kun ite en oikein osaa tulkita!
Ollaan isolla kaveriporukalla oltu pitkään "liikenteessä", syksyllä alettiin olemaan myös paljon yhen miun kaverin kanssa enemmin myös kaksin.
Olen häneen ihastunut ja välillä tuntuu että hän on myös.. mutta mistä tiedän fos sure, en haluisi pilata mein ystävyyttä sillä että kerron tunteistani
ja hän ei tunnekaan samoin ja ystävyydemme on vaarassa.
Vietetään usein iltojamme toistemme luona, katellaan telkkaria ja leffoja. Välillä on kosketusta muttei mitään mitä voisi tulkita vain yhdellä tavalla. Kiusaamme toisiamme toistekin nähden. Baarissa hän hyppäsi kerran kaulaan ja suukotti korvaan, tosin hän oli aika kännissä että sen voi taaskin tulkita monella eri tavalla..
Haluisin niin tietää että tunteeko hän jotain mua kohtaan, en jaksa kohta enää miettiä ja miettiä, vielä en uskalla mennä suoraankaan kysymään, menettävää on liikaa jos ei osu ja uppoa.
Antakaahan vähän vinkkejä et miten saisin selville ilman että nyt ihan heti paljastaisin itteni? hyvää joulua kaikille!! :=)
Ollaan isolla kaveriporukalla oltu pitkään "liikenteessä", syksyllä alettiin olemaan myös paljon yhen miun kaverin kanssa enemmin myös kaksin.
Olen häneen ihastunut ja välillä tuntuu että hän on myös.. mutta mistä tiedän fos sure, en haluisi pilata mein ystävyyttä sillä että kerron tunteistani
ja hän ei tunnekaan samoin ja ystävyydemme on vaarassa.
Vietetään usein iltojamme toistemme luona, katellaan telkkaria ja leffoja. Välillä on kosketusta muttei mitään mitä voisi tulkita vain yhdellä tavalla. Kiusaamme toisiamme toistekin nähden. Baarissa hän hyppäsi kerran kaulaan ja suukotti korvaan, tosin hän oli aika kännissä että sen voi taaskin tulkita monella eri tavalla..
Haluisin niin tietää että tunteeko hän jotain mua kohtaan, en jaksa kohta enää miettiä ja miettiä, vielä en uskalla mennä suoraankaan kysymään, menettävää on liikaa jos ei osu ja uppoa.
Antakaahan vähän vinkkejä et miten saisin selville ilman että nyt ihan heti paljastaisin itteni? hyvää joulua kaikille!! :=)
Vastaukset 19
Vanhimmat
on aluksi udella toisen suhtautumisesta seksuaalisiin vähemmistöihin. Jos toinen sanoo, että homoseksuaalit ovat käsittämättömän hirveitä, niin siinähän tuli sitten selväksi ainakin se, ettei luultavasti itse ole. :)
TV:stäkin tulee nykyään monia ohjelmia, joista löytyy homoseksuaaleja, on helppo aloittaa keskustelu ohimennen... "Mitäs tykkäät noista Sillä silmällä sarjan-homoista?" Tai: "Mun mielestä tuo vaimot vaihtoon sarjan jakso, jossa oli lesbopari, oli kiva - mitä ajattelet?"
Toinen juttu on kertoa jostain lesboystävästään, kuvitellusta tai oikeasta. "Tiedätkö, mulla on yksi kaveri ja se kertoi olevansa lesbo..." Tai "Toi -- on muuten lesbo..."
Aikamoista kiertelyä, mutta aika usein tällaisesta aloituksesta saattaa kehkeytyä kunnon keskustelu, jossa toinen paljastaa kaiken - kenties samalla myös itsensä. :)
Näin pressan vaalien alla voit tietenkin aloittaa keskustelun esimerkiksi puhumalla Tarja Halosesta ja SETAsta...
Ja ainahan voi tarkoituksella vuokrata vaikka Lapsia ja aikuisia, ja tarkkailla sitten toista loppuratkaisujen aikana. :)
ettei hänellä ole mitään lesboja vastaan, tai suhtautuminen on ok.. ollaan katottu salkkareita yhes ja keskusteltu teresasta ja helistä. :) eli aihe sinäänsä kiinnostaa häntä. eli vissiin ihan hyvä merkki?!
