Meidän perheessä on pienen terrierin kasvatus mennyt minun osaltani hieman pieleen. Meitä on perheessä minä, emäntä ja koiruus 1.5v.
Ongelma ei ole koiran tottelevaisuus eikä käytöstavat yleensäkään, vaan pelko minua kohtaan.
Ongelmat alkoivat jo pienenä siitä, kun koira murisi pahasti ottaessani siltä jotain pois, tassua pyyhkiessä yms. Minua neuvottiin usealta kokeneelta taholta ottamaan luulot pois tyyliin "niskasta kiinni ja alista". Typerät asiantuntijat puhuivat milloin mistäkin huomioimattomuudesta, jopa kivun aiheuttamisesta. Aina tilanne vain paheni vaikka tein mitä. Koira kyllä alistui joka kerta kerran jälkeen mutta alkoi pelätä minua koko ajan enemmän.
Tuo oikeasti herkkä koira alkoi pelkäämään kättäni niin paljon, etten edes saa sille enää remmiä kaulaan. Se luimuaa eikä luota minuun enää yhtään. Puree salamannopeasti jos teen yhdenkin väärän liikkeen. Ketään muuta kohtaan se ei ole tällainen.
"Asiantuntijat" kovine neuvoineen, minä mukaan lukien kuvittelivat koiran olevan kapinoiva luupää, vaikka hölmöilyt aiheuttivat tämän pelkokierteen. Emännän ei ole tarvinnut koskaan tehdä samaa alistamista vaan saa käsitelle koiraa miten tahansa.
P.S. Älkää tulko neuvomaan lisää pelottelua, huomioimattomuutta tai pakkokeinoja kun oikeasti ette voi niin tehdä näkemättä koiraa (Älkääkä koskaan luottako tuollaisiin typeryyksiin, ellei koiraan ole ko.henkilö tutustunut ajan kanssa!!!). Kyseessä EI OLE mikään tottelematon luupää. Kaikki opetetut käskyt toimii moitteetta myös minun kanssani. Pelkoa on vain liikaa. Tarpeeksi vahinkoa on jo tehty! Onneksi koiruus on vain minua kohtaan arka.
Ongelma ei ole koiran tottelevaisuus eikä käytöstavat yleensäkään, vaan pelko minua kohtaan.
Ongelmat alkoivat jo pienenä siitä, kun koira murisi pahasti ottaessani siltä jotain pois, tassua pyyhkiessä yms. Minua neuvottiin usealta kokeneelta taholta ottamaan luulot pois tyyliin "niskasta kiinni ja alista". Typerät asiantuntijat puhuivat milloin mistäkin huomioimattomuudesta, jopa kivun aiheuttamisesta. Aina tilanne vain paheni vaikka tein mitä. Koira kyllä alistui joka kerta kerran jälkeen mutta alkoi pelätä minua koko ajan enemmän.
Tuo oikeasti herkkä koira alkoi pelkäämään kättäni niin paljon, etten edes saa sille enää remmiä kaulaan. Se luimuaa eikä luota minuun enää yhtään. Puree salamannopeasti jos teen yhdenkin väärän liikkeen. Ketään muuta kohtaan se ei ole tällainen.
"Asiantuntijat" kovine neuvoineen, minä mukaan lukien kuvittelivat koiran olevan kapinoiva luupää, vaikka hölmöilyt aiheuttivat tämän pelkokierteen. Emännän ei ole tarvinnut koskaan tehdä samaa alistamista vaan saa käsitelle koiraa miten tahansa.
P.S. Älkää tulko neuvomaan lisää pelottelua, huomioimattomuutta tai pakkokeinoja kun oikeasti ette voi niin tehdä näkemättä koiraa (Älkääkä koskaan luottako tuollaisiin typeryyksiin, ellei koiraan ole ko.henkilö tutustunut ajan kanssa!!!). Kyseessä EI OLE mikään tottelematon luupää. Kaikki opetetut käskyt toimii moitteetta myös minun kanssani. Pelkoa on vain liikaa. Tarpeeksi vahinkoa on jo tehty! Onneksi koiruus on vain minua kohtaan arka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olet varmaankin ottanut koiralta luulot pois väärin keinoin..
