Nettikirja

Uskotko todellakin, että löydät täältä niin legendaarisen tarinan, että siitä tulee oikea klasikko? Mikä sinulla on kun tykkäät jatkuvasti kaivaa monttua noilla yhdentekevillä kommenteillasi? Suurin osa tälle palstalle kirjoittavista kirjoittaa tänne ilahduttaakseen meitä lukijoita (ei arvostelijoita) kevyellä tarinalla. En usko, että he odottavat sinun tai kenenkään muunkaan julistavan tekstiä "mestariteokseksi".

Sinulla on joku ihme tarve näyttää "osaamisesi" kriitikkona (olet käsittänyt kriitikon tekemän työn väärin) ja mollaat miltein joka tekstiä. Olet häpeäksi. Hellitä vähän. Kyse ei ole kuin yhdestä Suomi24 palstasta. Tuskin kukaan on kustantamassa näitä kirjoituksia (parhaimmat tekstit yleensä ovat näytön toisella puolella). Teet itsestäsi vain kärttyisän vanhan ukon muiden silmissä.

krikki kirjoitti:

Uskotko todellakin, että löydät täältä niin legendaarisen tarinan, että siitä tulee oikea klasikko? Mikä sinulla on kun tykkäät jatkuvasti kaivaa monttua noilla yhdentekevillä kommenteillasi? Suurin osa tälle palstalle kirjoittavista kirjoittaa tänne ilahduttaakseen meitä lukijoita (ei arvostelijoita) kevyellä tarinalla. En usko, että he odottavat sinun tai kenenkään muunkaan julistavan tekstiä "mestariteokseksi".

Sinulla on joku ihme tarve näyttää "osaamisesi" kriitikkona (olet käsittänyt kriitikon tekemän työn väärin) ja mollaat miltein joka tekstiä. Olet häpeäksi. Hellitä vähän. Kyse ei ole kuin yhdestä Suomi24 palstasta. Tuskin kukaan on kustantamassa näitä kirjoituksia (parhaimmat tekstit yleensä ovat näytön toisella puolella). Teet itsestäsi vain kärttyisän vanhan ukon muiden silmissä.

Minua kiinnostaisi kuulla Sherlokilta perusteluja arvostelulleen. Pelkkä numero kertoo niin vähän.

Minä tykkäsin tuosta tekstistä, vaikka olen myös vanha, lähellä neljääkymmentä jo. Keskiosssa, eron jälkeen, vähän latistui, mutta parani taas loppua kohti. Vastaavia kuvioita nähneenä tiedän, että kyllä tuo voisi ihan oikeastikin tapahtua.

krikki kirjoitti:

Uskotko todellakin, että löydät täältä niin legendaarisen tarinan, että siitä tulee oikea klasikko? Mikä sinulla on kun tykkäät jatkuvasti kaivaa monttua noilla yhdentekevillä kommenteillasi? Suurin osa tälle palstalle kirjoittavista kirjoittaa tänne ilahduttaakseen meitä lukijoita (ei arvostelijoita) kevyellä tarinalla. En usko, että he odottavat sinun tai kenenkään muunkaan julistavan tekstiä "mestariteokseksi".

Sinulla on joku ihme tarve näyttää "osaamisesi" kriitikkona (olet käsittänyt kriitikon tekemän työn väärin) ja mollaat miltein joka tekstiä. Olet häpeäksi. Hellitä vähän. Kyse ei ole kuin yhdestä Suomi24 palstasta. Tuskin kukaan on kustantamassa näitä kirjoituksia (parhaimmat tekstit yleensä ovat näytön toisella puolella). Teet itsestäsi vain kärttyisän vanhan ukon muiden silmissä.

Tämä viestini ehti elää jo vähän aikaa toisessa ketjussa, mutta pian se joutui kadotuksen nielaisemaksi. Siksi postitankin sen nyt uudestaan, sillä viestin sisältö sattuu sivuamaan hieman käsiteltävää aihetta. Alkuperäistä tekstiä en ole lukenut, joten siitä tässä ei puhuta lainkaan. Lähinnä palstan yleisestä tilasta.

