Ainakin suurinpiirteisellä ulkokuorella. Esim. itselläni on pakkomielteenä saada pitkä mies, kun olen tällainen isokokoinen nainen.
Ja noita pakkomielteitä ei pidä kenenkään hävetä! Ulkonäöllä on aivan varmasti merkitystä jossain määrin.. se vaikuttaa ihmisen minäkuvaan ja sitä kautta myös hänen suhtautumiseensa muihin.
Kuinka voisi kukaan elää parisuhteessa, jossa ei tuntisi toista osapuolta kohtaan mitään sukupuolista vetoa? Eikö se silloin olisi enemmänkin ystävyyttä kuin seurustelua?
Minä haluan pitkän miehen. Minä haluan! Pitäkää vain minua outona, kun sanon, että en tunne itseäni naiseksi ilman pitkää miestä ja että lyhyt ja keskiverto mies ovat minulle samaa tyhjän kanssa. Vastatkaa vain viestiini että "oletpa pinnallinen" tai "vaaditpa typeriä". Olen miltei 180 senttiä, joten siinä vaiheessa kieltämättä tulee mieleen kysymys, voinko nyt ollenkaan olla naisellinen!
Kyllä ulkokuorella on merkitystä. Paskanpuhujia sellaiset, jotka väittävät muuta. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää, että tuntee olevansa seksikäs/puoleensa vetävä EDES JONKUN IHMISEN seurassa. En tunne itseäni naiselliseksi millään lailla, jos joudun katselemaan vain itseni kokoisia tai lyhyempiä miehiä.
Pitäkää Hyvät Ihmiset hyvällä omallatunnolla kiinni vain niistä teidän muutamista vaatimuksistanne, jotka koskevat vastakkaisen sukupuolen ulkonäköä. Kyllä muutama vaatimus ulkonäköäkin kohtaan voi olla. Ei se tee vielä ihmistä pinnalliseksi. Eri asia olisi tietenkin, jos toiselta vaatisi ihan absoluuttista mielensä mukaista ulkonäköä. Mutta tässä ei ole siitä kyse!
Kenenkään ei tarvitsisi ottaa sellaista poika/tyttöystävää, joka ei herättäisi mitään mieltymystä. Vain sellainen kelpaa elämänkumppaniksi, joka miellyttää sekä fyysiseltä että henkiseltä olemukseltaan. Älkää siis lähtekö karsimaan teidän suurimpia haaveitanne ja tyytykö vain "tavanomaiseen". Itselleni on ainakin hirmutärkeää, etten viettäisi loppuelämääni keskimittaisen miehen kanssa, vaan sellaisen kivan pitkän miehen. Joku voi tosiaan sanoa minua pinnalliseksi, mutta minä kutsun itseäni herkäksi.. Kaipaan tuttavallisen oloisia ihmisiä, niinpä olen herkkä.... Älkää luopuko mieltymyksistänne, minäkään en aio! Vaikka parisuhteen onnistumiseen ei liity mitenkään kumppanin ulkonäölliset seikat, niin on silti täysin kohtuullista vaatia haluamaansa. Ei kukaan ole sellainen "yli-ihminen", joka unohtaisi kokonaan toisen ihmisen fyysisyyden. Fyysisyys vaikuttaa henkisyyteen, haluisiko uskoa sitä tai ei.
Ja tämähän oli sitten maailman sekavin teksti :D
Mutta siitä huolimatta toivotan teille kaikille hyvää joulua!
t. Nainen miesmäinen(kö?)
Ja noita pakkomielteitä ei pidä kenenkään hävetä! Ulkonäöllä on aivan varmasti merkitystä jossain määrin.. se vaikuttaa ihmisen minäkuvaan ja sitä kautta myös hänen suhtautumiseensa muihin.
Kuinka voisi kukaan elää parisuhteessa, jossa ei tuntisi toista osapuolta kohtaan mitään sukupuolista vetoa? Eikö se silloin olisi enemmänkin ystävyyttä kuin seurustelua?
Minä haluan pitkän miehen. Minä haluan! Pitäkää vain minua outona, kun sanon, että en tunne itseäni naiseksi ilman pitkää miestä ja että lyhyt ja keskiverto mies ovat minulle samaa tyhjän kanssa. Vastatkaa vain viestiini että "oletpa pinnallinen" tai "vaaditpa typeriä". Olen miltei 180 senttiä, joten siinä vaiheessa kieltämättä tulee mieleen kysymys, voinko nyt ollenkaan olla naisellinen!
Kyllä ulkokuorella on merkitystä. Paskanpuhujia sellaiset, jotka väittävät muuta. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää, että tuntee olevansa seksikäs/puoleensa vetävä EDES JONKUN IHMISEN seurassa. En tunne itseäni naiselliseksi millään lailla, jos joudun katselemaan vain itseni kokoisia tai lyhyempiä miehiä.
Pitäkää Hyvät Ihmiset hyvällä omallatunnolla kiinni vain niistä teidän muutamista vaatimuksistanne, jotka koskevat vastakkaisen sukupuolen ulkonäköä. Kyllä muutama vaatimus ulkonäköäkin kohtaan voi olla. Ei se tee vielä ihmistä pinnalliseksi. Eri asia olisi tietenkin, jos toiselta vaatisi ihan absoluuttista mielensä mukaista ulkonäköä. Mutta tässä ei ole siitä kyse!
