Vieläkö kehtaat väittää, että tekniikan kandi on korkeampi/vaativampi tutkinto, kuin AMK-insinööri?
Tämän päivän Satakunnan Kansa:
(21.12 13:33) "Korkeakoulut ovat yhteistyössä rakentaneet Satakuntaan kahden syklin koulutusmallin, joka noudattelee eurooppalaisia linjauksia. Uudessa mallissa Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö keskittyy toisen syklin tutkinnon eli diplomi-insinöörin tutkinnon kehittämiseen, kun SAMK tarjoaa insinööri AMK- ja insinööri, ylempi AMK -tutkintoja. Jatkossa esimerkiksi Tampereelta tuleva tekniikan kandidaatti voi jatkaa Porissa ammattikorkeassa ja suorittaa kumman tahansa tason insinöörin tutkinnon. Malli toteutetaan ensi vuodesta alkaen."
Tuo on SK:n nettisivuilta, mutta itse lehdessä oli meheviä leiskautuksia tekniikan kandin valmiuksista työelämään. Leiskautusten taustalla yliopiston henkilökunta, rehtoria myöten. ;)
Tämän päivän Satakunnan Kansa:
(21.12 13:33) "Korkeakoulut ovat yhteistyössä rakentaneet Satakuntaan kahden syklin koulutusmallin, joka noudattelee eurooppalaisia linjauksia. Uudessa mallissa Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö keskittyy toisen syklin tutkinnon eli diplomi-insinöörin tutkinnon kehittämiseen, kun SAMK tarjoaa insinööri AMK- ja insinööri, ylempi AMK -tutkintoja. Jatkossa esimerkiksi Tampereelta tuleva tekniikan kandidaatti voi jatkaa Porissa ammattikorkeassa ja suorittaa kumman tahansa tason insinöörin tutkinnon. Malli toteutetaan ensi vuodesta alkaen."
Tuo on SK:n nettisivuilta, mutta itse lehdessä oli meheviä leiskautuksia tekniikan kandin valmiuksista työelämään. Leiskautusten taustalla yliopiston henkilökunta, rehtoria myöten. ;)
Vastaukset 72
Vanhimmat
Kun kyseessä on huumorilehti Satakunnan Kansa ja artikkeli jossa paikallisen ammattikorkean henkilökunta pääsee vauhtiin on kaikki leiskautukset mahdollisia. Kuuntelin kerran SAMK:n erään "hallintojohtajan" puhetta ja jäin ihmettelemään miksi porissa on työttömyyttä ja miksi ihmeessä valmistuneet muuttavat pois sieltä. Tyypin puheen mukaan SAMK olisi maailman napa kaikessa tekniikassa ja tutkimuksessa josta MIT, Stanford ja muut nimeltä mainitsemattomat koulut kopioivat tulokset.
Menen jouluksi poriin niin haenpa käsiini em. sattarin. Saan hieman hupia tylsiin joulunpyhiin. Hyvää joulua sullekin. Ja osanottoni jos olet SAMK luuserikoulussa opiskelemassa.
Ollaan sitä nyt niin Räkä poskella, että! Osuiko arkaan paikkaan? ;)
Kun ei keksitä muuta sanottavaa, niin arvostellaan lehteä, perustelematta, miksi se on mielestäsi huumorilehti. Tässä vähän lainauksia lehdestä:
"Tekniikan kandidaatti on uusi Bolognan mallin mukainen välitutkinto, joka otetaan käyttöön diplomi-insinööriksi opiskelevia varten. Tutkinto ei vastaa suoraan ammattikorkeasta valmistuvaa insinööriä, vaan tekniikan kandidaatti on sisällöltään vähemmän ammatillinen ja painottaa teoreettisuuteen. Sen täydentäminen ammattikorkeakoulussa insinoorin tutkinnoksi vaatii vielä vuoden opiskelun ja ammatillisen profiilin."
Tässä Tampereen teknillisen yliopiston rehtorin mietteitä:
"- Voi olla, että tekniikan kandidaatille tulee kesken kaiken veto työelämään, vaikkei hänen koulutuksensa olekaan kovin ammatillinen."
Lisää lainauksia:
"Jatkossa esimerkiksi Porin yliopistokeskuksesta valmistunut tekniikan kandidaatti voi jatkaa opintojaan Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja suorittaa jommankumman tasoisen insinöörin tutkinnon."
SAMK:n toimialajohtaja ei tässä edes ota kantaa muuhun, kuin ylioppilaiden pysymiseen maakunnassa ja valmistumiseen Porista. Että silleen...
Ja Porin työttömyydestä sen verran, että pakko muuttaa pois, kun työnantajia ei ole. Millä lailla se on SAMKin vika? Lisäksi voisit perustella, miksi SAMK on luuserikoulu? Monesta SAMKin yksiköstä löytyy mahdollisuuksia ja resursseja, joita ei muualta Suomesta löydy - yliopistoistakaan (ainakin tekniikan aloilla, liiketaloudesta yms. en tiedä). Ovat myös eurooppalaisittain harvinaisuuksia.
Voi sinua poika parkaa tuon asenteesi kanssa...
Kirotusvirheitä tulee kiireessä paljon. Älä takerru niihin. Voin sitten suomentaa joitakin sanoja, jos et niitä muuten ymmärrä, mikä olisi ymmärrettävää. Esim. insinoori = insinööri. Yritä nyt edes keksiä perusteluja lapsellisille kommenteillesi...
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikös satakunnan kansa ole yksi Suomen suurimmista sanomalehdistä?
Pitää aloittaa perustelut!
Siis: 19v. porin meininkiä seurasin ja pääsin pois. Vanhempani siellä vielä asuvat ja jostain kumman syystä viihtyvätkin. Menen jouluna siellä käymään ja luen silloin SK:t.
Perusteluja: SK on huumorilehti.
Meille tuli aina SK:n lisäksi joku muukin lehti, esim. Aamulehti, hesari, Uusi-Suomi tai turkkari. Näkemystä maailmasta sain muualtakin kuin hyvin sisäsiittoisia oikeistopopulistisia kommentteja täynnä olevasta SK:sta. Useasti artikkelit olivat hieman vanhoja, ts. ne olivat olleet isommassa lehdessä jo eilen. SK:n uutisointi ja erityisesti mielipideosio on vs. hesari/Aamulehti ala-arvoisen huono.
Myönnän kyllä porin ja koko satakunnan päässeen nousuun kiitos olkuluodon ja töitä on varmasti kaikille halukkaille. Se ei ole SAMK:n ansio vaan suurten linjojen tulos.
SAMK on keskinkertainen AMK. Yksi ja varsin selkeä todiste on joka syksyinen uusintahaku koko oppilaitokselle. Se on valitettava merkki että SAMK:n päätyvät keskinkertaiset ja porilaiset. Eli ne jotka eivät muualle ole päässeet tai halunneet.
SAMK:n tarjoamia mahdollisuuksia ja resursseja? Ehkä tarkoitat esim. Teknillistä journalismia ja TQM -ohjelmaa. No ovathan ne ihan kivoja mutta eivät ainutlaatuisia tai harvinaisuuksia. Ne esiintyvät usein eri nimillä eikä niistä tarvitse tehdä numeroa että saataisiin profiilia nostettua.
Itse olen suorittanut Viestinnän appron avoimessa yliopistossa eikä se tee minusta toimittajaa mutta antoi kivoja valmiuksia kriittiseen mediatarkasteluun. Valmistuvalle insinöörille ei aina ole hyödyksi jos mukana on kivoja harrastusaineita todistus täynnä.
