Käytin Zoloftia reilut puoli vuotta (50 mg/päivä). Tappoi kaikki tunteet, niin surun kuin rakkaudenkin. Paljon rakkautta tämän lääkkeen takai menetin. Jätin mieheni ja nyt kun olen vähentänyt annosta niin kaduttaa.
Lopetan pikkuhiljaa koko paskan käytön. Ennemmin masentunut kuin tunteeton jääpalikka.
Zoloft
Entinen käyttäjä
40
50555
Vastaukset
- Vipe
Mäkin Zoloftia käytin vuoden verran, vaihdettin Efexoriin. Nyt se elämä alkaa maistumaan, jopa naurattaakin joskus. Olin tunteeton möykky vain, olen sitä kai vieläkin ajoittain. Onneksi vaihdettiin juuri tuohon Efexoriin.
- samoin!
Olen käyttänyt zoloftia nyt kohta kaksi vuotta....sanotaanko että rakkauden tunteen se on minullakin tappanut,itsekin miltei jätin mieheni.onneksi en niin kuitenkaan tehnyt.Minulla liittyy masennukseen voimakasta,paniikinomaista ahdistusta joten olen todennäköisesti koko ikäni tuomittu käyttämään tätä tunnevammaiseksi tekevää lääkettä.Ainut hyvä puoli lääkkeessä on se että todella stressaavan työn kestää ilman paineita.Kun ei ole mitään tunteita,ei ole juuri myöskään paineita,yhtään mistään.Muistia lääke on syönyt aika tavalla,olen mielestäni yhtä huonomuistinen kuin iäkkäät vanhempani ja se on alkanut huolettaa minua näiden lukuisten muidenkin lieveilmiöiden lisäksi.
- Anonyymi
Luonnon masennuslääke - https://nplink.net/bjahj033
Olen ollut uniongelmainen ja ajoittain masentunut jo esiteinistä asti. Ystäväni suosituksesta päätin kokeilla Restilen-valmistetta ja olen ollut todella tyytyväinen. Unenlaatu on parantunut enkä ahdistu enää yhtä herkästi. Käytän tuotetta ensisijaisesti masennuksen ennaltaehkäisyyn.
- takku
Jo on lääke!!! Taidan lopettaa sen syömisen heti! Olen syöny vähän reilun viikon ja voin kai vielä lopettaa kun olen vain leivästi masentunut!? Siis en välttämättä olis lääkettä edes tarvinnu..vaan kokeilu mielessä sitä määrätty.. Siis nyt loppu en halua menettää rakastamaani ihmistä jonkun helvetin typerän lääkkeen takia!!! Onneksi satuin vilkaisemaan tänne! Kiitos siskot!! :)
- oppipoika
Vasta minäkin kiinnostuin tästä palstasta, miksi ihmeessä niin moni niitä nappeja popsii ja minkälaisiin vaivoihin... En voi ymmärtää koko asiasta mitään, kun ei ole masennuskaan vaivannut, mutta yhdellä sivullani heitän kai kysymyksen juuri Sinulle:
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/sankari.htm
Noi teidän sanat sopis oikeen hyvin siihen tyhjään... - takku
oppipoika kirjoitti:
Vasta minäkin kiinnostuin tästä palstasta, miksi ihmeessä niin moni niitä nappeja popsii ja minkälaisiin vaivoihin... En voi ymmärtää koko asiasta mitään, kun ei ole masennuskaan vaivannut, mutta yhdellä sivullani heitän kai kysymyksen juuri Sinulle:
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/sankari.htm
Noi teidän sanat sopis oikeen hyvin siihen tyhjään...niin siis ihmettelit siis miksi niin moni popsii pillereitä... Olen joskus itsekkin sitä miettinyt että miksi niin moni ystäväni esim sairastaa paniikkihäiriötä tai ahdistusta tai on muuten vaan masentunut! En ole koskaan saanut järkevää vastausta mutta uhden aika yhtenäisen läydön tein näistä ystävistäni! Nimittäin kaikki ovat erittäin herkkiä tyttöjä reagoimaan miten ulkopuolinen maailma näke heidät! Luulisin, että he liikaa ajattelee... Siis loppujen lopuksi kysessä olisi viisaiden ihmisten vitsaus, tappaa aika tehokkaasti liian ajattelun... mene ja teidä!?
- 2 vuotta tarepiassa, 1,5 vu...
takku kirjoitti:
niin siis ihmettelit siis miksi niin moni popsii pillereitä... Olen joskus itsekkin sitä miettinyt että miksi niin moni ystäväni esim sairastaa paniikkihäiriötä tai ahdistusta tai on muuten vaan masentunut! En ole koskaan saanut järkevää vastausta mutta uhden aika yhtenäisen läydön tein näistä ystävistäni! Nimittäin kaikki ovat erittäin herkkiä tyttöjä reagoimaan miten ulkopuolinen maailma näke heidät! Luulisin, että he liikaa ajattelee... Siis loppujen lopuksi kysessä olisi viisaiden ihmisten vitsaus, tappaa aika tehokkaasti liian ajattelun... mene ja teidä!?
Nykyinen länsimainen elämäntapa on niin suorituskeskeinen, että eihän siinä mikään ihme ole, jos ihminen kokee riittämättömyyttä ja masentuu. Kaikkia pitäisi miellyttää. Itsekin pitäisi olla tyytyväinen. Ole kotiäiti. Ole menestyjä. Kouluttaudu. Löydä töitä. Löydä elämänkumppani. Kunnioita vanhempiasi. Kasvata lapset oikein. YM. YM. YM...
Eipä ihme, jos tuossa sortuu. - Ippeli
Mä koin elämäni voimakkaiman rakastumisen juuri Zoloft-lääkityksen aikaan. Valitettavasti siitä ei suhdetta syntynyt, mutta ainakaan mun tunteita ei se lääke turruttanut. Nykyisin lääkkeenä Efexor ja elän yksinäisenä miehenä.
- Maniazoloft
Sain Zoloftia ja Stemetiliä (matkapahoinvointilääke) aivorunkomigreeniin joita käytin 2,5vuotta.
Zoloft laukaisi reilun puolen vuoden käytön jälkeen manian. Tyhmänä vaan jatkoin Zoloftin käyttöä kun ei kukaan kertonut että minulla oli mania, en ollut ikinä edes sisäistänyt mikä mania on.
2 vuotta meni niin lujaa, että voi kettutyttö, kolme kertaa ryyppäsin itseni sairaalaan ja tein kaikkea typerää.
Kivaakin oli kai olevinaan, jälkeenpäin on pakko myöntää ettei ollut kivaa kun oli mukavaa.
- käytän kanssa...