Minun mieheni ei ole ikinä rankaissut koiriamme..se rankaisija olen aina ollut minä ja niillä ei ole mitään pelkoa minua kohtaan eli olet rankaissut väärin.
Jos olet kädellä läpsäissyt niin ei ihme että se pelkää kättä etkä saa silittää..aina kannattaisi käyttää kättä pidempää juuri siksi ettei alkaa pelkäämään käsiä..huomiotta jättäminen on paras keino koska koira haluaa aina huomiota etkä satuta siinä mitenkään koiraa..meillä on toiminut hyvin suihkupullo tai kevyt läppäys lehdellä pepulle..joten siitä syystä niille ei ole käsikammoa tullut.
Saat pelon koiraltasi pois ajankanssa kun laskeudut rauhallisesti koirasi tasolle ja annat sen haistella käsiäsi jolloin se huomaa ettet tee pahaa..ota koira syliin ja rapsuttele sitä hellästi ja anna namia..tee näin muutamankerran päivässä niin eiköhän koira pian pidä sinusta ylikaiken.
Hyvää joulua!:)
niin sitä ei missään nimessä pidä ottaa syliin!
Koirahan ahdistuu mitä lähemmäksi se "pelottava" asia tulee. Jos menet omin ehdoin nostamaan koiran syliin niin varmasti tulee hammasta.
..ottanut niskasta kiinni ja pitänyt maassa kunnes rähinä loppunut. En sentään ole ollut niin hullu, että mihinkään lyömiseen olisin suostunut vaikka sitäkin tietyt neuvokkipalstat ehdottivat muun pelottelun lomassa. :(
että olet lyönyt/selättänyt liikaa koiraasi.
Miksi/millaisessa tilanteessa koira on rähissyt. Ja mitä tarkoittaa että olet pitänyt maassa kunnes rähinä on loppunut? Selättänyt kenties?
...siis selättänyt "tukistamalla" niskasta. Sitten pitänyt kiinni ja sanonut lopeta kunnes räyhääminen lakannut.
Rähinä alkoi alunperin ottaessa siltä jotain pois, sen jälkeen tassujen puhdistuksessa, lopulta jopa remmin laittaessa.
Käsitän nyt, että arka ja herkkä koirahan alkoi pelätä kättäni koska otin siltä väkipakolla esim.luun pois (hyvien neuvojen mukaisesti). Emäntä ei ikinä ottanut ja koira antaa pitää sylissä, hoitaa yms. Ja tottelee hienosti.
Aina sain saman neuvon: "koira ei pidä sinua laumansa johtajana vaan kapinoi". Ja minä pöhkö jatkoi tukistamista murinatilanteessa. Sitten tuli nerokas huomioimattomuusneuvo. Koira oli hätää kärsimässä ja muuttui ennakkoluuloiseksi kaikkia kohtaan.
Surullinen kierre, kuten sanottu, onneksi vain minua kohtaan.
Siis huomioimattomuusjakson aikana koira oli epäluuloinen kaikkia kohtaan, heti sen jälkeen normaali ja iloinen kun jakso oli ohi. Minua kohtaan tilanne ei siis muuttunut yhtään missään vaiheessa.
sinänsä koska tiedän tuon "huomioimattomuuden" toimivan mutta silloin täytyy olla todellakin kyseessä dominoiva agressio. Omalla koirallasi on sitten varmasti tuo pelkoagressio. Eron tietää yleisesti siistä, että dominoivan aggressiiviset koirat näyttävät itsevarmoilta ja kantavat kehoaan ylväästi, katsovat silmiin.
Pelkoagression ollessa kyseessä koira näyttää pelokkaalta ja piileskelevältä (pää ja vartalo on matalalla, korvat alhaalla, häntä koipien välissä ja katse harhailee) Jotkut koirista voivat ilmentää molempia tyyppejä ja olla pelokkaasti agressiivisia vieraita kohtaan ja dominoivan aggressiivisia omistajia kohtaan.
pelkoagressio on varmasti kyseessä. yritän parhaani parantaa tilannetta.
joka vaatii varmasti todella kauan aikaa ennekuin koira alkaa jälleen luottamaan sinuun. Tilannetta on tietysti vaikea lähteä opastamaan näin näkemättä ja tietämättä sen enempää teidän päivärutinneista. Joten ainut mitä uskallan tässä nyt alkaa neuvomaan on se, että sinun täytyy nyt yrittää käyttäytyä erittäin rauhallisesti koiran seurassa, ei missään nimessä äkkinäisiä liikkeitä ja jos olet menossa koiran kanssa ulos tulisi kaulapanta laittaa mielellään paikassa jossa koira ei tunne oloaan uhatuksi (mielellään avara tila, jotta koira tuntee pääsevänsä pahasta tilanteesta karkuun).
