- And two guys can`t love each other....
- Well, I don´t know... I mean... I mean, for me, I could love someone even if I, you know, wasn`t paid for it...
- I love you... and you don`t pay me...
- I really wanna kiss you, man.
- Mike....
- Well, good night, man.
- I love you though.
- You know that...
- I do love you.
Nappula sormen alle, ääni pois, tai muuten jään verekseltään kiinni..
Ei auta sillä Miika eli Mike, joka on vaihtanut rakastetustani moraalinvartijakseni,
tulee keittiöstä, heristää sormeaan kasvojeni edessä - muka vihaisena - ja sulkee television. Jos minä kerran olen eheytynyt, on My Own Private Idaho yksi elokuvista, jotka tässä huushollissa julistetaan pannaan. Piste.
Ehdotustani pilkusta ei hyväksytä.
- Piste on piste, Mike hymyilee, ja oikein paperille piirtää.
- Me olemme nyt chattikansalle pyhästi luvanneet, hän lausuu juhlallisesti, - että laitamme homoudellemme pisteen...
- ... ja se piste on tuossa, minä jatkan, osoittaen ympyrää paperilla.
- Siinä se on. Eikös panna kehyksiin ja kirjoiteta päälle, että "erään suhteen loppu" ?
- Allekirjoitetaan, vastaan.
- Pannaan seinälle.
Virkavalta on puhunut ja minun pitäisi totella. Jos rupean tuhmaksi, tulee sakkoja, tulee ylimääräisiä tiskivuoroja ja aamuisia koirankusetuksia. Tällä viikolla se on Miken vuoro herätä Pepeä pissittämään, ja minun vuoroni valvoa myöhään.
Meillä siis on koira, vaikka minkä näköinen monirotuinen Pepe, joka nimestään huolimatta on narttu.
Minä en voi sille mitään, en kertakaikkiaan voi sille mitään, että eheytyneenä pysyminen tuottaa minulle vaikeuksia. Meillä on nyt sopimus, ettemme saa koskea toisiimme, ja runkullekin pitää mennä kylpyhuoneen yksinäisyyteen.
Tämä on uutta meille. Ja minä tiedän että tämä tilanne on Mikenkin mielestä - kiihottava.
Kiihottava !
Perskuletto, meistä mitään normaaleja tule, ajattelen.
Homot olivat homoja siihenkin aikaan, kun ilmassa leijui jatkuva uhka joutua vankilaan tai mielisairaalaan tai karkotetuksi saarelle, jos ei sattunut olemaan hetero.
- Taitaa selkäruoto napsahtaa poikki ? Mike nauraa.
Hän nauraa. Voi veljet, että hänellä on hyvä hymy.
- Älä naura. Tämä on tuskallista, sanon ja - nauran.
Tämä on hullua. On.
Mike antaa hieman periksi : rupeamme sittenkin katsomaan Phoenixia ja Reeversiä nauhalta, muttemme istu niin kuin yleensä tapaamme istua. Istumme toinen sohvan toisessa päässä, toinen toisessa.
Tämä tosiaan on pähkähullua. On tämä.
Idaho... hah.
- Muistatko... ? Mike nauraa ja kyllä, minä muistan oikein hyvin. Meillä on paljon yhteisiä muistoja.
Muistan, kun nyt seuraamamme elokuva julkaistiin videona. Muistan, kun joku ravintolapöydässämme - taisi olla kaikentietävä tietotoimisto Rissanen - aivan ohimennen mainitsi, että nyt. Nyt se on tullut.
- Nytkö !? Eiii-kä ?! Varmastiko ?! Mike melkein huusi.
- Jumalau... Onko se totta ?! minä messusin sellaisella vakavuudella, että sivullinen olisi voinut luulla jonkun läheiseni kuolleen.
- No totta munassa se on totta.
Siinä jäivät kiinalaiset mustekalarinkulat syömättä, ja Kichisaburòt ihmettelemään, kun meikäläisiä poikia vietiin.
Seuraavat illat ja yöt vietimme tiukasti patjalla TV:n ääressä, välistä niin että toinen nukkui ja välistä niin että katsoimme yhdessä. Ja muutakin teimme kuin katsoimme, eikä niitä kohteliaita tekoja voi unohtaa.
Oli sekin hurmaa. Juuri sitä se oli, ja olisi nytkin, jos....