Mä aloitin ko.lääkkeen käytön n. kuukausi sitten. Syynä oli ahdistus/paniikkihäiriöt. Olen jo pitkään miettinyt mikä minua ahdistaa. Tiedän että se johtuu mm. työttömyydestä ja kulissiavioliitosta. Ennen lääkitystä olen jo miettinyt eroa, mutten ole sitä saanut tehtyä. Pelkona jäädä lasten kanssa yksin ja kuinka siitä selviäisin. Mutta jostain kumman syystä, juuri samana päivänä kun aloitin lääkityksen tapasin erään ihanan miehen. Olemme tapailleet nyt kuukauden ajan ja tuntuu että tunne vain syvenee. En osaa sanoa enään auttaako lääkitys vai tämä uusi suhde. Minusta on tullut paljon tasapainoisempi, mutta itsekkin mietin että voiko ko. lääke vaikuttaa tunteisiin. Avioeron teko vaikuttaa vaikealta, vaikken rakastakkaan miestäni ja uusi suhde ei kuitenkaan tunnu niin hyvältä että tekisin eron sen vuoksi. Tässä onkin miettimistä... Mutta kuitenkin olen onnellinen että minulla on suhde mieheen joka tänäin kertoi että hän rakastaa minua. Se tuntui hyvälle, mutta tilanteen huomioon ottaen kiellän vaan omat tunteeni. Hyvää Joulua kaikille ! Tämä on elämää ja tästä selvitään tavalla tai toisella.
- Vasta aloittanut lääkityksen
Hei, mulla on eroaminen ottanut voimille jo vuosia, en kuitenkaan ole siihen täysin kyennyt, koska olen liian tunteilla elävä ihminen. En kestä ikävää, läheisyyden ja seksin puutetta.
Vaikka mieheni on narsistinen paskiainen, annan hänen palata kerta toisensa jälkeen elämääni, vaikka todellisuudessa eläisin mieluummin vaikka lopun elämääni ilman miestä, kuin loppuun saakka hänen henkisen väkivaltansa uhrina.
Toivonkin siis zoloftin tasoittavan tunne-elämääni, jotta saisin lopullisen eron tehtyä.
- Mikael
et oon taas vaihteeksi heränny talviunilta?
Kokeilin jo toista kertaa Zoloftia, olin ilmeisesti unohtanut että miten se vaikuttaa. Zolofti kyllä tasaa olotilan mutta haluanko sitä?
Ensimmäisellä kerralla käytin noin puoli vuotta ja tuntu että kaikki luovuus ja hulluus on poissa. Ehkäpä koitan kehittää itseluottamusta ja hyväksyä itseni sellaisena hörhönä kuin olen!?
Mieluummin masennus ja tunteet kuin olla tasapaksu zompie.
Aika näyttää... Mutta ei enään pillereitä kiitos!
Parempi lääke talven ankeuteen ja masennukseen on uni! nukkuu sillon ku huvittaa ja niin kauanku huvittaa. Jos löytäs joskus raittiita ystäviä??;)
Mistähän sellasia löytäs? onko niitä suomessa:)
Ei ku muna rikasta pääsiäistä vaan kaikille!!!- Entinen käyttäjä
Minäkin hieman liian myöhään tajusin että lääke on kaiken takana. Kesällä kaatui kaikki seinät niskaan ja lääkärit suurin piirtein pakottivat ottamaan lääkkeet, mm. paniikkihäiriön takia. Toki oli hyvä, ettei tarvinnut saada mitään kohtausta ruuhkametrossa, mutta nyt kyllä ennemmin otan parit kohtaukset kuin kestän tasapaksua elämää.
Nyt olen vähentänyt lääkkeitä huomattavasti ja vaikutus näkyy jo nyt- Vitutus on tullut takaisin =) - wonder
Entinen käyttäjä kirjoitti:
Minäkin hieman liian myöhään tajusin että lääke on kaiken takana. Kesällä kaatui kaikki seinät niskaan ja lääkärit suurin piirtein pakottivat ottamaan lääkkeet, mm. paniikkihäiriön takia. Toki oli hyvä, ettei tarvinnut saada mitään kohtausta ruuhkametrossa, mutta nyt kyllä ennemmin otan parit kohtaukset kuin kestän tasapaksua elämää.
Nyt olen vähentänyt lääkkeitä huomattavasti ja vaikutus näkyy jo nyt- Vitutus on tullut takaisin =)hyvä teksti :)
kerrotko vielä lisää siitä, mitä tarkoitat persoonallisuuden muuttumisella? itse pelkäsin juuri sitä, ja tietyllä tavalla lääke muuttikin, mutta toisaalta antoi myös rohkeuden elää. - mitäihmettämitämitä
Käsittämätöntä, miten voitte sanoa mieluummin masennus?
Minkälaisesta masennuksesta te puhutte?
Ilman lääkitystä mä ainakin olisin kuollut! - Vasta-Aloittaja
wonder kirjoitti:
hyvä teksti :)
kerrotko vielä lisää siitä, mitä tarkoitat persoonallisuuden muuttumisella? itse pelkäsin juuri sitä, ja tietyllä tavalla lääke muuttikin, mutta toisaalta antoi myös rohkeuden elää.Millä tavalla persoonallisuus muuttui sinulla?
- Häkkieläin
Olen syönyt Zoloftia 100 mg/vrk jo 2 vuotta. Se on ainoa masennuslääke koko 15-vuotisen masennushistoriani aikana, joka auttaa todella masennukseen. Lisäksi se tekee minut sellaiseksi, mitä olin ennen masennustani (ei tosin nuoremmaksi). Lääkkeiden vaikutus on niin yksilöllistä. Tunteettomaksi paskapääksi muutuin mm. Cipralexista ja isosta annoksesta Seronilia.
- zoloft-tonttu
Hei!
lueskelin noita masennuslääke juttuja ja vähän säikähdin ihmisten kokemuksia esim.zoloftin vaikutuksista..
Olen 38v. nainen..
mulla on ollut monen vuoden ajan masentuneisuutta, lievästä vaihdellut vaikeaan, en aluksi itse tiedostanut että se oli masennusta, pikkuhiljaa aloin muuttumaan aremmaksi, epäileväksi, vainoharhaiseksi, itkuiseksi ja säälin itseäni. Pelkäsin kaikkea ja kaikkia.. itsetunto oli aivan lopussa.. loukkaannuin aivan pienestä, en pystynyt puolustamaan itseäni ja olin aivan "suojaton".
En kyennyt enää olemaan ihmisten seurassa juuri ollenkaan, tai jos olinkin, niin oli vaikeaa.. tuntui, kuin en tiennyt kuka olen ja millainen minun täytyisi olla. Olin kuin vapiseva haavanlehti... jännitys oli koko kropassa..enkä saanut itseäni rennoksi millään.. rentoutumisyrityksistäkin tuli jonkinlainen "pakkomielle!"
Diagnoosiini kuuluu masennus, ahdistuneisuushäiriö ja sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Luulin, että mä vaan olen sellainen, ja yritin itse auttaa vuosikaudet itseäni, esim. uskonnolla, vaihtoehtohoidoilla yms. ja myös reiki-energia hoidot tulivat kuvioihin.. se reiki teki minusta entistä herkemmän kaikenlaisille oireille ja lopulta olin näistä henkisistä jutuista aivan "raunio".. luulin auttavani itseäni.. Lopulta onneksi terve järki (jossakin se oli piilossa) patisti hakemaan apua.