Kenenkään ei tarvitsisi ottaa sellaista poika/tyttöystävää, joka ei herättäisi mitään mieltymystä. Vain sellainen kelpaa elämänkumppaniksi, joka miellyttää sekä fyysiseltä että henkiseltä olemukseltaan. Älkää siis lähtekö karsimaan teidän suurimpia haaveitanne ja tyytykö vain "tavanomaiseen". Itselleni on ainakin hirmutärkeää, etten viettäisi loppuelämääni keskimittaisen miehen kanssa, vaan sellaisen kivan pitkän miehen. Joku voi tosiaan sanoa minua pinnalliseksi, mutta minä kutsun itseäni herkäksi.. Kaipaan tuttavallisen oloisia ihmisiä, niinpä olen herkkä.... Älkää luopuko mieltymyksistänne, minäkään en aio! Vaikka parisuhteen onnistumiseen ei liity mitenkään kumppanin ulkonäölliset seikat, niin on silti täysin kohtuullista vaatia haluamaansa. Ei kukaan ole sellainen "yli-ihminen", joka unohtaisi kokonaan toisen ihmisen fyysisyyden. Fyysisyys vaikuttaa henkisyyteen, haluisiko uskoa sitä tai ei.
Ja tämähän oli sitten maailman sekavin teksti :D
Mutta siitä huolimatta toivotan teille kaikille hyvää joulua!
t. Nainen miesmäinen(kö?)
Vastaukset 9
Vanhimmat
...joka tuossa jokunen viesti sitten väitti lyhyiden kärsivän alemmuuskomplekseista ja heikosta itsetunnosta ja ties mistä, mutta sinä se tässä taidat kärsiä alemmuuskompleksista ja huonosta itsetunnosta, jos tunnet itsesi naiseksi vain pitkän miehen rinnalla.
Mutta jep, ei tuo pituus nyt mikään niin paha kriteeri ole. Toiset miehet vaativat naista, joka ei meikkaa (eli on "luonnonkaunis"), ja onko tuo pituusvaatimus nyt yhtään sen turhamaisempaa...
Mutta jep, onnea (pitkän)miehenmetsästykseen :)
En ole mikään horo
Ei minulla noin huonoa itseluottamusta olisi, elleivät lyhyet ihmiset olisi tehneet selväksi omia kompleksejaan. Tässä tarkoitan naispuoleisia ihmisiä.. he sen minulle ovat saaneet aikaan.
Kyllä minulla nykyisin on huono itsetunto, olet ihan oikeassa...
Hanki elämä.. Jos sä oot kerta noin pinnallinen, niin eipä voi mitään. Jos rakastaa jotakuta oikeesti niin häntä pitää mallina (mies tai nais) vaikka lyhyt tai läski... Mä tunnen muutaman tosi pitkän naisen jotka ovat lyhyen miehen kanssa ja ovat varmasti paljon onnellisempi heidän kanssaan kuin pakolla hankitun pitkän miehen kanssa... Voi jumantsuikka ei voi muuta sanoa.
Itse olen myös pitkä nainen ja ajattelin ennen etten KOSKAAN voisi seurustella lyhyemmän miehen kanssa, se ei olisi tullut kuuloonkaan. Mutta siinähän sitä sitte mentiin ku tutustuin samanmittaseen jätkään. Kyllähän se kieltämättä eka hämäs hiukan, mutta mitä sitte? toinen oli just täydellinen tyyppi, oli sama ajatuksenkulku jne... mut pituus vaan oli tiellä... en mä sit aatellu ettenkö voisi ottaa häntä. Nyt ollaan oltu jo kihloissaki melkein vuosi, ja lasta odotetaan. Että kyllä mä voin ainakin sanoa että siihen sisäiseen rakastutaan, ulkoiseen ihastutaan!!:)
Olisipa kesäisin Hietsussakin tällaisia typyjä
http://gallery.teengirl-pics.com/11716/
Yksi kuva malliksi http://galleries.galitsin-news.com/galleries/038xo5a917 3/big_003.jpg
Jos noi sattuis olemaan vielä mukavia niin kyllä, kyllä olis kiva asia.
AINAHAN sitä jotain vaatimuksia on, mutta onkin aivan eri asia, onko niin niiden sokaisema, että vaikka se elämän rakkaus on nenän edessä, niin antaa hänen mennä vain koska (karkeasti yleistettynä) kengännumero on 47 eikä 48?
Minusta ainakin kaikki on aina tapauskohtaista- ei ole mitään pakollista kriteeriä jonka on PAKKO AINA sopia.
Tottahan toki siihen kumppaniin on pakko ihastua- viihtyä seurassa ja vielä tuntea sitä sukupuolistakin vetoa- muutenhan se olisi sitä ystävyyttä vain. Mutta minusta jokaisesta kriteeristä voi tinkiä jos todella rakastuu. Tai paremmin voisi kai sanoa: Rakkaus on sokeaa. Ei silloin jää tarkastelemaan, onko kaikki niin kuin sillä päiväunelmien prinssi Uljaalla / prinsessa mikälieneellä.
Jään sinkuksi, ei siinä muu auta...
En halua kokea itseäni miksikään hemmetin miespuoleiseksi ja toisekseen ei kellään ole samanlaista ajatuskulkua kuin mulla.....
Myönnettäköön, tottakai yhteiset intressit ovat tärkeämpi tekijä kuin mikään pituus!!!
Jos ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ei ole silloin mitään mistä voisi oikein kunnolla puhua. Ainoat puheenaiheet olisivat siinä tapauksessa se, mitä tulee tv:stä jne.