Moni on kommentoinut ylimalkaisesti pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen ns. hajuhaittoja. Oheisen linkin takana valaiseva esimerkki (s. 6) WC-hajun siirtymisestä. Tekstin mukaan huolta ei ole. Ellet huolestu 0,0013% :n vuodosta .
Kts. s. 5, 6, 7
http://www.taniplan.fi/pdf/TaniplanRoottorit.pdf
Mielenkiintoista olisi tietää onko Enerventin kennoissa käytetty liimaa sideaineina (kt. s. 6 ensimmäinen kappale) ja onko kennot hygroskooppisia vai ei-hygroskooppisia ?
Kts. s. 5, 6, 7
http://www.taniplan.fi/pdf/TaniplanRoottorit.pdf
Mielenkiintoista olisi tietää onko Enerventin kennoissa käytetty liimaa sideaineina (kt. s. 6 ensimmäinen kappale) ja onko kennot hygroskooppisia vai ei-hygroskooppisia ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
roottoreista on kyse, ei näihin pikkuritsoihin huuhtelusektoreita rakennella(?) eikä ne myöskään ole hygroskooppisia. Kosteuden palautuminen toimii muutenkin hyvin alhaisilla ulkolämpötiloilla.
Esitteen roottorit ovat rakenteeltaan huomattavasti liimaamalla koottuja jämäkämpiä ja samalla kalliimpia, käyvät sellaisenaan raskaampaan esim teollisuuskäyttöön.
Liimaaminen on perinteinen tapa koota roottori, luultavasti Enervent käyttää myös sitä. Puhdistuvuuteen sillä ei juurikaan ole merkitystä, puhdistettavuuteen vaativissa kohteissa enemmän eli voidaan käyttää liuottimia yms. Samoin huuhtelusektorin merkitys on huomattavasti suurempi.
Enerventin vuoto saattaa olla suurempi kuin tuo mainittu. Asialla ei kuitenkaan ole mielestäni mitään merkitystä kun suhteutetaan oikeaan elämään. Jos vertailukohtana pitetään vanhoja taloja joissa ei ollut kunnollista ilmanvaihtoa wc:n hajuista vuoti sisäilmaan 20-100% ja moni ei edes valita. Myös wc:n ovea avattaessa syntyy vuoto joka on ehkä 1-10%. Tuossa "LTO terveyshaitta"-ketjussa spekuloitiin kennokoneen vuotoa. Näissä mittasuhteissa on aika yhdentekevää pieni vuoto roottorissa.
Roi, onko pienissä roottorikoneissa koneen sisäiset painesuhteet sellaiset että vuoto on "oikeaan" suuntaan? Millä materiaalilla hygroskooppisuus saadaan aikaan?
on juttua mainitsemassa ketjussa "riittävästi". Valitettavasti eri komponenttien painehäviöitä ei valmistajat ilmoittele, joten arvioiden varaan jää.
Perstuntuma on se, että roottorin (kuten myös levysiirtimen) lämpimällä puolella paine-erot ovat suunnilleen tasan tai hieman huonommalla puolen, kylmällä puolen paine-erot ovat oikein hyvin. Paine-eroonhan vaikuttaa kojeen sisäisten lisäksi ulkoilma- ja poistoilmakanavan painehäviöt.
Hygroskooppisuus saadaan alumiinin kemiallisella käsittelyllä, jota en muista. Pinta kuitenkin muuttuu jotenkin huokoisemmaksi.
Tämä menee ehkä taas hieman off-topiciksi mutta kysyn kuitenkin kun tunnut asiosta tietävän.
Millaista suuruusluokkaa kennon painehäviö on? Asia liittyy erääseen kennokoneeseen jossa on jäätymisen esto toteutettu paine-erokytkimellä.
Jos tuota toista ketjua oikein tulkitsin niin paine-ero ei kasva neliöllisesti virtauksen suhteen vaan jotain lineaarisen suuntaan. Jos painehäviö on vieläpä niin pieni kuin muutamasta Pa:sta ehkä pariin kymmeneen niin tuolla ei kokonaispainehäviössä ole suurta roolia. Mietin että tuottaakohan eri puhallinnopeudet ongelmia jäätymisen tunnistuksessa.
Päädyin tällaiseen johtopäätökseen, joka on hieman vaikea selittää. Kokonaispainehäviössä kennon pieni painehäviö ei merkitse paljonkaan. Paine-ero kytkin on virtitetty niin että sen kytkeytymispaine, sulassa kennossa, suurimmalla puhallinnopeudella, hieman suurempi kuin kennon painehäviö. Pienimmälläkin nopeudella kennon painehäviö kasvaa jään vuoksi niin radikaalisti että kytkin naksahtaa. Tässäkin tilanteessa jäätyneen kennon painehäviön vaikutus talon painesuhteisiin on kuitenkin niin pieni ettei tuosta ole haittaa.