Aloitin zoloft-lääkityksen;
Pystyin aloittamaan elämän ilman pelkoa.. tai ainakin pelko vähentyi niin, että voin mennä ulos, ihmisten seuraan, voin jutella melko vapautuneesti, voin mennä töihin, kauppaan, harrastuksiin, ettei tarvitse aina jännittää ja pelätä (pelko ja murehtiminen vei niin paljon energiaa, ettei enää jaksanut elää eikä suunnitella elämää eteenpäin..)
Epäröin aloittaa zoloftin syönnin, mutta sen avulla on ollut helpompi jatkaa elämää, en kadu sitä. Olen syönyt zoloftia 100mg/pv. nyt vuoden ja käyn myös terapiassa. Taustalla on vaikeita vuosia, esim.avioero, yksinhuoltajuus, ihmissuhdevaikeudet, kaikenlainen "sekoilu" esim. irtosuhteita/ päihteet/itsariyritys nuorena..
Zoloft on auttanut siinä, etten välitä kaikista pikkuasioista niin herkästi..enkä toisten kommenteista tai arvosteluista. Olen ottanut elämäni itseni haltuun, kun aiemmin tuntui siltä, että kaikki muut (läheiset ihmiset) ohjailivat valintojani ja elämääni, kun olin niin heikko ja epävarma, he varmaan yrittivät auttaa, mutta se alkoi lopulta vaikuttaa minuun niin, että itsetuntoni romuttui kokonaan, halusin itse päästä oman elämäni herraksi.
Ja niinhän sen kuuluu ollakin, nyt teen päätöksiä itse, elän itselleni ja jos teen virheitä, niin kannan niistä vastuun. Eli; haluaisin kasvaa aikuiseksi. vaikka se on aikas vaikeaa.........!
Kyllä lääkityksen alussa oli pahoinvointia ja outoja oireita.. mutta ne vähentyivät n.1 kk ja lopulta melkein kokonaan. Olen myös huomannut seksuaalisuudessa jonkinlaista turtumista, mutta ei huomattavasti, minun kohdallani se ei niin haittaa, koska ei ole miesystävää ja jos en söisi lääkettä, niin en varmaan edes uskaltaisi hakeutua miesten seuraan!!! niin, luulen, että jos tapaan kivan miehen, ja alan seurustella, niin lääke auttaa myös vähentämään estoja/ jännittyneisyyttä.. ainakin aluksi...
Siinä minun kokemuksia zoloftista.. olen kyllä harkinnut lääkkeen vähentämistä esim. puoleen nykyisestä, saattaisin pärjätä silläkin tässä vaiheessa.. en vaan haluaisi niitä entisiä oireita itselleni enää koskaan, mieluummin syön vaikka lääkettä koko elämäni,, tietysti mahd. pienen annoksen, millä pärjää. Kunhan tässä kokeilen,, ehkä ensi kesänä kokeilen 50 mg. pv.
Huom! minun masennusta ja tuskaa on auttanut suuresti myös koira, siihen voi purkaa hellyyttä ja se lohduttaa (vaikkas välillä on aika hermostuttava, kun sotkee kodin ja karvoja joka paikassa) mut ei se haittaa ! hyöty on suurempi kuin haitta!!!!
Ja musiikki.... se vie ajatukset muualle, soitellessa ja laulellessa ei muista murehtia elämän menoa... - xxx
zoloft-tonttu kirjoitti:
Hei!
lueskelin noita masennuslääke juttuja ja vähän säikähdin ihmisten kokemuksia esim.zoloftin vaikutuksista..
Olen 38v. nainen..
mulla on ollut monen vuoden ajan masentuneisuutta, lievästä vaihdellut vaikeaan, en aluksi itse tiedostanut että se oli masennusta, pikkuhiljaa aloin muuttumaan aremmaksi, epäileväksi, vainoharhaiseksi, itkuiseksi ja säälin itseäni. Pelkäsin kaikkea ja kaikkia.. itsetunto oli aivan lopussa.. loukkaannuin aivan pienestä, en pystynyt puolustamaan itseäni ja olin aivan "suojaton".
En kyennyt enää olemaan ihmisten seurassa juuri ollenkaan, tai jos olinkin, niin oli vaikeaa.. tuntui, kuin en tiennyt kuka olen ja millainen minun täytyisi olla. Olin kuin vapiseva haavanlehti... jännitys oli koko kropassa..enkä saanut itseäni rennoksi millään.. rentoutumisyrityksistäkin tuli jonkinlainen "pakkomielle!"
Diagnoosiini kuuluu masennus, ahdistuneisuushäiriö ja sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Luulin, että mä vaan olen sellainen, ja yritin itse auttaa vuosikaudet itseäni, esim. uskonnolla, vaihtoehtohoidoilla yms. ja myös reiki-energia hoidot tulivat kuvioihin.. se reiki teki minusta entistä herkemmän kaikenlaisille oireille ja lopulta olin näistä henkisistä jutuista aivan "raunio".. luulin auttavani itseäni.. Lopulta onneksi terve järki (jossakin se oli piilossa) patisti hakemaan apua.
Aloitin zoloft-lääkityksen;
Pystyin aloittamaan elämän ilman pelkoa.. tai ainakin pelko vähentyi niin, että voin mennä ulos, ihmisten seuraan, voin jutella melko vapautuneesti, voin mennä töihin, kauppaan, harrastuksiin, ettei tarvitse aina jännittää ja pelätä (pelko ja murehtiminen vei niin paljon energiaa, ettei enää jaksanut elää eikä suunnitella elämää eteenpäin..)
Epäröin aloittaa zoloftin syönnin, mutta sen avulla on ollut helpompi jatkaa elämää, en kadu sitä. Olen syönyt zoloftia 100mg/pv. nyt vuoden ja käyn myös terapiassa. Taustalla on vaikeita vuosia, esim.avioero, yksinhuoltajuus, ihmissuhdevaikeudet, kaikenlainen "sekoilu" esim. irtosuhteita/ päihteet/itsariyritys nuorena..
Zoloft on auttanut siinä, etten välitä kaikista pikkuasioista niin herkästi..enkä toisten kommenteista tai arvosteluista. Olen ottanut elämäni itseni haltuun, kun aiemmin tuntui siltä, että kaikki muut (läheiset ihmiset) ohjailivat valintojani ja elämääni, kun olin niin heikko ja epävarma, he varmaan yrittivät auttaa, mutta se alkoi lopulta vaikuttaa minuun niin, että itsetuntoni romuttui kokonaan, halusin itse päästä oman elämäni herraksi.
Ja niinhän sen kuuluu ollakin, nyt teen päätöksiä itse, elän itselleni ja jos teen virheitä, niin kannan niistä vastuun. Eli; haluaisin kasvaa aikuiseksi. vaikka se on aikas vaikeaa.........!
Kyllä lääkityksen alussa oli pahoinvointia ja outoja oireita.. mutta ne vähentyivät n.1 kk ja lopulta melkein kokonaan. Olen myös huomannut seksuaalisuudessa jonkinlaista turtumista, mutta ei huomattavasti, minun kohdallani se ei niin haittaa, koska ei ole miesystävää ja jos en söisi lääkettä, niin en varmaan edes uskaltaisi hakeutua miesten seuraan!!! niin, luulen, että jos tapaan kivan miehen, ja alan seurustella, niin lääke auttaa myös vähentämään estoja/ jännittyneisyyttä.. ainakin aluksi...
