Mietin tässä, että millaista tutkijan työ oikeastaan on. Palkka tuntuu ainakin olevan huono, mutta eikö ole outoa, että tohtorin tutkinnon käynyt henkilö vetää sitten tutkijana jotain 1700e kuukausipalkkaa, vai onko tuo vaan joku ikävä esimerkki? Missä tutkija työskentelee, jos on vaikka yliopistolla tutkijana työskenteleekö se siellä koko ajan vai voiko tehdä etänä? Riippuu varmaankin alasta, mutta jos ei ole sellainen ala, jossa täytyy tehdä jotain ns. käytännön kokeita, vaan siis ihan muunlaisen aineiston perusteella tekee tutkimusta..
Mihin paikkoihin tutkijat voivat ylipäänsä työllistyä? Kyselen tätä lähinnä siksi, että hahmottaisin vähän sitä pitäisikö jäädä yliopistokaupunkiin asumaan jos tutkijaksi meinaa, vai pystyykö sitä tekemään muualtakin käsin....Jos jollain vinkkejä/tietoa niin kertokaapa pöllölle.
Tutkijan työ??
29
12948
Vastaukset
- ...
eli jos toimii tutkijana yliopistolla, täytyy siinä samassa tehdä joku tietty määrä opetustunteja myös. näin ainakin minun käsitykseni mukaan...
- hihoum
Varsinaisella tutkijalla ei ole aina pakko opettaa. Tutkijat siis ovat yleensä tohtoreita. Useimmilla yliopistoura alkaa assistentin toimella, jossa on opetusvelvollisuus. Assistentin palkka on aika lähellä mainittua 1700 euroa kuukaudessa. Assistentit siis ovat väitöskirjaa tai lisuria työstäviä maistereita.
- dataa.
hihoum kirjoitti:
Varsinaisella tutkijalla ei ole aina pakko opettaa. Tutkijat siis ovat yleensä tohtoreita. Useimmilla yliopistoura alkaa assistentin toimella, jossa on opetusvelvollisuus. Assistentin palkka on aika lähellä mainittua 1700 euroa kuukaudessa. Assistentit siis ovat väitöskirjaa tai lisuria työstäviä maistereita.
Lisaksi kannattaa muistaa etta ylityokorvauksia ei ole ja paivat ovat usein 12 tuntisia. Tulevaisuuden nakymat ovat heikot.
- 976
dataa. kirjoitti:
Lisaksi kannattaa muistaa etta ylityokorvauksia ei ole ja paivat ovat usein 12 tuntisia. Tulevaisuuden nakymat ovat heikot.
Lisäksi kannattaa muistaa, että jokaisesta tenttivastauksen tarkastuksesta saa eri korvauksen. Sopivasti tentteilemällä liksa kohoaa kummasti.
- erikoistutkija
Kysymykseesi on vaikea antaa kaikenkattavaa vastausta, koska tutkijan toimenkuva vaihtelee riippuen yliopistosta ja laitoksesta.
Itselläni on kokemusta vain teknillisessä yliopistossa työskententelystä, mutta jotain uskaltanen silti kertoilla.
Tutkijalla on työhuone yliopistolla, jossa hän enimmäkseen työskentelee. Etätyöt ovat toki mahdollisia, mutta muiden tutkijoiden kanssa jutustelu on sen verran mukavaa, ettei viitsi kotiin jäädä istumaan. Tehtäviin kuuluu toimipaikasta riippuen pelkkää tutkimusta tai sitten myös opettamista. Itse työskentelen pienessä yksikössä, jossa kaikkien on pakko sekaantua myös opetushommiin, jotta toiminta pyörisi.
Itse tutkimus on pitkäjänteistä vääntöä, jossain tutkimusprojektissa. Sitten kun jotakin on tullut tehtyä, tuloksia pyritään julkaisemaan alan julkaisuissa, jotta muutkin tutkijat näkevät mitä olette puuhailleet.
Yliopistot ovat luonnollisesti suuri tutkijoiden työllistäjä. Tekniikan, luonnontieteiden, lääketieteen ja talouden puolella tohtoreille (tutkijoille) on tarjolla asiantuntijatehtäviä, joissa vahvaa teoreettista osaamista voi hyödyntää myös yksityisellä sektorilla. Ihmistieteiden puolella tarjonta taitaa olla suppeampaa (ainakin luulisin).
