Elämän suurin Onni? Jos ei osaa antaa ei osaa
rakastaa onko niin?
rakastaa onko niin?
Onko antaminen?
isä Camillo
17937
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ystäväni....joka on nyrkkeilijä.
antajaa Jumala rakastaa.
Niin rakastaisin minäkin.
..antaa niin kaikilla myös on !!!
Vastaanottaminen on monelle vielä vaikeampaa kuin antaminen. Oletteko huomanneet?
Meidän on vaikeata ottaa vastaan, kohteliaisuuksia, kukkia, lahjoja, palveluksia ym.
"Enhän minä...","Voi kauheeta, älä pottuile, olen tänään erityisen kauhean näköinen", "No ei sinun olisi tarvinnut", "Tämä on ihan liian arvokas", "Miten voin korvata tämän sinulle?" ovat usein kuultuja vastauksia varmaan meille kaikille.
Iloista antajaa Jumala rakastaa, sanoi joku. Opetellaan mekin rakastamaan ja kerrotaan se myös iloiselle antajalle vähättelyn ja vastaväitteiden sijaan.
Kun tuntee olevansa rakastettu, oppii helpommin rakastamaan ja antamaan. Jos olemme osoittaneet rakkautta puolisolle ja lapsille, olemme varmaan antaneet yhden parhaista perinnöistä lapsillemme ja siinä sivussa parantaneet vähän maailmaakin.
Näin joulun alla tekisi mieleni sanoa: rakastetaan maailma paremmaksi. ;))
Ajattelemaan!
Olen usein ihmetellyt sitä, että myönteiseen palautteeseen suhtaudutaan epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti.
Johtuneeko meidän tekovaatimattomasta kasvatuksestamme?
Entäs sitten jos toinen kehaisee esim. hyvin tehdystä työstä ja itse totean, että niin minunkin mielestäni. Jos joku osaa paremmin niin tehköön, minä en pysty parempaan! Jopa oli leuhkimista!
Tai kehaisen jollekin vaimoni naistuttavalle: Voi jumpe! Sinulla on hyvän näköinen kampaus.
Reaktiot ovat jotain muuta kuin vilpittömässä mielessä oli tarkoitus.
Minusta on tullut ilkeä. Joskus totean jotain myönteistä piruillessani tietäen etukäteen vastaanottavan puolen reaktion.
Muissa kulttuureissa. Uimarannalla saatan hollantilaistytölle kehaista, että hänellä on minun mielestäni rannan parhaat rinnat. On hyvillään ja hymyillen kysyy: Oletko todella sitä mieltä, kiitoksia!!
Entä joku meikäläinen?!
Mutta, tämän kanssa on vain elettävä!
tyttäremme sanoi kerran, että hänestä on mukavaa antaa lahjoja ystävälleen, koska tämä ystävä ilahtuu niistä aina niin aidosti, ja hän lisäsi vielä että silloin tuntuu kuin olisi itsekin saanut lahjan..:)
red-zonelta ,niin kannattaa vaikka 'kehua'?
lahjojen antamisesta paljolti samoilla linjoilla jos antaa spontaanisti.
Kai sellainen antaminen on aatelia?
Halu antaa ilman vastapalveluksen odotusta...
rakkaudessakin...hmm
rakkautta ruokkiva voima on HALU antaa,
Halu...rakkaus ovat toisiaan vahvistavia voimia,
pelkkä "antaminen" ei ehkä ole suurin onni,,,
voihan sitä antaa lahjoja tai rakkautta
tavan vuoksi
vai?
Antaminen, mistä antaminen ja kuinka antaminen. Helppo antaa jos tuntuu, että oma antaminen ei ole juuri mistään pois. Tuleeko sillä sitten huijattua omaatuntoa. Kuka todella haluaa antaa ja auttaa , käsi sydämelle, vaikkapa antamalla varallisuudestaan kolmasosan pois. Auttamisen kohteita kyllä löytyy. En tiedä onko isä Camillo naivi, vai mitä hän antamisella ja siihen mahdollisesti kytkeytyvällä suurella onnella tarkoittaa.
Voin olla naivikin ihan miten vaan .En sitä sen suuremmin vielä aamulla pohtinut kuhan heitin ilmaan kysymykset. Ja jäin odottelemaan vastauksia,itse auttelen kykyjeni mukaan pohtimatta sitä sen kummemmin. Esimerkkiä en kuitenkaan kerro tänäänkin sillä oli kuitenkin joku merkitys saajale ainakin.
Pakkia tuosta naivista. Toki saajan tuntemuksilla on merkitystä, kuin myös antajan.
Enemmänkin yleistin.
Olen palveluammatissa ja saan ajoittain kuulla kunniani muutenkin.
juuri pois puolen vuoden nettoeläkkeeni. Vapaaehtoisesti. Toivottavasti meni oikeaan asiaan eikä huijarille.
Lapselleni olisin antanut, mutta äiti tahallaan tuhosi lapsen mielen ja ruumiin, ei hänestä ole eikä tule yhteiskunnalle muuta kuin kuluja. Minä en voinut mitään vaikka kaikkeni yritin. Paha on voimakkaampi.
Itse pärjään jo varsin vähällä, ei minulla ole toiveita eikä tarpeita enää.
Joulua teillekin.
Jos kysymykseen paneutuu ja riisuu itsekkyyden kerroksia edes muutaman, paljastuu, että mikään ei anna suurempaa iloa ja onnen tunnetta kuin kohdata antamisen kohteen kiitollisuus. Sitten kun jaksaa taipua riisumaan lisää itsekkyyttä, lakkaa nauttimasta osakseen tulleesta kiitollisuudesta ja ymmärtää, että antaminen, omasta luopuminen, on paras onnen lähde.
Harva jaksaa riisua niin pitkälle.
mutta saanko sanoa, että nikkisi on aika, sanoisinko ihan masentava..:/.., mutta toisaalta, tuo vielä -sana tuossa ehkä ilmentää toivomuksen paremmasta..:)?
loukkaantunut, se oli olevinaan leikkiä..:
* = piilossa nurkan takana*
Miten siitä nyt voisi loukkaantua. Kurjasta on aina leikkiä laskettu, jos ei pilkattu suorastaan, miehestä naiset aina puhuvat kuin alhaisesta ja typerästä olennosta, koirakin kun on uskollisempi ja lammas lauhkeampi. Niin pahoin et voi lyödä, että siitä olisin moksis, niin pahoin on jo lyöty, että pää on poksis.