Siinä minun kokemuksia zoloftista.. olen kyllä harkinnut lääkkeen vähentämistä esim. puoleen nykyisestä, saattaisin pärjätä silläkin tässä vaiheessa.. en vaan haluaisi niitä entisiä oireita itselleni enää koskaan, mieluummin syön vaikka lääkettä koko elämäni,, tietysti mahd. pienen annoksen, millä pärjää. Kunhan tässä kokeilen,, ehkä ensi kesänä kokeilen 50 mg. pv.
Huom! minun masennusta ja tuskaa on auttanut suuresti myös koira, siihen voi purkaa hellyyttä ja se lohduttaa (vaikkas välillä on aika hermostuttava, kun sotkee kodin ja karvoja joka paikassa) mut ei se haittaa ! hyöty on suurempi kuin haitta!!!!
Ja musiikki.... se vie ajatukset muualle, soitellessa ja laulellessa ei muista murehtia elämän menoa...Lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Masennus on tappava tauti ja maennuslääke kainalosauva, jonka tukemana pystyy esim. aloittamaan terapian ja ylipäätään pysyy hengissä.
Zoloftin ansiosta selvisin tästäkin huhtikuusta... - Nasu sateessa
xxx kirjoitti:
Lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Masennus on tappava tauti ja maennuslääke kainalosauva, jonka tukemana pystyy esim. aloittamaan terapian ja ylipäätään pysyy hengissä.
Zoloftin ansiosta selvisin tästäkin huhtikuusta...Omalla kohdallani zoloft on todennäköisesti (hyvän terapian ohella) pelastanut henkeni. olen käyttänyt lääkettä 1½ vuotta masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtauksien vuoksi lääkitystä nostettiin. Tällä hetkellä annos on 100mg/vrk.
Zoloftin ansiosta kykenen työstämään ajatuksiani terapiassa, enkä lääkkeen aloituksen jälkeen enää itkenyt päivittäin. Alussa oli päänsärkyä, mutta muuten kokemukset zoloftista ovat positiiviset. Särkykin meni parissa päivässä ohi.
Nykyisin voin jo hetkittäin kokea itseni suhteellisen "normaaliksi" ihmiseksi ;). Nautin asioista ja olen sosiaalisempi. Terapian ansiosta myös olen saanut itseluottamusta ja itsetuntoni on kasvanut. Terapiani tähtää pienoiseen muutokseen perfektionistisessa persoonallisuudessani, ja ilman zolofteja en välttämättä kestäisi kaikkia esiin tulevia asioita.
Zoloftit myös auttoivat vaikeimpien vaiheiden yli. Silloin jokainen ikkuna oli mahdollisuus päättää surkea elämäni ja keittiössö jok'ikinen veitsi hyppäsi silmilleni tarjoten mahdollisuuden. Vastaan tulevat autot olivat houkuttelevia. Löin itseäni.
Zoloftien ansiosta milialani kohosi edes siedettäväksi, ja pystyin jatkamaan opiskelua ja terapiaa.
Tietysti jokainen kokee lääkkeet yksilöllisesti, mutta halusin kertoa omista kokemuksistani, jotta täällä olisi myös positiivisia tarinoita. Älkää tämän palstan keskustelujen perusteella lopettako lääkkeiden syöntiä, kunnelkaa omaa kehoanne ja tarkkailkaa mieltänne useampien viikkojen ajan.
Viettäkää mukava loppupäivä! :) - arka....
Nasu sateessa kirjoitti:
Omalla kohdallani zoloft on todennäköisesti (hyvän terapian ohella) pelastanut henkeni. olen käyttänyt lääkettä 1½ vuotta masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Paniikkikohtauksien vuoksi lääkitystä nostettiin. Tällä hetkellä annos on 100mg/vrk.
Zoloftin ansiosta kykenen työstämään ajatuksiani terapiassa, enkä lääkkeen aloituksen jälkeen enää itkenyt päivittäin. Alussa oli päänsärkyä, mutta muuten kokemukset zoloftista ovat positiiviset. Särkykin meni parissa päivässä ohi.
Nykyisin voin jo hetkittäin kokea itseni suhteellisen "normaaliksi" ihmiseksi ;). Nautin asioista ja olen sosiaalisempi. Terapian ansiosta myös olen saanut itseluottamusta ja itsetuntoni on kasvanut. Terapiani tähtää pienoiseen muutokseen perfektionistisessa persoonallisuudessani, ja ilman zolofteja en välttämättä kestäisi kaikkia esiin tulevia asioita.
Zoloftit myös auttoivat vaikeimpien vaiheiden yli. Silloin jokainen ikkuna oli mahdollisuus päättää surkea elämäni ja keittiössö jok'ikinen veitsi hyppäsi silmilleni tarjoten mahdollisuuden. Vastaan tulevat autot olivat houkuttelevia. Löin itseäni.
Zoloftien ansiosta milialani kohosi edes siedettäväksi, ja pystyin jatkamaan opiskelua ja terapiaa.
Tietysti jokainen kokee lääkkeet yksilöllisesti, mutta halusin kertoa omista kokemuksistani, jotta täällä olisi myös positiivisia tarinoita. Älkää tämän palstan keskustelujen perusteella lopettako lääkkeiden syöntiä, kunnelkaa omaa kehoanne ja tarkkailkaa mieltänne useampien viikkojen ajan.
Viettäkää mukava loppupäivä! :)onko kellään ollut näkö häiriöitä?
- Zoloft 2,5 vuotta
Oon 46 vuotias mies ja syönyt nyt 2 vuotta 50 mg Zoloft:ia enkä ole kokenut mitään noista oireista joista viestiketjussa kirjoitettiinm.
Olen nyt se ihminen joka olin ennen masennusta, iloinen, positiivinen ja suurimman osan ajasta onnellinenkin. Tunteita lääke tasaa, mutta ei ainakaan minua tee tunteettomaksi. Potenssiin tai muuhun ei vaikutusta, ehkä addiktin omainen seksintarve helpottui lääkkeellä suht koht normaaliksi (mitä se sitten onkaan).
Ei pidä luulla että ns terveillä ihmisillä ei olisi joskus masennusta, väsymystä tms oireita, niitä kuuluukin olla mutta ne eivät saa olla hallitsevia tai vaikuttaa liikaa elämänlaatuun. Itsetuhoisuudesta puhumattakaan.
Pahin virhe mitä masentunut voi tehdä on olla menemättä lääkäriin. Jos lääke ei tunnu parin kuukauden jälkeen sopivalta niin sitä voi vaihtaa. - kimiko
zoloft-tonttu kirjoitti:
Hei!
lueskelin noita masennuslääke juttuja ja vähän säikähdin ihmisten kokemuksia esim.zoloftin vaikutuksista..
