Emme ole sitä sukupolvea, jonka aikana kekri oli suurempi juhla kuin joulu. Tuolloinhan rengit ja piiat saivat ns. vuosilomansa, joka kesti jopa viikon (paikallisia eroja saattoi olla). Tuona aikana he pystyivät jatkamaan pestiään eli sopimustaan sen tilan palveluksessa, missä he kulloinkin olivat. Tai heillä oli mahdollisuus pestautua uuteen paikkaan, jos kelpasivat.
Mutta yhtä kaikki, kekri oli valtaisa juhla, jolloin syötiin ja juotiin. Syömisen ja juomisen tarkoitus oli herkutella sen vuoden sadosta ja mässäilyllä uskottiin olevan hyviä vaikutuksia seuraavan vuoden satoa ajatellen.
Joka tapauksessa kun joulu, juhlana, saapui tänne Pohjolaan, alkoi se vallata hiljalleen suosiota kekrin vietolta, vaikkakin se oli sijoittunut myöhäisempään ajankohtaan. Kekrin merkitys alkoi muutoinkin vähetä, mutta siitä haluttiin säilyttää tiettyjä osia, kuten syöminen ja juominen siis mässäily. Sekä myös kekripukki, joka muuntautui tai sulautui ajan mittaan Keski-Eurooppasta tulleeseen joulupukkiin.
Joten vietämme jouluna syömisen merkeissä ns. piilokekriä ja hartauden merkeissä Jeesuksen syntymäpäivää. Perinteenä myös on haudalla käynnit ja jouluaamun Jumalanpalvelus. Voidaan todeta, miten sulassa sovussa ovat nämä kaksi juhlaa yhdistynyt, kuten pimeimmän vuodenajan juhlan kuuluukin olla.
Toivotan omasta puolestani teille kaikille rauhaisaa ja pohdiskelua antavaa joulua. Tulkoon elämänmerkitys tai merkityksettömyys siihen merkilliseen valoon, joka antaa elämälle tarkoituksen.
Mutta yhtä kaikki, kekri oli valtaisa juhla, jolloin syötiin ja juotiin. Syömisen ja juomisen tarkoitus oli herkutella sen vuoden sadosta ja mässäilyllä uskottiin olevan hyviä vaikutuksia seuraavan vuoden satoa ajatellen.
Joka tapauksessa kun joulu, juhlana, saapui tänne Pohjolaan, alkoi se vallata hiljalleen suosiota kekrin vietolta, vaikkakin se oli sijoittunut myöhäisempään ajankohtaan. Kekrin merkitys alkoi muutoinkin vähetä, mutta siitä haluttiin säilyttää tiettyjä osia, kuten syöminen ja juominen siis mässäily. Sekä myös kekripukki, joka muuntautui tai sulautui ajan mittaan Keski-Eurooppasta tulleeseen joulupukkiin.
Joten vietämme jouluna syömisen merkeissä ns. piilokekriä ja hartauden merkeissä Jeesuksen syntymäpäivää. Perinteenä myös on haudalla käynnit ja jouluaamun Jumalanpalvelus. Voidaan todeta, miten sulassa sovussa ovat nämä kaksi juhlaa yhdistynyt, kuten pimeimmän vuodenajan juhlan kuuluukin olla.
Toivotan omasta puolestani teille kaikille rauhaisaa ja pohdiskelua antavaa joulua. Tulkoon elämänmerkitys tai merkityksettömyys siihen merkilliseen valoon, joka antaa elämälle tarkoituksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Korostettakoon vielä, että joululla ei tarkoiteta Jeesuksen syntymää.
Missä Jeesuksen, siinä myös roomalaisten jumalten syntymäpäiväksi keksittiin tuo voittamattoman auringon juhlapäivä 25.12.
P.S. 24. joulukuuta ei ole jouluaatto, se on Tarja Halosen syntymäpäivä :P
Siis joulu tunnettiin alunperin saturnuksen juhlana, siis Rooman vallan aikaan tai joulunvieton ajankohta on saanut siitä vaikutteita ja siinä olivat samassa pippaloissa niin herrat kuin narrit. Mutta se ei sulje pois sitä tosiasiaa, että kristillisissä piireissä joulua juhlitaan Jeesuksen syntymäpäivänä. Ortodokseilla, erityisesti venäläisillä, on joulun vietto hieman myöhemmin. Heille loppiainen on tärkeä päivä.
Valitan jos tekstini on osaltaan puutteellista tiedon osalta, mutta koetan keskittyä kirjoituksessani olennaiseen. Mutta yhtä kaikki, jouluahan se vain on......Tarja Halosellekin.
*cuccuu*
(*&*)