Tuntuu että kaikki muut olis jo innolla halukkaita muuttamaan jne. mutta mua lähinnä pelottaa kasvaa aikuiseksi. Täytin vähän aikaa sitte 14 ja kun kattoo esim. afrikkalaisia saman ikäsiä niin näyttää kun ne olis jo kauanki ollu aikuisia ja perheet ja kaikki.. Vaikka siellähän kuollaan aikasemmin niin kehitytään varmaan nopeemmin? Kuitenki joskus 1800-luvun lopussa mentiin naimisiin joskus 14-vuotiaana vaikka sillon elettiin vaan vähän vähemmän aikaa. Jotkut mun ikäset näyttää ihan aikuisilta ja harrastaa seksiä ynnä muuta ja jotkut ei nää siinä mitään pahaa että 14-vuotias seurustelis vaikka 20-vuotiaan kanssa.. Kerran rupesin itkemään kun ajattelin tätä kaikkee :( En mä nyt ikuisesti halua kotiin jäädä mut mun elämässä 3 vuotta on tavallaan humpsahtanu ohi niin musta ainakin tuntuu todellaki liian aikaselta tollasiin. Tuntuuks kenestäkään samalta?
Pelottaa aikuistua
outoko91
111063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Seksin aloittaminen jonkun kanssa tuntuu todellakin liian aikaiselta musta, VAIKKA OLEN 19!! En kiellä, etteikö mulla ole seksuaalisia haluja, mutta neitsyyttäni en halua menettää vielä piiiiitkääään aikaan. En näe sitä tarpeelliseksi.
Todella hämmästyin kun neljätoista vuotias kirjoittaa, että aikuistuminen pelottaa. Sen ikäisen pitäisi ennemminkin kirjoittaa, että murrosikä pelottaa. Aikuistuminen tapahtuu vasta ihan murrosiän lopulla. Itselläni tuo vaihe on käynnissä (ollut noin vuoden verran), mutta ei se ole vielä kokonaan loppunut.
Ei neljätoista vuotiaasta ole mihinkään parisuhteeseen kaksikymppisen kanssa... Hyväksikäytettyjä pikkutyttöjä vain nuo kaikki. Hyvä, ettet sinä ole tullut vielä sellaiseksi. Ota ihan rauhallisesti tuntemuksiesi kanssa, susta ei vielä moneen vuoteen tule aikuista SILLÄ HYVÄ JOS SUOMESSA KAKSIKYMPPINENKÄÄN ON VIELÄ!
Ihan mielenkiintoista, kun vertasit suomalaisia ja afrikkalaisia toisiinsa. Mutta kun Suomessa ollaan, niin ei kiirettä... ;)
Mä olen ite 17,enkä mäkään haluis siirtyy vielä aikuisuuteen..Haluan elää nuorena 30weeksi asti.Silloin mä alan miettii vasta,että pitäiskö kasvaa eteenpäin..Tietty se riippuu,miten mä itse kehityn...Mutta nauti siitä,että saat olla nuori,ei sun tarvitse olla aikuinen vielä pitkään aikaan..Mulla on itelläni joissain asioissa aikuisuuteen vielä pitkä matka...Mikä minäkin,keskenkasvuinen teinikapinallinen,joka vielä kuohahtelee murrosikäisen tavalla...siirry aikuisuuteen sitten,kun olet siihen valmis eikä se enää pelota sua ja kun oot niin kypsä,että sua voi sanoa aikuiseksi...En halua arvostella sua mitenkään,mutta 20weekin elää vielä nuoruutta,joten aikuisuuden merkit alkavat näkyä vasta siinä parikymppisenä...se on tietysti yksilöllistä,mutta jos mulla on aikuisuuteen vielä pitkä matka,niin sitten joku sun ikäinen miettii jo sitä....Ei pidä vaatia iteltään liikaa,eikä aikuisuutta kannata miettiä,jos se pelottaa,se tulee itsestään ja ajan myötä..eikä se niin kauheaa ole...mua ei aikuisuus niinkään pelota,mulla ei varmaan ole siitä hajuakaan...Kaikki aikanaan...ihan oikeasti,älä ota jostain aikuisuudesta stressiä...
