Miksi linux ei yleisty?

Tässä vaihteeksi asiallista asiaa ja pohtimista kaikille.. kysyn miksi linux ei yleisty? Periaatteessahan linux on hieno järjestelmä, ilmainen, kuka tahansa saa tutkia ja muokata koodia mielinmäärin, tietoturvakin on huippuluokkaa. Miksi näin hieno järjestelmä siis ei ole tullut sen yleisempään käyttön kuin mitä se nyt on eli marginaaliryhmä. Esitän pari väitettä, ottakaa kantaa;

1.)Syvällisen käytön monimutkaisuus

Tarkoittaa sitä että samalla kun komentoeditori on linuxin vahvuus on se myös sen heikkous. Miettikääpä millainen ns. tavallinen käyttäjä on, ehkäpä siivooja Pirkko 47v pohjanmaalta tai isäntä Jussi 50v Kymistä, jopa eläkeläinen Lahja 65v Uusimaa. Luuletteko todella että tämä kansan syvien rivien joukko haluaisi ensin etsiä omaan distroonsa sopivan paketin, imuroida ja purkaa sen ja lopuksi asentaa paketin kirjoittamalla mitä merkillisemmän kirjainyhdistelmän komentoeditorissa jotta saisi asennuksen aloitettua? Kun lopuksi vielä tulee ilmoitus että Kernelin lähdekoodi puuttuu niin homma on siinä.

Windowsissa vastaava asennus tapahtuu asettamalla cd-levy asemaan ja kun asennusohjelma aukeaa, klikataan vain "Next" kunnes ohjelma ilmoittaa että valmista tuli.

Kumman tavan siis luulette purevan paremmin tavalliseen peruskansalaiseen, tuskin on kenellekään epäselvää. Ihmiset haluavat tänäpäivänä että tietokone on helppokäyttöinen. Tiedän!! Linuxin asennus on nykyään helppo ja nopea verrattuna vuosien takaiseen ja löytyy paljon itseasentavia pakettejakin nykyään mutta on vielä liiaksi lapsen kengissä.

2) Ohjelmien puute

Palaan taas jäkättämään tätä samaa legendaa koska eräät eivät vieläkään usko. Windowsiin todella on paljon enemmän ohjelmia kuin Linuxiin, uskokaa jo lopulta. Syykin on tietysti aivan selvä, ohjelmistahan saa rahaa ja raha tätä yhteiskuntaa/maailmaa pyörittää, muuta on turha vikistä vaikka se niin raadollista onkin. Voi olla että joillakin osaalueilla löytyy hyviäkin linuxsovelluksia mutta ainakin tähän asti mulle on teollisuudessa tullut vastaan vain win-pohjaisia sovelluksia ja pojat uskokaa, mä olen ollut aika monessa duunissa.

Lisäksi linuxissa ovat ohjelmien nimet ja komennot käsittämättömiä kirjainsekamelskoja kuten dpkg, cpio, fgrep, Xargs, pwconvfsck, muutamia mainitakseni, tavallinen suomalainen taatusti vierastaa tätä ufon kieltä. Windowsissa ohjelmien nimet ovat enemmän kuvaavia mikä on tärkeä pointti. Aivan samoin kuin ohjelmoinnissa tulisi funktioille/proseduureille antaa kuvaava nimi koska muuten menee helposti itse sekaisin että mitä se tekikään.

Tässä siis varmasti pari syytä miksi ei linux leviä, tavallinen kansa on kuitenkin aika maanläheistä porukkaa.
516458
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

Tietämättömyys on suurin syy. Liian monella on vielä samanlainen vanhentunut kanta kuin sinulla että Linuxin käyttö vaatisi jotain syvällisempiä taitoja.

Ota ja kokeile niin huomaat että Linuxin käyttäminen on paljon helpompaa kuin Windowsin jonka pitäminen toimintakuntoisena vaatii kohtuutonta osaamista.

Ilman sukulaistentuttujen vapaaehtoisarmeijaa tavallisen kansalaisen tietokoneen käyttö Windowsilla loppuu hyvin lyhyeen.

Ohjelmien puutteen mainostaminen on ihan samaa tietämättömyyttä eikä estä Linuxin käyttöä valtaväestöllä. Sen näkee jo niistä trollausviesteistä jossa tätä yritetään korostaa. Koskaan ei löydy ensimmäistäkään ohjelmaa joka koskettaisi tavallista ihmistä.

Suosittelen että otat asioista selvää ja vastaat sitten tähän.

Äänestä
  • mjoo.. mua kyllä kovasti syytetään tietämättömyydestä mutta itse mun on vaikea yhtyä tähän kuoroon.. mun hyllyssä on näet tusina distroja, odotas.. Mandrake 9.2, Mandrake 10.0, Mandriva no ei ole versiota cdssä, Fedora Core 2, Fedora Core 4 64bit, Libranet ei versiota, Slax 4.14, Knoppix Live ei versiota merkitty, Slax 5.06 Pop-corn, Ubuntu 5.04 ja 5.04 64bit, Ubuntu 5.10 ( Kubuntu), Knoppix Live joku uudempi versio lisäksi laatikossa on Red Hat 7.0 ja IT Linux 2001 & 2002. Vakuutan että kaikki on asennettu/kokeiltu, taitaa tuossa lootassa lojuvassa kiintolevyssä vieläkin olla pari linux-asennusta.

    Mulla on vaan käynny paska tsäkä etten ole saanut aivan kaikkia toimimaan, joku on aina mättänyt. Tai sitten mä vaan olen turhan perfektionisti, siis nk. win-laitteet on tietty raakattu arvostelusta pois koska ne eivät voikaan toimia. Mutta koska XP:ssä mulla toimii ihan joka hiton vempele ja siten kuin haluan niin olen tyytyväisempi siihen kuin linuxdistroihin joissa aina joku ei pelitä.

    Käyttäisin itsekin linukkaa jos vaan saisin toimimaan.. kirjojakin mulla on hyllyssä muutama kipale joita olen lueskellut mutta silti, MUN MIELESTÄ, linux vaatii kohtuuttomasti työtä jotta sen saisi pelittämään kuten haluaa.

    Ja kaikenkarvaiset ohjelmat on kokeiltu, hyvin niitä ihan verkosta löytyy ja asennuskin on osin melko helppoa.. mutta vielä liian työlästä ja hankalaa jos vertaa XP:hen. Mutta jos sulla toimii niin ole vain tyytyväinen ja poistu tältä palstalta sielu rentona.

    Äänestä

  • Pärsereikä kirjoitti:

    mjoo.. mua kyllä kovasti syytetään tietämättömyydestä mutta itse mun on vaikea yhtyä tähän kuoroon.. mun hyllyssä on näet tusina distroja, odotas.. Mandrake 9.2, Mandrake 10.0, Mandriva no ei ole versiota cdssä, Fedora Core 2, Fedora Core 4 64bit, Libranet ei versiota, Slax 4.14, Knoppix Live ei versiota merkitty, Slax 5.06 Pop-corn, Ubuntu 5.04 ja 5.04 64bit, Ubuntu 5.10 ( Kubuntu), Knoppix Live joku uudempi versio lisäksi laatikossa on Red Hat 7.0 ja IT Linux 2001 & 2002. Vakuutan että kaikki on asennettu/kokeiltu, taitaa tuossa lootassa lojuvassa kiintolevyssä vieläkin olla pari linux-asennusta.

    Mulla on vaan käynny paska tsäkä etten ole saanut aivan kaikkia toimimaan, joku on aina mättänyt. Tai sitten mä vaan olen turhan perfektionisti, siis nk. win-laitteet on tietty raakattu arvostelusta pois koska ne eivät voikaan toimia. Mutta koska XP:ssä mulla toimii ihan joka hiton vempele ja siten kuin haluan niin olen tyytyväisempi siihen kuin linuxdistroihin joissa aina joku ei pelitä.

    Käyttäisin itsekin linukkaa jos vaan saisin toimimaan.. kirjojakin mulla on hyllyssä muutama kipale joita olen lueskellut mutta silti, MUN MIELESTÄ, linux vaatii kohtuuttomasti työtä jotta sen saisi pelittämään kuten haluaa.

    Ja kaikenkarvaiset ohjelmat on kokeiltu, hyvin niitä ihan verkosta löytyy ja asennuskin on osin melko helppoa.. mutta vielä liian työlästä ja hankalaa jos vertaa XP:hen. Mutta jos sulla toimii niin ole vain tyytyväinen ja poistu tältä palstalta sielu rentona.

    Kuka on sanonut että Linuxin tulee yleistyä?

    - ehkä sen kehittäjät eivät ikinä edes halua että 90% ihmiskunnasta käyttää Linuxia

    - Linuxpalstakin on nykyään täynnä windows-tyylisiä kysymyksiä..

    - Arvaisin että vielä toistaiseksi keskiverto Linuxin käyttäjän ÄO on 15 yksikköä korkeampi kuin average Windows-asiakkaan..

    - .. Vaikka toisaalta, turvaton Windows ei ainakaan sovi vähäisellä ymmärryksellä varustetulle asiakkaalle

    - Käyttäköön siis laiskat / rikkaat / taidottomat / mukavuudenhaluiset Applea ja loput innokkaat Linuxia

    - Jääköön muu enemmistö ikuisesti Windowsin (tyytyväisiksi) asiakkaiksi

    ps. Ehkä Linuxin ja GNU:n pääansio onkin rajoittaa Windowsin paskan myymistä, eli pakottaa MS:n pitämään edes _jokin_ laatutaso tuotteissaan?