- Mene naputtamaan tietokonetta niin viilenet, Mike hymyilee. - Luet vähän aikaa niitä julistuksia, ja meikäläisten vastaisia lausuntoja, niin johan kuule taas eheytymisprosessi käynnistyy niin että surahtaa.
Ei huvita.
Mutku.
Mikä minua huvittaisi, sen Mike tietää. Hän tietää kyllä ja minä tiedän, että häntä huvittaisi aivan yhtä paljon. Niin monta luokkaa olemme käyneet ; opetelleet ja oppineet lukemaan toisiamme, ettei sanoja enää tarvittaisi, ellei meistä olisi mukavaa ajatella ääneen ja jutella.
Sitä paitsi, Mikellä on syntisen ihana ääni.
Syntisen ihana hän muutenkin on - syntinen ja ihana. Hän on ....
Taas tämä menee tähän. Ei, en suostu. En minä, joka... olen eheytynyt.
- I really wanna kiss you, man, sanoo toinen Mike kuvaruudussa.
- Saatana, tästä mitään tule, sanon minä.
- Menet naputtamaan sitä konetta nyt. Kyllä sinä yhden vuorokauden ilmankin kestät.
Mutta kun en tunnu kestävän - en yhtä ainoaa päivää ilman Miken kosketusta, en edes tällaisen leikin varjolla.
Yritän kuitenkin parhaani. Otan Pepen jalkapalliksi ja tulen tähän, missä nyt istun, ja rupean kirjoittamaan tätä minkä nyt olen kirjoittanut.
- Well, I don`t know..... I mean... I mean, for me, I could love someone even if I, you know, wasn`t paid for it...
- I love you, and ... you don`t pay me...
Minä tulen hulluksi tai hullummaksi.
Kohta menen ja - sensuroitu -
- Well, I don´t know... I mean... I mean, for me, I could love someone even if I, you know, wasn`t paid for it...
- I love you... and you don`t pay me...
- I really wanna kiss you, man.
- Mike....
- Well, good night, man.
- I love you though.
- You know that...
- I do love you.
Nappula sormen alle, ääni pois, tai muuten jään verekseltään kiinni..
Ei auta sillä Miika eli Mike, joka on vaihtanut rakastetustani moraalinvartijakseni,
tulee keittiöstä, heristää sormeaan kasvojeni edessä - muka vihaisena - ja sulkee television. Jos minä kerran olen eheytynyt, on My Own Private Idaho yksi elokuvista, jotka tässä huushollissa julistetaan pannaan. Piste.
Ehdotustani pilkusta ei hyväksytä.
- Piste on piste, Mike hymyilee, ja oikein paperille piirtää.
- Me olemme nyt chattikansalle pyhästi luvanneet, hän lausuu juhlallisesti, - että laitamme homoudellemme pisteen...
- ... ja se piste on tuossa, minä jatkan, osoittaen ympyrää paperilla.
- Siinä se on. Eikös panna kehyksiin ja kirjoiteta päälle, että "erään suhteen loppu" ?
- Allekirjoitetaan, vastaan.
- Pannaan seinälle.
Virkavalta on puhunut ja minun pitäisi totella. Jos rupean tuhmaksi, tulee sakkoja, tulee ylimääräisiä tiskivuoroja ja aamuisia koirankusetuksia. Tällä viikolla se on Miken vuoro herätä Pepeä pissittämään, ja minun vuoroni valvoa myöhään.
Meillä siis on koira, vaikka minkä näköinen monirotuinen Pepe, joka nimestään huolimatta on narttu.
Minä en voi sille mitään, en kertakaikkiaan voi sille mitään, että eheytyneenä pysyminen tuottaa minulle vaikeuksia. Meillä on nyt sopimus, ettemme saa koskea toisiimme, ja runkullekin pitää mennä kylpyhuoneen yksinäisyyteen.
Tämä on uutta meille. Ja minä tiedän että tämä tilanne on Mikenkin mielestä - kiihottava.
Kiihottava !
Perskuletto, meistä mitään normaaleja tule, ajattelen.
Homot olivat homoja siihenkin aikaan, kun ilmassa leijui jatkuva uhka joutua vankilaan tai mielisairaalaan tai karkotetuksi saarelle, jos ei sattunut olemaan hetero.
- Taitaa selkäruoto napsahtaa poikki ? Mike nauraa.
Hän nauraa. Voi veljet, että hänellä on hyvä hymy.
- Älä naura. Tämä on tuskallista, sanon ja - nauran.
