ruittarin syntyperää,nyt tuli mieleen että se taitaa olla kirkiisinaisen ja sellaisen sotaisen luonteen omaavan rasupään risteytys.
Olen miettinyt
tuon
121124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
taas oon aatellutettä sen isä on laskenut reidelle,sitten sen emo on kaapinut reidet ja työntänyt sisään, siinä on mennyt paljon paskaa ja ureaa mukana ja tulos sitä mitä se on.
äitee sai ruskeeseen reikään ja sieltä tämä Lintoskan mies syntyi.
sen huomasitkin, lintoskahan se on joka noita typeryyksiä tänne rääpii.Selevähän se on nyt kun
oikein ajattelee,eihän noin typerää toista voi olla.
HÄÄ o järkiinsä tullut tukien anelija jussi hän on oikeassa monessa asiassa ....oletteko kuulleet sanontaa ei näe metsää puilta ,se koskee teitä jussit
urputatte. Sukurutsauksen tuloksena on syntynyt tuommosia imbesillejä.
sitä mieltä että se onkin SUKUFRUIKKAUKSEN tulos.
No, on helppo yhtyä sinun ajatukseesi kun seuraa tuon järjenjuoksua.
Niin se vaan on, että muutos on kohdallanne alkanut. Ruitarit lisääntyvät samassa tahdissa kun lisääntyy tieto nykyisen maatalouden aiheuttamista kustannuksista muulle yhteiskunnalle.
Tosin nämä täällä esiintyvät rääväsuiset ja sivistymättömät maaseudun toivot eivät itse omista yhtään mitään. Kuvittelevat jatkavansa vanhenpiensa tilanpitoa ja kuvittelevat rahavirtojen jatkuvan entiseen malliin. Pikkaisen heitä tietysti pelottaa nuo sisaret, josko he eivät olekaan tilanpidosta ihan samaa mieltä. Ties vaikka saisivat päähänsä vaatia peltotilkkujen myyntiä kartanonherralle. Ja kun puhutaan vielä tukienkin leikkauksista, sekin pelottaa.
Pelko on ihan aiheellinen, sillä muutos on tulossa. Sitä ei tänne kirjoitetuilla alatyylisillä ja täynnä kirjoitusvirheitä olevilla haistatteluilla estetä.
Tervetuloa markkinatalouteen ja demokratiaan!
Tämä näkemys saa taakseen suuren määrän kansalaisia. Maatalouden pohjattomaan tukikaivoon pitää saada viipymättä muutos
milläs sitten elämme,eikö tukeja pitäs hiukan nostaa että maaseutu pysyis elävänä.
seuraavan katastrofin aikana kerjuulle tänne maalle, kuten (iso)vanhempasi sotien aikana. Täällä riittää elintarvikkeiden raaka-aineita ja energianlähteitä. Nimittäin omaan käyttöön. Teille -keleen ruikuttajille EI riitä. Mutta on nautinnollista katsoa teidän nälissänne ja kylmissänne kerjäävän.
Katastrofin todennäköisyys voi olla pieni, mutta vaikutus suuri. Kuka tiesi tsunamista, lintuinfluenssasta tai ydinvoimalaräjähdyksestä etukäteen?
Markkinatalous taisi olla kuitenkin suurin pettymys niille tahoille, jotka kuvittelivat maatalouden loppuvan siirryttäessä EU:iin.
Suomalainen talonpoika on kautta historian selviytynyt kaikista koettelemuksista ja näyttänyt lujan tahtonsa hankkia ruokaa nälkäisille.
Myös sopeutuminen markkinatalouteen on yllättänyt monet epäilijät pahanpäiväisesti, sillä täällä on kilpailukyky numeroidenkin valossa kärkiluokkaa koko maailmassa.
Myös päätökset, jotka vaikuttavat niin maatalouteen, kuin muuhunkin tukipolitiikkaan, tehdää demokraattisesti enemmistön tahtoa nuodattaen.
Maassamme on pitkät perinteet maatilojen omistuksessa, jossa sukupolvesta toiseen tilanpitoa jatkaa yksi tai useampi sisaruksista.
Tämä jatkuvuus takaa tiedon ja taidon säilymisen, joka onkin erittäin tärkeää laajan kokonaisuuden hallinnassa.
Myös hyvin koulutettu viljelijä tänä päivänä on osa aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamista, monet maaseutukunnat ovat pienestä koostaan huolimatta onnistuneet pitämään taloudensa kunnossa kokeneiden luottamushenkilöiden vuoksi, jotka oman työn ohessa huolehtivat yhteiskunnan asioista laajemminkin.
Maa-ja metsätalouden yhteinen osuus budjettivaroista on noin 7%.
Sosiaali-ja terveysmenojen osuus noin 26%.
Jos tarkastellaan lukuja, mikä on ollut kyseisten ministeriöiden tuotannon arvot, niin elintarviketuotanto on yli 8 mrd euroa.
Metsäteollisuuden viennin arvo viime vuonna noin 11,7 mrd euroa.
Siis maa-ja metsätalouden yhteinen tuotannon arvo noin 20 mrd euroa, tästä päätellen valtio on saanut erinomaisen katteen sijoituksilleen maaseutuun.
Vastaavasti sosiaali-ja terveyspuolelta on vaikea löytää tuottavuuslukuja, jos se nyt on tarpeenkaan mutta se mistä politiikot ovat huolestuneita, on juuri nämä sosiaali-ja terveyspalvelut tulevaisuudessa.