Sosiologian mielestäni tärkein kysymys on rahan ja vapauden, talouskasvun ja vapaa-ajan kasvun suhde. Missä määrin mm. automaation tuomaa tuottavuuden kasvua pitäisi muuttaa rahaksi ja missä määrin vapaudeksi?
Ottaako mieluummin 5% palkankorotuksen vai 5% lisän vapaa-aikaan vuodessa?
Ja jos ihmiset haluavat rahan sijaan vapaa-aikaa, niin miten se onnistuu käytännössä nykyisen talousjärjestelmän vallitessa?
Työntekijöiden vapaa-ajan kasvu on yritysjohtajien intressien vastaista. Vapaa-ajan kasvattaminen ei innosta pomoa investoimaan robotteihin, mutta rahavirran kasvattaminen innostaa. Tässä mielessä talousjärjestelmä on rikki, epäkunnossa, se ei toimi ihmisten hyväksi jos ihmiset haluavat vapaa-aikakasvua talouskasvun sijaan.
Tarvitaan keskustelua, gallupeja eri alojen ihmisten tahdosta ja kekseliäitä ratkaisuja siihen miten talous saadaan toimimaan enemmän ihmisten hyväksi eikä päinvastoin.
Ehkä tarvitaan vähän lisää suunnitelmataloutta johonkin, vero-ohjausta toisaalle ja jotain muuta kolmannelle.
Alan 1.kysymys: Raha vai vapaa-aika?
3
646
Vastaukset
- sinkku T
Nojoo.
Ja toisiksi tärkein sosiologian kysymys voi olla rakkauden löytäminen ja sinkkujen määrä.
Viime a-talkissa oli siitä.
Valtiolla voi olla jotain annettavaa ongelman ratkaisuun, jos tarpeeksi moni ihminen haluaa tulla valtion auttamaksi. Jos 5% arvelee hyötyvänsä jostain jota valtio voi tehdä erityisen hyvin tässä sinkkuusasiassa - mitä hyvänsä se lieneekään - niin se riittää.
Tämä liittyy siihen alkuperäiseen tuottavuuden nousu kysymykseen lähinnä sillä tavalla, että enemmällä vapaa-ajalla on enemmän tilaisuutta hakea ja sitten olla perheen kanssa.- jokunytvaanjossakin
Sosiologian 2. tärkein kysymys ei mielestäni todellakaan ole " rakkauden löytäminen ja sinkkujen määrä". Olen sitä mieltä, että parin löytäminen on jokaisen yksilön oma henkilökohtainen tehtävä, ja että rakkaus- sosiologiaa tehdään nyt jo ihan tarpeeksi.
Toki esim. maamme väestön lisääntymis- problematiikkaa käsittelevässä poliittisessa keskustelussa on jo ilmaistu laajempaakin ( ja sinänsä ihan aiheellistakin ) huolta esim. syrjäkylien poikien naisettomuus- ongelmasta. Esim.Isälliseksi Heittäytyvän Valtion poikamiehille myöntämä naimamatkatuki olisi joidenkin kannanottojen mukaan ratkaisu ongelmaan...
Valtion voisi mielestäni kuitenkin ihan hyvin pitää erossa ihmisten parinmuodostuksesta. Kyllä kai ihmiset aina (tal.) apua ottavat vastaan,-sitä mukaa, kuin etuisuuksia synnytetään,eikä siitä olekaan kysymys... Väestönkehityksen trendit näyttävät joka tapauksessa alaspäin riippumatta siitä, kuinka moni suomalainen sinkku pariutuu.
Ratkaisu tuottavuusongelmaan (ja tähän sidoksissa olevaan perinteisen vapaa- aikakäsityksen murtumiseen) piileekin toisaalla, kuten mm. harjoitettavassa työllisyys- ja koulutuspolitikassa. Lisäksi tulevaisuudessa maahanmuuttajilla tulee olemaan erittäin merkittävä rooli, kun väestöpohjamme pienentyy.
Sosiologian arvostuksesta tieteenä sitten sen verran vielä, että tuota arvostusta on viime vuosina vähentänyt nimenomaan juuri sosiologisten intressien yleinen kohdentuminen "rakkauden löytämiseen" tms. aiheisiin. Päivystävät dosentit antavat lehtien palstoilla vastauksia ongelmaan kuin ongelmaan alkaen melkeinpä leikkokukkien kasvattamisen syvemmästä merkityksestä ihmissielulle (kärjistys!) ja päätyen analyysiin suomalaisnaisten seksikkyydestä tai seksittömyydestä. En sano, etteikö sosiologia voi tutkia myös molempia näitä em. aiheita, mutta kaikki tuo konstruktoi sen yhteiskunnallista positiota ts. yleistä merkittävyyttä tieteenalana. Oma mielipiteeni onkin, että esimerkiksi yhteiskunnallisen valta- analyysin asemaa sosiologiassa voisi taas vahvistaa.
Toki rakkauden löytäminen on sekin tärkeää, mutta voiko sitä enää enempää sälyttää sosiologian harteille? ;) - Sinkku T
jokunytvaanjossakin kirjoitti:
Sosiologian 2. tärkein kysymys ei mielestäni todellakaan ole " rakkauden löytäminen ja sinkkujen määrä". Olen sitä mieltä, että parin löytäminen on jokaisen yksilön oma henkilökohtainen tehtävä, ja että rakkaus- sosiologiaa tehdään nyt jo ihan tarpeeksi.