Tämä on hullua. On.
Mike antaa hieman periksi : rupeamme sittenkin katsomaan Phoenixia ja Reeversiä nauhalta, muttemme istu niin kuin yleensä tapaamme istua. Istumme toinen sohvan toisessa päässä, toinen toisessa.
Tämä tosiaan on pähkähullua. On tämä.
Idaho... hah.
- Muistatko... ? Mike nauraa ja kyllä, minä muistan oikein hyvin. Meillä on paljon yhteisiä muistoja.
Muistan, kun nyt seuraamamme elokuva julkaistiin videona. Muistan, kun joku ravintolapöydässämme - taisi olla kaikentietävä tietotoimisto Rissanen - aivan ohimennen mainitsi, että nyt. Nyt se on tullut.
- Nytkö !? Eiii-kä ?! Varmastiko ?! Mike melkein huusi.
- Jumalau... Onko se totta ?! minä messusin sellaisella vakavuudella, että sivullinen olisi voinut luulla jonkun läheiseni kuolleen.
- No totta munassa se on totta.
Siinä jäivät kiinalaiset mustekalarinkulat syömättä, ja Kichisaburòt ihmettelemään, kun meikäläisiä poikia vietiin.
Seuraavat illat ja yöt vietimme tiukasti patjalla TV:n ääressä, välistä niin että toinen nukkui ja välistä niin että katsoimme yhdessä. Ja muutakin teimme kuin katsoimme, eikä niitä kohteliaita tekoja voi unohtaa.
Oli sekin hurmaa. Juuri sitä se oli, ja olisi nytkin, jos....
- Mene naputtamaan tietokonetta niin viilenet, Mike hymyilee. - Luet vähän aikaa niitä julistuksia, ja meikäläisten vastaisia lausuntoja, niin johan kuule taas eheytymisprosessi käynnistyy niin että surahtaa.
Ei huvita.
Mutku.
Mikä minua huvittaisi, sen Mike tietää. Hän tietää kyllä ja minä tiedän, että häntä huvittaisi aivan yhtä paljon. Niin monta luokkaa olemme käyneet ; opetelleet ja oppineet lukemaan toisiamme, ettei sanoja enää tarvittaisi, ellei meistä olisi mukavaa ajatella ääneen ja jutella.
Sitä paitsi, Mikellä on syntisen ihana ääni.
Syntisen ihana hän muutenkin on - syntinen ja ihana. Hän on ....
Taas tämä menee tähän. Ei, en suostu. En minä, joka... olen eheytynyt.
- I really wanna kiss you, man, sanoo toinen Mike kuvaruudussa.
- Saatana, tästä mitään tule, sanon minä.
- Menet naputtamaan sitä konetta nyt. Kyllä sinä yhden vuorokauden ilmankin kestät.
Mutta kun en tunnu kestävän - en yhtä ainoaa päivää ilman Miken kosketusta, en edes tällaisen leikin varjolla.
Yritän kuitenkin parhaani. Otan Pepen jalkapalliksi ja tulen tähän, missä nyt istun, ja rupean kirjoittamaan tätä minkä nyt olen kirjoittanut.
- Well, I don`t know..... I mean... I mean, for me, I could love someone even if I, you know, wasn`t paid for it...
- I love you, and ... you don`t pay me...
Minä tulen hulluksi tai hullummaksi.
Kohta menen ja - sensuroitu -
Vastaukset 16
Vanhimmat
Keneltä kustantajalta sun kirjoja voi sitten tiedustella ?
oliko tää totta tää tarina ? se tuntui todelta.
kiitos.
W
ihana tarina taas kerran !!
Kiitos.
W
... oot tosi hyvä kirjottamaan.
t. tiitiäistyttö
... mutta kiitos.
W
terve mies,
oot saanu aikaan vallankumouksen tällä forumilla.
mut terve mies ei kullia kaipaa
oliko tämä tarpeeksi asiallinen kritiikki ?
t. terve heteromies
Oli.
w
Voisitko alkaa taas kirjoittaa loistavia homonovellejasi ?
PLIIIIIIIIIIIIIZ
Ei tarvi välittää jos ei kaikki tykkää. On niitäkin paljon jotka tykkää.
N74
...ei voi olla totta että joka kerta tulee parempaa tekstiä :D Olen nauttinut kaikista juttuistasi, eilen illalla lähdin naurussa suin töihin. Jos olisi aikaa ollut olisin tullut kanssasi juttelemaan.