    Äänestä

  • Pärsereikä kirjoitti:

    mjoo.. mua kyllä kovasti syytetään tietämättömyydestä mutta itse mun on vaikea yhtyä tähän kuoroon.. mun hyllyssä on näet tusina distroja, odotas.. Mandrake 9.2, Mandrake 10.0, Mandriva no ei ole versiota cdssä, Fedora Core 2, Fedora Core 4 64bit, Libranet ei versiota, Slax 4.14, Knoppix Live ei versiota merkitty, Slax 5.06 Pop-corn, Ubuntu 5.04 ja 5.04 64bit, Ubuntu 5.10 ( Kubuntu), Knoppix Live joku uudempi versio lisäksi laatikossa on Red Hat 7.0 ja IT Linux 2001 & 2002. Vakuutan että kaikki on asennettu/kokeiltu, taitaa tuossa lootassa lojuvassa kiintolevyssä vieläkin olla pari linux-asennusta.

    Mulla on vaan käynny paska tsäkä etten ole saanut aivan kaikkia toimimaan, joku on aina mättänyt. Tai sitten mä vaan olen turhan perfektionisti, siis nk. win-laitteet on tietty raakattu arvostelusta pois koska ne eivät voikaan toimia. Mutta koska XP:ssä mulla toimii ihan joka hiton vempele ja siten kuin haluan niin olen tyytyväisempi siihen kuin linuxdistroihin joissa aina joku ei pelitä.

    Käyttäisin itsekin linukkaa jos vaan saisin toimimaan.. kirjojakin mulla on hyllyssä muutama kipale joita olen lueskellut mutta silti, MUN MIELESTÄ, linux vaatii kohtuuttomasti työtä jotta sen saisi pelittämään kuten haluaa.

    Ja kaikenkarvaiset ohjelmat on kokeiltu, hyvin niitä ihan verkosta löytyy ja asennuskin on osin melko helppoa.. mutta vielä liian työlästä ja hankalaa jos vertaa XP:hen. Mutta jos sulla toimii niin ole vain tyytyväinen ja poistu tältä palstalta sielu rentona.

    >Vakuutan että kaikki on asennettu/kokeiltu...

    Jos tuo pitää paikkansa niin ei jää muuta mahdollisuutta kuin asennevamma. Siis tietämättäsi ajaudut tilanteeseen jossa löydät etsimiäsi ongelmia.

    >...XP:ssä mulla toimii ihan joka hiton vempele...

    Tämä viimeistään todistaa että aivotoiminnassasi ei ole mitään isompia puutteita. Tuo EI nimittäin ole ihan helppoa toteuttaa.

    >...poistu tältä palstalta sielu rentona.

    En poistu koska koen velvollisuudekseni tehdä sen mitä pieni ihminen voi omalta osaltaan tehdä poistaakseen tietämättömyyttä maailmasta.

    Äänestä

  • Proexpee kirjoitti:

    Kuka on sanonut että Linuxin tulee yleistyä?

    - ehkä sen kehittäjät eivät ikinä edes halua että 90% ihmiskunnasta käyttää Linuxia

    - Linuxpalstakin on nykyään täynnä windows-tyylisiä kysymyksiä..

    - Arvaisin että vielä toistaiseksi keskiverto Linuxin käyttäjän ÄO on 15 yksikköä korkeampi kuin average Windows-asiakkaan..

    - .. Vaikka toisaalta, turvaton Windows ei ainakaan sovi vähäisellä ymmärryksellä varustetulle asiakkaalle

    - Käyttäköön siis laiskat / rikkaat / taidottomat / mukavuudenhaluiset Applea ja loput innokkaat Linuxia

    - Jääköön muu enemmistö ikuisesti Windowsin (tyytyväisiksi) asiakkaiksi

    ps. Ehkä Linuxin ja GNU:n pääansio onkin rajoittaa Windowsin paskan myymistä, eli pakottaa MS:n pitämään edes _jokin_ laatutaso tuotteissaan?

    ...noin. Itse olen laiska, taidoton ja mukavuudenhaluiinen, vaan en rikas kuitenkaan. Siksi käytän Applea ja OS X:ää. Ei kiinnosta tosiaankaan säätää jotain käyttöjärjestelmää. Muistan kyllä hyvin kun 90-luvun alussa viriteltiin jotain AutoCadia tomimaan MS-Dosissa 4 megan muistilla varustetussa sen aikaisessa "tehotyöasemassa" . Dossi kun ei ilman kepulikonsteja suostunut ymmärtämään kuin 640 kt muistin. Ja parempien näytönohjainten ajureiden asennuksen kanssa meinasi päästä itku....

    Äänestä

  • Laiska kyllä kirjoitti:

    ...noin. Itse olen laiska, taidoton ja mukavuudenhaluiinen, vaan en rikas kuitenkaan. Siksi käytän Applea ja OS X:ää. Ei kiinnosta tosiaankaan säätää jotain käyttöjärjestelmää. Muistan kyllä hyvin kun 90-luvun alussa viriteltiin jotain AutoCadia tomimaan MS-Dosissa 4 megan muistilla varustetussa sen aikaisessa "tehotyöasemassa" . Dossi kun ei ilman kepulikonsteja suostunut ymmärtämään kuin 640 kt muistin. Ja parempien näytönohjainten ajureiden asennuksen kanssa meinasi päästä itku....

    Tää oli hauska homma !
    Vaikka en tietsikoista kaikkea tiedäkkään,
    enkä ole mikään omena-friikki, tiedän
    sentään sen verran että tuo os X on Linux.

    Äänestä

  • tietämätön osx kirjoitti:

    Tää oli hauska homma !
    Vaikka en tietsikoista kaikkea tiedäkkään,
    enkä ole mikään omena-friikki, tiedän
    sentään sen verran että tuo os X on Linux.

    Niin ja en ole kuullut kenenkään apple/osx-käyttäjän valittavan että heidän linuxinsa olisi vaikeakäyttöinen, ja että he mielummin käyttäisivät windowsia.

    Äänestä

  • tietämätön osx kirjoitti:

    Niin ja en ole kuullut kenenkään apple/osx-käyttäjän valittavan että heidän linuxinsa olisi vaikeakäyttöinen, ja että he mielummin käyttäisivät windowsia.

    ...urpo ongelmia sisälukutaidossa, vai mielenterveydessä? Missä kohtaa olen sanonut käyttäväni mieluummin Windowsia? Jos Linuxin nimeen vannovat ovat tuollaisia tampioita niin mokomasta nörttiseurasta on syytä pysyä mahdollisimman kaukana.... Vittu, ruuvaan, säädän, hinkkaan tietokonettani ja linuxiani päivät yöt, elämää ei muuta mulla oo... Hyi helvetti!

    Äänestä

  • tietämätön osx kirjoitti:

    Tää oli hauska homma !
    Vaikka en tietsikoista kaikkea tiedäkkään,
    enkä ole mikään omena-friikki, tiedän
    sentään sen verran että tuo os X on Linux.

    OSX pohjautuu BSD unixiin, ei Linuxiin.

    Äänestä

1.)Syvällisen käytön monimutkaisuus

Mitähän tuo "syvällisyys" lienee?

Ei se Winkku ole yhtään sen helpompi.
Tänä viikonloppuna kahdella henkilöllä Format C:
Windowsin epäkäytettävyyden vuoksi.

Toinen on "verkkoteknikko" ja toinen maallikko.
Verkkoasiantuntija formatoi koneen saadakseen Tehtaan esiasennuksen "roskat" pois.
Asennus onnistui, mutta sitten hän huomasi, että verkko, äänikortti, näytönohjain, eikä mikään muukaan toiminut.
Mitään asennuslevyjä ei ollut, koska kone oli esiasennettu.
Hän oli kuitenkin ladannut "kaiken varalta" netistä kaikkien laitteiden ohjaimet, mutta yhtään niistä ei voinut asentaa, koska parin vuoden ikäinen windows XP ei tunnistanut uutta emoa, eikä mitään muutakaan laitetta.
Sanoi vain, että ohjaimelle sopivaa laitetta ei löydy.
Kumma kyllä SATA-levy toimi ilman mitään ohjaimia, vaikka täällä sen toimimattomuudesta niin kauheasti kinataan.
Siinä sitä ihmeteltiin tumput suorana, kun mitään ei voinut tehdä.

No apu löytyi siitä, että koneeseen oli jäänyt backup-osio, joka sisälsi koko aiemman systeemin.
sieltä sitten poimimaan yksitellen laiteohjaimia.
Lopulta onnistui, mutta ainakin 300 hiirennäpäytystä siihen tarvittiin ja lukuisa määrä wizardeja kahlattiin.
Asennettavaa riittää vielä monelle päivälle.

Toisella tululla, maallikolla viiiirus koneella,
Virustorjuta ei osaa poistaa, eikä hän osaa etsiä sitä manuaalisesti, vaikka tiedostonimi on tiedossa.
Hän ei myöskään osaa formatoida, eikä asentaa windowsia uudestaan, niin teknikko kun onkin. Ei kylläkään ATK.
Hänen pitäisi myös asentaa ADSL, mutta hän ei ymmärrä siitä yhtään mitään, eikä uskalla experimentoida.

Eräs kolmas teknisellä alalla toimiva vie koneen heti huoltoon, kun se alkaa yskiä.
Hänkään ei hallise "syvällistä käyttöä", vaikka hoitaa koko teollisuuslaitoksen kaikki koneet, mutta ne ei olekaan tietokoneita.

Neljäs henkilö. ATK-tukikoulutuksen läpäissyt ei osaa edes windowsin sähköpostia käyttää.

Windowsin työkalut on äärimmäisen epäkäytännöllisiä ja termit harhaanjohtavia.
Suosituimmat ohjelmat huonoimpia ja hankalampia.

Eikös kannattaisi trollata jotakin uutta, eikä toistaa samoja toisten keksimiä harhaluuloja.
Haisee maksetulle mainokselle.

Äänestä
  • Kaupasta haettu pakettikone esiasennettuine windowseineen on yli puolella ihmisistä solmussa jo puolen vuoden kuluttua, ja sitten tarvitaan kaikki tietävät apuun.