Itse eksyin tänne muistaakseni joskus keväällä. Lueskelin novelleja ja kiinnitin huomioni X-Sherlokkiin. Mietin, että perhana, tuo tyyppi ei päästä ketään helpolla. Loistavaa! Juuri Sherlokin takia päätin postittaa ensimmäisen novellini tänne. Päätin kokeilla, mitä julma kriitikko pitää kyhäelmästäni.

Kirjailijanalut-foorumi onkin ollut siinä mielessä erittäin antoisa paikka, että täällä on saanut oikeanlaista palautetta. Jos joku asia ei tekstissä toimi, siitä saa ja pitää mainita. Muuten kirjoittajana on hankala kehittyä. Ilmeisesti nykyinen trendi on kuitenkin se, että palaute täytyy pumpuloida ja ojentaa sitten hopeavadilla kirjailijanalulle. Negatiivisia asioita ei saa löytää! Jos jotain kehitettävää löytyy, tulee se ilmaista salakieleen käärittynä viestinä, jota tekstin kirjoittaja tuskin edes ymmärtää.

Sanotaan, että teksti on annettu, kun sen julkaisee. Tämä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen teos ei ole enää kirjoittajan omaisuutta. Tästä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta itse uskon vakaasti tähän fraasiin. Jokainen tekstinsä tänne lähettänyt on saanut mahdollisuuden lukea aiempia tekstejä ja niiden saamia palautteita. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, mikä on yleinen linja tekstien arvioinnissa. Kirjoittajan täytyy varautua myös siihen, että palaute voi olla negatiivista. Aivan toinen tilanne on koulumaailmassa, jossa kirjoittaminen ei välttämättä perustu vapaaehtoisuuteen. Silloin opettajan on pedagogisia taitojaan hyödyntäen kirjoitettava palaute muotoon, joka ei vahingossakaan lannista koululaista.

Toinen asia, joka tällä foorumilla minua sangen suuresti miellyttää, on se, että täältä löytyy myös aikuisia kirjoittajia. Kovin monet kirjoittamisfoorumit ovat täynnä varsin nuoria kirjoittajia. Tämä ei tietenkään ole paha asia, hyvä vain, jos nuorisoa kiinnostaa kirjallisuus ja kirjoittaminen. Itse haluaisin kuitenkin kuulla myös täysi-ikäisten kirjoittajien mielipiteitä teksteistäni.

On surullista huomata, mihin suuntaan Kirjailijanalut-palstan kehitys on menossa. Palaute menettää merkityksensä, jos se täytyy ensin suodattaa kaikkia miellyttävään muotoon. Paljon on puhuttu henkilökohtaisuuksiin menevistä palautteista, mutta tässäkin asiassa on valitettavan usein kyse vain siitä, ettei kirjoittaja kykene ottamaan vastaan negatiivista palautetta. Usein tästä asiasta valittavat henkilöt tuntuvat itsekin olevan melko teräväkielisiä persoonia.

Hyvän kirjoittamisfoorumin etsiminen on yllättävän vaikeaa. Jos joku tietää tällaisia paikkoja, otan mielelläni linkkejä vastaan. Mitä raadollisempi paikka sitä parempi: kun on kerran saanut kunnolla turpaansa (kirjallisesti), syntyy valtava halu näyttää arvostelijoilleen, mihin pystyy.

Leimi kirjoitti:

Tämä viestini ehti elää jo vähän aikaa toisessa ketjussa, mutta pian se joutui kadotuksen nielaisemaksi. Siksi postitankin sen nyt uudestaan, sillä viestin sisältö sattuu sivuamaan hieman käsiteltävää aihetta. Alkuperäistä tekstiä en ole lukenut, joten siitä tässä ei puhuta lainkaan. Lähinnä palstan yleisestä tilasta.

Itse eksyin tänne muistaakseni joskus keväällä. Lueskelin novelleja ja kiinnitin huomioni X-Sherlokkiin. Mietin, että perhana, tuo tyyppi ei päästä ketään helpolla. Loistavaa! Juuri Sherlokin takia päätin postittaa ensimmäisen novellini tänne. Päätin kokeilla, mitä julma kriitikko pitää kyhäelmästäni.