Palkkaus on vahvasti alakohtaista. Tutkijan palkka on kuitenkin yleensä huonompi, kuin vastaavantasoisissa saman alan hommissa yliopiston ulkopuolella. Työ on kuitenkin luonteeltaan vapaata. Tiukkoja työaikoja ei ole eikä jonninjoutavissa palavereissa tarvitse juosta koko aikaa. Toisaalta akateemisessa maailmassakin kilpailu saattaa olla veristä ja pakko keksiä jotain uutta voi olla hyvin stressaavaa, jos hyviä ideoita ei ala syntymään. - alkup.
Asiallisia vastauksia olen saanut ihme kyllä:) Tuo palkkaus vaan kieltämättä tuntuu hurjan alhaiselta...Vaikka niinkuin joku sanoikin se vaihtelee, mutta silti..
Mitähän muuta tohtorisihminen voi sitten työkseen tehdä kuin olla tutkija? Ja väitöskirjaa kai pystynee tekemään niinkin, että on jossain ihan muualla töissä (esim. jos on jo ammatti) ja tekee väikkäriä siinä sivussa, näin olen ymmärtänyt? Kieltämättä vaan mietityttää, että MIHIN tohtorit sitten työllistyvät..? Tutkijan työ ei liene tosiaan se ainut vaihtoehto.- Magister-taikuri
Voihan tohtori periaatteessa työllistyä mihin tahansa. Harva ns. normaaliin työelämään pyrkivä kuitenkaan lähtee tavoittelemaan tohtorin arvoa ja tekemään tieteellistä tutkimusta. Mitäpä hyötyä siitä loppujen lopuksi olisi verrattuna esim. maisterin papereihin ja jatkuvaan työssäoloon siinä "oikeassa työssä" mihin on alunalkaen ollut tarkoitus pyrkiäkin? Toisin sanoen tutkijan duuni on yleensä sellainen kutsumusammatti, johon kerran alettuaan ei välttämättä halua siitä enää luopua. Aina tulee jotain uutta mielenkiintoista tutkittavaa.
- --------
1700 euroahan on reilusti alle koko väestön keskipalkan. Mistä oikein olet repinyt tuon esimerkin? En tietenkään ole mikään asiantuntija, mutta mitä järkeä olisi edes korkeakouluttaa itsensä tutkijaksi, jos palkka on noin vähäinen?
Ainakin ne tutkijat, jotka tiedän, ovat hyvin toimeentulevia, mutta he eivät kyllä työskentelekään yliopistolla, vaan tieteellisessä ja hyvinvoivassa yrityksessä.- alkup.
Radiosta tuli joku aika sitten joku haastattelu ja ohjelma jossa puhuttiin tutkijan työstä tyyliin että kuka siihen oikein haluaa kun palkka on 1500-1700 euroa kuussa! Eli sieltä sen kuulin ja olen kuullut jostain muualtakin. En tiedä tarkoittaako tuo sitten juuri Yliopistolla työskenteleviä tutkijoita, itsekin olen ymmärtänyt, että yliopiston ulkopuolella palkka on parempi. Olen vaan alkanut miettiä, että on melko hurjaa väkertää tohtorin tutkinto ja sitten työskennellä noin jumalattoman huonolla palkalla.
- peijooni..
alkup. kirjoitti:
Radiosta tuli joku aika sitten joku haastattelu ja ohjelma jossa puhuttiin tutkijan työstä tyyliin että kuka siihen oikein haluaa kun palkka on 1500-1700 euroa kuussa! Eli sieltä sen kuulin ja olen kuullut jostain muualtakin. En tiedä tarkoittaako tuo sitten juuri Yliopistolla työskenteleviä tutkijoita, itsekin olen ymmärtänyt, että yliopiston ulkopuolella palkka on parempi. Olen vaan alkanut miettiä, että on melko hurjaa väkertää tohtorin tutkinto ja sitten työskennellä noin jumalattoman huonolla palkalla.
Toi 1500-1700e kuussa on niin sanottujen tutkija-orjien palkka eli dippatyötä/gradua/väitöskirjaa vääntävän porukan palkka. Myös eri labroilla työskentelevillä perusopiskelijoilla on yleensä palkka tuota luokka tai vähän yli. Toisaalta 1800-1900 ei ole mahdoton edes perusopiskelijalle, mutta riippuu labrasta (soveltava vs. perustutkimus, proffan rahankeräyskyvyt tms.) .
Sinällään tuolla palkalla ei kannata jäädä väitöskirjan jälkeen yliopistolle notkumaan vaan suunnata VTT:lle tai johonkin yrityksen tms. hommiin. Hyvällä tuurilla teet samoja hommia kuin yliopistollakin, mutta palkka on selvästi parempi.
