IT-viikossa oli artikkeli, tosta pharmingin mahdollisuudesta; määritelmä "jossakin kohdassa tiedonsiirtoketjua uhrin tietokoneen ja pankin web-palvelimen välillä huijari kaappaa dns-palvelimen tekemän osoitekäännöksen". Kuullostaa hurjalta että menen pankkiin ja päädynkin huijarisivulle. IT-viikko näkee pharmingissa vielä suuremman uhkan kuin phishingissä.
Kenties näin on. Teenköhän oikeita päätelmiä: kuluttaja voi ainakin joka kerta verkkopankkiin mennessään varmistua että on oikeassa paikassa katsoessaan heti ensimmäiseksi tuoreimmat tilitapahtumat. Jos niitä ei näe, niin voisi epäillä että asiat eivät ole kunnossa. Tosin siinä vaiheessa kaappari on saanut käyttäjätunnuksen ja salasanan haltuunsa. Mutta ei kertakäyttötunnuksia vielä lainkaan ja käsittääkseni kaappari ei myöskään pääse vielä siirtelemään varoja tililtä.
(Itse asiassa en oikein ymmärrä miten pankkiasiakas alkasi po. huijauksen yhteydessä laskujakaan maksamaan, koska saldotieto tilistä ei kaapparikohteen kautta tule varmasti näkyviin).
Vielä en usko että pharming olisi kovin suuri uhka verkkopankkitoiminnassa, joka taas Suomessa on hyvin yleisessä käytössä. Muu eKauppa on luku sinänsä.
Kenties näin on. Teenköhän oikeita päätelmiä: kuluttaja voi ainakin joka kerta verkkopankkiin mennessään varmistua että on oikeassa paikassa katsoessaan heti ensimmäiseksi tuoreimmat tilitapahtumat. Jos niitä ei näe, niin voisi epäillä että asiat eivät ole kunnossa. Tosin siinä vaiheessa kaappari on saanut käyttäjätunnuksen ja salasanan haltuunsa. Mutta ei kertakäyttötunnuksia vielä lainkaan ja käsittääkseni kaappari ei myöskään pääse vielä siirtelemään varoja tililtä.
(Itse asiassa en oikein ymmärrä miten pankkiasiakas alkasi po. huijauksen yhteydessä laskujakaan maksamaan, koska saldotieto tilistä ei kaapparikohteen kautta tule varmasti näkyviin).
Vielä en usko että pharming olisi kovin suuri uhka verkkopankkitoiminnassa, joka taas Suomessa on hyvin yleisessä käytössä. Muu eKauppa on luku sinänsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pankkiyhteydessä koneellesi asentuu ns. 3. osapuolen sertfikaatti. Tämä 3. osapuoli
tarkistaa pankin ja koneesi välisen salatun
yhteyden avainten oikeellisuden ja muita
asioita.
http:n tilalla kuuluu olla https: ja selaimessa
joku tunnus (yleensä lukon kuva joka on "kiinni")
joka näyttää salatun yhteyden olevan käytössä.
Välimieshyökkääjä ei tee saamallaan kryptatulla
datalla yhtään mitään.
Huijarisivut ovat salaamattomia ja jos joku on sellaisen systeemin kyhännytkin, niin tuo sertifikaattisysteemi suojaa.