    Itseänikin alkaa jo vituttaa käydä korjaamassa Windowseja tutun tyttöystävän vanhempien jne. luona.

    Windows ei pysy normikäyttäjällä kunnossa, vaikka Herra Pärsereikä niin yrittääkin kertoa useamman viestin voimin päivittäin.

    Äänestä

Kädettömien IT-vammaisten apinoiden pitäisi pysyä niissä pelikonsoleissaan ja leasing:illa hankituissa pakettikoneissa.

Antaa meidän omistautuneiden hakkereiden hoitaa tietokonehommat. Kädettömät pysyköön leikkikalujensa parissa.

HUOMIO:
Ja jos haluatte oppia jotain, niin ÄLKÄÄ JUMALAUTA TULKO VALITTAMAAN TÄNNE KUN JOKU EI TOIMI!

SAATANA!

Opetelkaa itse tekemään asioita. Lukekaa manuskoja. Opetelkaa shelliskriptausta. Opetelkaa Unix-semantiikat ... mutta ÄLKÄÄ whinetkö täällä omaa kädettömyyttänne. Se vaan pilaa teidän oman maineen.

Ja siis kuten tiedätte, minä VITTUILEN ARMOTTA KAIKILLE NIILLE, jotka vailla tietoa alkavat latomaan muka-faktojaan tälle foorumille.

Äänestä
  • >Kädettömät pysyköön leikkikalujensa parissa.

    Nimenomaan kädettömät, joita tietokoneenkin kuten kaiken tekniikan käyttäjistä on suuri enemmistö, tarvitsevat toimivan koneen eikä liekkikalua.

    Kun jollekin tavikselle laittaa Linuxin kuntoon niin saat olla varma että ei tarvitse olla muutaman viikon päästä sitä elvyttämässä kuten winukoilla on tapana.

    Äänestä

  • selitä kirjoitti:

    >Kädettömät pysyköön leikkikalujensa parissa.

    Nimenomaan kädettömät, joita tietokoneenkin kuten kaiken tekniikan käyttäjistä on suuri enemmistö, tarvitsevat toimivan koneen eikä liekkikalua.

    Kun jollekin tavikselle laittaa Linuxin kuntoon niin saat olla varma että ei tarvitse olla muutaman viikon päästä sitä elvyttämässä kuten winukoilla on tapana.

    Kun antaa kädettömälle paskalle tietokoneen nenän eteen, niin parin vuoden päästä se alkaa opettelemaan "koodausta" ...

    Ja tiedätkö mitä siitä seuraa? Juuri semmoista paskakoodia, mitä esim thedailywtf.com:issa käydään läpi! Typerät kädettömät pellet luulee olevansa neroja, ja purkkakoodilla kasailevat "tietojärjestelmäratkaisuja" asiakkaille. Ei tämmöist ei ei ei!

    Kyllä se on niin, että vain lahjakkaiden ihmisten tulee käyttää tietokonetta. Täten estämme surkeiden wannabe-hakkereiden ja huonolaatuisen paskakoodin leviämisen.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    Kun antaa kädettömälle paskalle tietokoneen nenän eteen, niin parin vuoden päästä se alkaa opettelemaan "koodausta" ...

    Ja tiedätkö mitä siitä seuraa? Juuri semmoista paskakoodia, mitä esim thedailywtf.com:issa käydään läpi! Typerät kädettömät pellet luulee olevansa neroja, ja purkkakoodilla kasailevat "tietojärjestelmäratkaisuja" asiakkaille. Ei tämmöist ei ei ei!

    Kyllä se on niin, että vain lahjakkaiden ihmisten tulee käyttää tietokonetta. Täten estämme surkeiden wannabe-hakkereiden ja huonolaatuisen paskakoodin leviämisen.

    >...se alkaa opettelemaan "koodausta" ..

    Ei kai sentään. :)

    Ei tää "koodailu" NIIN hauskaa ole ja luulen että suurin osa työssään tai kotona tietokonetta tarvitsevista ei kusekaan sinnepäin missä koodia väännetään.

    Toisaalta uutta sukupolvea ei tällekään alalle tule muuten kuin kokeilijoiden kautta. Ihan kuin Idols-kisassa, yrittäjiä on monentasoisella lahjakkuudella kun sitä tasoa ei voi kukaan määritellä ennenkuin raaka reaalimaailma karsii lahjattomat ja loput tienaa elantonsa alalta tavalla tai toisella.

    Äänestä

  • nyt kirjoitti:

    >...se alkaa opettelemaan "koodausta" ..

    Ei kai sentään. :)

    Ei tää "koodailu" NIIN hauskaa ole ja luulen että suurin osa työssään tai kotona tietokonetta tarvitsevista ei kusekaan sinnepäin missä koodia väännetään.

    Toisaalta uutta sukupolvea ei tällekään alalle tule muuten kuin kokeilijoiden kautta. Ihan kuin Idols-kisassa, yrittäjiä on monentasoisella lahjakkuudella kun sitä tasoa ei voi kukaan määritellä ennenkuin raaka reaalimaailma karsii lahjattomat ja loput tienaa elantonsa alalta tavalla tai toisella.

    Ja kuten tiedämme, Idols ei ole mitään muuta tuottanut kuin paskaa.

    Antti tuisku on hyvä esimerkki siitä, mitä saamme kun tungemme täysin mitäänsanomattoman wannabe-taitelilijan tuotantohihnalta läpi: väritöntä ja mautonta pop musiikkia.

    Samalla tavalla käy, jos wannabe-hakkeri pääsee mukaan OpenSource skeneen: luvassa on suuri määrä paskakoodia.

    Yritä jo tajuta, että suurin osa nykyäänkin OpenSourcen parissa olevista skriptipurkkakoodaajista on juuri tällaisia wannabe-hakkereita, joilla intoa on mutta lahjakkuus ja intuitio puuttuu.

    Suurin osa Linux-distroista on juuri tämmöisä paskakoodipurkalla kyhättyjä perselättyjä. Siksi vituttaa se, että ns. helppokäyttö-Linuxit ei tuo OSS skenelle mitään muuta kun harmia!

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    Ja kuten tiedämme, Idols ei ole mitään muuta tuottanut kuin paskaa.

    Antti tuisku on hyvä esimerkki siitä, mitä saamme kun tungemme täysin mitäänsanomattoman wannabe-taitelilijan tuotantohihnalta läpi: väritöntä ja mautonta pop musiikkia.

    Samalla tavalla käy, jos wannabe-hakkeri pääsee mukaan OpenSource skeneen: luvassa on suuri määrä paskakoodia.

    Yritä jo tajuta, että suurin osa nykyäänkin OpenSourcen parissa olevista skriptipurkkakoodaajista on juuri tällaisia wannabe-hakkereita, joilla intoa on mutta lahjakkuus ja intuitio puuttuu.

    Suurin osa Linux-distroista on juuri tämmöisä paskakoodipurkalla kyhättyjä perselättyjä. Siksi vituttaa se, että ns. helppokäyttö-Linuxit ei tuo OSS skenelle mitään muuta kun harmia!

    ksym_ koskaan päässyt silmäilemään windowsin lähdekoodia. Uskaltaisin väittää ettei sekään ole lähelläkään täydellistä.
    Open source skenessä joku yleensä jossain vaiheessa tekee paskakoodista vähemmän paskaa.

    Monilla Linux jakelulla kyllä alkaa mennä helppokäyttöisyys toimivuuden edelle. Valitettavasti.

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    ksym_ koskaan päässyt silmäilemään windowsin lähdekoodia. Uskaltaisin väittää ettei sekään ole lähelläkään täydellistä.
    Open source skenessä joku yleensä jossain vaiheessa tekee paskakoodista vähemmän paskaa.

    Monilla Linux jakelulla kyllä alkaa mennä helppokäyttöisyys toimivuuden edelle. Valitettavasti.

    > ksym_ koskaan päässyt silmäilemään windowsin
    > lähdekoodia. Uskaltaisin väittää ettei sekään
    > ole lähelläkään täydellistä.

    Waretin sen Win2k:n toisen lähdekoodiosan aikanaan.

    Joissain osin oli huomattavissa tuo "toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee" tyylinen ongelma, sama kuin Linuxilla ... mutta oli se silti siistimpää kuin Linuxin purkkapaskaspagetti ;)

    > Open source skenessä joku yleensä jossain
    > vaiheessa tekee paskakoodista vähemmän paskaa.

    Linuxin tapauksessa näin harvemmin käy. Tämä johtuu siitä, että kernelin kehitystä ei valvota tarpeeksi tiukasti, kaikkien commitit hyväksytään kerneliin periaatteella "kunhan toimivat ekalla testiajolla" ;)

    Ja kuten tiedämme, laiskuus on ihmisen perisynti. Jos jokin kernelin osa toimii, harvemmin sitä kukaan jaksaa enää uudistaa.

    FreeBSD:ssä on toisella tavalla. On taas mm. 5.x ja 6.x:än välillä uusittu ISOJA osia kernelin rakenteesta. Ja valvonta toimii, monesti lähdekoodit hylätään jos ne ei ole siistillä tavalla kirjoittettuja ja kommentoituja o/

    > Monilla Linux jakelulla kyllä alkaa mennä
    > helppokäyttöisyys toimivuuden edelle.
    > Valitettavasti.

    Jeps, siksi boikotointkin koko Gnoo/Linsuxia ahkerasti nykyään. Ei enää jaksa kiinnostaa, kun olen nyt kokemukseni avulla oppinut minkälaista purkkaa masiina pyörittää.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    > ksym_ koskaan päässyt silmäilemään windowsin
    > lähdekoodia. Uskaltaisin väittää ettei sekään
    > ole lähelläkään täydellistä.

    Waretin sen Win2k:n toisen lähdekoodiosan aikanaan.