Kirjailijanalut-foorumi onkin ollut siinä mielessä erittäin antoisa paikka, että täällä on saanut oikeanlaista palautetta. Jos joku asia ei tekstissä toimi, siitä saa ja pitää mainita. Muuten kirjoittajana on hankala kehittyä. Ilmeisesti nykyinen trendi on kuitenkin se, että palaute täytyy pumpuloida ja ojentaa sitten hopeavadilla kirjailijanalulle. Negatiivisia asioita ei saa löytää! Jos jotain kehitettävää löytyy, tulee se ilmaista salakieleen käärittynä viestinä, jota tekstin kirjoittaja tuskin edes ymmärtää.

Sanotaan, että teksti on annettu, kun sen julkaisee. Tämä tarkoittaa sitä, että sen jälkeen teos ei ole enää kirjoittajan omaisuutta. Tästä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta itse uskon vakaasti tähän fraasiin. Jokainen tekstinsä tänne lähettänyt on saanut mahdollisuuden lukea aiempia tekstejä ja niiden saamia palautteita. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, mikä on yleinen linja tekstien arvioinnissa. Kirjoittajan täytyy varautua myös siihen, että palaute voi olla negatiivista. Aivan toinen tilanne on koulumaailmassa, jossa kirjoittaminen ei välttämättä perustu vapaaehtoisuuteen. Silloin opettajan on pedagogisia taitojaan hyödyntäen kirjoitettava palaute muotoon, joka ei vahingossakaan lannista koululaista.

Toinen asia, joka tällä foorumilla minua sangen suuresti miellyttää, on se, että täältä löytyy myös aikuisia kirjoittajia. Kovin monet kirjoittamisfoorumit ovat täynnä varsin nuoria kirjoittajia. Tämä ei tietenkään ole paha asia, hyvä vain, jos nuorisoa kiinnostaa kirjallisuus ja kirjoittaminen. Itse haluaisin kuitenkin kuulla myös täysi-ikäisten kirjoittajien mielipiteitä teksteistäni.

On surullista huomata, mihin suuntaan Kirjailijanalut-palstan kehitys on menossa. Palaute menettää merkityksensä, jos se täytyy ensin suodattaa kaikkia miellyttävään muotoon. Paljon on puhuttu henkilökohtaisuuksiin menevistä palautteista, mutta tässäkin asiassa on valitettavan usein kyse vain siitä, ettei kirjoittaja kykene ottamaan vastaan negatiivista palautetta. Usein tästä asiasta valittavat henkilöt tuntuvat itsekin olevan melko teräväkielisiä persoonia.

Hyvän kirjoittamisfoorumin etsiminen on yllättävän vaikeaa. Jos joku tietää tällaisia paikkoja, otan mielelläni linkkejä vastaan. Mitä raadollisempi paikka sitä parempi: kun on kerran saanut kunnolla turpaansa (kirjallisesti), syntyy valtava halu näyttää arvostelijoilleen, mihin pystyy.

Tähän kirjoitukseen minäkin haluan vastata, koska palstan kehitys ja kehittäminen kiinnostaa minuakin sattuneesta syystä.

Minusta asia on varsin yksinkertainen. Kirjoittaja lähettää kirjoituksensa palstalle saadakseen pienen palautteen siitä, ja usein toivoo sen olevan mahdollisimman hyvä. Lukija lukee sen ja joko pitää siitä tai ei, prosessoi sen kuitenkin oman kokemusmaailmansa ja arvojensa kautta. Jokaiselle lukukokemus on täten erilainen, yksilöllinen ja näin myös syntyy eroavaisuudet mielipiteissä. Toiset pitävät ja toiset eivät. Kaikkia ei voi miellyttää. Tästä syystä myös arvostelu on erilaista.

Useimmat kirjoittajat ovat pöytälaatikkokirjailijoita. Vaikka palstalla on kunnianhimoisia vakiokirjoittajia, jotka ovat julkaisseet tai ainakin toivovat joskus julkaisevansa tekstejään, on suurin osa kuitenkin vain harrastekirjailijoita, jotka haluavat postata jotakin palstalle. Ja minusta tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Palaute voi olla myös kannustavaa. Ja sen pitäisi olla, jotta palsta ei muodostuisi muutaman vakionimimerkin keskinäiseksi postauspaikaksi.