Onko johtopäätös oikea? Yleensä kuulee väitettävän ettei paine-eron avulla voi toteuttaa sulatusta koska paine-ero vaihtelee ilmanvirtausksen suhteen. Jokaisella nopeudella pitäisi olla oma paine-erokytkin
tuolla alemmassa ketjussa oppi, ettei laskemalla painehäviö selviä. Siksi täytyy luottaa mitattuihin tuloksiin ja niitähän ei kukaan ilmoita. Laskennalliset tulokset olivat jopa alle kymmenesosa mitatuista. (Pakko siis myöstää, etten ainkaan noita osaa laskea :)
Perstuntuma täydelle ilmavirralle on 50-100 Pa ja eksponentin ollessa aikaisemmin todettu 1,7 tarkoittaa se puolella ilmavirralla 15-31 Pa jos ilmavirta on neljännes, paineet ovat 5-10 Pa.
Tällöin puhaltimen kokonaispaineet ovat myös menneet kuudenteentoista osaan joten katkaisupaine-eroa ei synny, vaikka kuutio olisi ummessa.
Koneessa täytyy varmaankin olla painekytkimen sijaan paineanturi. Jokaisella puhallinnopeudella on ehkä oma paine-eron asetusarvo jolla sulatus laukaistaan.
Jos tuosta sinun perstuntumasta ottaa haarukan pienemmän arvon eli 50Pa, riittäisi puhaltimessa painetta laukaisemaan kytkin, pienimmälläkin nopeudella(juuri ja juuri). Tyypillisen ilmanvaihtokoneen puhallinkäyrässä pienimmänkin nopeuden maksimi paine on yli 50Pa. Edellä mainitsemani arvio ettei vaikuttaisi mainittavasti painesuhteisiin ei tällöin pitäisi paikkaansa. Pitäisi varmaankin mitata paine-ero kennon yli jotta voisi olla varma asiasta.
Toisessa ketjussa kirjoittelin juttua ilton toiminnasta ja siitä tuli mieleen, että miten mahtaa toimia tuollainen paine-eroon perustuva sulatus. Halpojen koneiden termostaattiviritys yhdistettynä tuloilman pätkimiseen on kyllä niin syvältä..(minne aurinko ei paista). Ihmettelen miten tuollainen voi täyttää määräykset jatkuvasta ilmanvaihdosta kun tuloilmaa tulee vain osan ajasta.
paljon satsataan sulatustoimintoon verrattuna siihen, että olisi käytössä regeneratiivinen lto, jossa ei sulatusta tarvita.
Eihän tässä ole mitään ns järkeä:
- Kutakin kierroslukua varten erikseen moniportainen paineentunnistus, älyllistä automatiikkaa ja seurauksena tuloilma vielä seis!
- Lto:sta tehot nollille silloin kun on suurin lämmitystarve!
- Hyötysuhde säälittävä verrattuna mihin tahansa regeratiiviseen.
Olen aikaisemminkin todennut, että levysiirtimen käyttö pientalotuotteissa pitäisi kieltää.
PS En edusta, myy enkä ole muutenkaan tekemisissä minkään pientalotuotteen kanssa :)
Olen tiennyt saman asian mutta nyt se konkretisoitui kun muutin tähän nykyiseen asuntoon. Huomasin että ilmanvaihtoa hoitelee tuollainen "jääkuutio" ja ensimmäisten kunnon pakkasten aikoihin se sitten alkoi temppuilla.
Tuollainen moniportainen paine-ero viritys ei välttämättä ole niin monimutkainen kuin voisi kuvitella. Onhan nykykoneissa muutenkin jo mikroprosessoreita, jotka sen voisivat kaikkien valojen vilkuttelun ohessa hoitaa. Homma saattaisi toimia ihan hyvin myös "jäykkänä", 2-3:lla painerajalla, jolloin voisi ehkä käyttää monirajaista kytkintä tai erillinä. Esim nopeudet 1 ja 2 paine-erolla x ja nopeudet 3 ja 4 paine-erolla y.
Tuo sulatuksen merkitys korostuu noissa "seuraavan sukupolven" vastavirtakoneissa ja niissä siitä oikeasti olisi hyötyä. Jään kertyminen normaaliasumisella kestää yllättävän pitkään, joten sulatuksen aiheuttama häviö on oikein toteutettuna aika pieni. Sulatusta tarvittaan oikeastaan vain suihkun jälkeen.
Roottori on kyllä yksinkertainen ratkaisu, eikä vaadi edes minkänlaista älyä tai elektroniikkaa toimiakseen.