Sinuna veisin keskustelua pidemmälle ja kysyisin vaikka, että tunteeko toinen ketään lesboa...
kun mein kaveriporukas on yksi pari ja mä en ainakaan oo koskaan kuullu et se sanois mitään pahaa niistä. Ja vaikka olisi niin oon ainakin itseäni "suojellu" joskus kun joku on puhunu lesboista yleisesti vähän ilkeästi et oon myöntäily...
nykyään levan kaikki sallittua joten vie kaverisi vinkulle ja pussaa mäiskäytä sitä ja laita humalan ja pelleilyn viaksi jos tulee litsari. Mitäs noihin muuta tarvii, tulkita ehtii sitten kun on käyty sängyssä ja mietitään että odottaako se että nyt ehdotat yhteenmuuttoa yms.
Voithan sä koittaa puhua homoista ja urkkii, mut nykyaikana tuskin se on varma merkki mistään, koska varma merkki ei ole edes se että päädytte sänkyyn.
Kun kokeilut kuuluu nuoren ja vähän vanhemmankin elämään. Sä tuskin menetät mitään, luultavasti päädytte sänkyyn yms ainakin suuteloimaan kiihkeesti ja mikäs sen mukavampaa.
Ja tosissaan, mikset voisi paljastaa itseäsi, mä luulen ettet sä ees ole niin hyvin kaapissa etteikö se olisi jo jotain huomannu. Harvoin ihmiset on, siis ystävät.
Joulun kunniaksi tee äläkkä mieti=)
kiitos!
Tiedän for sure ettei se pidä mua aivan heterona. Tapsan tanssit vois olla yksi hyvä paikka avautua. Saatetaan olla samassa porukassa mut hän on selvinpäin, mä en. No silloin vois avautua. :) ja sit se ois tehty, niin tietäis ainakin mitä toinen ajattelee. Parempi ku et tietää ku et pitää koko ajan miettiä et mitä toinen ajattelee.. kiitos vinkeistä!!
luoksesi yöksi ja tee rehti ehdotus sängyn laidalla:)
yhden illan suhdetta, välitän hänestä oikeasti. Sänkyyn ei vain hypätä, tai mä en hyppää, ne touhut on tarkoitettu joillekin muille.
kerroha sit miten kävi ;) mua alko vähän ainki kiinnostaa tää tarina :D ihmekkää ku tosi-tv:eillä mennöö nii hyvi...;D mutta onnea sulle, toivottavasti kaikki menöö hyvin!:) ja jos te ootte hyviä ystäviä, ni tuskin kaveris sua hylkää, vaikkei samoin tuntiskaan... ja kaunista joulua...:)
et kaikki menee hyvin! kivaa kun sua kiinnostaa :)
No hannaan todennäköisesti kuiteskin mut pitää yrittää, sen mä osaan ;) Hyvää joulua sinnekin! lämpöistä sellaista
by reality lapis ;)
onnistu!! HITTO!
Ihastukseni kohde ei sitten tänään juhlimaan lähde, joten se siitä missiosta! Että ottaa päähän!! Mutta ehkä noita mahdollisuuksia tulee toistekin, toivotaan ainakin niin. No onhan se tyhmää että pitää oottaa että molemmat on viihteen puolella mutta rohkeus ei ainakaan nyt muuhun riitä...
Että se tästä reality sarjasta tällä kertaa...ei mitään uutta under the sun :(
Mun ihastukseni kohde tuli kuin tulikin! Oli vielä kiltti ja toimi kuskina. Oli tosi hauska ilta kaiken kaikkiaan. Tappiin asti baarissa ja lämmin kyyti kotia, iltasuukko jäi vain saamatta.
