Minulla on IOKin suomenkielinen versio ja jaksoin lukea sitä 300 sivua ja sitten riitti. Opetus sinänsä on tuttua buddhalaisuudesta ja mystikoilta, mutta teksti on raskasta luettavaa.
Sekin vähän tökki, että kertoja Jeesus asetteli itseään Jumalasta seuraavaksi. Onhan noita suurmiehiä muitakin.
Opettajan käsikirja sentään on selkokielisempää.
Sekin vähän tökki, että kertoja Jeesus asetteli itseään Jumalasta seuraavaksi. Onhan noita suurmiehiä muitakin.
Opettajan käsikirja sentään on selkokielisempää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Sekin vähän tökki, että kertoja Jeesus asetteli itseään Jumalasta seuraavaksi".
Miksei sitten näin ole?
Miksi olisi ?
Samma täällä. On vaikeaa ja teoreettista tekstiä. Ois kaukolainausaikaa vielä viikko, mutta taidan palauttaa kirjan sillä innostus meni.
..on aika helppo ja käytännöllinen.
Ei tätä mielestäni olekaan tarkoitus lukea kuin romaania. Vaan vähän kerrallaan ja ajatuksen kanssa. Kyllä siihen ehkä useampi vuosi menee, tai siis koko elämä, mutta miksi kaiken pitäisikään olla helppoa ja kevyttä. Tie on kaita ja harvat sen löytävät, vai miten se nyt menikään.
Jos jäi vaivaamaan, että olisiko sittenkin jotain, niin etsi käsiisi "Täydennysosa ihmeiden oppikurssiin" Se on 80sivuinen vihkonen, jossa on hyvin tiiviisti ja minunmielestäni selkeästi perusjutut kurssista. tuumii Rotunainen
..sitaatteja siitä tähän. :)
Lainaus kirjasesta "Täydennysosa ihmeiden oppikurssiin" sivulta 40. "Yksikään maallinen ajatus ei ole todella käytännöllinen. Sillä miten paljon harhoja tavoittelemalla votetaan? Miten paljon menetetään, kun Jumala heitetään menemään? Ja olisiko edes mahdollista tehdä niin. Varmaankin on epäkäytännöllistä tavoitella olematonta ja yrittää tehdä sitä, mikä on mahdotonta. Pysähdy siis hetkeksi, tarpeeksi pitkäksi aikaa ajattelemalla seuraavaa. Jokainen joka pyytää sinulta apua, voi näyttää sen sinulle. voitko antaa sen suurempaa lahjaa? Olisiko olemassa suurempaa lahjaa jonka voisit itse antaa?"
Lainaus päättyy. Tässä puhutaan harhoista. kirjan mukaan kaikki egon toiminta on harhaa.
Tästä ainoasta oikeasta mahdollisuudesta kirjoitti jo Eino Leino kirjassaa Alla Kasvon Kaikkivallan, siis vain lähimmäisen kuorman kantaminen voi tuoda valaistumisen. Samoin Elisabet Haichg koki valaistumisen auttessaan ytäväänsä "viimeisellä" askeleella