Kerron kuitenkin.
Virtaus pyörivän tiheäsolaisen kennon yli on pikkukoneissa laminaarista. Painehäviö on lähes lineaarinen käytännössä koko mitoitusvirtaama-alueella.
Laminaarista virtaus on myös pienissä tiheäsolaisissa kuutioissa. Ja painehäviö samoin melkolailla lineaarinen.
Ohessa erään roottorin speki.
http://www.xetexinc.com/pdfs/AIRotor.pdf
Mitä tulee aiemman ketjun väitteisiini pikkukuution virtauksen turbulenttisuuteen, niin kyse oli puhtaasta pilkkuvirheestä viskossa.(laskelmani Re oli 1000-kertainen oikeaan!). Loppu olikin pelkkää vedätystä...
Onko muuten teknistä estettä sille, että roottorikojeen tulopuhallin asennetaan virtaussuunnassa ennen kennoa kylmälle puolelle?
roottorin laminaarinen virtaus oli tiedossa, ja sitä paitsi näkyy selvästi kaikissa suoritusarvokäyrästöissä, vrt esim aiempi recair-linkki.
Tulopuhaltimia laitetaan joskus "oikeissa" laitoksissa ennen kennoa eikä siinä hävitäkään juuri mitään moottorin ja puhaltimen lämpöhukkaa ( hyötysuhteella pienennettynä) lukuunottamata sillä osa voitetaan takaisin suuremmasta tiheydestä/pienemmästä tilavuusvirrasta johtuvana pienempänä puhaltimen tehontarpeena.
Vastaavasti jäähdytystilanteessa saadaan myös säästöä.
Kyseistä järjestelmää käytetään jostain syystä (tilakysymykset?) johtuen vain silloin kun poistoilmaa ei todellakaan haluta yhtään tuloilmaan.
Onko muuten vielä selvinnyt miksi ero laskennallisen ja todellisen paine-eron välillä n kymmenkertainen?
recairin roottorin painehäviö on lineaarinen ilmavirran suhteen. Siis laminaarinen virtaus.
Pikkukuution painehäviölaskentaan sopivan kaavan 'löysi' ukko Prandl reilut 100 vuotta sitten. Laminaarinen virtaus.
dP = (12*nopeus*visk*pituus)/solaleveys^2
Eli esimerkkitapauksessa kitkavastus on 35Pa, johon kertavastuksia 10...20%.
Kokonaispainehäviö on siten n. 40 Pa
Solaleveys 1.8 mm
Nopeus 2.8 m/s (100L/s)
Pituus 0.2 m
Viskositeetti 1.7E-05 Pas
Se ASHRAEn hydraulinen halkaisija ei nyt tähän sovellu. Perinteinen ekvivalenttihalkaisija on lähellä oikeaa. Transienttialue loppunee jossain Re=1.0E5:n paikkeilla.
Tekesin 'Terve talo' projektin julkaisussa suosittelivat muuten tulopuhaltimen asentamista ennen LTO:a tai muutoin varmistamaan painesuhteet haitallisen sekoittumisen estämiseksi.
"LTO-laitteet varustetaan suodattimin ja ne sijoitetaan siten, että puhdistaminen on helppoa. Kun siirtimen painesuhteet ovat oikeat,
voidaan puhtauden kannalta käyttää ilman riskejä glykoli- ja levysiirrintä. Pyörivässä LTO-siirtimessä on vaara epäpuhtauksien siirtymiselle
ja riski tulee arvioida tapauskohtaisesti."
http://hvac.tkk.fi/ptiv/files/suunnitteluohje.pdf
on kyseistä ohjetta käytetty. Johtunee siitä, ettei sitä ole luettu eikä laitevalmistajien kojeohjelmat ole tehty asettelemaan kojeosia tuohon järjestykseen.
Jossain määrin on ollut havaittavissa EU5 8 suodatinyhdistelmän lisääntyminen suunnitelmissa sekä pesunkestävien äänenvaimentimien vaatimus, siis isommissa kojeissa. Pientalokojevalmistajat eivät välitä ohjeesta pätkääkään, koska tulopuhaltimen sijoittaminen ohjeen mukaan vaatisi uuden sommittelun, joka todennäköisesti veisi enemmän tilaa ja olisi siten kalliimpi ratkaisu. Puhaltimen jälkeen kun pitäisi olla vähän tilaa virtauksen tasoittua. Tasoittaminen väkisin taas veisi käytettävissä olevaa painetta.
eräällä v-alkuisella valmistajalla pari uudempaa pikkukojetta, joissa tulopuhallin on ennen patteria.
paskalla käyneen vaatteiden mukana kulkeva haju...