Opiskelijan näkökulmasta tuo palkka voi olla kilpailukykyinen, koska yliopistolla voit tehdä väikkäriä koko ajan ja siten pusertaa sen kasaan aika nopeasti. Väikkäri työnohessa (siis yrityksessä tms.) antaa kyllä paremman toimeentulon, mutta toisaalta joudut tekemään väikkäriä iltaisin tms. ja siten kyseinen läjä raportteja ei valmistu mitenkään kovin sukkelasti.
Eli jatko-opiskelu huonolla palkalla kannattaa ajatella nimenomaan opiskeluna eikä työnä. Sitten kun on väikkäri taskussa, niin riippuen henkilön muista kyvyistä kyseillä kirjalla voi joko ratsastaa hyvään työhön tai jäädä työttömäksi.
Toisaalta väikkärin voi nähdä myös muunlaisena investointina..mitä nyt kukin arvostaa.
Nämä palkat, väikkärin valmistumisajat tms. riippuvat kovastikin alasta. Kirjoittelin nämä tekniikan/luonnontieteiden näkökulmasta, joten humanistisissa tieteissä asiat voivat olla hyvinkin erilailla. - erikoistutkija
alkup. kirjoitti:
Radiosta tuli joku aika sitten joku haastattelu ja ohjelma jossa puhuttiin tutkijan työstä tyyliin että kuka siihen oikein haluaa kun palkka on 1500-1700 euroa kuussa! Eli sieltä sen kuulin ja olen kuullut jostain muualtakin. En tiedä tarkoittaako tuo sitten juuri Yliopistolla työskenteleviä tutkijoita, itsekin olen ymmärtänyt, että yliopiston ulkopuolella palkka on parempi. Olen vaan alkanut miettiä, että on melko hurjaa väkertää tohtorin tutkinto ja sitten työskennellä noin jumalattoman huonolla palkalla.
Kuten jo aiemmin selittelin, ala vaikuttaa todella paljon. Olen kuullut, että humanistipuolella tutkijat joutuvat kituuttamaan apurahojen avulla kohti väitöskirjaa tai muuten vaan tuolla 1500-1700 Euron palkalla. Oma palkkani oli yliopistolla (teknillisellä sellaisella) 2500-3000 € välillä ennenkuin olin edes tohtori.
Tutkijan titteli sinänsä on hieman epämääräinen. Tohtoriksi valmistuva valmistuu tutkijaksi eli hänellä on todistettavasti jonkinlainen pätevyys selvitellä asioita itsenäisesti ja kohtuullisen syvällisellä tasolla. Saman pätevyyden voi tietysti hankkia suoraan oikeissa töissä, jos vain pääsee riittävän teoreettisiin hommiin. Yliopistojen lisäksi tutkijoita työskentelee runsain mitoin teollisuudessa ja muualla yksityisellä sektorilla. Siellä heidän tittelinsä ei yleensä ole tutkija, mutta työnkuva saattaa olla hyvinkin samanlainen kuin yliopistolla. Palkka tietysti on sitten myöskin parempi.
Onko sitten järkeä väitellä? Kerran kuussa saamme lukea lehdistä, että kaikenkarvaiset tutkijakoulut tuuppavat ulos liikaa tohtoreita, jotka eivät työllisty. Tämäkin on jälleen hyvinkin alakohtaista. Luulenpa että Suomessa ei ole kovinkaan monta työtöntä kauppatieteiden, lääketieteen tai tekniikan tohtoria. Vaikka työelämään haetaankin useimmiten näitä mystisiä "hyviä tyyppejä", kapean alan huippuosaajillakin on kysyntää. - hihoum
Ei raha aina ole tärkein motiivi. Itse olen vääntänyt tutkimushommia vielä paljon pienemmällä palkalla, kuin mainittu 1700 kuussa. Vaihtoehtoisia hommia olisi toki ollut saatavilla ja paremmalla palkalla, mutta tutkimustyö sattuu minusta olemaan erittäin mielenkiintoista ja mielekästä.
Jos jonain päivänä alan valita työpaikkani pelkän rahan takia, niin meteoriitti minuun törmätköön :)
En kyllä itsekään uskalla avoimesti suositella yliopistotutkijan uraa, yliopisto kun tuntuu nykyään olevan yhteiskunnan sylkykuppi ja rahoitukset ovat jatkuvasti vaakalaudalla. - alkup.
hihoum kirjoitti:
Ei raha aina ole tärkein motiivi. Itse olen vääntänyt tutkimushommia vielä paljon pienemmällä palkalla, kuin mainittu 1700 kuussa. Vaihtoehtoisia hommia olisi toki ollut saatavilla ja paremmalla palkalla, mutta tutkimustyö sattuu minusta olemaan erittäin mielenkiintoista ja mielekästä.