Olen 38v. nainen..
mulla on ollut monen vuoden ajan masentuneisuutta, lievästä vaihdellut vaikeaan, en aluksi itse tiedostanut että se oli masennusta, pikkuhiljaa aloin muuttumaan aremmaksi, epäileväksi, vainoharhaiseksi, itkuiseksi ja säälin itseäni. Pelkäsin kaikkea ja kaikkia.. itsetunto oli aivan lopussa.. loukkaannuin aivan pienestä, en pystynyt puolustamaan itseäni ja olin aivan "suojaton".
En kyennyt enää olemaan ihmisten seurassa juuri ollenkaan, tai jos olinkin, niin oli vaikeaa.. tuntui, kuin en tiennyt kuka olen ja millainen minun täytyisi olla. Olin kuin vapiseva haavanlehti... jännitys oli koko kropassa..enkä saanut itseäni rennoksi millään.. rentoutumisyrityksistäkin tuli jonkinlainen "pakkomielle!"
Diagnoosiini kuuluu masennus, ahdistuneisuushäiriö ja sekamuotoinen persoonallisuushäiriö. Luulin, että mä vaan olen sellainen, ja yritin itse auttaa vuosikaudet itseäni, esim. uskonnolla, vaihtoehtohoidoilla yms. ja myös reiki-energia hoidot tulivat kuvioihin.. se reiki teki minusta entistä herkemmän kaikenlaisille oireille ja lopulta olin näistä henkisistä jutuista aivan "raunio".. luulin auttavani itseäni.. Lopulta onneksi terve järki (jossakin se oli piilossa) patisti hakemaan apua.
Aloitin zoloft-lääkityksen;
Pystyin aloittamaan elämän ilman pelkoa.. tai ainakin pelko vähentyi niin, että voin mennä ulos, ihmisten seuraan, voin jutella melko vapautuneesti, voin mennä töihin, kauppaan, harrastuksiin, ettei tarvitse aina jännittää ja pelätä (pelko ja murehtiminen vei niin paljon energiaa, ettei enää jaksanut elää eikä suunnitella elämää eteenpäin..)
Epäröin aloittaa zoloftin syönnin, mutta sen avulla on ollut helpompi jatkaa elämää, en kadu sitä. Olen syönyt zoloftia 100mg/pv. nyt vuoden ja käyn myös terapiassa. Taustalla on vaikeita vuosia, esim.avioero, yksinhuoltajuus, ihmissuhdevaikeudet, kaikenlainen "sekoilu" esim. irtosuhteita/ päihteet/itsariyritys nuorena..
Zoloft on auttanut siinä, etten välitä kaikista pikkuasioista niin herkästi..enkä toisten kommenteista tai arvosteluista. Olen ottanut elämäni itseni haltuun, kun aiemmin tuntui siltä, että kaikki muut (läheiset ihmiset) ohjailivat valintojani ja elämääni, kun olin niin heikko ja epävarma, he varmaan yrittivät auttaa, mutta se alkoi lopulta vaikuttaa minuun niin, että itsetuntoni romuttui kokonaan, halusin itse päästä oman elämäni herraksi.
Ja niinhän sen kuuluu ollakin, nyt teen päätöksiä itse, elän itselleni ja jos teen virheitä, niin kannan niistä vastuun. Eli; haluaisin kasvaa aikuiseksi. vaikka se on aikas vaikeaa.........!
Kyllä lääkityksen alussa oli pahoinvointia ja outoja oireita.. mutta ne vähentyivät n.1 kk ja lopulta melkein kokonaan. Olen myös huomannut seksuaalisuudessa jonkinlaista turtumista, mutta ei huomattavasti, minun kohdallani se ei niin haittaa, koska ei ole miesystävää ja jos en söisi lääkettä, niin en varmaan edes uskaltaisi hakeutua miesten seuraan!!! niin, luulen, että jos tapaan kivan miehen, ja alan seurustella, niin lääke auttaa myös vähentämään estoja/ jännittyneisyyttä.. ainakin aluksi...
Siinä minun kokemuksia zoloftista.. olen kyllä harkinnut lääkkeen vähentämistä esim. puoleen nykyisestä, saattaisin pärjätä silläkin tässä vaiheessa.. en vaan haluaisi niitä entisiä oireita itselleni enää koskaan, mieluummin syön vaikka lääkettä koko elämäni,, tietysti mahd. pienen annoksen, millä pärjää. Kunhan tässä kokeilen,, ehkä ensi kesänä kokeilen 50 mg. pv.
Huom! minun masennusta ja tuskaa on auttanut suuresti myös koira, siihen voi purkaa hellyyttä ja se lohduttaa (vaikkas välillä on aika hermostuttava, kun sotkee kodin ja karvoja joka paikassa) mut ei se haittaa ! hyöty on suurempi kuin haitta!!!!
Ja musiikki.... se vie ajatukset muualle, soitellessa ja laulellessa ei muista murehtia elämän menoa...Samallaisia oireita ja kokemuksia ollut itselläkin. Söin itse joskus samaa lääkettä, muta oli univaikeuksia, joten vaihdettiin remeron nimiseen lääkkeeseen. Nyt tosin ajattelen zoloftia kun on sellainen duuni että saa joka toinen päivä nukuttua ns. normaalisti. Eli ilta / yöduunia.
- mitäihmettämitämitä
xxx kirjoitti:
Lääkkeiden vaikutus on yksilöllistä. Masennus on tappava tauti ja maennuslääke kainalosauva, jonka tukemana pystyy esim. aloittamaan terapian ja ylipäätään pysyy hengissä.
Zoloftin ansiosta selvisin tästäkin huhtikuusta...Tätä mä just tarkoitin!
Jos on tarpeeksi masentunut, niin lääkehoito on välttämätön!
Lievät masennukset menevät usein ohi itsestään. - Iso annostus
Päiväannos Zoloftia 100mg on todella paljon. Ehkä se joillekin sitten sopii, itse en sellaista kestäisi. Minulla on käytössä Sepram 20mg vuorokaudessa ja se riittää minulle. Tämä on vanha ketju, mutta vastasin silti.
- Esanssi2007
Hei,
Onko kellään ollut univaikeuksia Zoloftin kanssa. Päivät on parantunut ja suoritustaso nousut 3 viikon käytön jälkeen. Seksikin maistuu. Kuitenkin 4 päivää sitten alkoi aivan psykedeeliset univaikeudet. Herään yöllä tasan samaan kellonaikaan johonkin todella kummalliseen aivokemialliseen reaktioon, jota ei oikein pysty sanoin kuvailemaan. Siinä on esim. pelkoa etten ole itseni ja etten pysty hallitsemaan omaa käytöstä. En edes uskalla nukkua vaimon ja lapsen kanssa samassa huoneessa, koska pelkään etten ole oma itseni. Yleensä paniikkihäiriöstä kärsivänä otan ensimmäisenä rauhoittavaa, joka kyllä auttaa. Lisäksi oiereina on sellaisia kuumia aaltoja käsissä ja jaloissa. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?- EL81
Oon käyttäny zoloftia nyt reilun vuoden. Ahdistukseen ja masennukseen auttanut hyvin, pään sisällä kaikki tuntuu olevan ok. Mut outoja fyysisiä vaivoja on tullut: aika ajoin lievää kuumotusta jaloissa, yleensä just "aaltoilevaa", ja sit käsissä on lievää puutumisen tunnetta ollut nyt noin 5kk. Tiedä sitten johtuuko zoloftista vai mistä... Kirjoittakaa ihmees muutkin jos on vastaavaa!