Totta on, että kirjoittajan, oli kyse harrastelijasta tai jo kokeneemmasta kirjailijanalusta, on osattava ottaa myös kritiikki ja negatiivinen palaute vastaan. Kaikesta ei voi suuttua tai ottaa liian henkilökohtaisesti. Pitäisi muistaa, että samassa suhteessa negatiiviseen palautteeseen löytyy varmasti myös niitä, jotka kirjoituksesta pitävät. Suomalainen perusluonne ei vain osaa antaa julkista kiitosta tai kannustusta, negatiiviset asiat on helpompi tuoda julki ja sanoa. Valitettavasti moni kokee kirjoituksensa kuitenkin rakkaaksi, onhan siihen kulunut aikaa ja vaivaa, ja ottaa palautteen raskaasti. Ymmärrettävää tämäkin. Sen takia peräänkuulutan suvaitsevaisuutta puolin ja toisin. Luovat ihmiset ovat tunnetusti räiskyviä.

Suomi24:n kohderyhmä käsittää kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin sukupuoleen, näköön, kokoon, uskontoon jne. katsomatta. Tämä asettaa myös Kirjailijanalut-palstalle tietyt kriteerit eli Kaikki On Tervetulleita. Hyvä näin, pääasia, että palsta on elävä ja aktiivinen. Ja sellainen se minusta onkin, sellaisena se myös tulee pitää.

Mikäli tulee tarve etsiä vaativampaa kirjoittelupaikkaa, on olemassa erilaisia foorumeja, joista tietoa voi etsiä vaikkapa Internetistä googlettamalla. Toivon toki, että palsta kehittyisi ja kasvaisi, mutta siihen suuntaan, että kaikilla, myös niillä harrastelijoilla, olisi mukava tänne kirjoittaa.

elisant kirjoitti:

Tähän kirjoitukseen minäkin haluan vastata, koska palstan kehitys ja kehittäminen kiinnostaa minuakin sattuneesta syystä.

Minusta asia on varsin yksinkertainen. Kirjoittaja lähettää kirjoituksensa palstalle saadakseen pienen palautteen siitä, ja usein toivoo sen olevan mahdollisimman hyvä. Lukija lukee sen ja joko pitää siitä tai ei, prosessoi sen kuitenkin oman kokemusmaailmansa ja arvojensa kautta. Jokaiselle lukukokemus on täten erilainen, yksilöllinen ja näin myös syntyy eroavaisuudet mielipiteissä. Toiset pitävät ja toiset eivät. Kaikkia ei voi miellyttää. Tästä syystä myös arvostelu on erilaista.

Useimmat kirjoittajat ovat pöytälaatikkokirjailijoita. Vaikka palstalla on kunnianhimoisia vakiokirjoittajia, jotka ovat julkaisseet tai ainakin toivovat joskus julkaisevansa tekstejään, on suurin osa kuitenkin vain harrastekirjailijoita, jotka haluavat postata jotakin palstalle. Ja minusta tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Palaute voi olla myös kannustavaa. Ja sen pitäisi olla, jotta palsta ei muodostuisi muutaman vakionimimerkin keskinäiseksi postauspaikaksi.

Totta on, että kirjoittajan, oli kyse harrastelijasta tai jo kokeneemmasta kirjailijanalusta, on osattava ottaa myös kritiikki ja negatiivinen palaute vastaan. Kaikesta ei voi suuttua tai ottaa liian henkilökohtaisesti. Pitäisi muistaa, että samassa suhteessa negatiiviseen palautteeseen löytyy varmasti myös niitä, jotka kirjoituksesta pitävät. Suomalainen perusluonne ei vain osaa antaa julkista kiitosta tai kannustusta, negatiiviset asiat on helpompi tuoda julki ja sanoa. Valitettavasti moni kokee kirjoituksensa kuitenkin rakkaaksi, onhan siihen kulunut aikaa ja vaivaa, ja ottaa palautteen raskaasti. Ymmärrettävää tämäkin. Sen takia peräänkuulutan suvaitsevaisuutta puolin ja toisin. Luovat ihmiset ovat tunnetusti räiskyviä.