"ihan oikeasti,älä ota jostain aikuisuudesta stressiä... "
Samaa mieltä! On järjetöntä murehtia asioita, jotka eivät koske itseään. Itsekään en murehdi esim. sitä, millaiset kivut minulla olisi kun synnyttäisin. En todellakaan aio murehtia asiaa, joka ei liity nykyiseen elämäntilanteeseeni millään lailla. Sehän olisi vain ajan heittämistä hukkaan.
Olen kuitenkin eri mieltä:
"se on tietysti yksilöllistä"
On joitakin yksilöllisiä (etupäässä olosuhteista johtuvia) eroja, mutta lääketiede sanoo, että kukaan neljätoista vuotias ei ole vielä aikuinen! Aivot ovat JOKAISELLA silloin yhä kehitysvaiheessa.
"jos mulla on aikuisuuteen vielä pitkä matka,niin sitten joku sun ikäinen miettii jo sitä"
Asian miettiminen johtuu itsellä olevasta harhakäsityksestä. Voinhan minäkin luulla itsestäni ties mitä, ja sitten vain murehtia/miettiä sitä. Eikä kukaan sitä estä! Olisi todella hyvä, jos joku vakuuttaisi tuolle ketjun aloittajalle että hän on vasta lapsi, eikä hänen edes kuulukaan ajatella mitään noista asioita (irtosuhteita, seksiä, lopulliseksi itsekseen tuloa ihmisenä). Tai no, oikeastaan hän saa ajatella jos haluaa (se ei ole siis kiellettyä :D), mutta mitä se häntä hyödyttää, kun on ihan ulkona?? Kaikki ajallaan, se pitäisi ihmisten muistaa. Neljätoista vuotias on lääketieteen ja lainsäädännön mukaan LAPSI, joten ihan hyvä olisi sen ikäisten itseään myös pitää sellaisena!
Mä mietin näitä aivan samoja asioita myös 14-vuotiaana, en tiedä mistä itsellekin sellainen harhakäsitys oli tullut, että silloin piti olla jo niin aikuinen, niin aikuinen.. Ehkä kun kaikki kaverit pyöri fritsut kaulassa jo 12-vuotiaina kireissä lannefarkuissa, alkoi tuntea itsensä aivan muukalaiseksi koko maapallolla.
On se oikeasti perkele tämän nykypäivän maailman ihanteiden, trendien ja median luomien käsitysten kanssa. Kun oikeasti ei ole kiire minnekään. Minä uskalsin myöntää olevani lapsi vielä 14-vuotiaana. Aikaa siitä ei vielä paljoa ole kulunut, mutta nyt voin sanoa olevani nuori ja etsimässä polkujani. Aikuistumisesta ei hajua eikä tietoa, mutta hui kamala..
Sen voin sanoa, että aikuistumisella ei ole mikään kiire. Kaikki tuollaiset seurustelut, seksin harrastamiset ynnä muut, ei niillä ole mikään kiire, vaikka luulisi mitään.
Älä stressaa turhaan, anna kaiken tulla ajallaan.. koska kyllä se kaikki ajallaan tulee.
Afrikassa tuo lasten saanti sun muut on vähän eri juttu kun täällä Suomessa. Kyse on aian erilaisista kulttuureista ja olosuhteista. Afrikassa on melkeinpä pakko saada oma perhe aikaisessa vaiheessa. Moni lapsista kuolee nuorena, ja suuria perheitä tarvitaan hoitamaan peltoja.