Jos jonain päivänä alan valita työpaikkani pelkän rahan takia, niin meteoriitti minuun törmätköön :)
En kyllä itsekään uskalla avoimesti suositella yliopistotutkijan uraa, yliopisto kun tuntuu nykyään olevan yhteiskunnan sylkykuppi ja rahoitukset ovat jatkuvasti vaakalaudalla.Olen miettinyt myös tuota puolta asiasta, että jos tykkää työstään ja kokee sen mielenkiintoisena, ei se palkka ehkä ole se tärkein asia...joskin kyllä koen, että tuo 1700 on surkea palkka sen tason koulutuksen käyneelle ihmiselle, mutta toisaalta työ on myös erilaista kun esim. 8-16 juoksemista koko ajan.
Pitää varmaan vähän tähyillä näkymiä ja katsella sitten. En ehkä kuitenkaan pelkän huonon palkan takia olisi valmis hylkäämään ajatusta, jos muuten töitä olisi.
- 18 vuotta tutkijana
1) Vaitelleiden tutkijoiden mahdollisuus tyollistya yliopiston ulkopuolella on heikohko. Monet firmat eivat palkkaa vaitelleita ollenkaan, esim. Procter & Gamble.
2) Kun sinulla on tutkimusryhma, joudut hakemaan rahoituksen saatioilta jne. myos omalle osallesi, eli palkkarahat. Aina anomusta ei hyvaksyta, jolloin jaat ilman tuloja. Entinen kolleegani Helsingin Yliopistossa on nyt johtanut tutkimusryhmaa vuodesta 2001 tyottomyyskorvauksen turvin.
3) Muista etta ylitoista ei makseta
4) Apurahatutkijan elake ei kerry
5) En tunne tallahetkella yhtakaan ihmista (vaitelleista professoreihin saakka) jotka suosittelisivat tutkijanammattia.
6) Itse oli Suomessa tyoton tutkija ja nyt ulkomailla pysyvassa tyopaikassa. Samoin on moni entinen kolleegani Helsingin Yliopistosta ulkomailla koska Suomessa rahaa ei ollut. Eli jos haluat tutkijaksi, suosittelen ulkomaita.- Tutkijaa
Nuo faktat 1-5 näyttävät koskevan nimenomaan Suomea, sillä ulkomailla asiat tuntuvat olevan juuri päinvastoin. Valitettavasti juhlapuheista huolimatta Suomessa tutkijoille näytetään lähinnä pyllistelevän, ehkäpä pienistä kuvioista johtuen. Lisäksi tutkijan ei Suomessa kannata osoittaa liikaa lahjakkuutta - tästä olen kuullut monenlaista ikävää tarinaa.
Sen lisäksi että ulkomailla (erityisesti USAssa) tutkijat saavat moninkertaista palkkaa Suomeen verrattuna, virtaa tutkijalle lisätuloja myös patenteista ja lisenssimaksuista. Rahahuolet loppuvat aika äkkiä. Firmoille voi myös tehdä konsulttihommia. Edellämainitut tietysti edellyttäen, että osaa jotakin.
Ja tietenkin, nämä ovat sitten vain minun kokemuksiani, teknologiselta alalta. - Ulkomailta.
Tutkijaa kirjoitti:
Nuo faktat 1-5 näyttävät koskevan nimenomaan Suomea, sillä ulkomailla asiat tuntuvat olevan juuri päinvastoin. Valitettavasti juhlapuheista huolimatta Suomessa tutkijoille näytetään lähinnä pyllistelevän, ehkäpä pienistä kuvioista johtuen. Lisäksi tutkijan ei Suomessa kannata osoittaa liikaa lahjakkuutta - tästä olen kuullut monenlaista ikävää tarinaa.
Sen lisäksi että ulkomailla (erityisesti USAssa) tutkijat saavat moninkertaista palkkaa Suomeen verrattuna, virtaa tutkijalle lisätuloja myös patenteista ja lisenssimaksuista. Rahahuolet loppuvat aika äkkiä. Firmoille voi myös tehdä konsulttihommia. Edellämainitut tietysti edellyttäen, että osaa jotakin.
Ja tietenkin, nämä ovat sitten vain minun kokemuksiani, teknologiselta alalta."Nuo faktat 1-5 näyttävät koskevan nimenomaan
Suomea, sillä ulkomailla asiat tuntuvat olevan juuri päinvastoin."