    Joissain osin oli huomattavissa tuo "toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee" tyylinen ongelma, sama kuin Linuxilla ... mutta oli se silti siistimpää kuin Linuxin purkkapaskaspagetti ;)

    > Open source skenessä joku yleensä jossain
    > vaiheessa tekee paskakoodista vähemmän paskaa.

    Linuxin tapauksessa näin harvemmin käy. Tämä johtuu siitä, että kernelin kehitystä ei valvota tarpeeksi tiukasti, kaikkien commitit hyväksytään kerneliin periaatteella "kunhan toimivat ekalla testiajolla" ;)

    Ja kuten tiedämme, laiskuus on ihmisen perisynti. Jos jokin kernelin osa toimii, harvemmin sitä kukaan jaksaa enää uudistaa.

    FreeBSD:ssä on toisella tavalla. On taas mm. 5.x ja 6.x:än välillä uusittu ISOJA osia kernelin rakenteesta. Ja valvonta toimii, monesti lähdekoodit hylätään jos ne ei ole siistillä tavalla kirjoittettuja ja kommentoituja o/

    > Monilla Linux jakelulla kyllä alkaa mennä
    > helppokäyttöisyys toimivuuden edelle.
    > Valitettavasti.

    Jeps, siksi boikotointkin koko Gnoo/Linsuxia ahkerasti nykyään. Ei enää jaksa kiinnostaa, kun olen nyt kokemukseni avulla oppinut minkälaista purkkaa masiina pyörittää.

    >...siistimpää kuin Linuxin purkkapaskaspagetti ;)

    ksym_:llä taas niin vauhti päällä ettei muistu mieleen reaalimaailman tosiasiat. :)

    Tuo koodi jota olet selaillut on juuri sitä millä nykywindowsit on koodattu ja sittemmin heitetty roskiin juuri turhan spagettimaisuutensa vuoksi.

    Yhden ihmisen selailulla sen laatutaso ei selviä vaikka olis minkälainen fakiiri syynäämässä. Yksinkertaisesti aika ei riitä.

    Olet kai sen verran tehnyt tai ainakin nähnyt koodia että ymmärrät mitä ymmärretään sen spagettimaisuudella ja kriittisellä massalla ?

    Äänestä

  • ymmärretty kirjoitti:

    >...siistimpää kuin Linuxin purkkapaskaspagetti ;)

    ksym_:llä taas niin vauhti päällä ettei muistu mieleen reaalimaailman tosiasiat. :)

    Tuo koodi jota olet selaillut on juuri sitä millä nykywindowsit on koodattu ja sittemmin heitetty roskiin juuri turhan spagettimaisuutensa vuoksi.

    Yhden ihmisen selailulla sen laatutaso ei selviä vaikka olis minkälainen fakiiri syynäämässä. Yksinkertaisesti aika ei riitä.

    Olet kai sen verran tehnyt tai ainakin nähnyt koodia että ymmärrät mitä ymmärretään sen spagettimaisuudella ja kriittisellä massalla ?

    > Olet kai sen verran tehnyt tai ainakin nähnyt
    > koodia että ymmärrät mitä ymmärretään sen
    > spagettimaisuudella ja kriittisellä massalla ?

    Spagettikoodi tuottaa lisää spagettikoodia, ellei koko ratkaisua koodata uudestaan. Ja ku spagettikoodia on tarpeeksi, ei koko homma toimi enää ollenkaan.

    Näin on käymässä Linuxin kanssa myös. Monoliittinen kernel-arkkitehtuuri ei asiaan auta.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    > Olet kai sen verran tehnyt tai ainakin nähnyt
    > koodia että ymmärrät mitä ymmärretään sen
    > spagettimaisuudella ja kriittisellä massalla ?

    Spagettikoodi tuottaa lisää spagettikoodia, ellei koko ratkaisua koodata uudestaan. Ja ku spagettikoodia on tarpeeksi, ei koko homma toimi enää ollenkaan.

    Näin on käymässä Linuxin kanssa myös. Monoliittinen kernel-arkkitehtuuri ei asiaan auta.

    >...ei koko homma toimi enää ollenkaan.

    Näinhän se menee. Pienenä tarkennuksena kriittisellä massalla tarkoitetaan kirjaimellisesti tilannetta jossa bugikorjausten aiheuttama bugien määrä on suurempi kuin lähtötilanteessa. Windowsille kävi juuri näin eikä tämä ole suinkaan ainoa kerta historiassa kun näin on käynyt ja on jouduttu heittämään tuhansien henkilötyövuosien saavutukset roskiin.

    >...käymässä Linuxin kanssa myös

    Riski on oleellisesti pienempi kun ohjelmakehitys on hajautettu hyväksi havaitun UNIX-esikuvan mukaisesti. Tehdään pieniä palikoita ympäri maailmaa ja sovitetaan ne toimivaksi kokonaisuudeksi.

    Aika näyttää miten Vistan käy mutta suunta on nyt oikea. Microsoftin NT/XP-seikkailu tulee jäämään aikakirjoihin varoittavana esimerkkinä josta alan kouluttajat tulevat luennoimaan vielä vuosikymmeniä.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    > Olet kai sen verran tehnyt tai ainakin nähnyt
    > koodia että ymmärrät mitä ymmärretään sen
    > spagettimaisuudella ja kriittisellä massalla ?

    Spagettikoodi tuottaa lisää spagettikoodia, ellei koko ratkaisua koodata uudestaan. Ja ku spagettikoodia on tarpeeksi, ei koko homma toimi enää ollenkaan.

    Näin on käymässä Linuxin kanssa myös. Monoliittinen kernel-arkkitehtuuri ei asiaan auta.

    > Spagettikoodi tuottaa lisää spagettikoodia, ellei
    > koko ratkaisua koodata uudestaan. Ja ku
    > spagettikoodia on tarpeeksi, ei koko homma toimi
    > enää ollenkaan.

    Tästä heijastuu kokemuksesi sovelluskehityksestä. Kerrohan missä vaiheessa tuotteen elinkaarta (jos kysymyksessä on *ISO* windowsin kaltainen tuote) tehdään päätös, että kirjoitetaan koko hoito uudestaan? Missä vaiheessa tehdään päätös, että kannattaako parin vuoden uusiokehitys kun voitaisiin vielä jollain ilveellä (ja halvemmalla) puhaltaa henkeä jo olemassaolevaan?

    Ideaalitilanne varmastikin on, jos on mahdollista kirjoittaa sovellus uudestaan mutta yleensä se todetaan (valitettavasti) kannattamattomaksi. Tämän seuraukset on nähtävillä esim. windowsissa.

    > Näin on käymässä Linuxin kanssa myös.
    > Monoliittinen kernel-arkkitehtuuri ei asiaan
    > auta.

    Hmm.. ja ilmeisesti mikrokerneli auttaa asiaan vai?

    Äänestä

  • *BSD kirjoitti:

    > Spagettikoodi tuottaa lisää spagettikoodia, ellei
    > koko ratkaisua koodata uudestaan. Ja ku
    > spagettikoodia on tarpeeksi, ei koko homma toimi
    > enää ollenkaan.

    Tästä heijastuu kokemuksesi sovelluskehityksestä. Kerrohan missä vaiheessa tuotteen elinkaarta (jos kysymyksessä on *ISO* windowsin kaltainen tuote) tehdään päätös, että kirjoitetaan koko hoito uudestaan? Missä vaiheessa tehdään päätös, että kannattaako parin vuoden uusiokehitys kun voitaisiin vielä jollain ilveellä (ja halvemmalla) puhaltaa henkeä jo olemassaolevaan?

    Ideaalitilanne varmastikin on, jos on mahdollista kirjoittaa sovellus uudestaan mutta yleensä se todetaan (valitettavasti) kannattamattomaksi. Tämän seuraukset on nähtävillä esim. windowsissa.

    > Näin on käymässä Linuxin kanssa myös.
    > Monoliittinen kernel-arkkitehtuuri ei asiaan
    > auta.

    Hmm.. ja ilmeisesti mikrokerneli auttaa asiaan vai?

    > Kerrohan missä vaiheessa tuotteen elinkaarta (jos
    > kysymyksessä on *ISO* windowsin kaltainen tuote)
    > tehdään päätös, että kirjoitetaan koko hoito
    > uudestaan?

    OpenSource järjestelmien ei tulisi olla missään sidoksissa kaupallisiin paineisiin.

    Eli erikseen ei tarvitse antaa varoituksia, milloin kirjoitetaan koko kerneli uusiksi.

    Parempi käyttää tätä etulyöntiasemaa hyväkseen, jos monoliittinen järkäle alkaa näyttää liian paisuneelta ollakseen ylläpidettävä, ja kirjoittaa suuri osa siitä (tai kokonaan) uusiksi.

    > Hmm.. ja ilmeisesti mikrokerneli auttaa asiaan
    > vai?

    Microkerneleissä voi ABI:n erottaa itse API:sta ajureiden ohjelmoinnissa paremmin kuin monoliittisissa. Ainoa mitä vaaditaan on se, että itse microkernel säilyttää IPC mekanisminsa toiminnan samanlaisena.

    Ja jos microkernel on suunniteltu hyvin, niin sen IPC mekanismin toimintaa ei tarvitse vaihtaa. Ja koska microkernel on pieni, on IPC mekanismin toiminta helppo suunnitella, koska sen ainut komponentti on viestinvälittäjänä/skedulerina(/muistinhallinta) toimiva pieni ja siisti microkernel.

    Ainoastaan servereille lähetettävien viestien muoto (ja Mahdollisesti eri servereiden ohjelmointirajapinnat) päättää, miten sovellusohjelmat näkevät laitteiston ohjelmointirajapinnat.