Toki esim. maamme väestön lisääntymis- problematiikkaa käsittelevässä poliittisessa keskustelussa on jo ilmaistu laajempaakin ( ja sinänsä ihan aiheellistakin ) huolta esim. syrjäkylien poikien naisettomuus- ongelmasta. Esim.Isälliseksi Heittäytyvän Valtion poikamiehille myöntämä naimamatkatuki olisi joidenkin kannanottojen mukaan ratkaisu ongelmaan...
Valtion voisi mielestäni kuitenkin ihan hyvin pitää erossa ihmisten parinmuodostuksesta. Kyllä kai ihmiset aina (tal.) apua ottavat vastaan,-sitä mukaa, kuin etuisuuksia synnytetään,eikä siitä olekaan kysymys... Väestönkehityksen trendit näyttävät joka tapauksessa alaspäin riippumatta siitä, kuinka moni suomalainen sinkku pariutuu.
Ratkaisu tuottavuusongelmaan (ja tähän sidoksissa olevaan perinteisen vapaa- aikakäsityksen murtumiseen) piileekin toisaalla, kuten mm. harjoitettavassa työllisyys- ja koulutuspolitikassa. Lisäksi tulevaisuudessa maahanmuuttajilla tulee olemaan erittäin merkittävä rooli, kun väestöpohjamme pienentyy.
Sosiologian arvostuksesta tieteenä sitten sen verran vielä, että tuota arvostusta on viime vuosina vähentänyt nimenomaan juuri sosiologisten intressien yleinen kohdentuminen "rakkauden löytämiseen" tms. aiheisiin. Päivystävät dosentit antavat lehtien palstoilla vastauksia ongelmaan kuin ongelmaan alkaen melkeinpä leikkokukkien kasvattamisen syvemmästä merkityksestä ihmissielulle (kärjistys!) ja päätyen analyysiin suomalaisnaisten seksikkyydestä tai seksittömyydestä. En sano, etteikö sosiologia voi tutkia myös molempia näitä em. aiheita, mutta kaikki tuo konstruktoi sen yhteiskunnallista positiota ts. yleistä merkittävyyttä tieteenalana. Oma mielipiteeni onkin, että esimerkiksi yhteiskunnallisen valta- analyysin asemaa sosiologiassa voisi taas vahvistaa.
Toki rakkauden löytäminen on sekin tärkeää, mutta voiko sitä enää enempää sälyttää sosiologian harteille? ;)"Olen sitä mieltä, että parin löytäminen on jokaisen yksilön oma henkilökohtainen tehtävä"
(On se vähintään 2 yksilön.)
Ensinnäkin, nykytilasta ei voi päätellä sitä miten asioiden pitäisi olla.
Toisekseen, parin löytäminen ei ole kaikille oma asia nytkään. On deittipalveluja netissä, puhelimessa ja tv-chatissa. On baareja ja diskoja. Aikanaan oli tyttökouluja ja poikakouluja, mutta sitten valtio muutti linjaa ja rakkauden löytäminen helpottui jonkin verran joillekin. Vankilalaitos järjestää pariutumista vangeille. Armeijassa järjestetään tansseja. Kouluissa pidetään diskoja. Yliopistoissa on osakuntia. Aikanaan uskottomuus oli rikollista, mutta linjan muutos helpotti rakastajaksi/rakastajattareksi pääsyä.
" rakkaus- sosiologiaa tehdään nyt jo ihan tarpeeksi. "
Mutta suuntautuuko se oikein? Ja leviääkö tulokset sinne minne pitäisi?
"
Lisäksi tulevaisuudessa maahanmuuttajilla tulee olemaan erittäin merkittävä rooli, kun väestöpohjamme pienentyy.
"
Mutta paremmalla ja enemmällä tekniikalla voidaan tuottaa sama työtulos vähemmällä väellä, joten maahanmuuttajista ei välttämättä ole mitään apua. "tekniikka" on osittain harhaanjohtava sana, koska esim. uusi tie lisää kuljetusalan tuottavuutta.
"Valtion voisi mielestäni kuitenkin ihan hyvin pitää erossa ihmisten parinmuodostuksesta"
Eivätkö yksittäiset ihmiset voisi itse päättää ottavatko he valtion apua, mahdollisesti omalla kustannuksellaan? Jos firmat, niin ehkä valtiokin. Tämä liittyy yleisempään yksityistämiskeskusteluun. Valtiolla on jo ainakin yksi massiivinen organisaatio joka saattaa ihmisiä yhteen ja se on työvoimatoimistot. Samaa massiivista ihmisten yhdistelykapasiteettia voisi ehkä käyttää muihinkin kuin taloudellisiin tarkoituksiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse2857092Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r554993Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen
Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi1004491Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa
SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli124309Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta
Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s433815Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta1203682Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä
ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan683646Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto
Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava273549SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat
Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha713333Maataloustuet voi poistaa, naudan tuottajahinta pompsahtanut 25 %
Enää ei tarvitse veronmaksajien tukea, koska maajussi saa lihasta nyt hyvää hintaa. https://yle.fi/a/74-20198739592490