Ei, Procter and Gamble toimii esim. englannissa ja yhtaan vaitellytta tutkijaa ei palkata.
Olen siis englannissa talla hetkella ja tilanne on huono, tosin paljon parempi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Esim. Uppsalassa askettain olleeseen tutkijan paikkaan tuli 350 hakemusta. Kaksi 'palkattiin' ilman palkkaa koeajalle. Milla muulla alalla onnistuisi ?
"Valitettavasti juhlapuheista huolimatta Suomessa tutkijoille näytetään lähinnä pyllistelevän, ehkäpä pienistä kuvioista johtuen.
Suomessa on huippuyksikkorahoitus jota tuetaan. Muut ryhmat kuivutetaan pois katkaisemalla rahoitus. Saasto-ohjelmat pyrkivat siihen etta kun virasta jaa joku elakkeelle niin virka lakkautetaan. Tama ei silti riita.
"Lisäksi tutkijan ei Suomessa kannata osoittaa liikaa lahjakkuutta - tästä olen kuullut monenlaista ikävää tarinaa. "
Juu, silloin on paras menna ulkomaille. Minullekin naurettiin HY:n laitoksella pain naamaa etta "ei sita nyt noin vaan patentoida asioita". Eipa naureta enaan kun royaltit menivat ulkomaille :D
"Sen lisäksi että ulkomailla (erityisesti USAssa) tutkijat saavat moninkertaista palkkaa Suomeen verrattuna, virtaa tutkijalle lisätuloja myös patenteista ja lisenssimaksuista."
Kylla, kilpailu on sitten kovaa, mutta siella voi parjata.
Minunkin suositukseni on USA talla hetkella. Olen itse pysyvassa tyopaikassa (tutkijana Englannissa) ja palkkaa saan 1.5x enemman kuin suomalaisen huippuyksikon JOHTAJA. Suomesta en saisi edes pysyvaa tyopaikkaa, ja palkka putoaisi reilusti alle puoleen.
Etta se siita Suomeen paluusta, pari kertaa olen harkinnut mutta Suomi on liian epavarma ja kallis maa. - Tutkijaa
Ulkomailta. kirjoitti:
"Nuo faktat 1-5 näyttävät koskevan nimenomaan
Suomea, sillä ulkomailla asiat tuntuvat olevan juuri päinvastoin."
Ei, Procter and Gamble toimii esim. englannissa ja yhtaan vaitellytta tutkijaa ei palkata.
Olen siis englannissa talla hetkella ja tilanne on huono, tosin paljon parempi kuin Suomessa tai Ruotsissa. Esim. Uppsalassa askettain olleeseen tutkijan paikkaan tuli 350 hakemusta. Kaksi 'palkattiin' ilman palkkaa koeajalle. Milla muulla alalla onnistuisi ?
"Valitettavasti juhlapuheista huolimatta Suomessa tutkijoille näytetään lähinnä pyllistelevän, ehkäpä pienistä kuvioista johtuen.
Suomessa on huippuyksikkorahoitus jota tuetaan. Muut ryhmat kuivutetaan pois katkaisemalla rahoitus. Saasto-ohjelmat pyrkivat siihen etta kun virasta jaa joku elakkeelle niin virka lakkautetaan. Tama ei silti riita.
"Lisäksi tutkijan ei Suomessa kannata osoittaa liikaa lahjakkuutta - tästä olen kuullut monenlaista ikävää tarinaa. "
Juu, silloin on paras menna ulkomaille. Minullekin naurettiin HY:n laitoksella pain naamaa etta "ei sita nyt noin vaan patentoida asioita". Eipa naureta enaan kun royaltit menivat ulkomaille :D
"Sen lisäksi että ulkomailla (erityisesti USAssa) tutkijat saavat moninkertaista palkkaa Suomeen verrattuna, virtaa tutkijalle lisätuloja myös patenteista ja lisenssimaksuista."
Kylla, kilpailu on sitten kovaa, mutta siella voi parjata.
Minunkin suositukseni on USA talla hetkella. Olen itse pysyvassa tyopaikassa (tutkijana Englannissa) ja palkkaa saan 1.5x enemman kuin suomalaisen huippuyksikon JOHTAJA. Suomesta en saisi edes pysyvaa tyopaikkaa, ja palkka putoaisi reilusti alle puoleen.
Etta se siita Suomeen paluusta, pari kertaa olen harkinnut mutta Suomi on liian epavarma ja kallis maa."Ei, Procter and Gamble toimii esim. englannissa ja yhtaan vaitellytta tutkijaa ei palkata."