- korppi
Voiskohan asiat olla hyvinki pitkälle niin että itse itsestään löytää sivuvaikutuksia..liian helppo samaistua listaan missä luetellaan sivuvaikutuksista. Tottahan niistä lääkkeistä jotain tulee mut mikä on todellista ja mitä "löytää" liiallisella itsensä tarkkailulla?? Käytän itse myös kyseistä lääkkettä ja itsellä ainakin aluksi tuli paskoja fiilareita mitkä meni ohi kun lääkkeen vaikutus alkoi tasaantua. Samanlaisia listassa olevia sivuvaikutuksia mulla oli sillonkin ei syönyt mitään lääkettä..aika jännää.. Ei mitään negatiivista sanottavaa ole lääkkeestä, mulla auttaa ja helpottaa olemaan "normaali". ;D
- tunnelin päässä on varmasti...
voi herranen aika sentään ! johan oli paljon luettavaa kyseisestä lääkkeestä. Aloitan sitä juuri. Olen 15 vuoden ajan kokeillut kaiken maailman lääkkeitä, kaikissa on joitakin sivuvaikutuksia mutta ovatko ne pahempia kuin olotila ilman lääkettä? se on asia jonka itse ja lääkärisi päätätte. sen voin varmuudella kertoa että niin paljon kuin on syöjiä, niin paljon on erilaisia kokemuksia eri lääkkeistä, jonkun myrkky on toisen pelastus ja toisin päin. Olen vakuuttunut ettei näissä asioissa voi konsultoida ystäviä tai muita henkilöitä. Lääkettä on vain itse kokeiltava. Minulla on yksi nimeltämainitsematon lääke joka on suhteellisen hyvä mutta paniikkikohtaukset hallitsevat elämääni kuitenkin liian paljon, joten jatkan kokeiluja. Voi rakkaat ystävät, tsemppiä näissä vaikeuksissa ! uskaltamalla ja kokeilemalla ja apua hakemalla kuitenkin uskon että kaikki vielä järjestyy suhteellisen normaaliksi meille kaikille. Älkää antako periksi ja nauttikaa joka hetkestä joka on vaikka lyhytkin niin edes hieman onnellinen :) !!!
- vm-55
tunnelin päässä on varmasti... kirjoitti:
voi herranen aika sentään ! johan oli paljon luettavaa kyseisestä lääkkeestä. Aloitan sitä juuri. Olen 15 vuoden ajan kokeillut kaiken maailman lääkkeitä, kaikissa on joitakin sivuvaikutuksia mutta ovatko ne pahempia kuin olotila ilman lääkettä? se on asia jonka itse ja lääkärisi päätätte. sen voin varmuudella kertoa että niin paljon kuin on syöjiä, niin paljon on erilaisia kokemuksia eri lääkkeistä, jonkun myrkky on toisen pelastus ja toisin päin. Olen vakuuttunut ettei näissä asioissa voi konsultoida ystäviä tai muita henkilöitä. Lääkettä on vain itse kokeiltava. Minulla on yksi nimeltämainitsematon lääke joka on suhteellisen hyvä mutta paniikkikohtaukset hallitsevat elämääni kuitenkin liian paljon, joten jatkan kokeiluja. Voi rakkaat ystävät, tsemppiä näissä vaikeuksissa ! uskaltamalla ja kokeilemalla ja apua hakemalla kuitenkin uskon että kaikki vielä järjestyy suhteellisen normaaliksi meille kaikille. Älkää antako periksi ja nauttikaa joka hetkestä joka on vaikka lyhytkin niin edes hieman onnellinen :) !!!
Luin tämän koko jutun Zoloftista, koska halusin tietää onko muilla millaisia kokemuksia lääkkeestä. Itse olen sitä (nykyisin rinnakkaisvalmiste ) syönyt jo 7 vuotta säännöllisesti kun tosi raskaiden lääkekokeilujen jälkeen ei mikään sopinut/auttanut. Tunteet tasaa, KYLLÄ. Liiaksikin, ei kiinnosta eikä kykene seksiinkään. Muisti huononee tasaisen tappavasti, eikä ole mitään luuloa vaan nyt jo haittaava asia. Nämä sivuoireet pahentuneet pikkuhiljaa vuosien aikana.
Mutta tasaisen paksua olo henkisesti on. Ei ihan pienenestä eikä isostakaan hätkähdä. Ei oikein löydy iloa eikä surua.Sitä vain olla möllöttää ja yrittää jotain touhuta.Seksiä vaimon kanssa haluaisi (siis luulee haluavansa,kai) mutta ei siitä juuri mitään tule, ei onnistu eikä kiihotu.Ja sitten onkin hyvä kierre päällä tän asian suhteen. Viagrat ym. lääkkeet ei sovi.Kokeiltu on. Olisin mieluusti ilman ko. lääkettä jos vain pärjäisin ilman tai löytyisi joku muu sopiva. Hyviä ja huonoja puolia on. Vaikeinta on esim. hyväksyä lääkkeen vuoksi elämä "eunukkina".Tosi vaikeaa... - hmmmmmm
vm-55 kirjoitti:
Luin tämän koko jutun Zoloftista, koska halusin tietää onko muilla millaisia kokemuksia lääkkeestä. Itse olen sitä (nykyisin rinnakkaisvalmiste ) syönyt jo 7 vuotta säännöllisesti kun tosi raskaiden lääkekokeilujen jälkeen ei mikään sopinut/auttanut. Tunteet tasaa, KYLLÄ. Liiaksikin, ei kiinnosta eikä kykene seksiinkään. Muisti huononee tasaisen tappavasti, eikä ole mitään luuloa vaan nyt jo haittaava asia. Nämä sivuoireet pahentuneet pikkuhiljaa vuosien aikana.
Mutta tasaisen paksua olo henkisesti on. Ei ihan pienenestä eikä isostakaan hätkähdä. Ei oikein löydy iloa eikä surua.Sitä vain olla möllöttää ja yrittää jotain touhuta.Seksiä vaimon kanssa haluaisi (siis luulee haluavansa,kai) mutta ei siitä juuri mitään tule, ei onnistu eikä kiihotu.Ja sitten onkin hyvä kierre päällä tän asian suhteen. Viagrat ym. lääkkeet ei sovi.Kokeiltu on. Olisin mieluusti ilman ko. lääkettä jos vain pärjäisin ilman tai löytyisi joku muu sopiva. Hyviä ja huonoja puolia on. Vaikeinta on esim. hyväksyä lääkkeen vuoksi elämä "eunukkina".Tosi vaikeaa...eikö tallaisessa tilanteessa kannattaisi koittaa jotain muuta lääkettä?
