Englannin opiskelu

Hei, itse aloitan tulevana syksynä neljännen opiskeluvuoteni enkku pääaineena. Koska opiskelen Vaasassa en suoranaisesti tuosta Joensuusta tiedä, mutta uskoisin että tässä esittämäni pätee myös Joensuussa. Sen verran Joensuun pääsykokeesta tiedän, että se on yhteinen Tampereen ja Jyväskylä kanssa ja koostuu monivalintatehtävistä. Olen aikoinani pyrkinyt Tampereelle.

Meillä opinnot voi jakaa periaatteessa kolmeen eri painoalueesen (joista voi suorittaa kursseja melkolailla oman mielensä mukaan): Kielitiede, käännöstiede/kääntäminen se kirjallisuustiede ja kulttuurintutkimus. Itse olen toistaiseksi painottanut opintojani tuohon viimeiseen, mutta tarkoitukseni on kyllä suorittaa kaikki laitoksemme tarjoamat kurssit, vaikka se ei valmistumisen kannalta olekaan välttämätöntä.

Yliopistoon englantia opiskelemaan tulevalla on oltava erittäin hyvä kielitaito jo valmiina, sillä yo:ssa ryhdytään periaatteessa heti tositoimiin eikä mitään kielen kertauskursseja tms. tarjota. Pitää olla heti valmis kommunikoimaan englanniksi opettajien kanssa ja myös ensimmäisiä esseitä yms. kirjoitelmia joutuu laatimaan heti alusta lähtien. Niin, suurin osa kursseista ainakin meillä suoritetaankin juuri esim. esseetehtävin. Yleensä kurssilla vaaditaan esim. joka toinen viikko lyhyt 1-2 sivun teksti ja sitten kurssin lopussa vielä pidempi 10-15 sivun teksti, tai vaihtoehtoisesti kurssin aikana yksi 5-8 sivun essee ja toinen samanlainen kurssin lopussa. Tenttejäkin on, mutta harvemmin, ja voin sanoa että kyllä esseiden kirjoittaminen on opettavaisempaa ja minusta myös mukavampaa kuin tenttiminen.

Lukio-opintoja yo:n enkun opinnot eivät oikeastaan muistuta lainkaan; tosin muutama käännösharjoituskurssi ja kielioppikurssi ovat tuoneet mieleen lukioajat, muuten homma on tyystin erityyppistä.

Oikeastaan alussa tuntui siltä, että miten ihmeessä jotkut opinnot liittyvät englantiin lainkaan, etenkin kulttuurintutkimuksen ja kirjallisuuden kurssit tuntuvat 'harhailevan' aiheiltaan. Mutta kunhan oppii tuntemaan oppiaineensa historian brittiläisessä yliopistossa (ja laajemmin kirjallisuudentutkimuksen historiaa), niin ymmärtää myös sen miksi aihepiirit joita ko. kursseilla käsitellään on niin laaja tai sekavanoloinen. Itsestäni tuntuukin ajoittain, että en opiskele niinkään englantia vaan kirjallisuustiedettä ja kielitiedettä englanniksi. Niin ja tämä on mielestäni ihan jees :) Toki anglosaksinen kulttuuri- ja kielihistoria tulevat tutuiksi, sillä opettajien antamat esimerkit yms. ovat toki ko. alueelta. Mutta, pääsyy siihen miksi oppiaine on aiheiltaan varsin laaja, johtuu siitä että tutkimuksen perusta kumpuaa kielentutkimuksesta. Kielihän on varsin perustavanlaatuinen ominaisuus meissä ihmisissä. Voit esim. tutkia Shakespearea ja sitä miten hänen käyttämä kielensä heijastaa 1600-l. Englannin sosiaalisia oloja: esim. miten miehet puhuttelivat naisia, millaisia olivat sukupuoliroolit tuolloin jne. Siis tässä vain yksi esimerkki joka yhdistää kielen-, kirjallisuuden-, historian ja yhteiskunnantutkimuksen.

Niin, vielä sen verran että kannattaa tutustua antiikin kulttuurin ja kirjallisuuteen, mytlogioihin ja taruihin -ainakin pintapuolisesti. Nämä nimittäin ovat ainakin meillä tulleet vastaan aina ajoittain.

Lopuksi: suosittelen enkku lämpimästi!