Hyvät lesbot

siis että ei ole feministi-palstalla lesbokirjoittajia XD.

"Onko täällä yhtään feministiä??? "

Minä olen mutta minä en ole sellainen yksisilmäinen feministi jota noin 100% feministipalstan jutuista käsittelee (miestä vihaavatm prostituutiota vastustavat) ikään kuin vain olisi olemassa yhdenlaisia feministejä jotka saavat olla äänessä 100% ajasta.

Ei kerta kaikkiaan jaksa olla yksinäinen ratsastaja tuolla palstalla.

"Herkkähermoinen ei saa olla."

Valitettavasti en täytä tätä vaatimusta. En myöskään ole masokisti ja siksi haluan pitäytyä feminismiväittelyiden ulkopuolella.

"Ja valitettavasti saa varautua prostituutiokeskusteluun"

Mistäs lähtien prostituutiosta on keskusteltu? Minusta kun annetaan vain julkilausumia sellaisten ihmisten taholta jotka eivät ole koskaan jutelleet prostituoidun kanssa.

kirjoittelemaan, mutta ei minusta feministiä saa.. Ennemminkin olen aikamoinen sovinistilesbo.. No, jospa sittenkin pysyn pois sieltä :D

hetken ja katselin kun katkerat miehet selittää katkeria asioitaan ja syyttävät naisia siitä että kaivon vesikin on jäätynyt.

En vihaa miehiä, mutta mulla ei ole tarvetta tulla sinne katsomaan kuinka he osaavat vain toista ja toistaa ja toistaa samaa väitettään.

Ei se kovia hermoja vaadi osallistua väittelyyn, vaan pitkää pinnaa, mulle tulee mieleen pikkulapset, ei aikuisten keskustelupalsta.

tasa-arvosta kuin feminismistä.

Olen jollakin palstalla (muistaakseni tällä?) väittänyt, että feminismi käsitteenä saa aikaan pelkästään vahingollisia mielikuvia, ja väitän edelleen. Näistä mielikuvista on tiettyjä seurauksia, jotka ikiliikkujan - vai pitäisikö sanoa ikiseisahtujan - tavoin estävät feminismiä saavuttamasta omia tavoitteitaan.

Tunnette varmaan ilmiön, jossa sanat eivät ainoastaan heijasta todellisuutta, vaan itse LUOVAT sitä. Nyt on kyse nimenomaan tästä asiasta.

Osallistun kyllä mielelläni keskusteluun esimerkiksi itsemääräämisoikeudesta ja palkkatasa-arvosta, ihan ihmisenä vain ja ilman leirejä.

Olen lesbo, mutta en feministi (oman määritelmäni mukaan...)

...eli ei kiinnosta ko. palsta.

lentää!
Jos nimittäin väität, että on olemassa sellainen feministi, joka ei ole lesbo!

Karautan näköjään aina paikalle, kun puhutaan feminismistä. Olen feministi, arvostan kaikkea, mitä aktiiviset naiset menneillä vuosikymmenillä ovat saaneet aikaan, kuin myös sitä, mitä naisjärjestöt lähes minimaalisilla resursseillaan sinnikkäästi tällä hetkellä tavoittelevat.

Yhteiskunta, jossa nyt pohjoismaissa elämme, on pitkän työn takana. Ja paljon on edelleen tehtävää, jos aiomme saada naisille samat tosiasialliset mahdollisuudet ja vapausasteet toteuttaa itseään, kykyjään, kuin miehillä jo on. Lainsäädännöllisesti sukupuolten tasa-arvo on pääosin kunnossa, mutta ei käytännön elämässä (työpaikoilla, uralla etenemisessä, poliittisissa valinnoissa jne). Yhä hurrataan/pilkataan hämmentyneinä, kun nainen "pääsee" näkyvään vastuuseen, ylimmille palleille tai edes pikkupäälliköksi ohi miehen. Näin siitä huolimatta, että naiset ovat jo pitkään olleet hyvin kouluttautuneita ammatillisesti ja muutenkin (mm. naisten osuus korkeakoulututkinnoista on suurempi kuin miesten).

Perhepolitiikan ja työelämän kytkentöjen puolella lienee eniten lainsäädännöllistä ja sopimuspoliittista muutostarvetta, joka liittyy työnantajakustannusten tasaamiseen äitiys-, vanhempain- ja hoitoloma-asioissa. Nythän synnytysikäiset naiset ovat jo startissa huonommassa asemassa työnantajan silmissä kuin miehet. Mieluiten valitaan mies, jos saatavissa, naisia rekrytoidaan, jos saadaan halvemmalla (pätkätöihin, helposti irtisanottaviksi).

Se, millä eletään (työ, ura, ansiotaso) ja miten voi vaikuttaa yhteisössään, ON tärkeää, se vaikuttaa omanarvontuntoon, ihmisen käsitykseen itsestään, siihen, miten oikeudenmukaisena kokee yhteiskunnan, kyse ei ole pelkästään hyvinvoinnista tai elintasosta.

Eivät miehet vapaaehtoisesti luovu suosituimmuuspositioistaan, eivät nekään, jotka periaatteessa hyväksyvät sukupuolten tasa-arvon, jos valinta juuri siinä tilanteessa sattuisi estämään oman etenemisen. Inhimillistä. Naisten on ponnisteltava ja tuettava toisiaan, eivät sitä miehet tee puolestamme. Vai oletteko huomanneet, että missään ammattiliitoissa, naisvaltaisissakaan, edes naisten johtamissa, olisi saatu aikaan naispalkkaratkaisuja (paitsi kerran yksi minimini-naiserä :D) tai tyypillisten naisalojen palkkauksen jälkeenjäämistä kurotuksi pienemmäksi viime vuosikymmeninä? Keskusjärjestöjen miehet solmivat sopimukset, muut ajetaan kiinteään karsinaan, siinä se.

Feministiset järjestöt ovat pieniä, toimivat pääosin omalla rahoituksella ilman julkisia tukia. Turha luulla, että kaikesta vallitsee yksimielisyys, keskustelut ovat vilkkaita. Minä arvostan toimivia feministejä. Feministeistä lietsotaan tietoisesti sellaista kuvaa, kuin olisimme maanisia fanaatikkoja, vaikea noihin vääriin mielikuviin on vaikuttaa ilman jättimäistä propagandakoneistoa, jos ihmiset itse eivät ota järkeä käteensä ja ota selvää, mistä on kyse. Kaikki "en ole feministi, mutta"-naiset kannattavat käytännössä juuri niitä muutoksia, joita feministit ajavat.

Feminismipalstalla on masentava henki: älykkäät naiset yrittävät rauhallista ja analysoivaa keskustelua miespuolisen hulluparven keskellä. Menkää vaan sekaan, jos uskallatte ;).