Tuulen kasvatti.
Meri, myrskyn sisar.
Sateenkaarta kesyttää yritti.
Vaahdoilla pehmeillä houkutteli.
Ikuiseksi kumpppaniksi viekoitteli.
Lauloi lemmestään rannattoman aavan.
Sateenkaari aurinkoa palvoi.
Muita ei vilkuilla halunnut.
Hetken loiston valossa hyväksyi.
Rakkauttaan kaukaa kuiskaili.
Meri väriä vaihtoi.
Veljensä apuun rukoili.
Myrskyä kiihkeää säveleksi pyysi.
Soittoa lisää aneli.
Myrsky voimansa paikalle toi.
Mahtavan bassonsa taustalle laski.
Salamat kuorona taivaalla huusi.
Meri tyrskyilleen armaansa tahtoi.
Aurinko paikalta kiirehtien poistui.
Sateenkaari heikentyen hiljaa vaikersi.
Pimeys verhonsa taivaalle laskosti.
Sateenkaari mustan jo kuolon kohtasi.
Valo oli ainoa jota hän rakasti.
Se elämän hentoisen säteillään takasi.
Meri vieläkin jatkaa kulkuaan.
Löytämättä koskaan rauhan satamaa.
Sateenkaarenlapsukaiset hänelle usein vilkuttaa.
Kukaan ei kuitenkaan osaa merta lohduttaa.
Ikuisesti levottomaksi on meri luotu.
Sateenkaaren rakkautta ei hänelle sittenkään suotu.
Vaan joskus meri tyynenä hetkittäin.
Muistaa silloin näin.
Ei ilman toista olisi toistakaan
Vaikka toiset on meistä luotuja kulkemaan.
Meri, myrskyn sisar.
Sateenkaarta kesyttää yritti.
Vaahdoilla pehmeillä houkutteli.
Ikuiseksi kumpppaniksi viekoitteli.
Lauloi lemmestään rannattoman aavan.
Sateenkaari aurinkoa palvoi.
Muita ei vilkuilla halunnut.
Hetken loiston valossa hyväksyi.
Rakkauttaan kaukaa kuiskaili.
Meri väriä vaihtoi.
Veljensä apuun rukoili.
Myrskyä kiihkeää säveleksi pyysi.
Soittoa lisää aneli.
Myrsky voimansa paikalle toi.
Mahtavan bassonsa taustalle laski.
Salamat kuorona taivaalla huusi.
Meri tyrskyilleen armaansa tahtoi.
Aurinko paikalta kiirehtien poistui.
Sateenkaari heikentyen hiljaa vaikersi.
Pimeys verhonsa taivaalle laskosti.
Sateenkaari mustan jo kuolon kohtasi.
Valo oli ainoa jota hän rakasti.
Se elämän hentoisen säteillään takasi.
Meri vieläkin jatkaa kulkuaan.
Löytämättä koskaan rauhan satamaa.
Sateenkaarenlapsukaiset hänelle usein vilkuttaa.
Kukaan ei kuitenkaan osaa merta lohduttaa.
Ikuisesti levottomaksi on meri luotu.
Sateenkaaren rakkautta ei hänelle sittenkään suotu.
Vaan joskus meri tyynenä hetkittäin.
Muistaa silloin näin.
Ei ilman toista olisi toistakaan
Vaikka toiset on meistä luotuja kulkemaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kerran olet sen tehnyt mahtavan hienon runon. Sen luen moneen kertaan, meren läheisyys on mulle tärkeää
Kiitän runostasi!
kerran sulle kiitos,mukavaa joulunalusaikaa ja muutenkin..
meri on vahva elementti sitä ei mikään pysähdytä se saa voimallaan kauheita aikaiseksi...
hyvä runo
on myös äärettömän kaunis.
Kiitti sulle kehuista.
Mukavaa joulunodotusta myös sinulle...=)
tulisi hyvä elokuva... ;)!!!
Stressitöntä joulunaikaa - miten musta tuntuu, ettet sä muunlaista osaisi viettääkään!
Tosi kiva kun säkin ilmestyit....=)
Mä en joulua stressaa,sillä se on musta siitä ihana,että ihmiset saa oikein luvan kanssa olla kilttejä....=)
Sinne kaikille semmoiset lämpöisen vilpittömät joulunhalaukset!!!
Varsin mehukkaan runon olit saanut jälleen aikaiseksi ja sinulle poikeavasti myös monisanainen ja pitkä. Osaat myös näköjään tällaisen kerronnallisenkin puolen runoista.
Mukavaa illan jatkoa ja Levollista Joulun aikaa.:))
niiata niksautan...=)
Mukavaa olotilaa myös sinne!