Omasta mielestäni 14-vuotias, joka ryyppää, harrastaa seksiä ja leikkii aikuista on täysi idiootti. Itse en sen ikäisenä ymmärtänyt edes vähää poikien päälle ja ihan normaaliksi olen kasvanut. Sulla on vielä 6 pitkää vuotta aikaa pohtia tätä asiaa, mutta älä vielä sillä vaiva päätäs. Se on pitkä aika 14-vuotiaalle :).
tuntuu just tollaselta. pelottaa maailman meno silleen yleensäkin. tekis vaan mieli päästä jo pois täältä, kun tuntuu ettei kestäs enään, mutta ylensä se menee ohi. eikä mulla nyt ole ollenkaan tuommosta tunnetta...
Tunnut olevan tosi fiksu nuori. kuvaamasi ajatukset tuntuvat aika normaaleilta vaikka tämä kommentti ei paljon taida lohduttaa. Mutta tarkoitan että et varmasti ole ainoa 14-15 v joka ajattelee aikuitumisesta noin. Oikeastaan itse vastaat kirjoituksesi lopussa (...tuntuu todellakin liian aikaiselta tollasiin...) Vietä rauhassa nuoruuttasi, liiku ja harrasta kavereiden(nimenomaan kavereiden) kanssa jne. Seksiä ja aikuisten vastuuta ehdit kohdata ihan riittävästi myöhemminkin. Aikuisena saat sitten olla loppu elämäsi. Äitimäisesti sanon että sinun tärkein vastuusi on koulunkäunti ja sen ohella muu nuoren elämään liittyvä toiminta.
Itsekin muistan tunteneeni hieman vanhempana tuskaa itsenäistymisestä ja tulevan elämän epämääräisyydestä ja siitä kun ei tiennyt mitä elämä tuo tullessaan koulun jälkeen. ei nuoren elämä aina ole helppoa, vaikkei mitään suuria ongelmia olisikaan (alkoholi, huumeet , rikkinäinen koti jne.) hyvää joulua sinulle.
Niin, tuollaista se on mullakin välillä ollut, mutta kyllä nykyään maailmassa pitää kasvaa aikuiseksi paljon nopeammin: lapsia kammetaan kouluun 6-vuotiaina, nuoret aikuiset nopeasti työelämään ja myöhään eläkkeelle ja sitä rataa... Sitäpaitsi ainakin toisen asteen oppilaitoksissa on pakko vähän aikuistua kun kukaan ei sitä opiskelua mitenkään seuraa. Ei se ainakaan minun mielestä ole meidän nuorten vika, kyllä siitä ovat tällä hetkellä vastuussa ihan muut kuin me. Mutta hyvää joulua, toivottavasti jakselet...:)
"mutta kyllä nykyään maailmassa pitää kasvaa aikuiseksi paljon nopeammin"
Tuo yleinen painostus nopeasti aikuistumiseen on VÄÄRIN, ei sitä pidä hyväksyä. Kuulostat siltä ihan kuin et aikoisi pitää kiinni omista oikeuksistasi, vaan menisit massan mukana.
Itse en aio mennä massan mukana, vaan aion kehittyä juuri omaa tahtiani.
Kyllä minustakin tuntuu samanlaiselta...ainakin vähän.
En ymmärrä ikäisiäni, jotka ryyppäävät, polttavat tupakkaa ja harrastavat seksiä.
Itsestäni tuntuu kyllä todella...oudolta ajatella tuollaista, kun en ole edes koskaan seurustellut. Istuskelen illat pitkät kotona ja perjantaisin saatan vain hengata jossain, mutta tulen kotiin silloin kun monet ikäiseni menevät juomaan.
En usko, että outoko91, olet ainoa, josta tuntuu tuolta. Minulla on muutama kaveri, jotka ovat suunnilleen samassa pisteessä. Ei ole tullut koskaan seurusteltua tai niin.
Ja tuntuu todellakin oudolta kun ajattelee tuota kaikkea. Kaipa sitä pitäisi ottaa vain rennosti ja antaa kaiken tulla ja mennä omalla painollaan. Kaikkea ehtii kyllä kokeilemaan, sitten kun tuntuu siltä, että olisi valmis.