Moni tuttu tohtori on siirtynyt akateemisista kuvioista vuosien varrella vaikkapa Siemensille tai startup-firmoihin rahastamaan. Työnäkymät riippuvat kyllä tietysti alasta ja omasta erikoisosaamisesta. Ja toimipaikasta: esim. IBM:ltä luulisi löytyvän päteville tohtoreille hommia, mutta Suomessa lienee tarjolla vain myyntityötä. - Geneetikko.
Tutkijaa kirjoitti:
"Ei, Procter and Gamble toimii esim. englannissa ja yhtaan vaitellytta tutkijaa ei palkata."
Moni tuttu tohtori on siirtynyt akateemisista kuvioista vuosien varrella vaikkapa Siemensille tai startup-firmoihin rahastamaan. Työnäkymät riippuvat kyllä tietysti alasta ja omasta erikoisosaamisesta. Ja toimipaikasta: esim. IBM:ltä luulisi löytyvän päteville tohtoreille hommia, mutta Suomessa lienee tarjolla vain myyntityötä."Työnäkymät riippuvat kyllä tietysti alasta ja omasta erikoisosaamisesta. Ja toimipaikasta: esim. IBM:ltä luulisi löytyvän päteville tohtoreille hommia, mutta Suomessa lienee tarjolla vain myyntityötä."
IBM:lla tuskin on toita geneetikoille koska tunneling microscope tekniikkakin on myyty Hitachille muistaakseni.
Luulisi-sana ei ole hyva faktakeskustelussa.
http://www.ccl.net/cgi-bin/ccl/message.cgi?1998 08 04 004
http://www.bautforum.com/showthread.php?t=5560
http://concerns.youngmath.net/story/2002/9/8/143654/1749
http://www.dbta.com/in-depth/sept05/madey.html - Tutkijaa
Geneetikko. kirjoitti:
"Työnäkymät riippuvat kyllä tietysti alasta ja omasta erikoisosaamisesta. Ja toimipaikasta: esim. IBM:ltä luulisi löytyvän päteville tohtoreille hommia, mutta Suomessa lienee tarjolla vain myyntityötä."
IBM:lla tuskin on toita geneetikoille koska tunneling microscope tekniikkakin on myyty Hitachille muistaakseni.
Luulisi-sana ei ole hyva faktakeskustelussa.
http://www.ccl.net/cgi-bin/ccl/message.cgi?1998 08 04 004
http://www.bautforum.com/showthread.php?t=5560
http://concerns.youngmath.net/story/2002/9/8/143654/1749
http://www.dbta.com/in-depth/sept05/madey.htmlGeneetikkojen työmarkkinoista en tiedä, mutta vaikkapa San Diegossa voi hyvinkin törmätä esim. Pfizerin ja muiden työllistämiin tohtoritutkijoihin. Edelleenkin olen kokemusteni perusteella sitä mieltä, että firmat ovat suojaverkkoja tutkijoille jotka kyllästyivät syystä tai toisesta akateemiseen oravanpyörään: henkilökohtaisesti en tunne minkään alan tohtoria, joka ei olisi kelvannut halutessaan johonkin firmaan.
Toisaalta myönnän auliisti lueskelleeni netistä lukuisia esim. fyysikkotohtoreiden huvittavia mutta vakavia keskusteluja tyyliin: onko paha valehdella tutkintonsa maisteriksi tai alemmaksi, koska mikään firma ei palkkaa tohtoreita.
Koko keskusteluketjun aloittaneelle vielä lyhyt kommentti, että useimpien akateemisesti suuntautuneiden tutkijoiden päämääränä/haaveena on tohtorintutkinnon jälkeen tulla mahdollisimman nopeasti professoriksi. Jollei tätä tasoa saavuta säällisessä ajassa, kannattaa ainakin uratietoisten harkita alan (tai yliopiston) vaihtoa.
- ulkomailta.
Nuorempana minullakin oli romanttinen kuva tutkijan elamasta - akateeminen vapaus, pysyvassa tyopaikassa Yliopistolla, koko maailma loydettavana.
Se on kuitenkin muuttunut.
1) Ulkomailla tutkijat ovat aivan alyttoman arvostettuja. Tosin en piittaa olenko sylky kuppi vai ei, kunhan saan tehda sellaista tyota joka on mielestani motivoivaa.