Laitoin yöllä viestin hänelle, en muista yhtään mitä olin kirjoittanu, vain sen että jotain häneen liittyvää, et oot tosi mukava tai jotain sen suuntaista. Sain vielä soiton kun hän pääsi kotiin, oli aika suloista! Hymyillyttää vaikka en tiedä mitä hän ajatteli viestistäni mutta tänää hän soitti ja kyseli olojani... :)
Nyt on peli tavallaan avattu, katsotaan kuin käy. :)ehkä tästä jotain tulee tai sitten ei, sen näkee sit. :)
Osaisinpa minä auttaa sinua, mutta enpä oikein osaa juuri mitään vinkkejä antaa, kun olen itse samassa tilanteessa.
Olen tutustunut aivan ihanan oloiseen naiseen, jonka kanssa ajatukset synkkaa ja naurua riittää. En ole oikein uskaltanut tehdä juuri minkäänlaista aloitetta häntä kohtaan, vaikka minulla onkin ollut tunne siitä, että kiinnostusta riittää kumpaankin suuntaan. Hieman pidempiä silmäyksiä ja lämpimiä hymyjä vaihdetaan kyllä joka kerta, kun näemme - tai olemme vaihtaneet tähän asti.
Parina viime kertana, kun olemme nähneet hän onkin suhtautunut minuun melko viileästi eikä ole juuri jutellutkaan minun kanssani. Olen hiukan allapäin, kun en ymmärrä mitä oikein tapahtui. Tajusiko hän, että olenkin kiinnostunut hänestä enemmän kuin kaverimielessä ja pelästyi vai onko hän loukkaantunut jostakin tmv.
Harmittaa ihan pirusti, kun emme tunne toisiamme niin hyvin, että uskaltaisin kysyä suoraan ja kuitenkin olemme aika säännöllisesti tekemisissä - ainakin tällä hetkellä - joten on aika vaikea tilanne, joka kerta kun nykyisin näemme :(
Suosittelen sinua kyllä olemaan rohkeampi kuin minä, koska tämä tilanne ei ole kovinkaan mukava. Tee siis aloite rohkeasti ja toimi, jotta ei tule sellaista tilannetta eteen, että koko juttu tuntuu tyssäävän siihen paikkaan ja hyvin alkanut ystävyydenpoikanenkin menetetään :(
laittanu viesti! :) TIedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu. Välillä itseänikin ahistaa tää tilanne tosi paljon, niin paljon et mun ystävä on kans huomannu et oon aina jostain asiasta huonolla tuulella.
"Meillä" kans nuo päivät vaihtelee, ei mekään aina olla kovin pirteitä toistemme seurassa ja sit heti tuntuu et masis iskee ku "tapaaminen" ei mennykään hyvin mut sit tulee toinen päivä ku se soittaa et hänel on tylsää ja vois tulla kyläilee ja lähtee pois vasta puolen yön aikaan, ei mun kukaa kaveri oo koskaan niin kauaa mun luona, ehkä se kertoo jotain, ainakin haluisin ajatella niin et kertoo.
Yritetään olla rohkeita!!! Hyvää joulua kaikille!!!
Onneksi olette kuitenkin ystäviä, joten sinulla on ainakin hyvä ystävä, jos tilanne ei kehity tuosta eteenpäin.
Minun tilanteeni kun on sellainen, että me emme ole tämän kertomani naisen kanssa vielä ystävyystasolla, vaan paremminkin hyvän päivän tuttuja, joilla synkkaa hyvin yhteen - olosuhteiden pakosta olemme olleet viime aikoina paljonkin tekemisissä.
Lähitulevaisuudessa tulee vain käymään niin, että emme enää törmää toisiimme kuin ehkä sattumalta, joten hiukan on maansa myynyt olo, kun on tullut takapakkia. Olisin minä halunnut olla hänen ystävänsä, jos ei sitten muuta, mutta jostain syystä hän on ottanut minuun viime päivinä etäisyyttä.
Ehkä hänellä on ollut vain huonoja päiviä tai minä vain yksinkertaisesti yritän liikaa lukea toisen tunteita ja analysoida tilannetta, mutta joka tapauksessa tuntuu surulliselta. Minulla raukalla kun on ikävä häntä niin paljon, että sydämestä vääntää.