- masennuksesta toipunut
minulle efexor ja monet muut masennuslääkkeet aiheuttivat erittäin voimakasta pahoinvointia.päänsärkyä ym sivuoireita.pelastukseni oli zoloft.sivuoireena vain suun kuivuminen.käytin 3v.aluksi pariv 100mg.sitten masennuksen estoon 50mg vrknyt olen kunnossa.mutta jos tarvitsen lääkitystä.valintani on zoloft jatkossakin.
- wonder
Itse masennuin 21-vuotiaana koska olin asettanut itselleni valtavat odotukset suorituksieni suhteen. Olin ajatellut vain yhtä asiaa ja sivuuttanut elämän muut puolet, kuin oman tekemisen. Sosiaalinen elämä oli yksipuolistunut niinikään sen roolin ympärille, jolloin ymmärrettävästi tuli kriisi.
Masennukseen sisältyi toisaalta suuri positiivinen tunne siitä että asiat ratkeavat parhain päin, tämä oli erikoista. masentuneisiin tunteisiin liittyi epätodellinen tunne siitä ettei minun kuulu olla masentunut, että siihen ei oikein ole syytä. itsensä tuntemattomuuden tunne kuului näihin. Siinä tunteessa ole mitään pelättävää, jos vain pystyy antamaan itsensä olla rauhassa eikä sättiä ja pelätä itseään! kuka meistä tuntisi itsensä kokonaan...
Toivuin aika nopeasti ja lopetin lääkkeiden syönnin. Nyt viiden vuoden aikana olen huomannut, että olen joutunut työstämään ihan oikeasti ja todellisesti kaikki ne asiat joiden aiheuttamaan ahdistukseen lääkettä silloin söin. Ja siinä on kulunut tosiaankin viisi vuotta. Nyt voin jo jopa ihmetellä, miksi alun perin reagoin niin voimakkaasti siihen ahdistuksen tunteeseen, jonka nyt on oppinut käsittelemään yhtenä elämään kuuluvana tunteena. Oman fyysisyyden ja kehollisuuden löytäminen, sekä toisaalta henkisyyden ja filosofisen ajattelun kehittäminen ovat minulla olleet ratkaisevan tärkeitä. Masennuksen alkaessa elämä näyttäytyi yksinomaan yhden asian ympärille kiertyneeltä, nyt vuosien jälkeen elämä alkaa näyttäytyä koko siinä rikkaudessa, jota se todellisuudessa on kunhan sen vain 'oikein oivaltaa'!
lääke auttoi minua elämään eteenpäin ja kokemaan asioita joita muuten en ehkä olisi uskaltanut. Toisaalta se myös aiheutti tiettyä tunnekylmyyttä ja kovapäisyyttä, ja se mikä lääkityksen aikana ei tuntunut merkitykselliseltä, on pitkän ajan kuluttua pitänyt käsitellä huolella, kaikkine niine tunteineen joita silloin en havainnut!
on ollut mukava lukea muiden kokemuksia lääkkeestä. ajattelen itse että masennus on lopuksi ihmisen suojakeino, tapa pysäyttää ihminen. itsetuhoisuudesta ja veitsien pelosta sen verran, että ne ovat merkki voimakkaasta ahdistuksesta ja toisaalta tyhjyyden tunteesta. Silloin henkisyyden kokemuksista voi saada helpotusta. Itsetuhoisiin ajatuksiin psykologit reagoivat äärimmäisen voimakkaasti, mikä onkin hyvä. itse vain myöhemmin olen miettinyt, etteikö siinä ole huoli omasta itsestä myös mukana, se tyhjyyden, turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne? Jos kokee itsensä voimakkaaksi, elinvoimaiseksi ja on esim joku tai jokin jolta saa ja jota voi rakastaa, tai joka muuten on merkityksellistä, ei paljon ratikat sun muut ahdista.
en silti suosittele lääkitystä sinällään, kuten kerroin niin olen joutunut lopuksi työstämään kuitenkin kaiken ihan 'selvin päin'. Myöhemmin olen myös ajatellut, miten koko masennus oli tosi voimakasta fyysistä tunnetason ahdistusta, ja syvempien tasojen löytyminen itsessäni ovat auttaneet sietämään voimakkaankin ahdistuksen ja käsittelemään sitä. Olen kiitollinen että olen päässyt näin pitkälle, henkisen ja fyysisen läheisyyden kokeminen eri ihmisten kanssa on ollut siinä ratkaisevan tärkeää.- masistäti
"Masennus on tappava tauti ja maennuslääke kainalosauva, jonka tukemana pystyy esim. aloittamaan terapian ja ylipäätään pysyy hengissä."
Eipä ole mikään totuus tuo masennuslääke kainalosauvanaa, joten jos tuota lääketeollisuuden masennusoppaiden propagandaa voisi jättää käyttämättä.
Minä olen hengissä nimenomaan psykoterapian ansiosta. Lääkitys Zoloft mukaan lukienon aiheuttanut vain ja ainostaan sivu vaikutuksia, mm. lievä serotoniinisyndrooma.
- Crazy/Beautiful.
Zoloftin ekat kuukaudet olivat mulle riemukkaita, olin aina iloinen. Ei tappanut tunteita, rakastuin normaaliin tapaan mutta masennuksesta tai ahdistuksesta ei ollut tietoakaan. Olin myös hypomaaninen. Ruokahalu laski, vatsa löysällä ja painoa Zoloftin aikana tippui helposti, hoikasta varresta vielä -5kg. Tehot kuitenkin lähtivät n. 6kk kuluttua. Sivuvaikutuksetkin alkoivat helpottamaan mutta yksi seksuaaliseen viettiin liittyvä sivuvaikutus jäi. Seksistä ei mennyt halut, mutten pystynyt saamaan orgasmia klitoriksen kautta, mutta pystyin kliimaksiin ns g-pisteen kautta, jolloin nais ejakuloin. Toinen orgasmi siis hävisi ja toinen voimistui. Lääkkeen lopettamisen jälkeen psykiatrini nappasi maniani ja diagnosoi minut 2.tyypin bipoksi. Nyt syön pelkkää Lamictal 200mg eli mielentasaaja (epilepsiaan käytetty lääke) ei mitään sivuvaikutuksia. Antipsykootteja olen kieltäytynyt syömästä, lihominen yms sivuvaikutukset vaikuttavat siihen etten uskalla. Olen entinen anorektikko. Zoloft kiehtoo lähinnä riemun vuoksi ja jos haluan olla langanlaiha, muttei sen vuoksi kannata lääkettä ottaa. Tarvittavana mulla on Oxamin, jota käytän harvakseltaan. Ei kovin koukuttava, mutta euforiaa tuotti paljon, varsinkin aluksi.
- Etsi faktoja!
Ei hyvää päivää!
Kaksi masennusta kokeneena, lukuisia vaihtoehtoja kokeilleena (valitettava totuus on, että jokaiselle lääkkeelle jokainen reagoi laillansa: ei voi yleistää. Jokainen joutuu ns. koekaniiniksi kokeiltavalle lääkkeelle...), Zoloft oli pelastukseni.