Lopuksi: Pori ei tarvitse yliopistokeskusta. Se toimii lähinnä suojatyöpaikkana paikalliselle hallinolle. Paljon mainostettu poikkitieteellisyys on hyve sokeiden valtakunnassa jossa silmäpuoli on kuningas. Näkevien (enemmistön) valtakunnassa hän on rasite.
Asenne: Asenteeni on oikea nykyisessä työssäni suunnitteluinsinöörinä. Opin sen kantapään kautta koska porin kaduilla ja kouluissa opittu käyttäytymismalli ei toimi kuin porissa. Hakeudu fiksumpien seuraan ja mieti omaa asennettasi. Olin samanlainen 10v. sitten.
"Tekniikan kandidaatti on uusi Bolognan mallin mukainen välitutkinto, joka otetaan käyttöön diplomi-insinööriksi opiskelevia varten. Tutkinto ei vastaa suoraan ammattikorkeasta valmistuvaa insinööriä, vaan tekniikan kandidaatti on sisällöltään vähemmän ammatillinen ja painottaa teoreettisuuteen. Sen täydentäminen ammattikorkeakoulussa insinoorin tutkinnoksi vaatii vielä vuoden opiskelun ja ammatillisen profiilin."
"- Voi olla, että tekniikan kandidaatille tulee kesken kaiken veto työelämään, vaikkei hänen koulutuksensa olekaan kovin ammatillinen."
Tässä on koko jutun pointti. Jo pelkät tekniikan ylioppilaat ovat työmarkkinoilla kuumaa tavaraa. Taso on korkea. Amisinsseille on vaikea löytää töitä vaikka olisivat amismaistereita. Ei ole olemassa mitään syytä miksi tekniikan kandidaatin tarvitsisi päivittää tutkintoansa amisinssiksi. Se käytäntö nimittäin löytyy sieltä työelämästä eikä mistään hikisen SAMK:in penkiltä.
Ei ole. Pikkuinen lehti joka kopioi Aamulehdestä uutiset!
No voihan AMK-insinöörikin jatkokouluttaa itsensä tekn. kandiksi, eikö? Siis tietenkin koulutuksissa on eroja, ei tekn. kandille opeteta niin paljoa suoritusportaan hommaa, mutta kyllä siihne tutkintoon on tarkoitus laittaa osansa käytännön opintoja, kuitenkin se on enemmän asiantuntijatehtäviin valmistava tutkinto kuin AMK-insinöörin ja tekn. kand. tietää enemmän, eli AMK-insinööri voi tietopuolta hakea lisää jatkokouluttautumalla tekn. kandiksi. Tittelinä laitetaan aina tyypilliosesti vain yksi ja korkein, ei siis esim. insinööri (AMK) , DI eikä myöskään, tekn. kand., insinööri (AMK) vaan pelkää DI ta pelkkä tekn. kand. jotka ovet korkeampia titteleitä ja tutkintoja. Voihan kauppatieteenkin kandi jatkokouluttaa itseään tradenomiksi tai tradenomi jatkokouluttautua kauppatieteen kandiksi, mutta titteliksi tulee pelkkä korkeampi kauppat.kand.
Ja taas puolet vuodatuksesta käsitteli titteleitä. Ei ole todellista...
Kuitenkin: alemmissa korkeakoulututkinnoissa on eri opetussisältö ja eri tavoitteet ja eritason opetus (eli korkeampi, lain mukaan yliopistoissa annetaan korkein opetus) kuin AMK-tutkinnoissa. Eli siis ei voi verrata muuten kuin tasollisesti. Tekn. kandin opetus on korkeatasoisempaa kuin insinööri (AMK):n.
Tuo väittämäsi ei pidä alkuunkaan paikkaansa. AMK-insinööri ei todellakaan voi JATKOkouluttaa itseään tekniikan kandiksi. AMK-insinööri on ylempi tutkinto. Ja osaamiseroja löytyy takuuvarmasti, mutta AMK-insinöörin hyväksi. Tekniikan kandikoulutuksessa ei käsitellä lähellekään yhtä laajasti/syvällisesti asioita, kuin insinöörikoulutuksessa. Tekniikan kandin tutkinto ei valmista MIHINKÄÄN asiantuntijatehtäviin. Vähimmäisvaatimus sellaisiin on AMK-insinööri. Niin kuin SK:ssakin todettiin, tekniikan kandi-taso on tarkoitettu DI:ksi opiskelevia varten. Byrokraattisistä syistä täytyy olla mahdollista opiskella myös suoraan kandiksi. AMK-insinööri ei todellakaan voi hakea tietopuolta lisää tekniikan kandilta. Kaikki samat teknilliset asiat on käyty läpi insinööri-tutkinnossa ja lisäksi paljon muutakin. Kysy nyt vaikka sieltä omasta yliopistostasi rehtorilta näitä asioita.
P.S ja minua ei kiinnosta pätkääkään, vaikka et hyväksyisi sitä, ettei yliopistossa ole rehtoria. Koulun johtaja on aina koulun johtaja, nimikkeestä huolimatta.
Jep, olen tässä asiassa samaa mieltä. Tutkinnot ovat erilaisia ja kaikkia tarvitaan.
Millä perusteella väität AMK-insinöörin olevan korkeammin koulutettu kuin tekn. kand.???? Yliopistoissa annetaan korkein opetus ja tekn. kand. valmistuu yliopistosta. AMK-tason opetus on alempitasoista kuin yo-tason. Yliopistossa on muuten rehtori, häneltä on melkoisen turhaa mennä tuollaisia kyselemään, luuletko tiedeyhteisön johtajan olevan tavattavissa noin typerästä syystä, että joku AMK-oppilas luulee insinöörin olevan korkeammin koulutettu kuin kandidaatti, joka on suorittanut alemman korkeakolututkinnon, ei ammattikorkeakoulututkintoa. Esim. insinöörin jatkaessa DI:ksi saa tyypillisesti 70-80 ov hyvitystä, tekn. kand. on 120ov ja DI 180ov. Eli AMK-inssi on noin 80 ov yo opintoja. Vaikea vertailla joka tapauksessa eritasoisia opintoja.
Miten se tähän liittyy, että yliopistossa annetaan lain mukaan korkea-tasoisinta opetusta? Jos sinulle opetetaan yliopistossa oikein upean korkeatasoisesti, että jännite = virta * resistanssi , niin miten se eroaa siitä, että AMK:ssa opetetaan alempitasoisesti sama asia? Kyse on nyt osaamiseroista, ei opetustaso-eroista. Kyllä minä sen hyväksyn, että DI on korkeampi tutkinto, kuin insinööri. Senhän nyt sanoo järkikin. Mutta tekniikan kandi on alempi tutkinto, kuin insinööri - riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa sen tutkinnon voi suorittaa. Jos olisi olemassa joku esim. 50 OV kestävä tekniikan tutkinto, joka opetetaan yliopistossa (oikein mahtavan korkeatasoisesti), sanomasi perusteella sekin olisi korkeampi tutkinto, kuin 160 OV:n insinööritutkinto. Salli minun nauraa!
Insinööri (AMK) voi jatkokouluttaa itsensä joko ylemmäksi AMK-inssiksi tai Diplomi-inssiksi. Mitään järkeä AMK-inssille ei ole lähteä kandittamaan itseään.
Olet täysin oikeassa. Tämän enempää tähän ei tarvinne sanoa.
Se, että yliopistossa on -mahdollisuus- korkeimpaan mahdolliseen oppiin, ei tarkoita, että kaikki yliopistosta tuleva opetus on korkeinta mahdollista. On naurettava ajatus, että kandi olisi insinöörin (tai edes tradenomin) kanssa samalla tasolla.