Suomi24:n kohderyhmä käsittää kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin sukupuoleen, näköön, kokoon, uskontoon jne. katsomatta. Tämä asettaa myös Kirjailijanalut-palstalle tietyt kriteerit eli Kaikki On Tervetulleita. Hyvä näin, pääasia, että palsta on elävä ja aktiivinen. Ja sellainen se minusta onkin, sellaisena se myös tulee pitää.

Mikäli tulee tarve etsiä vaativampaa kirjoittelupaikkaa, on olemassa erilaisia foorumeja, joista tietoa voi etsiä vaikkapa Internetistä googlettamalla. Toivon toki, että palsta kehittyisi ja kasvaisi, mutta siihen suuntaan, että kaikilla, myös niillä harrastelijoilla, olisi mukava tänne kirjoittaa.

Mielestäni tällä palstalla saatu palaute, niin negatiivinen kuin positiivinen, kannattaa ottaa oppina vastaan. En puutu palautteen oikeellisuuteen, sillä se on tapauskohtaista.

Mikäli oppii ottamaan sen negatiivisen palautteen täällä vastaan ilman, että alkaa heti hyökätä palautteen antajaa vastaan, on hyvä. Myöskään liiallinen masentuminen ja jopa kirjoittamisen lopettaminen negatiivisen lyttäämisen takia ei kannata.

Pointtini on se, että suuri maailma toimittajineen ja muine kirjoituksineen voi olla aika raaka valmiille kirjalle sitten joskus. Silloin sinut lytätään paljon julkisemmin, mitä täällä kohtalaisen pienen piirin foorumilla.

Jokaiselle kirjoittajalle tulee lunta tupaan ja jäitä postuaan jossain vaiheessa. Sitä voi tulla täällä, kustannustoimittajan taholta tai vaikka Hesarin sivuilla.

Tästä kirjoituksesta saa antaa vaikka sitä negatiivista palautetta.

elisant kirjoitti:

Tähän kirjoitukseen minäkin haluan vastata, koska palstan kehitys ja kehittäminen kiinnostaa minuakin sattuneesta syystä.

Minusta asia on varsin yksinkertainen. Kirjoittaja lähettää kirjoituksensa palstalle saadakseen pienen palautteen siitä, ja usein toivoo sen olevan mahdollisimman hyvä. Lukija lukee sen ja joko pitää siitä tai ei, prosessoi sen kuitenkin oman kokemusmaailmansa ja arvojensa kautta. Jokaiselle lukukokemus on täten erilainen, yksilöllinen ja näin myös syntyy eroavaisuudet mielipiteissä. Toiset pitävät ja toiset eivät. Kaikkia ei voi miellyttää. Tästä syystä myös arvostelu on erilaista.

Useimmat kirjoittajat ovat pöytälaatikkokirjailijoita. Vaikka palstalla on kunnianhimoisia vakiokirjoittajia, jotka ovat julkaisseet tai ainakin toivovat joskus julkaisevansa tekstejään, on suurin osa kuitenkin vain harrastekirjailijoita, jotka haluavat postata jotakin palstalle. Ja minusta tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Palaute voi olla myös kannustavaa. Ja sen pitäisi olla, jotta palsta ei muodostuisi muutaman vakionimimerkin keskinäiseksi postauspaikaksi.

Totta on, että kirjoittajan, oli kyse harrastelijasta tai jo kokeneemmasta kirjailijanalusta, on osattava ottaa myös kritiikki ja negatiivinen palaute vastaan. Kaikesta ei voi suuttua tai ottaa liian henkilökohtaisesti. Pitäisi muistaa, että samassa suhteessa negatiiviseen palautteeseen löytyy varmasti myös niitä, jotka kirjoituksesta pitävät. Suomalainen perusluonne ei vain osaa antaa julkista kiitosta tai kannustusta, negatiiviset asiat on helpompi tuoda julki ja sanoa. Valitettavasti moni kokee kirjoituksensa kuitenkin rakkaaksi, onhan siihen kulunut aikaa ja vaivaa, ja ottaa palautteen raskaasti. Ymmärrettävää tämäkin. Sen takia peräänkuulutan suvaitsevaisuutta puolin ja toisin. Luovat ihmiset ovat tunnetusti räiskyviä.

