tulipa tuossa mieleen asunnosta tehtävä kirjallinen ostotarjous sitoumuksineen ja miten siinä sovittavia asioita voi verrata vessassa käyntiin.
Tai paremminkin vertauksesta käy paremmin ilmi ihmisten ajattelemattomuus tarjouksia tehdessä.
Eli. (Huom! vertauksen perässä, vertailun vuoksi aidompi tilanne)
Jos tulisi jostain kumman syystä tilanne, jossa yksittäisen henkilön täytyisi tehdä kirjallinen sopimus vessassa käymisestä, tyydyttääkseen tarpeensa hädän yllättämisen varalle.
Hätäisesti ja huolimattomasti sopinut kaveri tulisi hädissään kyselemään, että voisikos hän nyt tehdä sopimuksen , niin pääsisi nopeasti tarpeilleen ja pääsisi käyttämään vessaa sovituin ehdoin. Sopimukseen nimi äkkiä alle ja vessaan suorittamaan tarpeita siten kuin sopimuksessa on sovittu.
Yht'äkkiä tyyppi tajuaa, ettei sopimuksessa ole sovittu housujen laskemisesta alas pöntölle istuessa! Eipä siinä mitään, piru parka vääntää housuihinsa.
Tulee sitten kyselemään , että eikö me voitaisi tehdä sitä sopimusta uudestaan, kun ei huomannut, että siitä housujenkin laskemisesta täytyy sopia erikseen, että eikö voitaisi vaikka kirjoittaa kaikki uusiksi?
Niin että uusi sopimus? Sopimus jossa sovitaan että saat uuden mahdollisuuden käydä vessassa ja laskea housut kinttuihin ja istahtaa pöntölle ja sitten täräyttää ja turauttaa?
Mutta mihinkäs se paska sieltä housuista sillä häviäisi? Ei se sieltä lähde kuin pesemällä pesutuvassa.
Realistisempi tapaus:
Ostaja tulee tekemään ostotarjousta ja haluaa tehdä sen nopeasti, eikä erikoisemmin jaksa kiinnostua yksityiskohdista, ja kyllähän nämä asiat varmaan voitaisiin ihan pelkillä puheillakin sopia. Nopeasti vaan, niin päästään tekemään kauppoja.
Yht'äkkiä ostaja tajuaakin, että eihän hän ole sopinut kaupankohteen vapautumisesta ja hallintaoikeuden siirtymisestä kaupanjälkeen (tms.). Piru parka tajuaa, että joutuu tekemään kaupat jossa (esim.) myyjä saa halllita huoneistoa omistuksen siirtymisen jälkeen, lähes niin pitkään kuin huvittaa, kun ei siitä tule hänelle mitään sanktioita (tms. sopimatta jäänyt ehto).
Tulee sitten kyselemään , että eikö me voitaisi tehdä sitä sopimusta uudestaan, kun ei huomannut, että siitä tai siitä asiastakin olisi pitänyt sopia erikseen, että eikö voitaisi vaikka kirjoittaa kaikki uusiksi?
Niin että uusi sopimus? Sopimus jossa sovitaan että saat uuden mahdollisuuden miettiä ehtoja ja sopia kaupasta ja sitten muuttaa ja asustella?
Mutta mihinkäs se myyjän hyväskyntä tarjoukselle ja ensimmäisenä tehdyn sopimuksen sitovuus sillä häviäisi? Ei muulla kuin käräjöimällä lakituvassa (ja tuskin sittenkään).
Tai paremminkin vertauksesta käy paremmin ilmi ihmisten ajattelemattomuus tarjouksia tehdessä.
Eli. (Huom! vertauksen perässä, vertailun vuoksi aidompi tilanne)
Jos tulisi jostain kumman syystä tilanne, jossa yksittäisen henkilön täytyisi tehdä kirjallinen sopimus vessassa käymisestä, tyydyttääkseen tarpeensa hädän yllättämisen varalle.
Hätäisesti ja huolimattomasti sopinut kaveri tulisi hädissään kyselemään, että voisikos hän nyt tehdä sopimuksen , niin pääsisi nopeasti tarpeilleen ja pääsisi käyttämään vessaa sovituin ehdoin. Sopimukseen nimi äkkiä alle ja vessaan suorittamaan tarpeita siten kuin sopimuksessa on sovittu.
Yht'äkkiä tyyppi tajuaa, ettei sopimuksessa ole sovittu housujen laskemisesta alas pöntölle istuessa! Eipä siinä mitään, piru parka vääntää housuihinsa.
Tulee sitten kyselemään , että eikö me voitaisi tehdä sitä sopimusta uudestaan, kun ei huomannut, että siitä housujenkin laskemisesta täytyy sopia erikseen, että eikö voitaisi vaikka kirjoittaa kaikki uusiksi?
Niin että uusi sopimus? Sopimus jossa sovitaan että saat uuden mahdollisuuden käydä vessassa ja laskea housut kinttuihin ja istahtaa pöntölle ja sitten täräyttää ja turauttaa?
Mutta mihinkäs se paska sieltä housuista sillä häviäisi? Ei se sieltä lähde kuin pesemällä pesutuvassa.
Realistisempi tapaus:
Ostaja tulee tekemään ostotarjousta ja haluaa tehdä sen nopeasti, eikä erikoisemmin jaksa kiinnostua yksityiskohdista, ja kyllähän nämä asiat varmaan voitaisiin ihan pelkillä puheillakin sopia. Nopeasti vaan, niin päästään tekemään kauppoja.
Yht'äkkiä ostaja tajuaakin, että eihän hän ole sopinut kaupankohteen vapautumisesta ja hallintaoikeuden siirtymisestä kaupanjälkeen (tms.). Piru parka tajuaa, että joutuu tekemään kaupat jossa (esim.) myyjä saa halllita huoneistoa omistuksen siirtymisen jälkeen, lähes niin pitkään kuin huvittaa, kun ei siitä tule hänelle mitään sanktioita (tms. sopimatta jäänyt ehto).
Tulee sitten kyselemään , että eikö me voitaisi tehdä sitä sopimusta uudestaan, kun ei huomannut, että siitä tai siitä asiastakin olisi pitänyt sopia erikseen, että eikö voitaisi vaikka kirjoittaa kaikki uusiksi?
Niin että uusi sopimus? Sopimus jossa sovitaan että saat uuden mahdollisuuden miettiä ehtoja ja sopia kaupasta ja sitten muuttaa ja asustella?
Mutta mihinkäs se myyjän hyväskyntä tarjoukselle ja ensimmäisenä tehdyn sopimuksen sitovuus sillä häviäisi? Ei muulla kuin käräjöimällä lakituvassa (ja tuskin sittenkään).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.