Ja huvittavinta tässä asiassa on että nyt jutuissasi ei ole pätkääkään seksiä ja niitä ei arvostella ja käsketä siirtää toiselle palstalle ;)
Kiitos ja niin : minusta on tullut tylsä ja seksitön.
Lähden tästä ostamaan peiteväriä hiuksille, koska ne varmaankin rupeavat pian harmaantumaan, ja sen jälkeen tilaan tekarit.
Huumorilla,
W
Rakas Ville
Koeta levätä välillä. "Erilaisuuden" markkinointi vaatii ponnistuksia, mutta myös aikaa - monta sukupolveakin.
Sinä et voi tehdä sitä yksin, joten: hengähdä hetkeksi.
Sinua syleillen
Matti
Rakas Matti,
Kiittää viestistäsi hän.
"Hengähdä välillä", kirjoitit.
"Et voi tehdä sitä yksin", kirjoitit.
A. Toivottavasti kirjoitelmani eivät kyllästytä.
B. En ole "tekemässä" mitään sen kummempaa - en yksin enkä yhdessä.
En "markkinoi" erilaisuutta vaan ajattelen, että jokainen eläköön valitsemallaan tyylillä - kunhan se tehdään tyylillä....
Eläköön jokainen.
Siinä se.
Kirjoitan, koska se on minulle pakkomielle - koska nautin siitä. Kirjoitan siis itsekkäistä syistä lähinnä ... I`m bad... gräyh.
pät gei.
Tämä oli pikainen piipahdus. Willy-poika menee saunaan nyt.
ville
.. yrittää auttaa ystävää hänen eheytymisessään ...
Hyviä löylyjä!
Matti
Kiitoksia. Yritin miettiä kauan, mitä sanoisin, miten saisin sanat oikein. Mutta mitään järkevää en saa aikaan :) Joten riittäköön tuo mitätön sana.
Kauniinpa tekstiä en muista lukeneeni, ja tässä puhun tottakai aiemmista kirjoituksistasi. Vaikka nämä uudemmat naurattavat kyllä! *wirn!* Hihittelen, vaikka kuinka yritän sanoa itselleni "se on vakava asia, älä ota sitä liian kevyesti". Jokaisen tarinan (tosi tai ei) luettuani olen jäänyt pohtimaan maailmaa, omaa rakkauttani ja myöskin näitä tämän elämän julmempia puolia, joita kait saat kokea aivan tarpeeksi.
Sanoit, jossain kommentissasi, että kirjoitat lisää ainostaan, jos joku pyytää. En tiedä kuinka moni on jo pyytänyt, mutta minä pyydän silti. Hartaasti. Ehkäpä luet tämän vielä, vaikka olen päiviä myöhässä ja "väärää" sukupuolta :)
Jos et enää kirjoittakaan, väsyneenä pelokkaaseen kritiikkiin, joka varmaan kuitenkin satuttaa, niin sanon sen sitten uudelleen - yhtä riittämättömänä kuin aiemmin ja yhtä täynnä tunnetta - Kiitoksia.
Toivoisinpa tosiaan tuntevani sinunlaisesi ihmisen.
Kiitos - olen aidosti liikuttunut.
Kirjoitit kauniilla tavalla asioista, jotka eivät ehkä ole kauniita, mutta joiden kanssa meidän olisi vain opittava elämään. En totta vie halua saarnata ja kirjoitankin pitkälti itsekkäistä syistä - onhan tekstini on pakkomielteen sanelemaa - mutta olisi hienoa jos me jonakin päivänä oppisimme pari "ensimmäistä aakkosta".
Oppisimme että terve erilaisuus on rikkautta, johon kaikilla on varaa.
Uskallan tässä kirjoittaa terveestä erilaisuudesta, vaikka tiedän olevan monia, monen monituisia, joiden mielestä homoseksuaalit ovat läpeensä mätiä ja sairaita. Joiden mielestä meidät pitäisi viedä suorinta reittiä saunan taakse ja....
Mutta, kiitos vielä kirjoituksestasi. Tuli lukiessa mukava olo.
Tarinani ovat nyt otsikon "miesten kesken" alla. Käypäs lukemassa, jos tahdot.
Jätä postia myös, jos haluat.
( klikkaa "kavereiden kesken" & "Sini, Matti ja Ville" ).
Eletään.
Ville T, nyk. Willy tai pelkkä w