Että tämä elämä voikin olla julmaa. Ensin sitä odottaa lähes kolmikymppiseksi, että tapaa sellaisen ihmisen, joka menee luihin ja ytimiin ja sitten huomaa olevansa tunteidensa kanssa ilmeisimmin yksin *huoh*
Mukavaa joulua sinulle ja toivottavasti teidän tilanteenne selkiytyy. Minäkin elättelen hiljaa mielessäni vielä pientä toivon kipinää...
miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että hän ajattelee samoin?? Ja on sen takia ottanut etäisyyttä kun ei uskalla lähestyä. Kun kerta teidän tilanne on se ettette näe jostain syystä enää niin usein.
Anna itsellesi joululahja ja paljasta hänelle tunteesi, vaikka kirjeellä jos et muuten uskalla. Sen jälkeen pääset siitä taakasta. Ja jos sattuisi niin ikävästi ettei hän tunne samoin, hän saattaisi silti haluta olla ystäväsi. Älä enää odota! Mä oon kerran rohkaissu mieleni ja paljastanu tunteeni naiselle ja me seurusteltiin vuosi ja ollaan edelleen ystäviä vaikka enää ei yhdessä ollakaan.
Jos hän suuttuu sun tunteista niin silloin ainakin tiedät tilanteen, vaikka se sattuisikin. Mutta se että tietää on mun mielestä parempi kuin ettei koskaan saa tietää. Ei sitä tiedä vaikka hän juuri tällä hetkelläkin haaveilee susta. :)
Tee nyt ihmeessä edes jonkinlainen siirto sun ihastuksen suhteen ennen kuin olosuhteet muuttuu niin ettet näe häntä enää yhtä usein kuin nyt! Pyydä vaikka kahville tai ihan mitä vaan... Eihän se vielä mitään kerro jos toinen on muutaman päivän ajan ollut etäisemmän oloinen, huonoja hetkiä on itse kullakin ja niille voi olla ihan susta riippumattomia syitä. Et kuitenkaan menetä mitään jos olet hieman aktiivisempi hänen suhteensa... Eihän sun tartte suoraan sanoa mitään. Jos teet edes jonkinlaisen aloitteen et ainakaan myöhemmin jää miettimään ja katumaan, että mitä jos sittenkin... Se on nimittäin hirveän turhauttavaa, melkein on mun mielestä parempi kuulla suoraan (tai vähemmän suoraan) jos toista ei kiinnosta. Ja parhaassa tapauksessa teistä voi tulla jotain kaunista. :) Eikö se mahdollisuus ole pienen rohkeuden arvoista?
Tsemppiä sulle ja viestiketjun aloittajalle myös! :)
Kiitoksia tsemppauksesta. Taidan kuitenkin katsoa vielä vähän aikaa mitä tuleman pitää. Jospa sitä rohkaisisi mielensä sitten, kun tietää pääsevänsä karkuun tilannetta, jos toinen ei olekaan kiinnostunut.
Jotenkin tuli tänään kyllä sellainen tunne, että olen tainnut katsella koko tilannetta liikaa vaaleanpunaisten linssien läpi. Sitä kun ihastuu voimakkaasti on näkevinään kaiken vähän liian voimakkaasti - sekä negatiiviset että positiiviset asiat. No, katsotaan mitä tuleman pitää. Jos ei ota tuulta siipiensä alle, niin sitten pitää vain suunnata katseensa tulevaisuuteen.
Mä en päässyt "ensirakkauteni" kanssa edes noin pitkälle. Olimme samassa koulussa, mä tokalla ja hän ekalla, siis lukiossa. Rakastin häntä todella kaukaa. Nyt 23 vuoden jälkeen olen vieläkin miettinyt, että olisiko minun pitänyt jotenkin ilmaista tunteeni häntä kohtaan. Se oli vain molemmin puolista aavistusta, läpitunkevaa ja totaalista. En edelleenkään tiedä mihin se olisi johtanut, olisiko se vaikuttanut elämäni suuntaan jotenkin jos olisin kertonut tunteistani. Mutta, ainakaan minun ei nyt alkavassa keski-ikäisyydessäni enää tarvitsisi sitä keinustuolissa iltojeni ratoksi fundeerata. Nyyh!!!