2) Rahoituspula on tulossa joka paikkaan. Ennen 80% apuraha-anomuksista hyvaksyttiin. Nyt numero on 20%. Esim. Englannissa tiedan jo kaksi laboratoriota josta kaikki saivat lahtea koska apurahoja ei tullut.
3) On ihan kiva etta palkka ei merkitse mitaan. Kuitenkin siina vaiheessa kun olet ollut 5 vuotta tutkijana (ei pysyvaa tyopaikkaa, ei saastoja, ei elaketta) alkaa huolestuttamaan esim. perheen perustaminen. Myonnan, nuorempana minakin santasin ensimmaiseen tyopaikkaan kunhan sain tutkia. Tallahetkella asuntolaina on 1200 EUR per kuukausi joten yksi kuukausi poissa tyopaikalta on katastrofi.
4) Samoin kun jaan elakkeelle, elaketta ei ole kertynyt ollenkaan koska olen ollut apurahoilla toissa. Elan siis koiranruoalla.
Eli jos olet motivoitunut vaikka:
- Ajat vanhalla autolla, jos millaan
- Et osta omakotitaloa
- Et perusta perhetta
- Olet jatkuvassa stressissa koska maksimityosuhde on kaytannossa 3 vuotta
- Et piittaa ylityokorvauksista
- Kilpailu rahoituksesta on KARMEAA, vapaa-aikaa ei ole - pahanen
se palkka on todella surkea. miksi mennä tutkijaksi
yliopistoon kun niille ei makseta mitään ja työsopimus uusitaan puolivuosittain.
Yksityinen sektori on parempi, tosin onko lisenssiaatin tai tohtorin tittelistä siellä mitään etua. Se on jo toinen juttu.- Mummu
Kuten joku taisi edellä todeta, yliopistojen heikompia palkkoja kompensoivat lisätulot patenteista jne. Tunnen useampia yliopistotutkijoita, jotka ovat tienanneet kymmeniä miljoonia tällä tavalla.
Niinikään yksityisellä sektorilla tohtorin titteli on matkalippu rahakkaisiin huippuhommiin (tietenkin edellyttäen että osaa jotakin, pelkkä titteli ei auta pitkälle).
Mutta jos puhumme vain Suomesta ... unohtakaa koko juttu. Lukekaa putkimieheksi tai jotain.
- myllyyn
Jos vain joku olisi joskus kertonut, että tutkijan työ Suomessa on tällaista kuin se on, en ikinä olisi ryhtynyt tähän hommaan. Syyt aika samat kuin edellä, mutta halusin toistaa asian, jotta tulisi selväksi, etti hyvin monia tutkija pitää työolosuhteita Suomessa aivan tolkuttoman huonoina. Vanhan polven hokema on että tutkijanura ei ole ammatti vaan elämäntapa. Ei tällä elämäntavalla kyllä elä. Kai tuo on lähinnä joku mantra jolla tätä paskaa kestää.
- TTTTT
Minusta jokainen keskustelu, jossa jossitellaan tutkijoiden huonoa palkkaa, on naivi! Lähes tulkoon yhtä tyhmää olisi kuvataiteilijana itkeä, että "ei nyt olekaan varaa ostaa koko maailmaa", kun taulut eivät heti myy kuin Van Goghit!
Molemmat, sekä taiteilijat että tutkijat tekevät elämäntapavalinnan - tai siis näin tulisi olla. Valitettavasti tutkijoiksi/tohtoriopiskelijoiksi hakeutuu niitäkin, jotka eivät tajua, että tutkijana/tohtoriopiskelijana palkka ja menestys ei todellakaan korreloi koulutuksen "korkeuden" kanssa. Inhottavaa, että nämä "vinkujat" pahimmassa tapauksessa vievät niiden tohtoriopiskelijoiden tutkijakoulupaikkoja (tms.), jotka ovat valmiit tekemään taloudellisia uhrauksia, jotta pääsisivät toteuttamaan haaveitaan.
Itse olen törmännyt moneen (mm. kaksi edellistä esimiestäni plus liuta sukulaisia) menestyneeseen tohtoriin, jotka ovat luoneet uraa väittelemisen jälkeen sekä yksityisellä että julkisella puolella. Kyse on ollut tosin ihmisistä, jotka todellakin ovat innostuneet akateemisesta tutkimuksesta eivätkä ole vinkuneet rahan perään. Aito innostus on vienyt heidät aitoon asiantuntijuuteen - ja aito asiantuntijuus korkeisiin asemiin työelämässä.
Kaiken kaikkiaan: ei tohtoriksi aleta rahan takia. Ei korkein akateeminen arvokaan takaa rahan tuloa - rahaa jos haluaa helposti ja kivasti, niin ei ainakaan kannata väitellä.