Ruoka on yleisesti tämä keino jolla pystyt koiraasi vaikuttamaan. Ehdottaisin, että sinä olet se joka tästä edes ruokkii koiraa, sinä annat makupalat puruluut ym, perheenjäsenistä muut eivät saisi ruokaa antaa.
Anna koiran tutustua sinuun uudelleen, istu vaikka lattialla niinkauan kun se vaatii. Namipala kädessä, houkuttele, mutta anna sen tulla sitten kun se uskaltaa, älä pakota, yksi kaksi kutsua ja odotat. Voit heittää namin läemmäksi jos se ei suostu tulemaan ollenkaan. Mutta tietysti kädestä syöminen olisi se paras juttu, ja pikkuhiljaa hyvä tulee, anna sen haistella sinua ilman, että kosket siihen. Jos se ei uskalla tänään eikä huomenna mutta kyllä se tekee sen kunhan pääsee ylittämään pelkonsa. Kun se tulee ottamaan sen makupalan niin kiitä sitä sanallisesti mutta älä silitä tai koske koiraan. Sen täytyy oppia se, että sinun kätesi ruokkii joten se ei voi olla paha käsi.
Tiedän tapauksen jossa erästä cockeria oli pahoinpidelty ja se pääasi toiseen kotiin, siellä sillä meni vuosi aikaa ennenkuin se luotti näihin uusiin ihmisiin. Sitä ennen se pissasi aina allensa ihmisen nostaessa käden sen lähellä. Kun se sitten lopulta luotti tähän uuteen perheeseen niin siitä tuli sellainen niin kiitollien ystävä kun olla ja voi.
Toivottavasti tästä on mitään apua ja toivon todella, että saat apua ongelmaan.
eikös tämä "neuvoja" tutustunut koiraan ennenkuin antoi nämä neuvot. ? aralle koiralle keinot ovat olleet erittäin huonoja. miksi alistaa arkaa koiraa.
muutenkin alistaminen opettamisessa on erittäin huono keino.(kannattaa käyttää vain jos koira yrittää isotella ja etsii paikkaa perheessä)
jos koira testaa muuten vain rajojaan rankaisijan pitäisi tapahtua niin ettei se tiedä kuka sen aiheuttaa. vaan se tapahtuu aina väärästä käyttäytymisestä. ja vielä, rankaisu ei edes ole hyvä opettamiskeino.(ainakaan aina)
minä sinuna aloittaisin ihan leikkimällä. jos pelot kohdistuvat vain sinuun. anna nyt muiden hoitaa ne "ilkeät tehtävät" . leiki, anna makupaloja, ja käske sitä leikin ohella. tee pannan pujotuksesta hauskaa, ja aina kaikesta mitä se tekee oikein kehu oikein kunnolla. riehauta vaikka ja totuta se sinunkin kovaan käsittelyyn hiljalleen . aluksi silittelemällä ja sitten leikin ohella oikein kunnolla pyörittelemällä ym ym.
kyllä se tottuu sinunkin käsittelyyn.mutta kaikki vain positiivisesti ja huru mykke makupaloja ja rapsutusta.
juokseeko muuten perässä kun juokset karkuun...opeta siihenkin ja palkitse aina kun tulee luokse.tässä vähän..
"P.S. Älkää tulko neuvomaan lisää pelottelua, huomioimattomuutta tai pakkokeinoja kun oikeasti ette voi niin tehdä näkemättä koiraa (Älkääkä koskaan luottako tuollaisiin typeryyksiin, ellei koiraan ole ko.henkilö tutustunut ajan kanssa!!!)."