    Monoliittisessa kerneleissä sekä userlandin että kernelissä pyöritettävien ajureiden rajapinta sidotaan yhteen ja samaan miljardin rivin könttiin. Ohjelmoinnin kannalta yksittäisten osioiden ylläpito on huomattavasti haastavampaa kuin microkernelissä, missä yksittäistä komponenttia voidaan yksikkötestata vaikka IPC-rajapintaa emuloivan softan päällä ;)

    Puhumattakaan siitä, että microkerneleissä ajurin kaatuminen ei tarkoita, että koko järjestelmä kaatuisi. Monoliittisissa kerneleissä ajurin kuseminen kaataa koko systeemin. Nuff said.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    > Kerrohan missä vaiheessa tuotteen elinkaarta (jos
    > kysymyksessä on *ISO* windowsin kaltainen tuote)
    > tehdään päätös, että kirjoitetaan koko hoito
    > uudestaan?

    OpenSource järjestelmien ei tulisi olla missään sidoksissa kaupallisiin paineisiin.

    Eli erikseen ei tarvitse antaa varoituksia, milloin kirjoitetaan koko kerneli uusiksi.

    Parempi käyttää tätä etulyöntiasemaa hyväkseen, jos monoliittinen järkäle alkaa näyttää liian paisuneelta ollakseen ylläpidettävä, ja kirjoittaa suuri osa siitä (tai kokonaan) uusiksi.

    > Hmm.. ja ilmeisesti mikrokerneli auttaa asiaan
    > vai?

    Microkerneleissä voi ABI:n erottaa itse API:sta ajureiden ohjelmoinnissa paremmin kuin monoliittisissa. Ainoa mitä vaaditaan on se, että itse microkernel säilyttää IPC mekanisminsa toiminnan samanlaisena.

    Ja jos microkernel on suunniteltu hyvin, niin sen IPC mekanismin toimintaa ei tarvitse vaihtaa. Ja koska microkernel on pieni, on IPC mekanismin toiminta helppo suunnitella, koska sen ainut komponentti on viestinvälittäjänä/skedulerina(/muistinhallinta) toimiva pieni ja siisti microkernel.

    Ainoastaan servereille lähetettävien viestien muoto (ja Mahdollisesti eri servereiden ohjelmointirajapinnat) päättää, miten sovellusohjelmat näkevät laitteiston ohjelmointirajapinnat.

    Monoliittisessa kerneleissä sekä userlandin että kernelissä pyöritettävien ajureiden rajapinta sidotaan yhteen ja samaan miljardin rivin könttiin. Ohjelmoinnin kannalta yksittäisten osioiden ylläpito on huomattavasti haastavampaa kuin microkernelissä, missä yksittäistä komponenttia voidaan yksikkötestata vaikka IPC-rajapintaa emuloivan softan päällä ;)

    Puhumattakaan siitä, että microkerneleissä ajurin kaatuminen ei tarkoita, että koko järjestelmä kaatuisi. Monoliittisissa kerneleissä ajurin kuseminen kaataa koko systeemin. Nuff said.

    "Monoliittisessa kerneleissä sekä userlandin että kernelissä pyöritettävien ajureiden rajapinta sidotaan yhteen ja samaan miljardin rivin könttiin. Ohjelmoinnin kannalta yksittäisten osioiden ylläpito on huomattavasti haastavampaa kuin microkernelissä, missä yksittäistä komponenttia voidaan yksikkötestata vaikka IPC-rajapintaa emuloivan softan päällä ;)"

    Mitäköhän helvetin hyötyä näet emuloinnissa?
    Onko se sitten KÄYTÄNNÖSSÄ toimivaa, kun se on emuloimalla testattu?
    Mikrokernel on varmasti monen käyttöjärjestelmä-suunnittelua opettavan koulun mielestä paras ydinmalli, mutta kuten kouluissa yleensä, kyse on TEORIASTA. TEORIA on eri asia kuin KÄYTÄNTÖ.

    "Puhumattakaan siitä, että microkerneleissä ajurin kaatuminen ei tarkoita, että koko järjestelmä kaatuisi. Monoliittisissa kerneleissä ajurin kuseminen kaataa koko systeemin. Nuff said."

    KÄYTÄNNÖSSÄ tämä taasen näkyy missä? Tunnetuimmissa kotikäyttöön suunnatuissa käyttöjärjestelmissä ainoastaan MacOS käyttää mikroytimiä. Linux-jakelut siis monoliittisiä.
    Molemmat vakaita ydintasolla.

    Olisipa hienoa nähdä kuinka TEET paremman ytimen kuin mitä Linux(R) on. Hyviä kerneleitä on kuitenkin niin helppo tehdä. TEORIASSA.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    Ja kuten tiedämme, Idols ei ole mitään muuta tuottanut kuin paskaa.

    Antti tuisku on hyvä esimerkki siitä, mitä saamme kun tungemme täysin mitäänsanomattoman wannabe-taitelilijan tuotantohihnalta läpi: väritöntä ja mautonta pop musiikkia.

    Samalla tavalla käy, jos wannabe-hakkeri pääsee mukaan OpenSource skeneen: luvassa on suuri määrä paskakoodia.

    Yritä jo tajuta, että suurin osa nykyäänkin OpenSourcen parissa olevista skriptipurkkakoodaajista on juuri tällaisia wannabe-hakkereita, joilla intoa on mutta lahjakkuus ja intuitio puuttuu.

    Suurin osa Linux-distroista on juuri tämmöisä paskakoodipurkalla kyhättyjä perselättyjä. Siksi vituttaa se, että ns. helppokäyttö-Linuxit ei tuo OSS skenelle mitään muuta kun harmia!

    "Suurin osa Linux-distroista on juuri tämmöisä paskakoodipurkalla kyhättyjä perselättyjä. Siksi vituttaa se, että ns. helppokäyttö-Linuxit ei tuo OSS skenelle mitään muuta kun harmia!"

    Mitä vikaa on helppokäyttöisyydessä? Pitäisikö kaikkien linux-jakeluiden olla mallia slackware?
    Pitäisikö kaikkien käyttöjärjestelmien ottaa jättiharppaus vuoteen 1970?
    Pitäisikö sinun kasvaa henkisesti?

    Äänestä

  • asdjfhaskdjhf kirjoitti:

    "Suurin osa Linux-distroista on juuri tämmöisä paskakoodipurkalla kyhättyjä perselättyjä. Siksi vituttaa se, että ns. helppokäyttö-Linuxit ei tuo OSS skenelle mitään muuta kun harmia!"

    Mitä vikaa on helppokäyttöisyydessä? Pitäisikö kaikkien linux-jakeluiden olla mallia slackware?
    Pitäisikö kaikkien käyttöjärjestelmien ottaa jättiharppaus vuoteen 1970?
    Pitäisikö sinun kasvaa henkisesti?

    "Pitäisikö kaikkien linux-jakeluiden olla mallia slackware? "

    Mitä vikaa Slackwaressa on. Yksinkertainen ja selkeä jakelu jossa kaikki toimii niinkuin pitääkin ja turha karkkikuorrutus loistaa poissaolollaan.

    Ubuntuissa yms. helppokäyttöisyys menee toimivuuden edelle, päivityksiä tulee kerran tunnissa ja koko järjestelmästä uusi versio n.viikon välein.

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    "Pitäisikö kaikkien linux-jakeluiden olla mallia slackware? "

    Mitä vikaa Slackwaressa on. Yksinkertainen ja selkeä jakelu jossa kaikki toimii niinkuin pitääkin ja turha karkkikuorrutus loistaa poissaolollaan.

    Ubuntuissa yms. helppokäyttöisyys menee toimivuuden edelle, päivityksiä tulee kerran tunnissa ja koko järjestelmästä uusi versio n.viikon välein.

    sanoinko että on? Minusta jakeluiden ei tule olla samanlaisia, muutenhan eri jakeluissa ei olisi mitään järkeä.
    Sitä vaan että helppokäyttöisyys ei ole huono asia.
    Vai osaatko kuvitella taviksen asentavan slackin ja conffaavan sen siinä ohella? Samoiten ohjelmien asennus saattaa siinä tuottaa vähän päänvaivaa.

    Äänestä

  • asdfasdfasd kirjoitti:

    sanoinko että on? Minusta jakeluiden ei tule olla samanlaisia, muutenhan eri jakeluissa ei olisi mitään järkeä.
    Sitä vaan että helppokäyttöisyys ei ole huono asia.
    Vai osaatko kuvitella taviksen asentavan slackin ja conffaavan sen siinä ohella? Samoiten ohjelmien asennus saattaa siinä tuottaa vähän päänvaivaa.

    Itse aloitin Linuxin käytön juuri Slackwarella joskus 90-luvun puolivälissä.

    Ei Slackwaren asennus konffaus sen vaikeampaa ole kuin muidenkaan, asennusohjelma vain ei ole niin "hieno" kuin muissa. Slackwaressakin on nykyään pakettienhallintaohjelma (gslapt) jolla ohjelmien asennus on todella helppoa jopa aloittelijoille. Tietenkään se ei (onneksi) toimi samoin kuin windows ja saattaa siksi tuntua hankalalta.

    Helppokäyttöisyys on mielestäni huono asia jos se heikentää toimivuutta.
    Aloittelijoille suosittelisin Linuxiin tutustumista ensin jollain live-cd:llä.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    > Kerrohan missä vaiheessa tuotteen elinkaarta (jos
    > kysymyksessä on *ISO* windowsin kaltainen tuote)
    > tehdään päätös, että kirjoitetaan koko hoito
    > uudestaan?

    OpenSource järjestelmien ei tulisi olla missään sidoksissa kaupallisiin paineisiin.

    Eli erikseen ei tarvitse antaa varoituksia, milloin kirjoitetaan koko kerneli uusiksi.

    Parempi käyttää tätä etulyöntiasemaa hyväkseen, jos monoliittinen järkäle alkaa näyttää liian paisuneelta ollakseen ylläpidettävä, ja kirjoittaa suuri osa siitä (tai kokonaan) uusiksi.

    > Hmm.. ja ilmeisesti mikrokerneli auttaa asiaan
    > vai?

