piakkoin uusi kun vanha häviää.

tosi_on. kirjoitti:

mutta on hyvä muistaa realiteetit. Elämme medioiden säätelemässä maailmassa nykyään ja vain diplomatian keinoin voi edetä.

Runttaava lähestymistapa on tuhoon tuomittu. Jos joutsenia halutaan metsästää on ensin käännettävä ns. yleinen mielipide ennen kuin voi uneksiakaan valkoisten kansallislintujen pataan panosta.

Se voi olla aika kyinen pelto kynnettävänä...

Lue lisää

Kyllä siinä joutsenessa on vaan jotain sellaista, että ei millään pysty kuvittelemaan niitä metsästettävän. Pelkkä ajatuskin puistattaa.

Kantojen kasvu ei ainakaan näin saaristomeren mökkeilijän näkökulmasta ole mitenkään liian suuri, vaikka joutsenia nykyään onkin paljon enemmän kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten.

Joutsenen ja hanhen keskinäisestä "ystävyydestä" en tiedä, mutta ei joutsen ainakaan sinisorsista välitä. Kaksikin kertaa ollut mökin lähellä joutsenen ja sorsan pesä alle kolmen metrin päässä toisistaan. Eikä näytä joutsen myöskään haahkoista välittävän. En sitten tiedä miten paljon kyseiset linnut taistelee samasta ravinnosta, eli väheneekö sorsalinnuilta ravinto joutsenkantojen kasvaessa. Vaikea kuitenkin uskoa että näin kävisi meidän rehevissä vesissä.

k0rh0nen kirjoitti:

Johan minä sen alussa sanoin. Samoilla kirjaimilla sen joku yliopistojannu kymmenen vuoden päästä kirjoittaa ellei Venäjä ole Suomea vallannut.

Mistä ne faktat tulee? Pitääkö se lukea Suomen Luonto-lehdessä ennen kuin se on uskottava.

Metsästäjät ja metsästysseurat näitä faktoja tekee, bongarit tietysti voisivat olla yhteistyössä.

Lue lisää

itä suomi luovutettaan ent.neuvostoliitolle nyk. venäjälle,niin samat lait eivät ennää päje.vetävät kaasuputket sitä kautta...sitte varmaan sais pyytää jouhtenia...eikä tarvi kysellä lupia!

ammuskelun kirjoitti:

muuton vuoksi joskus 20v sitten! Aikoinaan minulla oli tapana ampua kaikkia lintuja ja varsinkin niitä mitä en tuntenut...Siiss tähän tyyliin: " mikäs perkele tuo on???.....PAM lintu alas ja sitten tutkin mikä se on!

Lue lisää

Onhan tuo saatanan idioottimaista hommaa noin "metsästää"...

Onkohan tarkoitettu hauskaksikin pilaksi?

No heh sitten.