Ainoa syy hakeutua tutkijaksi on mielestäni aito kiinnostus akateemiseen tutkimukseen. Lisäksi kannattaisi tutkia myös itseään :) ja miettiä todella, onko "tutkijatyyppiä" tai kykenevä todella pitkäjänteiseen työstämiseen ja analyyttisyyteen. Kaikki eivät mielestäni ole tutkijatyyppejä - jos tällöin hakeutuu tohtorikoulutukseen, tekee itselleen karhun palveluksen (vähän kuin päättäisi alkaa laulajaksi vaikkei osaa tippaakaan laulaa. Sitten ehkä 5 vuoden päästä huomaisi pettymyksekseen, että voi piru, kun ei tienaakaan yhtä paljon kuin parhaat artistit ja levytkään ei myy - (sori naivit analogiat, mutta kumminkin....))
Vain oikeasti tutkijaksi soveltuvilla on mielestäni edellytykset menestyä senkin jälkeen, kun väitöskirja on tullut painosta.- gradun tekijä
Olen samaa mieltä. Motiivi ei ole raha. Mutta pitkällä tähtäimellä tutkijoiden on puhuttava rahastakin. Yhteiskunta tarvitsee tutkimusta edes jonkinmoisten järkevien päätösten tekemiseksi. Päätöksiä ei voida tehdä riidellen mielipiteistä silloin kun voidaan nojautua tutkimustietoon. On surullista, että niin monet politiikot eivät ymmärrä, miten monia asioita on tutkittu ja miten monet tutkijat eivät ymmärrä, miten tärkeitä asioita tutkivat ja että osa heidän työtänsä on saattaa tieto myös päättäjien aivoihin.
- R-iina
Jepjep, täytyy sanoa, että itse jatko-opintoja aloittaessani tiesin kyllä, ettei tässä mitään rahallista tulosta käydä tekemään. Mutta pidän tätä itselleni akateemisena haasteena ja todellakin, huolimatta yliopistomaailman byrokraattisuudesta, pidän työstäni. :) Minulla toisaalta ei ole perhettä elätettävänä, joten tutkijan muutaman tonnin palkka riittää oikein hienosti.
- TiituliNN
Haasteena voi tietysti tutkijan työtä pitää, mutta pitemmän päälle ei se yleensä kannata läheskään niin hyvin, kuin tavallinen työ. Aiemmin oli toisin, kun oli kiinteä rahoitus ja ikälisät karttuivat. Silloin kannatti ainakin jossain määrin pysyä tutkijana pitkään ja töitä tehtiin aivan yhtä keskittyneesti kuin nykyisin ja lisäksi ilman nykyisenkaltaista stressiä toimeentulon epävarmuudesta johtuen. Kilpailu on tutkimuksessa kuten kaikessa muussakin laatutyössä pidemmän päälle vain haitaksi eli olisi järkevää siirtyä takaisin vanhaan malliin ikälisineen ja kiinteine määrärahoineen. Nykyisessä tilanteessa en voi suositella tutkijan uraa kenellekään. Nuorena voi tietysti vähän aikaa "haihatella", kunhan älyää siirtyä parempiin töihin viimeistään viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Kun ikää ja kokemusta kertyy runsaasti, on todella vaikeaa löytää uusia tehtäviä, ellei ole onnistunut siihen mennessä saamaan pysyvää virkaa. Jostain kumman syystä pysyviä virkoja vain vähennetään, vaikka virallinen tavoite on vuosikausia ollut täysin päinvastainen! Myös on kummallista, että kokemus korvataan kokemattomuudella jopa professorin viroissa. Se tietää entistä huonompaa tulevaisuutta muille, kun professoreille on tärkeintä omat asiat. Vanhempi, kaiken kokenut professori olisi parempi tukemaan nuoria tutkijoita. Samalla motivoiva urakehitys mahdollistuisi koko tutkijan uran ajan, kun ylempiin tehtäviin vaadittaisiin lisääntyvää kokemusta. Kovin hätäisiä ja hajallaan ovat tutkimusprojektit nykyaikana. Lisäksi totuus on se, että tutkimus ei ole mikään projekti, vaan silloin on kyseessä pikemminkin tuotekehitys. Muotti on siis väärä ainakin perustutkimuksen osalta.
- pilkku nus
Pilkkusäännöt, hyvä tohtori.
- Selvä selitys
Ehkäpä hän ei olekaan pilkun n***innan tohtori kuten eräät muut?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029