Olin ekan kerran erittäin pahasti masentunut, koko kyselyseula oli kyllä-vastauksia antava.
Lääke oli todellinen ihme, ilo, valo, nauru, tunteet, jaksaminen, elämän sujuminen ja mielekkyys, se kaikki, mikä oli masennuksen vuoksi poistunut elämästäni, palautui!!!
Pärjäsin 50mg. Söin lääkettä terapian lisäksi ja sairaus hoidettiin loppuun.
Vaikean työ/yksityiselämän tilanteen vuoksi aloin omatoimisesti käyttää "kävelykeppinä", estääkseni uuden voimakkaan masennuksen (oireet alkoiva tolla hälyyttävät) puhkeamisen, taas samaa lääkettä. Pärjäsin puolikkaalla...
Kyllä masennus on todellinen sairaus, joka johtuu aivojen serotoniinin puutteesta, johon siis lääke auttaa. Miksi lääkitystä pitäisi välttää tai pelätä.
Tarvitseehan migreenipotilaskin lääkkeensä, samoin diabeetikko, sydäntautinen, epileptikko....mikä ihme siinä on, että masennus olisi jotenkin valittava sairaus sen suhteen, alkaako lääkitä vai ei.
Kun todellinen masennus on päällä, siinä ei tarvitse miettiä, hoitaako vai ei.
Kun oikea lääke auttaa, se todella auttaa.
Epätoivoa saattaa tosiaan tuoda se, että monista lääkkeistä tulee sivuoireet, pahatkin. Mutta pitää vaan jaksaa jatkaa oikean etsintää.
Lääkitys pelasti elämäni, avioliittoni, työpaikkani, ihmissuhteeni.
Ilman sitä olisin nyt kuollut. - nainen26v 100mg/vrk
Iselläni on muodostunut henkien riippuvuus Zoloftiin sen mielyttävien sivuvaikutusten myötä. Seksihalut ja orgasmit ovat ennestään voimistuneet, välillä ongelmaksi asti(haittaa mm. parisuhdetta). Vaikea sanoa mikä johtuu lääkkeetsä ja mikä jostain muusta, mutta edellistä poikaystävää petin useampaan kertaan aloitettuani lääkkeen. Myös parisuhteen kariuduttua(muista syistä) olen viettänyt halukasta ja menevää sinkkuelämää, ollut erilaisissa suhteissa myös, pisin 9 kk avoin suhde. Seksi maittaa aina.
Humala on parantnut, ei niinkään voimistunut vaan saan siitä enemmän euforiaa, minulla on villimpää ja hauskempaa. Olen sosiaalisesti rohkeampi ja heittäydyn asioihin. Kuitenkaan juuri koskaan menemättä "liian" humalaan ts. en sammu, örvellä,menetä muistiani, oksenna. Ja jaksan bailata aamuun asti. Myös krapuloihin lääke auttaa, nimen omaan siihen henkiseen ahdistukseen, usein väsyttää tosin hyvinkin paljon.
Sosiaalinen jännittäminen/ujous on hävinnyt tai oikeastaan mennyt juuri ääripäähän samoin esiintymisjännitys. En oikestaan pelkää ketään mitään. Myös muut pelot kuten pimeän pelko yksin olon pelko ovat hävinneet. Pystyn esimerkiksi olemaan päiväkausia yksin mökillä, mikä ei olisi koskaan ennen ollut mahdollista. Nämä luetellut hävinneet "ongelmat" eivät siis koskaan ole olleet oikeita ongelmia vaan ihan normaalia jännitystä tms.
Ensimmäisen puolenvuoden aikana painoa putosi hoikasta varresta n. 6 kg Pudottaen painon BMI 20. Ruoka ei enää kiinnosta samalla tavalla(paitsi krapulassa, mikä on ihanaa). Nälän tunne tulee, mutta harvemmin ruoasta saa kovia kiksejä tai tulee naposteltua muuten kuin jos on nälkä. En myöskään syö itseäni ähkyyn, toisin kuin ennen.
Muutaman viikon käytön jälkeen esimieheni ihmetteli kehityskeskustelussa mitä työmotivaatiolleni oli tapahtunut ja miten minusta oli tullut myyntitykki yhdessä yössä...
Elän tunteita suurella palolla ja riemulla, myös itken ja koen surun ja masennuksen tunteita samoin kuin rakastumisen, ilon ja liikutuksen. Vain ahdistus on taka-alalla. Tai ei pääseläpi.
Ainoat oikeasti haittaavat sivuvaikutukset ovat yliaktiivisuus/keskittymiskyvyttömyys (annosta nostettaessa) ja unettomuus. Mm. eilen olin töissä vaikka en ollut nukkunut lainkaan. Univaikeuksia minulla on ollut säännöllisen ajoittain teini-iästä asti. Olen tosin juuri nostanut lääkkeen takaisin 100mg/vrk aiemmasta 50mg/vrk Tupakoinninlopettamisesta aiheutuneen masennuksen ja ahdistuksen oireiden lievittämiseksi, joten koettu unentarve reagoi heti siihen.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Välillä olen miettinyt olisiko hypomaniaa, mutta sitten toisaalta ei haittaa arkipäivän elämää opiskelu/työ/ihmissuhteet, niin mitäpä sitten? Pelottaa vaan että pitääkö palata takaisin siihen ei niin menestyvään ja valovoimaaseen itseen...- hmmmmmmmmmmmmmmm
kuulostaa hypomanialle
- puhelias kone
hmmmmmmmmmmmmmmm kirjoitti:
kuulostaa hypomanialle
Taidat kuulla harhoja, minä en kuule mitään. Puhuuko tietokone sinulle usinkin?
- make99494949
Mies 37 100mg päivä 10 vuotta.
Paniikki häiriön ja pakko oireiden hoitoon.
Paniikki häiriö poistui ja pakko oireet hävisivät kaikki muu olikin sitten miinusta
-Olin tunteellisesti ihan täysi nolla ei mitään reaktiota vaikka mitä olisi tapahtunut
-Testosteroni arvot putosi ihan pohjalle
-Parrankasvu pysähtyi
-aamuerektiot loppui
-jos elin sattui seisomaan niin kovan työn tuloksena joskus sai jonkun pisaran ilmestymään toisinaan kävi niin että sai ns.valeorgasmin eli mitään ei tullut.
-pahimmillaan olo tuntui naiselta karvattoman miehen vartalossa
eiköhän se lääkerasian mukana tullut lappu haittavaikutuksista lopettanut viimeisenkin kiinnostuksen lääkkeeseen "myös MIehelle voi kasvaa rinnat lääkkeen sivuvaikutuksena"
nimimerkillä lopettanut..Vieroitusoireet eivät olleet helpot varsinkin kun vanha sairaus puski sieltä rinnalle.Tällä hetkellä menossa uusi lääkitys joka ei vie testo arvoja jota otetaan silloin tällöin oireiden kurissa pitämiseksi.
Ehkä naisilla toimii paremmin miehille en suosittele.Maksoi yhden parisuhteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1363925- 851925
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151801Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541422Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi531400Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1311337VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu981292- 701176
- 691043
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1141033