    Microkerneleissä voi ABI:n erottaa itse API:sta ajureiden ohjelmoinnissa paremmin kuin monoliittisissa. Ainoa mitä vaaditaan on se, että itse microkernel säilyttää IPC mekanisminsa toiminnan samanlaisena.

    Ja jos microkernel on suunniteltu hyvin, niin sen IPC mekanismin toimintaa ei tarvitse vaihtaa. Ja koska microkernel on pieni, on IPC mekanismin toiminta helppo suunnitella, koska sen ainut komponentti on viestinvälittäjänä/skedulerina(/muistinhallinta) toimiva pieni ja siisti microkernel.

    Ainoastaan servereille lähetettävien viestien muoto (ja Mahdollisesti eri servereiden ohjelmointirajapinnat) päättää, miten sovellusohjelmat näkevät laitteiston ohjelmointirajapinnat.

    Monoliittisessa kerneleissä sekä userlandin että kernelissä pyöritettävien ajureiden rajapinta sidotaan yhteen ja samaan miljardin rivin könttiin. Ohjelmoinnin kannalta yksittäisten osioiden ylläpito on huomattavasti haastavampaa kuin microkernelissä, missä yksittäistä komponenttia voidaan yksikkötestata vaikka IPC-rajapintaa emuloivan softan päällä ;)

    Puhumattakaan siitä, että microkerneleissä ajurin kaatuminen ei tarkoita, että koko järjestelmä kaatuisi. Monoliittisissa kerneleissä ajurin kuseminen kaataa koko systeemin. Nuff said.

    > Eli erikseen ei tarvitse antaa varoituksia,
    > milloin kirjoitetaan koko kerneli uusiksi.

    No tässä kyllä OSS kunnostautuu vallan mainiosti.

    > Parempi käyttää tätä etulyöntiasemaa hyväkseen,
    > jos monoliittinen järkäle alkaa näyttää liian
    > paisuneelta ollakseen ylläpidettävä, ja kirjoittaa
    > suuri osa siitä (tai kokonaan) uusiksi.

    Se, että kerneli (tai mikä tahansa muu suoritettava koodi) on monoliittinen _ei_ vaikuta millään tavalla ylläpidettävyyteen. Käsittääkseni jopa linuksin kerneli on jaettu (kooditasolla) siisteihin moduuleihin.

    Valtaosa tällä hetkellä käytössä olevista käyttöjärjestelmistä on kuitenkin vielä monoliittisia. Mikrokernelit ovat hauska teoria mutta käytäntö on osoittanut, että suurta massaa kiinnostaa lähinnä se, että järjestelmä toimii.

    Lisäksi mikrokernelit ovat *aina* välttämättä vähemmän suorituskykyisiä kuin vastaavat monoliittiset kernelit, koska niissä suurin osa toiminnoista suoritetaan user-spacessa (kuten edellä jo mainitsit).

    Palataksemme todelliseen aiheeseen väitit myös tuolla edellä, että linuksiin hyväksytään kaikenlaista sontaa:

    > Linuxin tapauksessa näin harvemmin käy. Tämä
    > johtuu siitä, että kernelin kehitystä ei valvota
    > tarpeeksi tiukasti, kaikkien commitit
    > hyväksytään kerneliin periaatteella "kunhan
    > toimivat ekalla testiajolla" ;)

    Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä tuota valvotaan (vertaa vaikka ReiserFS4:n ymppäämistä 2.6 kerneliin). Lisäksi on vielä erikseen CodingStyle-dokut, joita on tarkoitus noudattaa.

    Vielä jatkaaksemme:

    > FreeBSD:ssä on toisella tavalla. On taas mm. 5.x
    > ja 6.x:än välillä uusittu ISOJA osia kernelin
    > rakenteesta.

    Noniin, mitähän ISOJA osia kernelin rakenteesta on uusittu? Se perusrakenne on ollut siellä 4.4BSD lite2:sta asti ja pysyy varmaan maailman tappiin asti. Se mitä ne on 5 ja 6:n välillä tehnyt liittyy pikemminkin ajureiden MPSFAFE-korjauksiin ja rautatuen parantamisiin:

    http://www.freebsd.org/releases/6.0R/relnotes-i386.html

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    Itse aloitin Linuxin käytön juuri Slackwarella joskus 90-luvun puolivälissä.

    Ei Slackwaren asennus konffaus sen vaikeampaa ole kuin muidenkaan, asennusohjelma vain ei ole niin "hieno" kuin muissa. Slackwaressakin on nykyään pakettienhallintaohjelma (gslapt) jolla ohjelmien asennus on todella helppoa jopa aloittelijoille. Tietenkään se ei (onneksi) toimi samoin kuin windows ja saattaa siksi tuntua hankalalta.

    Helppokäyttöisyys on mielestäni huono asia jos se heikentää toimivuutta.
    Aloittelijoille suosittelisin Linuxiin tutustumista ensin jollain live-cd:llä.

    Onneksi linux on paskempi ja vaikeampi. Linus itsekin myöntää sen.

    Nyt vastataankin tämän säikeen alkuperäiseen kysymykseen.

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    Itse aloitin Linuxin käytön juuri Slackwarella joskus 90-luvun puolivälissä.

    Ei Slackwaren asennus konffaus sen vaikeampaa ole kuin muidenkaan, asennusohjelma vain ei ole niin "hieno" kuin muissa. Slackwaressakin on nykyään pakettienhallintaohjelma (gslapt) jolla ohjelmien asennus on todella helppoa jopa aloittelijoille. Tietenkään se ei (onneksi) toimi samoin kuin windows ja saattaa siksi tuntua hankalalta.

    Helppokäyttöisyys on mielestäni huono asia jos se heikentää toimivuutta.
    Aloittelijoille suosittelisin Linuxiin tutustumista ensin jollain live-cd:llä.

    Niinpä aloitin itsekin slackwarella. Sen jälkeen olen kokeillut useita jakeluita, tällä hetkellä pclos ja demudi käytössä.

    Konffaamisessa esim debianin ja ubuntun ero, pclosiin ja mandrivaan tai suseen on ilmeinen.
    Asennuksen suhteen kaikki mainitut konffaantuu ihan ok, mutta mikäli vaihdat jotain rautaa koneeseen, oli se sitten näyttö, näytönohjain tai muu vastaava, alkaa jyvät erottua akanoista.

    Slackwaren ero ohjelmien asentamiseen ei ole slapt-getillä sen vaikeampaa kuin muillakaan, ongelmana vain niiden virallisten pakettien vähäisyys. Toki linuxpackagesin säilöistä voi niitä muita ohjelmia asennella windows tyyliin, mutta sitten kun ensimmäinen riippuvuus tulee eteen, on tavallisen kotikäyttäjän huumorintaju koetuksella. VARSINKIN jos on windowsiin tottunut. Kunnollisen paketinhallinnan omaavat jakelut on kotikäyttäjälle kuin 7:s taivas. Tässä vaiheessa voidaankin mainita Vector-Linux, joka miellyttää varmasti slackin käyttäjiä.

    Slackware sopii hardcore-geekeille vallan mainiosti, mutta tavalliselle kotikäyttäjälle se on se vihoviimeinen käyttis. Siksi on olemassa Fedorat, SUSEt ja Mandrivat lapsineen.

    Kirjoituksistasi selkeästi huomaa että et ole esim pclosia käyttänyt, on nimittäin vakaa ja nopea. (ja mikä parasta, TEXASISTA ;) )

    Se että kaikki helppokäyttöiset jakelut olisivat epävakaita ja hitaita on MYYTTI.

    Äänestä

  • sdfasdjfh kirjoitti:

    Niinpä aloitin itsekin slackwarella. Sen jälkeen olen kokeillut useita jakeluita, tällä hetkellä pclos ja demudi käytössä.

    Konffaamisessa esim debianin ja ubuntun ero, pclosiin ja mandrivaan tai suseen on ilmeinen.
    Asennuksen suhteen kaikki mainitut konffaantuu ihan ok, mutta mikäli vaihdat jotain rautaa koneeseen, oli se sitten näyttö, näytönohjain tai muu vastaava, alkaa jyvät erottua akanoista.

    Slackwaren ero ohjelmien asentamiseen ei ole slapt-getillä sen vaikeampaa kuin muillakaan, ongelmana vain niiden virallisten pakettien vähäisyys. Toki linuxpackagesin säilöistä voi niitä muita ohjelmia asennella windows tyyliin, mutta sitten kun ensimmäinen riippuvuus tulee eteen, on tavallisen kotikäyttäjän huumorintaju koetuksella. VARSINKIN jos on windowsiin tottunut. Kunnollisen paketinhallinnan omaavat jakelut on kotikäyttäjälle kuin 7:s taivas. Tässä vaiheessa voidaankin mainita Vector-Linux, joka miellyttää varmasti slackin käyttäjiä.

    Slackware sopii hardcore-geekeille vallan mainiosti, mutta tavalliselle kotikäyttäjälle se on se vihoviimeinen käyttis. Siksi on olemassa Fedorat, SUSEt ja Mandrivat lapsineen.

    Kirjoituksistasi selkeästi huomaa että et ole esim pclosia käyttänyt, on nimittäin vakaa ja nopea. (ja mikä parasta, TEXASISTA ;) )

    Se että kaikki helppokäyttöiset jakelut olisivat epävakaita ja hitaita on MYYTTI.

    "Kunnollisen paketinhallinnan omaavat jakelut on kotikäyttäjälle kuin 7:s taivas"

    Näinhän se on. Kuitenkin tuo pakettienhallinta tuntuu olevan aluksi monelle windowsista siirtyneelle käsittämättömän vaikeaa.

