Nimismies Adolf Hägglund - mies paikallaan.

Kaikki oli paljon yksinkertaisempaa ennen promillerajojen säätämistä. Jokainen tiesi otettuaan ja auton rattiin istuessaan syyllistyvänsä rikokseen riippumatta ottamisen määrästä. Samoin valvonta oli helpompaa ja tuomion perusteeksi riitti jo se, että jonkun nähtiin ottamisen jälkeen lähtevän liikenteeseen.

Mutta nyt. Tilanne on karannut täysin viranomaisten ja oikeusjärjestelmän hallinnasta ja nykyinen promilleraja on omiaan lisäämään onnettomuuspaikalta pakenemisia ja uhrin heitteillejättöjä. Myöhemmin kun on vaikeaa todistaa, oliko veren alkoholipitoisuus alle ja yli sallitun. Esimerkiksi Pelkosenniemen Kairalan kylässä nuori tyttö joutui aikanaan virumaan lokakuisen yön maantienojassa yliajon ja heitteillejätön uhrina.

Mitä vielä anettuihin tuomioihin tulee, niin kuvaavaa on se, että 1950-luvun puolivälissä tuomittiin Järvenpäässä pienen pojan kuoliaaksi ajanut ja onnettomuuspaikalta paennut humalainen nainen 7 vuodeksi kuritusuoneeseen ja vielä mieskin, joka oli auton humalaiselle naiselle atanut, sai 3 vuotta vankeutta. Sitä vastoin 1980-luvun puolivälissä oli muuan tyyppi kaahannut liki 3 promilen kännissä satasen vauhtia kaupungissa, törmännyt kadun varressa olleeseen henkilöautoon, jossa äiti ja pieni lapsi olivat loukkaantuneet vakavasti. Tämän jälkeen vielä paennut paikalta ja tuomiona oli vain 4 kk ehdollista ja muutaman kuukauden ajokielto.

Eli näin meillä Suomessa ja jokainen ymmärtää, että nykyisellä oikeuskäytännöllä ei ole minkäänlaista rikoksia ennaltaehkäisevää vaikutusta ja hyvin vaikeaa on muutoksiakaan saada sen vuoksi, että kansanedustajista yksi ja toinen käryää rattijuoppoudesta. Samoin poliisi ei aina menetä rattijuoppouden takia virkaansa ja jopa kirkkoherrat saavat jatkaa useistakin rattiuoppouskäryistä huolimatta virassaan.

Eli vastuuntuntoisten kansalaisten on nostettava suuri haloo ja ruvettava vaatimaan muutoksia nykyiseen tilanteeseen.