Älä nyt sitten ikinä luota tähän kysymykseesi vastaileviin typeryksiin, elleivät ko.henkilöt ole koiraan tutustuneet ajan kanssa!!!! Älkää neuvoko minua millään tavoin, koska saatatte antaa vääriä neuvoja, koska ette tunne koiraani.
"Kyseessä EI OLE mikään tottelematon luupää."
Älkää siis luottako siihen mitä kerron koirastani, koska olen ainoa joka koiran tuntee ja joka saattaa kertoa teille aivan mitä tahansa.
(Neuvojat ovat neuvoneet sinua niiden tietojen pohjalta jotka olet heille antanut, joten olisiko vika ihan sinussa itsessäsi jos olet antanut käsityksen, että koira on tottelematon ym. ja neuvojat ovat sitten neuvoneet sinua väärin siitä johtuen, että olet antanut heille liian vähän/väärää tietoa.)
Mitä sinä nyt siis oikeasti tahdot vastailijoilta?
...että alistamis/kuritusvinkkiä on joku neuvonut.
Yritin ko.tapauksissa esittää että ehkäpä kyseessä ei ole mikään kapinointi mutta aina sanottiin että kapinointia se aina on - ja ota luulot pois. Totta kai uskoin vähemmän kokeneena, että terrieri yrittää jatkaa kapinointia.
Yritän vain sanoa, että ei kannata luottaa "pahalla" neuvojiin. Vahinko on entistä suurempi jos syy ei olekaan mikään kapinointi kuten väitetään.
Ja mitä haluan, on järkeviä neuvoja herkälle koiralle, en enää tuota edellämainittua.
Ihan oikeesti järkikäteen noissakin neuvoissa mitä oot saanu. Sunhan pitäis tuntea koiras loppupeleissä kaikista parhaiten? Koska sä sen kanssa elät ja touhuut yms. Itelläni on 2 erittäin kovaa koiraa mutta jos joku sanoo että kurittomuus saataisiin hakkaamalla pois ni enmä niitä hakkaamaan alkais!?
Ihan oikeesti jos tälläsestäkin paikasta lähtee kysymään neuvoja niin kaikkea ei tarvii ottaa niin vakavati. Koska ihan oikeesti aina tekstissä ei voi niin paljon kertoa että vastaajat saisivat selvän kuvan millainen koira on tai ihmiset kun ymmärtävät asioita vähän eritavalla. Ite keskustelen paljon palstoilla nimenomaan koirapalstoilla ja neuvoakin on kysytty muistetaan se että kaikki neuvot on hyvä ottaa vastaan mutta sitte sen oikeen löytämiseks on hyvä kokeilla ja soveltaa!
Ite neuvoisin sua olemaan menemättä väkisin tekemään koiran kanssa tuttavuutta. Voisit ottaa sen lemppari nameja käteen ja vaikka mennä rennosti sohvalle istumaan ja odottaa että koira tekee alotteen ja tulee sun luokse ja sitte palkata sen.
Luottamuksen takasin saamiseen menee varmasti paljon aikaa mutta kärsivällisyydellä ja johdonmukasuudella tekin varmasti onnistutte! Hyvät joulut ja uudet vuodet o/ toivottavasti teillä alkaa sujumaan :)
..huonoja neuvoja..minulla on itselläni ollut kettiksiä...ja joidenkin mielestä niihinkin tehoaa vain vanhan ajan luulot pois tyyli..ikävä sanoa mutta ei pidä paikkansa kuten olet itsekin todennut; se vie vain luottamuksen pois..itse kasvatan pehmein menetelmin(anders Hallgrenin tyyliin) ja se toimii..ei siis pahalla vaan taidolla ja kärsivällisyydellä.
Nyt tekisin sinuna niin että hakisin koiraasi uudestaan luottamuksen leikin ja mukavan toiminnan avulla..kun olet saanut hyvän luottamuksen niin palkitse koiraa kun se tekee pyytämäsi asian. Totuta käteen pikkuhiljaa eli anna makupaloja kädestäsi.. ja kun laitat hihnan palkitse aina. Etene koiran tahdissa. Pikkuhiljaa ja kärsivällisyys on nyt avainsana. Terriereissä on myös ns.pehmeitä yksilöitä ja niitä täytyy kouluttaa sen mukaan ja kuten huomasitkin se raja on häilyvä ...luota omaan näkemykseesi sinä olet kuitenkin se joka tietää koiran käyttäytymisen eri tilanteissa.