    "kaikki helppokäyttöiset jakelut olisivat epävakaita ja hitaita on MYYTTI"

    Osa on osa ei. Kaikkia en ole kokeillut.
    Mandraken/Mandrivan uudet versiot eivät ilmestyessään ole sieltä vakaimmasta päästä kuten eivät myöskään epävakaan Debianin päälle kyhätyt systeemit. Ja pclosista: "PCLinuxOS is currently under heavy development and should be considered beta software", http://www.pclinuxonline.com/pclos/ en ehkä menisi tuotakaan vakaaksi väittämään...

    "Slackware sopii hardcore-geekeille vallan mainiosti, mutta tavalliselle kotikäyttäjälle se on se vihoviimeinen käyttis"

    Riippuu mitä haluaa koneellaan tehdä. Jos haluaa vähänkään syvällisemmin tutustua Linuxiin, Slackware soveltuu tarkoitukseen loistavasti. Mahdollisimman helppoa systeemiä himoitsevien kannattaa valita jokin muu jakelu. Hardcore nörtit tekevät Linux-järjestelmänsä itse (tätäkin olen kokeillut) tai käyttävät *BSD:tä.

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    "Kunnollisen paketinhallinnan omaavat jakelut on kotikäyttäjälle kuin 7:s taivas"

    Näinhän se on. Kuitenkin tuo pakettienhallinta tuntuu olevan aluksi monelle windowsista siirtyneelle käsittämättömän vaikeaa.

    "kaikki helppokäyttöiset jakelut olisivat epävakaita ja hitaita on MYYTTI"

    Osa on osa ei. Kaikkia en ole kokeillut.
    Mandraken/Mandrivan uudet versiot eivät ilmestyessään ole sieltä vakaimmasta päästä kuten eivät myöskään epävakaan Debianin päälle kyhätyt systeemit. Ja pclosista: "PCLinuxOS is currently under heavy development and should be considered beta software", http://www.pclinuxonline.com/pclos/ en ehkä menisi tuotakaan vakaaksi väittämään...

    "Slackware sopii hardcore-geekeille vallan mainiosti, mutta tavalliselle kotikäyttäjälle se on se vihoviimeinen käyttis"

    Riippuu mitä haluaa koneellaan tehdä. Jos haluaa vähänkään syvällisemmin tutustua Linuxiin, Slackware soveltuu tarkoitukseen loistavasti. Mahdollisimman helppoa systeemiä himoitsevien kannattaa valita jokin muu jakelu. Hardcore nörtit tekevät Linux-järjestelmänsä itse (tätäkin olen kokeillut) tai käyttävät *BSD:tä.

    "Näinhän se on. Kuitenkin tuo pakettienhallinta tuntuu olevan aluksi monelle windowsista siirtyneelle käsittämättömän vaikeaa."

    Näille henkilöille moni muukin uusi asia on vaikeaa. Mutta sellaista se joskus on.
    Mikä siinä on että ei vain yksinkertaisesti voida luopua vanhasta ja siirtyä uuteen, jos kerran selvästi nähdään että uusi on parempi.

    "Ja pclosista: "PCLinuxOS is currently under heavy development and should be considered beta software", http://www.pclinuxonline.com/pclos/ en ehkä menisi tuotakaan vakaaksi väittämään..."

    Mutta minäpä väitän, kun olen sitä ihan oikeasti käyttänyt. Siis työpöytäkäytössä. Varmasti moni muukin "epävakaa" on riittävän vakaa työpöydälle, pikkuvikoja on kuitenkin jokaisessa jakelussa joihin olen törmännyt.
    Kannattaa oikeasti kokeilla millaisia nuo pclosit ja mepikset ja knoppixit on tp-käytössä, saattaa maailmankuva avartua...

    Äänestä

  • saatananperkele kirjoitti:

    "Kunnollisen paketinhallinnan omaavat jakelut on kotikäyttäjälle kuin 7:s taivas"

    Näinhän se on. Kuitenkin tuo pakettienhallinta tuntuu olevan aluksi monelle windowsista siirtyneelle käsittämättömän vaikeaa.

    "kaikki helppokäyttöiset jakelut olisivat epävakaita ja hitaita on MYYTTI"

    Osa on osa ei. Kaikkia en ole kokeillut.
    Mandraken/Mandrivan uudet versiot eivät ilmestyessään ole sieltä vakaimmasta päästä kuten eivät myöskään epävakaan Debianin päälle kyhätyt systeemit. Ja pclosista: "PCLinuxOS is currently under heavy development and should be considered beta software", http://www.pclinuxonline.com/pclos/ en ehkä menisi tuotakaan vakaaksi väittämään...

    "Slackware sopii hardcore-geekeille vallan mainiosti, mutta tavalliselle kotikäyttäjälle se on se vihoviimeinen käyttis"

    Riippuu mitä haluaa koneellaan tehdä. Jos haluaa vähänkään syvällisemmin tutustua Linuxiin, Slackware soveltuu tarkoitukseen loistavasti. Mahdollisimman helppoa systeemiä himoitsevien kannattaa valita jokin muu jakelu. Hardcore nörtit tekevät Linux-järjestelmänsä itse (tätäkin olen kokeillut) tai käyttävät *BSD:tä.

    kyse ei oikeastaan nyt ole siitä mikä jakelu on paras, vaan siitä että niitä helppokäyttöisiä TARVITAAN. En ymmärrä miksi linuxpiireissä helppokäyttöisyys on tabu. Sitä en kuitenkaan tarkoita että helppokäyttöisyys menisi toimivuuden edelle, vaan sitä että käyttis olisi balanssissa näiden suhteen. Helppokäyttöinen SEKÄ toimiva.
    Juurikin siihen suuntaan on mepikset ja pclosit menossa ja hyvä niin.
    Linux on kuitenkin tällähetkellä ainoa todellinen vaihtoehto sille yhelle PC-maailmassa.

    Äänestä

  • sdfasdf kirjoitti:

    kyse ei oikeastaan nyt ole siitä mikä jakelu on paras, vaan siitä että niitä helppokäyttöisiä TARVITAAN. En ymmärrä miksi linuxpiireissä helppokäyttöisyys on tabu. Sitä en kuitenkaan tarkoita että helppokäyttöisyys menisi toimivuuden edelle, vaan sitä että käyttis olisi balanssissa näiden suhteen. Helppokäyttöinen SEKÄ toimiva.
    Juurikin siihen suuntaan on mepikset ja pclosit menossa ja hyvä niin.
    Linux on kuitenkin tällähetkellä ainoa todellinen vaihtoehto sille yhelle PC-maailmassa.

    helppokäyttöistä että toimivaa. Sen on käytäntö jo tuhansia kertoja osoittanut.

    Äänestä

  • saada sekä kirjoitti:

    helppokäyttöistä että toimivaa. Sen on käytäntö jo tuhansia kertoja osoittanut.

    Sentään saa, joko helppokäyttöisen tai toimivan.

    Äänestä

  • saada sekä kirjoitti:

    helppokäyttöistä että toimivaa. Sen on käytäntö jo tuhansia kertoja osoittanut.

    Jotain todistetta, mihin tuo väite perustuu?
    Faktaa pöytään, kiitos...

    Äänestä

HUOMIO:
Jos haluatte oppia jotain, niin ÄLKÄÄ JUMALAUTA TULKO VALITTAMAAN TÄNNE KUN JOKU EI TOIMI!

Ja opetelkaa shelliskriptausta ja Unix-semantiikat, SAATANA.

Ja siis kuten tiedätte, minä VITTUILEN ARMOTTA KAIKILLE

Minkähän takia linux ei yleisty? hmm

Äänestä
  • Linux ei koskaan yleisty jos se on minusta kiinni!

    Minä yritän pelastaa Linuxin osaamattomilta peukkupersekäyttäjiltä!

    Teen tärkeää työtä.

    Äänestä

  • ksym_ kirjoitti:

    Linux ei koskaan yleisty jos se on minusta kiinni!

    Minä yritän pelastaa Linuxin osaamattomilta peukkupersekäyttäjiltä!

    Teen tärkeää työtä.

    olet nyt vihdoinkin oikeilla jäljillä. Wannabe-guruja on täälläkin enemmän kuin palstoille mahtuu. Jakamassa idioottimaisia neuvojaan.

    Koodin teko tulee jättää niille jotka todella sen osaa. Muut tyytyköön käyttäjiksi ja pitäköön turpansa kiinni.

    Äänestä

Syynä on se että ihmiset ovat rakastuneita kaikenlaisiin viruksiin ja haitakkeisiin eikä niiden suomasta nautinnosta haluta luopua. Olisiko peräti jonkin asteista örkkiriippuvuutta.

Ensinnäkin örkit tekevät koneella kaikenlaista kivaa, joka tuo piristystä arjen harmautee. Voiko olla hauskempaa kun pornosivut poksahtelevat auki itsestää tai konen boottailee muutaman minuutin välein. Puhumattakaan sitä kun virus on kivasti onnistunut hävittämään kaikki tärkeät tiedostot.

Toiseksi örkkien metsästys kaikenlaisilla erikoisohjelmilla on hauskaa ja samalla saa tietokonegurun jumalaisen sädekehän kanssaihmisten silmissä. Voi sitä onnen tunnetta kun on tuntikausien taistelun jälkeen saanut miehekkään vastuksen antaneen haitakkeen häädettyä.

Ja vielä pitäisi mukamas Windowsista luopua. Hah!

Äänestä
  • koska sen on annettu upottaa kyntensä syvälle yhteiskunnan, talouselämän, hallinnon ja koulutuksen rakenteisiin.
    Tästä saamme kiittää Jätteri Pervistä ym 'asiantuntijoita'ja konsultteja, joille PC-käyttäjän käsikirjan, kurssien yms myynti oli tärkeämpää kuin kriittinen ajattelu.

    Äänestä

  • koska sen on annettu upottaa kyntensä syvälle yhteiskunnan, talouselämän, hallinnon ja koulutuksen rakenteisiin.
    Tästä saamme kiittää Jätteri Pervistä ym 'asiantuntijoita'ja konsultteja, joille PC-käyttäjän käsikirjan, kurssien yms myynti oli tärkeämpää kuin kriittinen ajattelu.

