Kertokaa kokemuksianne suomenpystykorvasta... pentuaika, nuoruus, aikuisuus...koulutus, ruokinta, kaikkea mahdollista. Suunnitelmissa pennun hankinta, metsästys ja kotikoiraksi. Kiitos etukäteen!!!
suomenpystykorva
hallin haukku
3361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hmm... Mul ei oo nyt enää mitään muistikuvaa siit et mitä ja miten suomenpystykorvaa koulutetaan... Sen voin sanoa, että se on helppo kouluttaa (jos on tarpeeksi namuja),ja se on itsenäinen, uskollinen, rakastava koira.. Mutta jos sen päästää vapaaks mettään ni kannattaa olla ensin varma siitä et se tottelee sun käskyjäs.. Koska suomenpystykorvat osaavat olla aika "kuuroja" joskus metsällä! Ja vieraita kohtaan se voi olla aika epäluulonen..
suomenpystykorva on ensimmäiseksi koiraksi aika rohkea hankinta, nimittäin ne osaavat olla todella itsepäisiä ja hankalia koiria välillä. haukkuvat paljon!
kouluttaminen on helppoa...ne ovat todella fiksuja! mutta välillä ne saattaa sitten olla liiankin fiksuja, sillä itsepäisellä tavallaan...saavat tahtonsa läpi helposti, ellei kouluttaja osaa olla tarpeeksi jämäkkä.
Hmm...no en tietenkään voi tätä kaikkea varmuudella sanoa, koska meillä ei ole puhdasrotuista pystäriä, mutta silti meidän koiran luonne on hyvin pystärimäinen...:)
Zorrossa on suomenpystykorvaa, karjalankarhukoiraa, samojedia, collieta ja labradoria. :)
Itselläni on kokemusta ainoastaan narttukoirista, jotka ovat uroksia pehmeämpiä. Ensinnäkään suomenpystykorvaa ei pidä hankkia sohvakoiraksi - se on erittäin aktiivinen rotu, joka on onnellinen vain alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan eli haukkuvana metsästyskoirana. Toisaalta se ei myöskään ole vain ja ainoastaan tarhakoira, sillä se on uskomattoman verbaalinen ja seurallinen kumppani - meillä ei tapahdu MITÄÄN ilman ripahännän osallistumista ;-) Tämä mielestäni onkin yksi pystykorvan viehättävimpiä ominaisuuksia.
Koulutuksessa kannattaa huomioida (jälleen: minulla on kokemusta VAIN narttukoirista) että pystikkää ei kouluteta kovalla kädellä, ei kielloilla, eikä varsinkaan rankaisulla, vaan pelkästään kiitoksella. Tällä tavalla se oppii ihan samat jutut kuin muutkin rodut - kunhan muistat, että sillä ei olee samaa miellyttämisenhalua kuin joillakin roduilla ja sen metsästysvaisto ajaa ohi kaiken muun.
Pentumaisena ja leikkisänä se pysyy kaiken ikää, mikä on yksi sen parhaita piirteitä, mutta jälleen kerran vaatii omistajalta aktiivisuutta, sillä pelkkää sohvakoiraa suomenpystykorvasta ei tule.