Tiedän, että olen oikeassa. :)
Vaikkakaan tarkoitukseni ei ollut tehdä yleistä provoa, vaan ohjata herraa nimeltä Ylioppilas oikeaan suuntaa. Hän kun on julistanut moneen otteeseen tekniikan kandin olevan kaikin puolin pätevämpi ja korkeammin koulutettu, kuin insinöörin. Tämä ketju osoittaa hyvin yliopistopellejen käsityksen AMK-tutkinnoista. Heillä ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä, mitä ja miten AMK:ssa opetetaan ja mihin kyseinen tutkinto valmistaa. Itse en ota kantaa muihin, kuin tekniikan aloihin, koska en muista mitään tiedä.
Siinä on se ero, että yliopiston opintoviikko sisältää enemmän asiaa kuin AMK:n, ihan samalla lailla kuin AMK:n ov sisältää enemmän asiaa kuin ammattikoulun. Kyseessä on tuntimäärä, joka asiaan käytetään eli 40h. Ei se miten paljon asiaa on. Eli yliopiston ja AMK:n ov:t eivät ole mitenkään vertailukelpoisia, tekn. kand. 120 ov on alempi korkeakoulututkinto ja insinööri AMK on AMK-tutkinto. Vaikea laittaa järjestykseen kumpi on korkeampi, koska eri tasoisesta koulutuksesta kyse on. Sinällään tekn. kand. on korkeampi tutkinto, koska insinööri ja tekn. kand. ovat molemmat omien opinahjojensa alempia tutkintoja alallaan, mutta yo on korkeammalla kuin AMK. Sama kuin vertaa kumpi on korkeampi tutkinto, ylioppilastutkinto (lukiosta)vai automaatiotekniikan perustutkinto (ammattikoulusta). Sinällään yleensä kai ajatellaan lukion olevan korkeammalla tasolla oleva kuin ammattikoulun. Sama asia. Nih!
No on se nyt vaikeaa: kandi on alempi korkeakoulututkinto ja sen vuoksi korkeampi tutkinto kuin (alempi) AMK-tutkinto. Vai ei se nyt edes vastaa sitä? Just joo. Ja maisteri ei vastaa ylempää AMK:ta, juuri näin. Voi teitä pojat. Kuvittelette siis AMK:sta saatavien tutkintojen olevan korkeampia kuin yo:sta. Molemmissa on kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja meillä on korkea-asteella, eli 3. asteella kaksiportainen koulutusjärjestelmä, ns. duaalimalli: AMK-taso ja yo-taso. Jaksatte höpöttää jostain abstraktista osaamisesta. Teidä aivopestään koulussanne: joo AMK:ssa opitte osaamaan ja opitte käytäntöä. Yliopistossa on samat asiat syvällisemmin ja enemmän ja tarkemmin ja korkeammalla tasolla. Vai alatteko väittää, että AMK-taso on korkeampi kuin yo-tason koulutus. Eli siis sosionomi on korkeampi kuin kasvatustuieteen kandi? Sallikaa mun nauraa. Käytännössä TYÖELÄMÄSSÄ yo-opintoja suorittaneet ovat korkeammissa ammateissa esim. juuri sosionomi lastentarhassa ja kasvatustieteen kandi lastentarhan opettajana. Sama asia kaikilla muillakin aloilla. Oikeustieteen kandi ja oikeustradenomi tai kauppatieteen kandi ja tradenomi.
Harmittaako teitä nyt kun tulee alemmat korkeakoulututkinnot takaisin nyt kaksiportaisuuden takia ja entistä enemmän myös samoista paikoista teidän kanssa on kilpailemassa oikeasta yliopistosta valmistuneita ja vielä sitten teidän yläpuolelle tulossa lisäksi?
Kandit tulevat mukaan nyt kuvioihin ja esim. kauppatieteen kandiksi lukee 3v:ssa ja se on korkeammalla kuin tradenomi, pitää vain päästä sisään sinne yliopistoon, kilpailu on kovaa ja jollei yliopistoon pääse, niin on tyytyminen AMK:uun.
Niin, olikos se niin, että vaikka AMK-tason opintoja yleisesti ei hyväksytä lainkaan yliopistoissa, koska AMK-taso on niin eri asia kuin yo ja ei voida sisällyttää oikeaan akateemiseen tutkintoon, niin kuitenkin tekniikan alalla yliopisto-opintoihin hyväksytään n. 80 ov AMK-insinöörin tutkinnon suorittamisesta (koko tutkinto siis pitää olla plakkarissa). Eli siis 160ov AMK "vastaa" jotenkuten joissakin oppilaitoksissa 80ov yo-opintoja. Tekn. kand. on kuitenkin 120ov ja DI 180ov. Eli kandi on jatkokoulutusta myös insinööriin nähden ja DI tietysti enemmän.
"Harmittaako teitä nyt kun tulee alemmat korkeakoulututkinnot takaisin nyt kaksiportaisuuden takia ja entistä enemmän myös samoista paikoista teidän kanssa on kilpailemassa oikeasta yliopistosta valmistuneita ja vielä sitten teidän yläpuolelle tulossa lisäksi?"
Ei varmasti kiinnosta näitä KORKEA-ARVOISIA kauppatieteen kandeja jotkut kirjanpitäjän tai laskenta-assarin tehtävät eli juuri ne duunit, joista laskentatradet lähtee uraansa kehittämään.
No tähän on pakko vastata erikseen. Olet yhä enemmän hakusessa. Lukio ja ammattikoulu (vai mikä sen nimi nykyään on) ovat samanarvoisia. Eli kumpikaan ei ole toista korkeampi. Tämä on ihan ministeriöstä käsin määrätty juttu. Ja ei, en ole ammattikoulun käynyt, vaan lukion.
Kyllä tässä nyt on pakko korjata näköjään jokaista viestiäsi erikseen. AMK:ssa yksi opintoviikko=40h. Hanki pohjatietoa ennen, kuin alat väittelemään.
Siis opettele lukemaan: kirjoitin, että 1 ov = 40h työtä asian oppimiseksi. AMK:ssa se asiamäärä mikä opitaan 40h:ssa on vähäisempi paljon kuin yliopistossa, vaatimustaso yo:ssa on kovempi. Siis asia joka edellytetään yo:sas opittavan 40h:ssa on enemmän asiaa kuin mikä edellytetään AMK:ssa 40h:ssa.
Kiireessä ymmärsin kontekstin väärin. Tuo asia on täysin kurssikohtaista. Ilmeisesti oletat, että kuka tahansa DI:ksi opiskeleva saa _kaikista_ AMK:n kursseista kiitettävän?
En tiedä tuosta sitten. Tiedän, että AMK:ssa on insinööritieteissä matalampi vaatimustaso kuin yo:ssa.
Tiedän myös, että tradenomi ei vastaa kauppatieteen kandia. Tradenomilla on kova työ jatkaa opintojaan kauppatieteen kandiksi yliopistossa, lisää opintoja sen päälle mitä yliopisto hyvittää ja lisäksi kandi-tutkielma, sitä AMK:n opinnäytetyötä ei hyväksytä liian matalatasoisena. Sitten kauppatieteen kandina voi jatkaa opintoja KTM:ksi. En sitten tiedä miten asia muuttuu tässä, saako pyrkiä suoraan tradenomi lukemaan maisteriksi ilman kandin tutkinnon tekemistä, nyt ennen kaksiportaisuutta yo:issa se oli siis suoraan KTM:ksi lukemaan tietenkin. Aika näyttää. Kuitenkin kandiksi voipi trade lukea ja saa tehdä kunnolla duunia lisää sitä tutkintoa varten esim. HKKK:lla.
jahas nyt sitten lainaat jo toistenkin viestejä. Ei teilläkään kovin hyvin pyyhi!
"...ja lisäksi kandi-tutkielma, sitä AMK:n opinnäytetyötä ei hyväksytä liian matalatasoisena."
Tämä johtunee siitä että AMK:n opinnäytetyö ei ole tieteellinen tutkimus, kun taas kanditutkielma taitaa olla. En silti menisi sanomaan että ei-tieteellisyys tekee siitä automaattisesti matalatasoisemman, koska asioihin on ja tuleekin olla eri lähestymistapoja.
Riippuu linjasta. tiedaän tapauksia, jotka ovat saaneet lähes kaikki opintoviikkonsa suoritetuiksi DI:ksi jatkaessaan.
Syy opintoviikkojen antamattomuuteen yliopistossa on tutkintojen rakenteellinen erilaisuus, ei se että AMK-tutkinto olisi alempi kuin kandin vastaava.
Inssintutkinnosta saa di-tutkintoon n. 70-80ov hyvitystä. Kanditutkinto 120ov. Kyllä se kanditus on edessä jos diplomi-insinööriksi mielii.
"Riippuu linjasta. tiedaän tapauksia, jotka ovat saaneet lähes kaikki opintoviikkonsa suoritetuiksi DI:ksi jatkaessaan."
No ei todellakaan tiedetä. Taitavat huhut pyöriä villeinä amiskoulujen käytävillä.
"Syy opintoviikkojen antamattomuuteen yliopistossa on tutkintojen rakenteellinen erilaisuus, ei se että AMK-tutkinto olisi alempi kuin kandin vastaava."
Yliopistotutkintojen kannalta amk-inssi on alempi tutkinto kuin kandidaatin tutkinto.
Turuss kyl sais näit opintoviikoi suoritetuiks. Kyl ite sain päälle sata, riippuu varmaan linjasta.
Kysymys olikin siitä, onko siinä järkeä? Miksi insinöörin täytyy opiskella uudelleen samaa sontaa, jonka hän on jo kertaalleen sisäistänyt? Aivan pässi systeemi.
On välttämätöntä päivittää taidot tiedekorkeakoulun vaatimalle tasolle. Ammattikoulujen vaatimustaso on heikko ja useimmat asiat käydään niin pintapuolisesti läpi että muuta vaihtoehtoa ei käytännössä ole.
turuus maar
Tiedätköhän sinä edes mistä puhut? Puhe taisi olla insinööreistä ja sinä horajat ammattikoulujen vaatimustasosta. Ei näin.
amkeja tarkoitin, melkein sama asia.
Yhtä sama asia, kuin AMK ja yliopisto. ;)
Puhuit itsesi pussiin...
Amk on lähempänä ammattikoulua kuin yliopistoa. Siellähän on niin paljon sitä käytäntöäkin.
Hyvä vitsi...
Ei nyt ole aikaa vastata jokaiseen väittämääsi erikseen, niin vastaan näin yleisesti. Eli sinulla on nyt todella hakusessa nämä asiat. Koita nyt edes lähettää sähköpostia minkä tahansa yliopiston ja/tai AMK:n rehtorille/muulle pampulle ja kysy tätä asiaa. Keksi vaikka, että kyseessä on joku "tärkeä" tilanne, esim. tutkimus. Se voisi helpottaa vastauksen saamista.
Pähkinänkuoressa pätevyyksistä/TUTKINNON tasoista:
AMK-inssi on ylempi, kuin tekn. kandi
DI on ylempi, kuin insinööri
lisensiaatti on ylempi, kuin DI
tohtori on ylempi, kuin lisuri
Asiaa ei muuta mitenkään se, että tekn. kandi opiskelee yliopistossa. Onko mielestäsi ylempi AMK alempi tutkinto, kuin tekn. kandi? Ylempään AMK-tutkintoon voi opiskella AMK:ssa. Vastaa tuohon ehdottamaani skenaarioon 50 OV:n yliopisto-opinnosta ja 160 OV AMK-opinnosta. Kumpi olisi korkeampi/pätevämpi TUTKINTO? Entä kumpi osaisi mahdollisesti alastaan enemmän? Kiinnostaa tietää, miten ajattelet?
Ja työelämästä kuulumisia, että tekn. kandi ei kilpaile insinöörin kanssa samoista tehtävistä. Insinööri ja DI kilpailevat sellaisissa tapauksissa, joissa myös insinöörin koulutus antaa pätevyyden ko. hommaan.
No, tilanne on se, että ei voi laittaa järjestykseen kahden eritasoisen oppilaitoksen eri tutkintoja, vaikka ne samaa alaa olisivatkin. Kun on duaalimalli, niin tilanne on tämä: on kaksi eri oppilaitosta omine tutkintoineen, se sentäs on laissa määritelty, että yliopistojen tehtävänä on antaa korkein opetus, eli yo-tason opinnot ovat korkeatasoisempia kuin AMK-tason, minkä kaikki terveellä maalaisjärjelläkin tietävät, onneksi asia on kirjattu myös lakiin mustaa valkoisela, niin te asioiden vääristelijät saatte luun kurkkuun.
Siis ei voida asettaa järjestykseen: ylempi AMK on korkeampi kuin alempi korkeakoulututkinto. Eikä myöskään järjestykseen, että alempi korkeakoulututkinto on korkeampi kuin ylempi AMK. Kuitenkin voitaneen väittää, että periaatteessa kandi on korkeampi kuin insinööri, koska molemmat ovat omien oppilaitostensa alimpia tutkintoja ja oppilaitoksia on kahta tasoa, eli korkeatasoisemmasta saatu alin on siis tällä ajatuskululla korkeampi kuin alemmasta saatu alin.
Muutoinkin on selvää, ainoana vertailuvaikeutena on juuri alempi korkeakoulu ja ylempi AMK. Muutoinhan on helppo laittaa järjestykseen, jos se jotakuta palvelee. En sitten ymmärrä miksi pitäisi. Kyllä käytännössä ammatit ovat sitten työpaikalla arvojärjestyksessä joka tapauksessa ja aina yliopistosta valmistuneet ovat korkeammalla, esim. lastentarhanopettaja kasvatustieteen kandi ja sosionomi, järjestys lienee selvä? Tai oik. kand. ja oikeustradenomi tai kauppat. kand. ja tradenomi.
Tuo 50 ov yo-opintoja ja 160 ov AMK-opintoja siis. No, tilanne on se, että 50 ov:lla yo-opintoja osa asiantuntijatasolla asiaa, mutta kapeasti, eli vain 50ov:n verran. Yo:ssa on asiakokonaisuuksia joita opiskellaan, siis 50 ov antaisi korkeimman mahdollisen opin muutamaan asiaan, ja niistä asioista osaisi enemmän kuin AMK:ssa vastaavia asioita opiskellut. Toki 160 ov AMK-heppu osaisi enemmän kokonaisuutena, jonkin verran sieltä täältä, mutta mistään ei niin syvällisesti kuin 50 ov:n yo-opinnot suorittanut siitä, mistä ne on suoritettu. Mutta turhaa tällainen ajatusleikki, mitään 50 ov:n yo-kokonaisuuksia ei voi suorittaa siten että saisi tutkinnon, kuitenkin vauikkapa 50 ov pelkkää tietojenkäsittelytiedettä antaa varmasti paremmat valmiudet tietojenkäsittelytieteeseen kuin esimerkiksi 160 ov:n tradenomilla on, vaikka olisikin tietojenkäsittelyä sisällytetty opintoihin jonkin verran esim. 12 AMK ov:a. Edelleen, eri tutkinnot eri tarkoitusperät, ei voi laittaa absoluuttiseen järjestykseen, koska eritasoisista oppilaitoksista on kyse.
Tuo väittämä on absurdi, koska oletat tuossa, että kaikki teknilliset asiat sisältävät käsittämättömän määrän tietoa. Kyllä AMK:ssa paneudutaan hyvin syvällisesti ja monesta eri näkökulmasta asioihin. Kun vaikkapa sähköön paneudutaan yleisesti elektronitasolla, niin kuinkahan syvälle sähkön saloihin tekn. kandi- ja DI-koulutuksessa oikein sitten mennään? Pointti on se, että AMK-opinnoista on hyvin vaikea enää parantaa syvällistä osaamista. Niinkuin ehkä tiedät, ei monellakaan tekniikan alalla DI-koulutuksessa AMK:ta syvällisemmin useimpiinkaan asioihin mennä. Käsiteltävä _asiakokonaisuus_ on vain laajempi. Omalla alallani DI-koulutus on mielestäni jotenkin käsittämätöntä. En ymmärrä, mitä siellä opiskellaan, koska meillä opetetaan kaikki asiaankuuluva aina suunnittelusta toteutukseen. Asiaa ei ole yhtään valottanut YO-kollegoiden haastatteleminen aiheesta. Eri asia on luonnontieteet, joita YO:ssa on enemmän. Sekin asia on muuttumassa ja pian saa valita, opiskeleeko AMK:ssa enemmän esim. matikkaa.
Nyt en enää ehdi kommentoimaan. Palaan illalla astialle.
Menit lukemana alaasi alemmalle tasolle AMK:uun, jos kerran sama asia opetetaan molemmissa olisit varmasti selvinnyt yo-tasoisista opinnoistakin sitten ja saanut arvostetumman ja korkeamman tutkinnon. Ei kai tuo pieni extra olisi niin iso vaiva ollut mitä kerrot yo:ssa opetettavan? Vai etkö vain päässyt sisään yliopistoon? Tuskin kukaan huvikseen ottaa matalampaa titteliä koko ajaksi: jo opiskeluaikana tekniikan ylioppilas kalskahtaa komealta ja sitten valmiina diplomi-insinööri ihan eri asia kuin insinööri... Vai olisiko niin, ettei se, ettet ymmärrä mitä eroa on yo ja AMK-tason opetuksella alallasi, johdukaan siitä, ettei niillä olisi eroa, vaan siitä, ette vain ymmärrä mitä eroa niillä on vaikka oikeasti on kyllä.
Ylemmän AMK-tutkinnon tarkoitus on kehittää asiantuntijaa työssään vielä paremmaksi. Olisi älytön ajatus, että valmistuessaan tradenomiksi, henkilölle tulisi muuri vastaan; muuta ei enää saisi oppia. Toisaalta, insinööri joka ei tarvitse DI:n oppeja, mutta kaipaa toisenlaista lisätaitoa, voikin yliopiston sijaan jatkaa AMK:ssa.
Kelpoisuusvaatimuksissa joita esimekriksi valtiolla käytettään, niissä työpaikoissa joissa vaatimuksena on soveltuva alempi korkeakoulututkinto, kelpoisia ovat tekniikan alalla Insinööri(AMK) ja Teniikan kandi.
Puolestaan niissä viroissa joissa vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kelpoisia ovat Insinööri ylempi AMK ja Diplomi-insinööri. Mikä tässä on niin kovin vaikeaa? Sama koskee muidenkin alojen tutkintoja. Vaadittaessa alempi korkeakoulututkinto on se AMK perustutkinto tai kandi ja ja vaadittaessa ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena on AMK jatkotutkinto tai Maisteri (tai vastaava). Tutkintouudistuksen jälkeen nämä rinnastukset ovat ne joilla pelataan. Kummassakin laitoksessa kaksi ensimmäsitä tutkinnon tasoa ovat tutkintouudistuksen myötä rinnasteisia. Lopettakaa turhanpäiväinen nahistelu ja palatkaa todellisuuteen.
amklainen: Amk insinööri ei ole ylempi kuin tekn kand. vaan ne opetuksen tasoltaan katsotaan yhtälaiseksi. AMK insinööri ei myöskään ole maisteriin rinnastettavissa.
Ylioppilas: Tekn. kand. ei ole korkeampi tutkinto kuin AMK insinööri vaikka yliopistossa kokreinta opetusta annetaankin. Kyse on opetuksen määrästä valmis AMK insinööri tietää taatusti enemmän asioita kuin appron jostain aineesta korkeinta opetusta nauttinut.
Mitäs väliä sillä on mihin valtiovallan määräämään virkaan mikin tutkinto antaa kelpoisuuden HAKEA. Ei se tarkoita että tutkinto on sama vaikka se joissakin tapauksissa antaa saman oikeuden hakea jotain virkaa!
Tuo jankkaus on nii- in turhaa. Olen amiskainssi ja nyt teekkari.
Amk.ssa opin hitsaamaan, yliopistossa olen oppinut laskemaan. Opinahjot ovat täysin erilaisia. Joka ei tätä usko, tervetuloa kokeilemaan. Ensimmäiset matematiikankurssit olivat tosiaan rajuja. Ei mitään koulukamaa, vaan oikeaa matematiikkaa. Ei teoriaan sovellettuja laskuja, kuten lukiossa ja amk.ssa vaan oikeaa matematiikan teoriaa.
Nämä opinahjot ovat aivan erilaisia, saavutettavat valmiudet ovat täysin toisenlaisia.
Kuka hyvänsä voi suorittaa amk. insinöörin tutkinnon. Diplomi- insinööreiksi ei kaikista ole. Tämä on fakta. Sen verran älyä tiedekorkeakoulun matematiikka ja fysiikka vaativat.
En jaksa jokaiselle erikseen vastata, joten tässä kaikille vasta-argumenteille vasta-argumentteja:
@Räkä
Olen samaa mieltä tästä kaupungista. Tämä on tuppukylä, työllistymisen kannalta sisäsiittoisin paikka, mitä olen koskaan nähnyt. Lähtö tulee varmasti, kun valmistun.
Täytyy olla todella herkkänahkainen, että löytää SK:sta toimittajan poliittisesti suuntautuneita lausuntoja ja kaiken lisäksi vielä häiriintyy niistä. Enkä kyllä sen viiden vuoden aikana, mitä minulle on SK ja hesari tullut ole huomannut, että SK uutisoisi Hesaria myöhemmin. Mielipidepalsta todellakin on paska, mutta itse en sitä edes lue (en Hesaristakaan). Kyllä SK päihittää iltapäivien lööppilehdet mennen tullen. Hesarin ohella asiallisin lehti Suomessa (kokoluokassaan).
Porin työllistymistilanteen nousu ei ole yksin Olkiluodon ansiota. Suuri syy on myös poismuutto, joka kaunistaa tilastoja.
SAMK on keskinkertainen AMK, kyllä. Mistähän voisi johtua? Kenties siitä, että SAMKilla on sivupisteitä kaiken maailman tuppukylissä ympäri Satakuntaa. Ja se syksyn "uusintahaku" on olemassa siksi, että tammikuussa saadaan lisää opiskelijoita sisään, joiden joukossa tulee myös paljon keskeyttäviä. Näin saadaa päälukuun suhteutettuna kivat määrärahat koululle. Hallinnollinen syy, ei kerro opetuksesta mitään. Oletko opiskellut SAMKissa? Mihin mielipiteesi perustuu? En halua mainostaa tätä koulua, mutta en kyllä lähde haukkumaankaan. Hyvä koulu se on. Yksi suurimmista syistä pääkaupunkiseudun AMK:den statukseen on se, että ne ovat pääkaupunkiseudulla. Täten niihin hakee paljon opiskelijoita, täten on jouduttu nostamaan pääsyvaatimuksia. Toivoisin, että jokaiseen AMK:hon nostettaisiin pääsyvaatimuksia *20. Nuo SAMKin tarjoamat mahdollisuudet eivät olleet mielessä, kun en edes tiennyt, ettei niitä muualla pahemmin järjestetä. Tarkoitin muita seikkoja. Omalla alallani löytyy jo ainakin kaksi asiaa, joita ei löydy mistään muualta Suomesta ja harvasta Euroopan koulusta yleensäkin. Edelleen, oletko opiskellut SAMKissa?
Pori ei tarvitse YO-keskusta, samaa mieltä.
Olen jo fiksujen seurassa. Asenteeni on täydellinen tilanteeseen, kuin tilanteeseen.
@Ylioppilas
Harkitsin kyllä yliopistoa, mutta menin AMK:hon siitä syystä, että tähtäimessä on ollut alusta alkaen ylempi AMK-tutkinto. Sillä on paljon etuja DI-koulutukseen nähden ja lisäksi työmahdollisuudet ovat hyvin pitkälle samat. Päätökseen vaikutti myös vanhempien opiskelijoiden puheet. Aikoja sitten huomasin, että tein oikean päätöksen. DI-koulutuksessa käsitellään (ainakin minun alalla) käsittämättömän etäisiä asioita, jotka eivät liity varsinaisesti alaan. Lisäksi AMK:ssa opetetaan paljon sellaista, jota ei DI:lle opeteta. Juuri nämä asiat ovat niitä, jotka minua kiinnostavat eniten. Työelämässä alallani DI:t ovat insinöörien esimiehiä. He hoitavat hallinnolliset tehtävät ja ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. He eivät osallistu sovellusten käytännön toteutukseen ja suunnitteluunkin vain vähäsen. Minua kiinnostaa nimenomaan ne asiat. En ymmärrä, miten voi suunnitella jotain, jos ei edes käytännön tasolla tiedä, miten joku laite toimii. Itseä ainakin ärsyttää suunnattomasti koulussakin ns. pintaliitokurssit, joissa laajaa kokonaisuutta käsitellään pintaraapaisuna. Haluaisin tietää kaikesta täsmälleen, miten jokin toimii. Onneksi suurelle osalle näistä kursseista on AMK:ssa luontevaa jatkoa, jossa sovelletaan käytäntöön teoriassa opitut pintaraapaisut. Osassa firmoista DI:t ovat tuotekehittelyssä mukana, mutta niitä firmoja on Suomessa erittäin vähän ja niihin on todella vaikea päästä nykypäivän pätkätyökokemuksilla. Ylempi AMK-tutkinto kuitenkin antaa valmiudet myös tuotekehittelyyn, poistamatta insinöörin työtehtäviä listalta. Nimittäin asia on niin, että DI:lle ei voi alallani antaa läheskään kaikkea insinöörille kuuluvaa tehtävää, koska tietoa ei niistä ole. Sama pätee toisinkin päin.
@Neuvotteleva virkamies
Edustatko jotain valtion tahoa? Tässä(kin) asiassa valtion käsitykset ja säännökset eivät sovi lainkaan yksiin teollisuuden kanssa. Tuo voi olla tilanne valtion virkoihin, mutta ei yksityissektorin. Syy on yksinkertaisesti siinä, ettei tekn. kand. tutkinto anna valmiuksia tehdä kaikkea samaa, kuin insinööri. Niinkuin tässäkin ketjussa on todettu, on vaikea vertailla eri koululaitosten tutkintojen kesken, mitä asioita toinen osaa ja mitä ei. Tästä syystä insinöörit ja tekn. kandit eivät kilpaile samoista työpaikoista.
Mitä tuohon tekn. kandin ja insinöörin koulutuksen nostamiseen samalle jalustalle tulee, valtio on tässäkin asiassa saartanut itsensä pussiin. Jos opetuslainsäädäntö määrää, että tekniikan kandi voi _jatkaa_ opintojaan insinööriksi, eli AMK on JATKOkoulutus-mahdollisuus tekniikan kandille, niin miten nämä tutkinnot voidaan rinnastaa pätevyydeltään samoiksi? Kuitenkin valtio väittämäsi mukaan rinnastaa nämä saman arvoisiksi. Rinnastus johtuu siitä, että tutkinnoille yritetään löytää väkisin vääntämällä löytää "vastaava" pari, vaikka tosielämässä tutkinnoilla on suurensuuri ero. Tekniikan kandille ei hierarkiasta löytynyt muuta rinnastusmahdollisuutta, kuin insinööri, joten siihen oli tyydyttävä. Tältä pohjalta tekniikan kandilla ei ole läheskään samoja valmiuksia työelämään, kuin insinöörillä. Edes pätevyys useimpiin tehtäviin ei ole riittävä kandilla. Jaa ettäkö miten niin? Siksi, että kandi-koulutus lähtee liikkeelle samalla tavalla, kuin DI-koulutus. Hirvittävä määrä teoriaa ja luonnontieteitä. Siinä ajassa AMK:ssa ollaan jo pitkällä ammattiopinnoissa. Kandilla ei ole ammattiopintoja läheskään yhtä suurta määrää. Tutkintojen ero on 40 OV, eli n. vuosi. Lisää ammatillista eroa tekee juuri kandi-koulutuksen 120 OV:n käyttö. Miten kukaan voi siis väittää, että kandilla on pätevyys samaa tasoa, kuin insinöörillä? Miten edes valtio voi näin väittää? Huomasin kyllä, että olit samoilla linjoilla kanssani. Sanon vaan, että kyllä hakemalla saa hakea sellaista (viisasta) työnantajaa, joka valitsee rivistä kandin, vaikka insinöörejäkin olisi tarjolla. Näin ainakin sitten, kun työnantajillekin selviää, millainen on kandin koulutus.
@kuin yo.
Alakohtainen juttu. Ei ole mitään merkitystä matematiikan osaamisella, jos ei osaa sitä käytäntöön soveltaa. Melkein kuka tahansa pystyy suorittamaan AMK-tutkinnon, kyllä. Se johtuu naurettavista läpipääsyvaatimuksista, ei opetettavasta asiasta. Kuka tahansa opettaja, mistä tahansa AMK:n kurssista, voi tehdä sellaisen kokeen, ettei siitä pääse kuin koulun ehdoton eliitti läpi, jos hekään. Jos vaatimuksia tiukennettaisiin rajulla kädellä, olisitko edelleen samaa mieltä?
Tiedoksi kaikille, että AMK:n kurssit ovat erinomaisia. Niissä on paljon sisältöä ja tietoa. Vaatimuksista johtuen osalle porukasta tästä sisällöstä ja tiedosta ei ole mitään hyötyä, kun ei kiinnosta opetella. Syljen mielessäni sellaisten päälle. Jos ei oma ala kiinnosta, niin pitääkö edes yrittää? Kyllä totuus paljastuu työelämässä viimeistään. Jos oppisi kaiken, mitä AMK:ssa opetetaan, olisi siitä vaikea enää parantaa. Eli koulutus on hyvä, oppilaat on paha. Asia paranisi heti vaatimuksia rajusti tiukentamalla.