    Äänestä

Johtuupi siitä että windows tulee esiasennettuna 99%:ssa koneissa ja kaikilla aateekoo kursseilla joilla Pirkko ja Jussi käy opettelemassa tietokoneen käyttöä on käyttiksenä windows.

Tuskin monellakaan käyttäjällä on intoa/osaamista korvata koneen mukana tullut systeemi toisella jos siitä alkuperäisestä on vielä jotain 100 eypoa maksanutkin.

Nykyään Linux on kyllä helpompi asentaa ja käyttää kuin windows ja Linuxille on kyllä ohjelmia enemmän kuin tarpeeksi, mutta suuresta osasta puuttuu karkilla kuorrutettu käyttöliittymä, joka valitettavasti tuntuu windowsmaailmassa olevan jokaisen ohjelman tärkein asia.

Äänestä
  • ...tuo arvailu esiasennuksen vaikutuksesta ei näyttäisi pitävän paikkaansa, kun vertailee kokemuksia muualta maailmasta:

    Aasiassa enemmistö PC tietokoneista toimitetaan Linux:lla (tai ilman käyttistä), johtuen siitä(ainakin selitys yhdessä artikkelissa oli) että Windows lisenssi nostaisi suhteellisesti koneen hintaa huomattavasti.

    Kuitenkin jostain syystä enemmistöllä verkossa surffaavista aasialaisista oli joku windows versio käyttiksenä...

    Syyksi epäillään tiskinalta annettuja piraatteja OS versioita...

    Nyt aasian alueella (pl. Austraalia ja Uusi Zeelanti ja pohjois-Korea) on käynnissä kamppanja, missä käyttäjän kertoessa keneltä kauppiaalta saannut laittoman Windows:n, Microsoft antaa palkkioksi virallisen windows version ja kauppias saa tustusua lakimiehiin...

    Äänestä

  • MattiSu kirjoitti:

    ...tuo arvailu esiasennuksen vaikutuksesta ei näyttäisi pitävän paikkaansa, kun vertailee kokemuksia muualta maailmasta:

    Aasiassa enemmistö PC tietokoneista toimitetaan Linux:lla (tai ilman käyttistä), johtuen siitä(ainakin selitys yhdessä artikkelissa oli) että Windows lisenssi nostaisi suhteellisesti koneen hintaa huomattavasti.

    Kuitenkin jostain syystä enemmistöllä verkossa surffaavista aasialaisista oli joku windows versio käyttiksenä...

    Syyksi epäillään tiskinalta annettuja piraatteja OS versioita...

    Nyt aasian alueella (pl. Austraalia ja Uusi Zeelanti ja pohjois-Korea) on käynnissä kamppanja, missä käyttäjän kertoessa keneltä kauppiaalta saannut laittoman Windows:n, Microsoft antaa palkkioksi virallisen windows version ja kauppias saa tustusua lakimiehiin...

    Mitä nykyiset linux käyttäjät siitä hyötyy jos linux yleistyy huomattavasti?

    Äänestä

1. Mainitsemassasi iässä olevat ihmiset haluavat koneen joka on valmis. Töpseli seinään ja sitten pääsee jo puuhastelemaan. Itse järjestelmällä ei useinkaan ole väliä.

Toisena vaihto-ehtona on se, että mainitsemassasi iässä olevat ihmiset kysyvät lapsiltaan tai lapsenlapsiltaan neuvoja, jolloin hieman määritellään tarpeita. Niistä lähdetään konetta rakentamaan ja turvalliseksi valinnaksi on muodostunut juuri Linux, koska iäkkäiden ihmisten ei tarvitse olla huolissaan verkossa vaanivista pöpöistä.

Tässä tapauksessa mahdollisesti lapsista tulee 'mikrotukihenkilöitä', joille tullaan soittamaan ongelmatilanteissa. Mutta niinhän siinä käy ennemmin tai myöhemmin, järjestelmästä riippumatta.

2. Pitäydytään edelleen iäkkäissä kuluttajaryhmissä. Mitä he tekevät järjestelmällä? He surffaavat, lähettelevät sähköpostia, kirjoittavat vaikka romaania tai pitävät kirjaa talon tuloista ja menoista. Kaikki noi ohjelmat tulevat Linux-paketin mukana.

Mitä muuta ohjelmia he tarvitsevat?
Jos lukijakunnassa on kyseisen ikäryhmän käyttäjiä, voisitteko valaista meitä nuoria?
Entä oletteko joutuneet kirjoittelemaan monimutkaisia käskyjonoja käyttäessänne Linuxia?

Ketjun aloittaja ei enään puhunut siitä, miten Linux yleistyy, eli puhutaanko tällä kertaa desktoppista vai muista käyttökohteista?

Äänestä
  • Puhuin siis desktopista..

    Mutta hyviä vastauksia ja näkökantoja tuli taas ihan kiitettävästi..

    Oikeastaan kallistun taas linux-ryhmän puolelle itsekin koska he taitavat kuitenkin olla lähempänä totuutta.

    Onpahan ollut hauskaa kiihdyttää pulssia täälläkin, poijjaat hoi, jokainen istuu omassa veneessään joten soutakaapa sillä vaan etiäppäin..

    Äänestä

paska. XP on paljon nopeampi. Selaimen avaa alle sekunnissa kun linukassa menee monta sekkaa mikäli aukeaa ollenkaan. Sama koskee kaikkia muita ohjelmia, jopa konsoli on ihan perseestä. Ainoastaa palvelimena se menee, kun ei tarvi olla rassimassa.

Äänestä
  • Et vaan osaa.

    Äänestä

  • otappa selvää asioista ennen kuin jauhat paskaa!
    ohjelmien suorituskykyä ei mitata käynnistysnopeudella :)
    itsellä koneessa winku & linukka...täytyy myöntää, että linuksi on helvetisti nopeampi..esimerkki
    dvd levyllinen kamaa...> renderointi...
    windows 45:00 minsaa..linux 14:35 (sama materiaali sama rauta)
    java&www testi selaimella osoittaa järjestään linuksin olevan 20-30% nopeampi(sama selain kummassakin os) esim linux opera 3,4s win opera 4s
    (mainittakoon että ie pureskeli testiä 11sek)
    ie tosin käynnistyi nopeiten...;) mutta se ladataankin käynnistyksen yhteydessä...linuksissa voi ladata myös lempiselaimen etukäteen

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pärsereikä kirjoitti:

Tässä vaihteeksi asiallista asiaa ja pohtimista kaikille.. kysyn miksi linux ei yleisty? Periaatteessahan linux on hieno järjestelmä, ilmainen, kuka tahansa saa tutkia ja muokata koodia mielinmäärin, tietoturvakin on huippuluokkaa. Miksi näin hieno järjestelmä siis ei ole tullut sen yleisempään käyttön kuin mitä se nyt on eli marginaaliryhmä. Esitän pari väitettä, ottakaa kantaa;

1.)Syvällisen käytön monimutkaisuus

Tarkoittaa sitä että samalla kun komentoeditori on linuxin vahvuus on se myös sen heikkous. Miettikääpä millainen ns. tavallinen käyttäjä on, ehkäpä siivooja Pirkko 47v pohjanmaalta tai isäntä Jussi 50v Kymistä, jopa eläkeläinen Lahja 65v Uusimaa. Luuletteko todella että tämä kansan syvien rivien joukko haluaisi ensin etsiä omaan distroonsa sopivan paketin, imuroida ja purkaa sen ja lopuksi asentaa paketin kirjoittamalla mitä merkillisemmän kirjainyhdistelmän komentoeditorissa jotta saisi asennuksen aloitettua? Kun lopuksi vielä tulee ilmoitus että Kernelin lähdekoodi puuttuu niin homma on siinä.

Windowsissa vastaava asennus tapahtuu asettamalla cd-levy asemaan ja kun asennusohjelma aukeaa, klikataan vain "Next" kunnes ohjelma ilmoittaa että valmista tuli.

Kumman tavan siis luulette purevan paremmin tavalliseen peruskansalaiseen, tuskin on kenellekään epäselvää. Ihmiset haluavat tänäpäivänä että tietokone on helppokäyttöinen. Tiedän!! Linuxin asennus on nykyään helppo ja nopea verrattuna vuosien takaiseen ja löytyy paljon itseasentavia pakettejakin nykyään mutta on vielä liiaksi lapsen kengissä.

2) Ohjelmien puute

Palaan taas jäkättämään tätä samaa legendaa koska eräät eivät vieläkään usko. Windowsiin todella on paljon enemmän ohjelmia kuin Linuxiin, uskokaa jo lopulta. Syykin on tietysti aivan selvä, ohjelmistahan saa rahaa ja raha tätä yhteiskuntaa/maailmaa pyörittää, muuta on turha vikistä vaikka se niin raadollista onkin. Voi olla että joillakin osaalueilla löytyy hyviäkin linuxsovelluksia mutta ainakin tähän asti mulle on teollisuudessa tullut vastaan vain win-pohjaisia sovelluksia ja pojat uskokaa, mä olen ollut aika monessa duunissa.

Lisäksi linuxissa ovat ohjelmien nimet ja komennot käsittämättömiä kirjainsekamelskoja kuten dpkg, cpio, fgrep, Xargs, pwconvfsck, muutamia mainitakseni, tavallinen suomalainen taatusti vierastaa tätä ufon kieltä. Windowsissa ohjelmien nimet ovat enemmän kuvaavia mikä on tärkeä pointti. Aivan samoin kuin ohjelmoinnissa tulisi funktioille/proseduureille antaa kuvaava nimi koska muuten menee helposti itse sekaisin että mitä se tekikään.

Tässä siis varmasti pari syytä miksi ei linux leviä, tavallinen kansa on kuitenkin aika maanläheistä porukkaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu