Olen vasta ikään aloittanut sarjan, enkä ole edes ensimmäistä kirjaa alkua pidemmälle lukenut.. Kirja ei kylläkään tässä vaiheessa kovin mielenkiintoiselta vaikuta eli kannattako edes jatkaa? Olen kyllä kovin sitekä lukija eli luen kirjan varmaan joka tapauksessa.
hieman narniasta...
AnZq^^
121014
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos jaksaa lukea kirjaa pidemmälle, huomaa, että vanhahtavasta tekstistään huolimatta se on kyllä ihan luettavaa. Vaikkakin kirja on lapsille suunnattu (?), niin unohtamalla sen ja kirjan uskonnollisen sanoman, saa siitä mainiota luettavaa :)
Luin Narnia-kirjat ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten, mutta vielä nykyäänkin luen niitä uudestaan. Jaksamista sinulle :)
Siskoni, joka ei Harry Pottereiden lisäksi kovin paljon fantsusta välitä, sanoi Narniat luettuaan kirjojen idean olevan hyvä, kirjoittaja vain ei ole paras mahdollinen...
olet varmaankin oikeassa. kannattaisi minunkin lukea kiraja ennenkuin sitä rupean arvostelemaan, mutta kirja tosiaan vaikuttaa hieman enemmän lapsille suunnatulta.. jatkan kuitenkin sinnikkäästi lukemista(ainakin jonkin matkaa).
Miun mielestä kirja on ihan hyvä ja mie olen jo yli 20 eli ei se pelkästään lapsille ole. Se vaatii vaan kärsivällisyyttä,että pääsee kirjaan "sisälle" ;)
.. mut oon ekan kirjan puoli välis eikä siin oo tapahtunu mitää! ei millää pahal mut ihan sairaan tylsää luettavaa.. jatkan silti eteen päin..
Nää Narnian tarinathan kuuluu yleissivistykseen, jo ihan sen takiakin ne kannattaa lukea. Kirjoittajakin oli tunnettu esoteerikko jonka kirjoissa, mm. Liisa ihmemaassa, on useampia tasoja. On se satu ja sitten menee niin syvälle kuin lukija haluaa, niitä löytää kun on lukenut koko kirjan ja vähän miettii mitä luki. Hectorkin on Narniasta laulanut.
Harmi vaan että Disneyn elokuvissa(ja monissa muissa) ne muut tasot on unohdettu kun sadutkin on niin mukavia.
Hyvää joulunaikaa kaikille!
mutta eihän sille mitään voi jos ei pidä. Thank god että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia miettikää miten tylsää olis ei vois väitellä mistään...
Kerran voi lukea minkä tahansa kirjan varsinkin jos se on klassikko niin sen jälkeen voi kertoa monipuolisesti miksi ei pitänyt kirjasta...
on tietää myös se, että Liisa Ihmemaassa on Lewis Carrollin kirjoittama, eikä suinkaan C.S. Lewisin! Että ihan yleissivistyksen kannalta kannattaisi tietää, että Liisa Ihmemaassa ilmestyi jo vuonna 1865, jolloin Narnian kirjoittaja C.S. Lewis ei vielä ollut edes syntynyt...
Liisa Ihmemaassa... yleissivistys kunniaan...
...olet ihan oikeassa. Jostain kumman syystä ynnään aina Liisa ihmemaassa ja Narniat. Mieli tekee joskuis kummallisia kepposia. Olisikohan syynä se että ne ovat molemmat niin monitasoisia ja upeita kertomuksia vaikka ensilukemalta vain satuja ...
Minä pidän suunnattoman paljon Narnia-kirjoista, vaikka olenkin jo 30-vuotias nainen. Mutta, jos et kirjasta pidä, eihän sitä tarvitse väkisellä lukea. Ja sitä ei kannata miettiä, onko kirja lapsille suunnattu vaiko aikuisille, jos kirja tuntuu mukavalle niin sen voi lukea olipa se suunnattu kenelle tahansa. Aikuisetkin voivat lukea satuja ja monet niitä lukevatkin. Narnia on minulle yksi rakkaimpia kirjasarjoja, vaikka välillä luen kyllä ihan "aikuistenkin" kirjoja eli monipuolisesti lukemalla saa yleissivistystään parannettua ja omaan sanankäyttöönsä väriä ja syvyyttä.
Minusta oli hirveän ärsyttävää kun C.S. Lewis
kirjoittaa itsestään tai lukijastaan, ja antaa ymmärtää että olet joko idiootti, lapsi, vammainen tai muuten vajaa...
"Tässä tulee kirjan ilkein kohta". Enkö minä saa itse päättää mikä on kirjan ilkein kohta, vai olenko minä niin tyhmä että se piti kertoa.
"Paikalla oli niin hirveitä olioita, että en kuvaile niitä jotta vanhempasi antaisivat sinun lukea tämän". NO VOI... (piip) en tiennytkään että minäkin seikkailen tässä.
"olet varmaan nähnyt kun paperia sytytetään"...
"pang-pang-pang sanoi rumpelipumin nuija". (osaavatko nuijat puhua)
Okei tiedän että tämä on tehty pienemmille mutta ärsyttää niin helkutisti tuommoinen pullamössömäinen lätinä. Narnian stoorejen jälkeen Tolkienin taru sormusten herrasta tuntuu niin upealta kirjalta että oikein lämmittää...
se helpottaa ;)