Muutenkin terrierit on jalostettu peräänantamattomiksi ja näin ollen niitä on turha mennä mielestäni alistamaan samalla tavalla kuin muita rotuja ne kyllä osoittavat kunnioituksen muuten mutta vähäeleisemmin ja täytyy oppia lukemaan koiraa...aikaisempi koirani ei "osannut" alistua pelätessään toista koiraa se mieluummin pakeni ja olisi sitten tapellut loppuun asti muttei alistunut..kerkisin pelastamaan sen ennen kuin toinen koira hyökkäsi sen päälle. Silti koirani kunnioitti minua ja oli muutenkin kiltti..nykyinen alistuu(kerran nähnyt sen tekevän niin kun samojedit tuli päälle) ja on pehmeämpi eikä minun sillekään ole tarvinnut näyttää johtajuuttani luulot pois tyylillä.
Sitten vielä itsepäisyys ..terrieri on jalostettu sellaiseksi, mutta oikealla motivoinnilla oli se sitten leikki tai nami se tekee ihan kaiken ja joskus tarpeen tullen vain ärähdän hiljaa matalalla äänellä ja se tietää siitä ettei nyt pelleillä..itse tokoilen koirieni kanssa.
ainoastaan sillä että saat koiran luottamaan itseesi. Se muistaa sinusta vain sen rankaisijan. äänesi on varmasti myös yksi jota se pelkää kätesi lisäksi.
Vaikeata neuvoa todella näkemättä tilannetta. Mutta ei tästä varmaan haittaakaan ole, eli jos suinkin mahdollista anna paljon aikaasi koiralle ja tehkää kaikkea mukavaa josta se pitää. Pikkuhiljaa edeten. Oveluutta voi myös käyttää hyväksi.
Meilla on yksi koira joka ei piittaa miehestäni pätkääkään. On kaveri kyllä, mutta. Jos mieheni yrittää ottaa Jussin syliin satavarmasti tulee hammasta, jos mieheni komentaa tottelee jos on sillä päällä. Kuitenkin minä saan tehdä mitä vain. Olen ainoa joka saa ottaa sen syliin jne. Mieheni ei ole ollut sille paha koskaan. Koira tuli meille aikuisena eli 3-vuotiaana juuri tuon luonteensa vuoksi.
Mieheni ja Jussi ovat pikkuhiljaa edenneet ilman pakkoa. Ulkona mies saa jo ottaa pojan syliin, ja linkkarissakin Jussi suostuu istumaan mieheni sylissä.
Sinulla on ehkä siellä toinen Jussi.
...vastauksista ja Hyvää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta. Kerrankin täältä saa lukea jotain järkevää ja positiivista. Kyllä se tästä sitten.
juttele sille rauhallisesti, kun se alkaa murista ja leiki vaikka lelulla se pieni hetki. asialle täytyy tehdä nopeasti jotain, ettei homma karkaa käsistä. jos mikään neuvo ei auta, kannattaa kiiruhtaa jonkin koirien käytösneivojan puheille tuota pikaa.
Mulla on sautseri, jonka kanssa mulla oli samantyylisiä ongelmia. Tunnetustihan snautseri on terrierimäinen jolle täytyy tehdä selväksi kuka on pomo. Ja minä yritin tehdä sen myös selättämällä. Kannoin sen niskasta vaatehuoneeseen tms. kun se komensi. Koira ei pelännyt minua, muttei luottanut.
Sitten jokin naksahti omassa päässäni kohdalleen ja lopetin tuollaisen maaailman alkeellisimman kasvatuksen.
Olen voittaut koiran luottamuksen itselleni takaisin, mutta kadun sitä mitä tein, enkä ikinä voi antaa sitä itselleni anteeksi. Nyt koitan tarjota koiralle mahdollisimman hyvän loppuelämän ja koulutan positiivisilla vahvisteilla. Mutta kun koirastani joskus aika jättää, mitä ihmettää teen kun en enää voi hyvittää tekojani mitenkään?
Älkää ikinä satuttako koiraanne tai saatte elää samanlaisissa tunnontuskissa loppuelämänne.