ois kiva kuulla kaikkee mitä on tullu "oman kämpän" mukana :) elis millasta se elämä on ?
oon ite vasta 13, mut silti haluisin jo muuttaa, mutta kyl viel himas pysyn :D
pärjäättekö hyvin ?
onko kamala koti ikävä ? ja onks sellasta mitä toivoki ? =) ja mikä on huonoa ? kiitos ;)
oon ite vasta 13, mut silti haluisin jo muuttaa, mutta kyl viel himas pysyn :D
pärjäättekö hyvin ?
onko kamala koti ikävä ? ja onks sellasta mitä toivoki ? =) ja mikä on huonoa ? kiitos ;)
Vastaukset 9
Vanhimmat
että mink ikäsen muutitte ?
ja mikä ois teiä mielest sopiva ikä muuttaa ? :)
ja iloista Joulua sinulle! Vieläkö uskot Joulupukkiin :)
Minä se muutin vuokra-asuntoon 19 vuotiaana. Nyt ensi vuonna 28 v muutan ihan omaan kotiin, omistusasuntoon, oikein kaksikerroksiseen paritaloon.
Itsenäisesti asuminen tuo ennenkaikkea vapauden tehtä itse mitä haluaa, olla vastuussa omasta elämästä niin hyvässä kuin pahassa- saa siivota kun huvittaa, saa sisustaa miten haluaa, mutta myös jättäessään asunnon hoitamatta, laskut maksatta saa itse kantaa vastuun...
Sellasta se on yksin asuminen. Koittaa sullekin varmasti joskus.
niin saat kuvan siitä kuinka IHANAN rankkaa yksin omassa kodissa asuminen voi olla.
Pysy kotona ainakin seur. 7 vuotta ja nauti "varustellusta" jääkaapista, mukavista lomista vanhempiesi kanssa, pyykki- ja siivouspalveluista (toimivat pesukoneet ja imurit löytyy). Sekä mukavasta seurasta, jolta voi aina kysyä neuvoja.
Saat kyllä sitten aikanaan nauttia omasta tuvasta ja omasta luvasta, mutta myös siitä kuinka ostan/valitsen/rahoitan pesukoneen ja mistä taas rahat ruokaan ja uuteen talvitakkiin yms.
lisää vaan :) kiits
No mulle muutto toi ainakin huomattavasti enemmän seuraelämää, porukoitten luota ei oikein päässyt kulkemaan mihinkään. Ja yöelämää vaikka olinkin vasta 17 kun muutin yksin asumaan.
Mun mielestä se, että saa itse päättää rahastaan on yksi itsenäisyyden ihanimmista puolista. Mitä sitten jos onkin köyhä ja joutuu miettimään ostaako ruokaa vai vaatteita, sen saa kuitenkin päättää ihan itse... Olin alkuun tosi tosi köyhä, koska en saanut mitään tukia ja vanhemmilta sain 1000mk kuussa. "Hyvin" se kuitenkin riitti...
Olin yläasteen Anna Tapion koulussa joten se varmaan vaikutti siihen ettei ollut kyllä yhtään koti-ikävä missään vaiheessa. Ja kävin aika usein viikonloppuisin vanhempien luona.
Nyt olen 22 ja vähän harmittaa että lähdin niin nuorena, mutta ei oikeastaan se omaan kämppään muutto vaan enemmänkin se että lähdin oikestaan jo yläasteella.
ite lähin kotoa vieraalle paikkakunnalle 16v. se toi ihanan vapauden, mut sit piti pyykätä, laittaa ruoat ja niitä kannattaa harjotella jo nyt. sit rahanmenoa on paljo, yhtäkkiä pitää tulla toimeen omillaan. mua vanhemmat autto rahallisesti ja hyvin meni, ei ollu yhtään ikävä!
Muutin viime huhtikuun 1. päivä omaan yksiöön, vanhempani maksoivat takuun ja sos. huolto vuokrani, opiskelin silloin, valmistuin 3.6.
Asunto oli "pakko" ottaa, oli hakenut sitä puolisen vuotta, alkanut sillä aikaa seurustelemaan ja "asumaan" rakkaani kanssa. Mutten tiennyt, jatkuisiko meijän rakkaus, otin asunnon.
Syksyllä sain vihdoin ja viimein töitä, vaikeaa olla vasta 19v. kun työnantajat haluavat 1-5v:n kokemusta hakijoilta, mitä ei välttämättä 19v. ole, kun on opiskellut 12 vuotta ja tehnyt muutamana kesänä töitä eri paikkakunnalla kuin minne on muuttanut.
Onhan se, että jos sossun/Kelan n.400e:n tuella yrität elää 30 päivää ennen seuraavaa satsia, saat jakaa sen osiin, puhelinlaskun maksoin itse ja sossu/Kela loput, kun en ollut töitä saanut.
Nyt ku on töitä, maksan kaiken itse, hommasin tietokoneen ja nettiyhteyden kun sain vakituiset tulot. Palkkaa tulee n. 1000e/kk ja siitä maksan 300e vuokraa, 25e netistä, n. 15e/kk sähkö, e-pillerit... Ja ruoka, johon menee yllättävän paljon rahaa, vaikkei paljoa söisi. :)
Nyt haaveessa yhteinen kaksio minulle ja rakkaalleni (hänelläkin yksiö ja eri paikkakunnalla), alamme hakemaan asuntoa näinä päivinä, miksi maksaa kahdesta kun voisi maksaa yhdestä saman? :)
Niin ja ne kamppeet asuntoon, esim. josset saa pesukonetta ostettua (lehtien ilmoituspalstoilla myydään paljon suht toimivaa kodin elektroniikkaa yms.) niin voit esim. pyytää lahjaksi vanhemmiltasi. ;)
Sain 500e lahjaksi oman asunnon tarvehankintoja varten, ostin sillä IKEAsta sängyn, lakanoita, petivaatteet.. Kaikkea.
Ja tv:n ja sohvat ostin lehti-ilmoituksen perusteella 140e/yht. eräältä mieheltä, joka myi vanhat huonekalunsa ja muut. :)
Ja kirppareiltakin löytää kodin pikkutavaraa halvalla (lautaset, haarukat.. tms.).
Itse aloitin jo 15-vuotiaana hankkimaan osaa tulevan kodin varusteista, mm. hyllystön, stereot, mukeja...
No, en viitsi pidempää kirjoittaa. :)
But ya got the point, yup?
Kun on TV:kin ja sossurahoilla elää.
Mihin muutit 16-vuotiaana? Muutitko kokonaan eri paikkakunnalle? Harkitsen juuri itse samaa.