Unohdinkohan vastata jollekin... :)
Tekn. kand. -koulutuksessa ei opeteta samaa asiaa kuin DI:lle ekaa 3 vuotta ja vain jätetä 2 v pois DI:stä. Tekn. kandille opetetaan ammattiaineita enemmän heti alun jälkeen. Tekn. kand. on 120 yliopisto ov:lla "rinnastettavissa" insinööriin, mutta korkeatasoisempi tutkinto koska kyseessä on alempi korkeakoulututkinto, ei AMK-tutkinto. Siis korkeammalla tasolla opetettuna samaa asiaa kuin insinöörille, mutta tieteellisemmin ja syvällisemmin ja antaen enemmän valmiuksia itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja ajatteluun. Insinööri voi jatkokouluttauttua tekn. kandiksi, saa teknillisissä yliopistoissa insinöörin tutkinnosta noin 80ov hyvitystä ja tarvitsee lisää 40 ov ja kandin tutkielman, joka on tieteellisellä tasolla tehtävä työ, insinöörityö matalammilla vaatimuksilla ei vastaa sitä ja siksi se ei kelpaa yliopistolla.
Tuo 70-80 OV hyvitystä insinöörin opinnoista ei suinkaan tule siitä, että vain 70-80 OV olisi riittävän vaativia tjsp. yliopistoon. Ei sinne päinkään. Se tulee siitä, että niinkuin olet monet kerrat sanonut, yliopistoissa annetaan lain mukaan korkeinta opetusta. Tällöin ei byrokraattisista, hallinnollisista ja ties mistä syistä voida AMK:n opintoja laskea enempää hyväksi, koska AMK on hierarkiassa yliopistoa alempana. Oletetaan skenaario, että olen opiskellut AMK:ssa 159 OV, mukaanlukien kypsyysnäyte ja työharjoittelut. Ainoa kurssi, joka on käymättä, on joku täysin turhanpäiväinen 1 OV:n kurssi, joka sattuu olemaan vielä pakollinen. Tällöin en voi lähteä yliopistoon kandi- tai DI-linjalle, koska en ole käynyt AMK:n _koko_ opintokokonaisuutta. Miten tuo yksi mitätön kurssi toisi yhtäkkiä tarvittavan "pätevyyden" siihen 70-80 OV:oon? Pointtina on se, että AMK:ssa olisi riittävän päteviä kursseja, vaikka millä mitalla yliopistoon. Ja insinööriopinnot voitaisiin lukea vaikka kokonaisuudessaan hyväksi lähdettäessä yliopistoon vaikka DI:ksi opiskelemaan (tai no ainakin melkein, jokatapauksessa enemmän kuin 80 OV). Näin ei vain tehdä, koska maan hallinto haluaa säilyttää tämän hierarkian opinnahjojen välillä.
Joopajoo...ymmärtääköhän kukaan mitä tässä haen takaa. Hieman vaikea asia pukea sanoiksi.
Tarkoitan siis sitä, että enemmän opintoja voitaisiin lukea hyväksi. Niin ei vain tehdä ties minkä takia. Ei tekniikan kandi-tasolla opeteta _yhtään_ mitään sellaista oman alan tekniikasta, jota insinööritasolla ei opetettaisi. Tämä on kiistaton fakta. Lisäksi insinööritasolla opetetaan paljon muutakin. Kyllä ne kandikurssit on aika pintaraapaisuja verrattuna AMK:n kursseihin, joissa yhdestä aihealueesta on kokonainen moduuli, eikä suinkaan yhtä tai kahta kurssia.
Minä ainakin ymmärsin. Aiheesta teki samanlaisen kannanoton muuten eräs kauppatieteiden lisensiaatti tässä jokin aika sitten.
Mihinköhän väitteesi perustat? Oletko ollut itse yliopistossa muka suorittamassa yliopistotason tekniikan opintoja?
AMK-insinööri voi jatkokouluttautua tekn. kandiksi ja päinvastoin, kuitenkin molemmilla titteli on sitten joka tapauksessa tekn. kand.
TApana on, että ainoastaan akateeminen titteli laitetaan näkyviin, jos on useita tutkintoja ja joukossa akateeminen tai jos useita akateemisisa, niin sitten kaikki akateemiset, esim. LL, DI tai LL, FM, mutta EI esim. LL, tradenomi tai KTM, tradenomi.
Tuskin kukaan järkevä tekn. kand. lähtisi jatkokouluttautumaan AMK-tasolle, vaan DI:ksi tietenkin.
Kauppalehdessä on näkynyt useita "tradenomi, ktk" -nimityksiä.
No jopas näyttää tyhmälle! Titteliksi vain akateemisia, jos useita laittaa, muutoin antaa hölmön vaikutelman. Olen nähnyt esim. lääkärien leimoja, joissa on LL, FM jos on molemmat akateemiset tutkinnot suorittanut, mutta ajatteles nyt itse: olisi leimassa tai vastaavassa vaikka LT, tradenomi. Heh!
Miksi se nyt niin tyhmälle näyttää? Siksi että sinä sanot niin? Akateemisuus ei ole autuaaksi tekevä asia.
Kummallahan mahtaa olla parempi osaaminen: pelkällä kauppamaisterilla vai tradenomi kauppamaisterilla?
Mikähän siinä nyt sitten oli niin kovin hassua? Aina välillä vaikuttaa siltä, kuin tällä "ylioppilaalla" ei olisi ikää paljoa 19-vuoden yläpuolella...
Siis olettaen ettei tradenomius suorastaan huononna osaamisvalmiuksia.
Typerät kommentit poikivat typeriä kysymyksiä.
Ja kyllä, välillä tuntuu että nämä Ylioppilaat ynnä muut pitävät AMK-tutkintoa lisäarvoa tuhoavana asiana.
No, yhtä hyvä luonnollisesti. Toki pientä vaihtelua on, eivät ekonomitkaan kaikki ole samasta puusta, joku kauppat. maisteri trade voi olla parempi kuin joku ekonomi, mutta joku ekonomi voi olla parempi kuin kauppat maisteri traden.
Loppukaneettina tälle keskustelulle viittaan
aikaisemmin kirjoittamiini viesteihin:
Jos lainsäädäntö määrää, että tekniikan kandi voi
jatkokouluttautua insinööriksi, ei tästä voi minkään logiikan (eikä lain) mukaan vetää johtopäätöstä, että insinööri voisi jatkokouluttautua tekniikan kandiksi.
Olisi sama asia, että inssi voi jatkokouluttautua DI:ksi JA päinvastoin. Ei järjen hiventäkään! Inssi voi toki mennä yliopistoon ja saada sieltä tekniikan kandin paperit, mutta mikä järki? Inssi on opetuslainsäädännön mukaan pätevämpi tutkinto, kuin kandi. Puhumattakaan siitä, että insinöörin
koulutuksella on osaamispohja paljon parempi.
En kyllä mainostaisi tulevalle työnantajalle olevani tekniikan kandi, jos insinööripaperit on taskussa. Jäisi työpaikka varmasti saamatta, kun joku toinen inssi veisi sen.
Palaan eetterille, jos joku kirjoittaa riittävän hyvän argumentin, ja johon en ole jo vastannut.
Täältä tähän.
Itse olen opiskellut SEKÄ AMK:ssa ETTÄ YLIOPISTOSSA. Minulla on siis kokemusta todeta teille hyvät ihmiset, että nimimerkki Ylioppilas on oikeassa.