Suomi24:n kohderyhmä käsittää kaikki ikäryhmät vauvasta vaariin sukupuoleen, näköön, kokoon, uskontoon jne. katsomatta. Tämä asettaa myös Kirjailijanalut-palstalle tietyt kriteerit eli Kaikki On Tervetulleita. Hyvä näin, pääasia, että palsta on elävä ja aktiivinen. Ja sellainen se minusta onkin, sellaisena se myös tulee pitää.

Mikäli tulee tarve etsiä vaativampaa kirjoittelupaikkaa, on olemassa erilaisia foorumeja, joista tietoa voi etsiä vaikkapa Internetistä googlettamalla. Toivon toki, että palsta kehittyisi ja kasvaisi, mutta siihen suuntaan, että kaikilla, myös niillä harrastelijoilla, olisi mukava tänne kirjoittaa.

>>Mikäli tulee tarve etsiä vaativampaa kirjoittelupaikkaa, on olemassa erilaisia foorumeja, joista tietoa voi etsiä vaikkapa Internetistä googlettamalla. Toivon toki, että palsta kehittyisi ja kasvaisi, mutta siihen suuntaan, että kaikilla, myös niillä harrastelijoilla, olisi mukava tänne kirjoittaa.>>

Tätä minä juuri tarkoitin! Sherlokin kaltaiset arvostelijat pelästyttävät niitä harrastajia pois arvostelemalla erittäin rankalla kädellä, mikä on väärin ja harmi.

krikki kirjoitti:

>>Mikäli tulee tarve etsiä vaativampaa kirjoittelupaikkaa, on olemassa erilaisia foorumeja, joista tietoa voi etsiä vaikkapa Internetistä googlettamalla. Toivon toki, että palsta kehittyisi ja kasvaisi, mutta siihen suuntaan, että kaikilla, myös niillä harrastelijoilla, olisi mukava tänne kirjoittaa.>>

Tätä minä juuri tarkoitin! Sherlokin kaltaiset arvostelijat pelästyttävät niitä harrastajia pois arvostelemalla erittäin rankalla kädellä, mikä on väärin ja harmi.

Tässä olen osittain kanssasi samaa mieltä, välillä en muista miettiä kirjoittajan ikää, henk. olotilaa j.n.e, vaan tulee kaikki arvosteltua saman suodattimen läpi.

Pitää muistaa että en ole ammattikriitikko, joten tälläinen inhimillisyys suotakoon. Pahuudesta tai ilkeydestä ei ole kyse, heittäydyn täysin lukijan housuihin, kun tekstiä luen. Välillä täysin siihen uppoutuneena, joten arvostelu on siltä pohjalta.

Kuten Leimikin sanoi, myös itsellä kirvelevä kommentti on nostanut pintaan, minä näytän vimman ja luovuus on noussut toiseen potenssiin, vaikka en suuttumukseltani ensin nähnyt tekstissäni mitään vikaa. Kun vimma laantui, huomasin että ikäviltä tuntuvissakin kommenteissa oli aina jotain tottakin ja olen niistä aika ajoin opikseni ottanut. Myös ystävämme W G:n kommmentit ovat ilkeän tuntuisia, mutta niistä löytyy asiaakin "joskus".

Mielistelevästä kommentista ei opi mitään. Mutta hyvältä tuntuvaa uskaltaa hyväksi sanoa, jos sen tekee aidosti niin tuntien. Totuuden puhujalle ei yösijaa, vanha viisaus. Mutta rehellisestä mielipiteestä en luovu, koska se olisi moraalitonta. Jos tarkkaan katsot arvostelujani, niistä löytty lähes aina ripaus huumoria, tilanteen keventämiseksi. Se vaan jää usein huomaamatta, kun kiukku vie voiton. Harrastelijoiden pelästyttämisestä on tiedossa vain sinun uskosi, saamani sähköpostit kertovat toista.

T. ®Sherlokki © 2005