Opiskelin AMK:ssa insinöörin tutkintoa ja sen jälkeen vaihdoin teknilliseen yliopistoon DI-tutkintoa suorittamaan. Voin sen kaunistelematta sanoa teille, että nykyisessä tutkintomallissa DI:n opinnot eroavat kuin yö ja päivä vaativuusasteeltaan verrattuna AMK:n insinöörin opintoihin. Otetaan esimerkkeinä vaikkapa fysiikka tai matematiikka: moni laudaturin tasoinen oppilas saattaa lannistua yliopistomatematiikan haastavuuden edessä kun taas cum lauden oppilas turhautuu amk:n matematiikan luentojen helppouteen.
Tästä päästään siihen tosiasiaan, että tekniikan kandi ON todellakin pähkäillyt syvällisemmin asioita kuin insinööri (amk). Nykyisessä tutkintorakenteessa jo tekniikan kandillekin tulee mukavasti ammattiaineita, jopa ensimmäisenä opintovuotena (tutkinnossa vähintään 2x 25op teknistä ammattiainekokonaisuutta).
Ei tarvitse siis olla ruudinkeksijä huomatessaan, että AMK-tutkinnolla ei nykypäivänä tee juuri mitään. Varsinkin kun huomioidaan se seikka, että "korkeakoulu"tutkinnot ovat kärsimässä muutenkin inflaatiosta, ajaudutaan väkisinkin siihen tilanteeseen että amk:n papereilla ei voi muuta tehdä kuin pyyhkiä persuksensa vessassa.
Mikseivät ihmiset siis voi myöntää totuutta?
SUURIN SYY HAKEUTUA AMK:HON ON SE ETTÄ ÄLYLLISET RAHKEET EIVÄT OLE RIITTÄNEET YLIOPISTOON. Tämä on totuus, aina on poikkeuksia, mutta niitä on niin vähän etteikö em. asiaa voisi sanoa totuudeksi. Kukaan ei vain uskalla sanoa sitä ääneen, koska nykypäivänä kaiken pitäisi olla niin tasa-arvoista pullanmussutusta. Asioiden tulee muuttua.
- Viktor
Mitä helvettiä matematiikka ja fysiikka tähän liittyy? Ootko lukenu tämän ketjun ainuttakaan viestiä? Edes ensimmäistä? Hei haloo idiootti! AMMATTIAINEET ei oo yliopistossa sen kummosempia ku AMKssa! Nimimerkillä kummaski myös opiskellut. Se tekniikan kandi on tosiaan pähkäillyt syvällisesti asioita...matikkaa! Voi idiootti! Miten matikan syvällinen osaaminen tekee yhtäkkiä kandista alan ammattilaisen? Taidat olla vähän tyhmä...
Mikä laki sanoo, että amk-inssi joka on suorittanut alemman akm-tutkinnon on korkeampitasoinen kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut tekn. kand. Molemmat antaa hakukelpoisuuden samoihin virkoihin, mutta tasoltaan oikea korkeakouluttukinto on korkeampi. Tasapäistämisen takia vain laitetaan hakukelpoisuuksia samoiksi.
Tekn. kandilla ei ole läheskään samoja kelpoisuuksia työtehtäviin, kuin insinöörillä. Ei meidän, ei naapurin, eikä kenenkään muunkaan firmassa. Insinöörillä nyt vaan sattuu olemaan enemmän osaamispohjaa, jolloin hänelle voidaan antaa enemmän vastuuta ja vaativampia työtehtäviä. Kysy teollisuudesta!
En viitsi lähteä kommentoimaan tätä kaikkea keskenkasvuisten lässytystä, joten yritän esittää asiani kohtuullisen tiiviissä paketissa. Ensiksikin, olen ihka aito AMIS, siis ammattikoulun käynyt (ka. ~5) tietotekniikan alalta. Armeijan jälkeen minut suorastaan revittiin töihin asiantuntijatehtäviin, joissa olen tähän päivään asti ollut. Kollegana on ollut amk-insinööriä ja tradenomia. Myös tuttavapiirini koostuu pitkälti amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneista työelämässä olevista ihmisistä. Totuus on, että usein, kun jokin haastavampi ongelmanratkaisutilanne tai vst. tietotaitoa vaativa tilanne tulee heillä töissään vastaan, he ottavat minuun yhteyttä. 9:ssä tapauksessa 10:stä ratkaisen heidän ongelmansa jo puhelimessa. Samoin työtovereideni kanssa; paperi, jossa lukee kaverin suorittaneen sen ja sen tutkinnon ei tee tyypistä osaajaa, vaan osaaminen hankitaan töitä tekemällä. Olen kouluttanut monta amk-kaveria näihin hommiin ja joukossa on potentiaalisia osaajia ja toivottomia luusereita samanlaisilla papereilla. Se on yksilöstä kiinni, mihin on rahkeita, ei todistuksista.
Nyt olen kuitenkin aloittanut insinöörin opinnot töiden ohessa, koska palkkani nousee sen paperin avulla n.700e/kk. työnkuvani pysyessä täysin samana. Ei oppi tietenkään ojaa kaada, mutta olenko ainoa, jonka mielestä tässä on jotain koomista? Lukemalla matematiikkaa ja fysiikkaa vähän pidemmälle kuin amiksessa ja ammatti-aineiden ollessa ainakin tähän mennessä täysin läpihuutojuttuja olen työnantajani mielestä "pätevä" tekemään samoja tehtäviä, joita olen kohta 10v hoitanut menestyksekkäästi siinä määriin, että palkka nousee noinkin paljon. Kommentteja? Se nyt on vaan niin, että töitä ei tutkinnoilla tehdä. Minusta tässä kaikessa loppujen lopuksi pitäisi kuitenkin olla kyse siitä, kuinka hyvä on työssään...
Ai niin, pomo on DI, joka pyörittelee papereita päätöikseen ja kiertää palavereissa harva-se-päivä. Hän on itse sanonut, että älkää pojat kyselkö häneltä työjutuistanne, minä en osaa. Se on vaan niin, että kaikkiin töihin tarvitaan tekijänsä. Jos olet kiinnostunut tekniikasta ja haluat tehdä teknisiä hommia, esim. inssin tutkinto on nykypäivänä ihan hyvä ponnahduslauta sen OIKEAN kompetenssin kartuttamiseen työelämässä.
Pointtini siis: on aivan herttaisen turhaa kiistellä siitä, mikä tutkinto on ylempi kuin toinen. Jotkut tähtäävät suoritusportaaseen ja toiset paperinpyörittelijöiksi. Kumpiakin tarvitaan ja tietyissä rajoissa molempiin pääsee "akatemiapeniksen" pituudesta huolimatta. Kyllä tekin vielä opitte, kun elämän koulua käytte eteenpäin.
Väärin meni. Suomen suurin "firma" nimittäin julkinen sektori laittaa nuo tutkinnot ihan samalle viivalle. Muualla mitään lakiin pohjautuvia "vaatimuksia" ei edes ole.
Itse opiskelen tietotekniikkaa AMK:ssa. Mulle on ihan sama, mistä kukakin oppinsa ammentaa. Totuushan on se, että kouluissa opitaan vain PERUSTEET, työelämässä loput ja soveltava taito. Siitä on pakko kuitenkin avautua, että kirjoituksestasti päätellen opit amiksessa enemmän ja paremmin, kuin porukka oppii AMK:ssa ja yliopistoissa. En usko. Ei amiksen tietotekniikkalinjalla opeteta samoja asioita, kuin esim. AMK:ssa. Olet siis itseoppinut. Itseoppineita on monen tasoisia. Joidenkin osaamiselle jää lisensiaatit ja tohtoritkin toiseksi. Toisaalta IT-alalla on mielettömästi itseoppineita "asiantuntijoita", joilla firma pystyssä, eivätkä osaa edes modeemia asentaa. :)