Vuodet muovaamat meitä, yhä enemmän alamme muistuttamaan kumppaniamme.....
Tarttuvatko tavat, vaihtuvatko osat.
_____________________
-Naisetko ne vain, aina äänessä….. ei kai se aina noin…
Tuo meidän ukko ainakin pajattaa aamusta iltaan, menee ees taas,
puhuu ja puhuu, ties mistä.-
" Olisit nyt pahalainen hiljaa edes kirkonmenojen ajan. Nyt on Joulu aamu…”
"Jaa, minäkö, etkö kuullu kun huusin että puut olet kaikki polttanut!."
"Mene hakemaan, kanna pari kopallista …"
"Täytistäkö ne kaikki, saunastakin puut loppu,eikä edes sano…
semmosia ne akat, joulukiireissään…vaikka, pyhähän se nyt jo….
eilenkös se oli sauna?.. Hei muoriseni, kuka se mies oli siellä…?
"Ai kuka?"
"No. se siellä, anti olla… joko ne nyt taas noita joululauluja koko päivän…
Yksi hilipiä polokka, soittasivat nyt tuohon väliin.."
"Etkö voi olla hetken hiljaa! Joko sinä niitä puita..? Kirkonmenothan täällä.
Ei kai ne nyt sulle polkka ala soittelemaan…. Voi luoja kuinka tuon sais hiljaseksi."
(Pari vuotta myöhemmin)
"Ompa taas niin hiljaista, poikkeis nyt joku että kuulis puhetta.
Tuo ukkokin… maata röhnöttää aamusta iltaan…
tuskin syömään viitsii nousta… eilen, niin taisi maata koko päivän taas."
---
"Tuletko puoliselle…. kelpaako ruoka…olis pöydässä, sitä eilistä keittoa lämmitin…
mitäs meinaat jos sauna lämmitettäis....iltasella?"
-Taitaa taas olla jostain mörköpäällä kun ei edes murahda vastausta.-
" Kuuletko sinä, ruoka on valmista… johan siinä olet kinkkujas lämmittäny peiton alla,
ei kai niitä enää palele, viime viikolla olit ulkona eikä sillonkaan ees pakkasta…"
"Hakisit nyt puita vaihteeksi, ja lakkaisit sitä soppaa tarjoamasta….
Ei hetkisenkään rauhaa saa tuolta akan pajatukselta…"
Pitäiskö sittenkin …. ei se kuuntele enää edes kirkonmenoja, ja Joulu aamuhan se taitaa…. vaan ei kinkkua edes, soppa… eilistä…. olkoon… mitä tuolle puhumaan… on tuota tullut puhuttua…", miettii ukko peittonsa alla, eikä sano sanaakaan.
Tarttuvatko tavat, vaihtuvatko osat.
_____________________
-Naisetko ne vain, aina äänessä….. ei kai se aina noin…
Tuo meidän ukko ainakin pajattaa aamusta iltaan, menee ees taas,
puhuu ja puhuu, ties mistä.-
" Olisit nyt pahalainen hiljaa edes kirkonmenojen ajan. Nyt on Joulu aamu…”
"Jaa, minäkö, etkö kuullu kun huusin että puut olet kaikki polttanut!."
"Mene hakemaan, kanna pari kopallista …"
"Täytistäkö ne kaikki, saunastakin puut loppu,eikä edes sano…
semmosia ne akat, joulukiireissään…vaikka, pyhähän se nyt jo….
eilenkös se oli sauna?.. Hei muoriseni, kuka se mies oli siellä…?
"Ai kuka?"
"No. se siellä, anti olla… joko ne nyt taas noita joululauluja koko päivän…
Yksi hilipiä polokka, soittasivat nyt tuohon väliin.."
"Etkö voi olla hetken hiljaa! Joko sinä niitä puita..? Kirkonmenothan täällä.
Ei kai ne nyt sulle polkka ala soittelemaan…. Voi luoja kuinka tuon sais hiljaseksi."
(Pari vuotta myöhemmin)
"Ompa taas niin hiljaista, poikkeis nyt joku että kuulis puhetta.
Tuo ukkokin… maata röhnöttää aamusta iltaan…
tuskin syömään viitsii nousta… eilen, niin taisi maata koko päivän taas."
---
"Tuletko puoliselle…. kelpaako ruoka…olis pöydässä, sitä eilistä keittoa lämmitin…
mitäs meinaat jos sauna lämmitettäis....iltasella?"
-Taitaa taas olla jostain mörköpäällä kun ei edes murahda vastausta.-
" Kuuletko sinä, ruoka on valmista… johan siinä olet kinkkujas lämmittäny peiton alla,
ei kai niitä enää palele, viime viikolla olit ulkona eikä sillonkaan ees pakkasta…"
"Hakisit nyt puita vaihteeksi, ja lakkaisit sitä soppaa tarjoamasta….
Ei hetkisenkään rauhaa saa tuolta akan pajatukselta…"
Pitäiskö sittenkin …. ei se kuuntele enää edes kirkonmenoja, ja Joulu aamuhan se taitaa…. vaan ei kinkkua edes, soppa… eilistä…. olkoon… mitä tuolle puhumaan… on tuota tullut puhuttua…", miettii ukko peittonsa alla, eikä sano sanaakaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
se varmaan on sillä elämä muovaa ja muokkaa meitä kaiken aikaa tuskin kukaan pysyy entisensä laisena niin ulkonaisesti kuin sisäisetikään.
Vuosikymmenet työelämässä ollut ja sitten juurille palaneena niin eipä enää tuntenut koulukavereitä enään.
Tavat ja tottumukset muuttuu ja puhemurre tulee uusis sanontoja ja jopa sanontojen merkitys toinen että sitä se on jos ei ihan paikoilleen jäsöhdä:))
sadut sitten loppuvat?
Muuttuuko tarina jos henkilöt vaihtuvat, vai miten käy?
henkilö vaihtuu ei väliä onko kirjar mies vai nainen
hyvä kun on olemasa.
Toinen niinkuin käkikello,
toinen rikkinäinen sello.
Seinille vain kukkui kello,
soitti itsellensä sello.
Toinen kellonsa on vanki,
toinen kieliään ei hanki.
Mikä nämä yhteen liitti,
kuvitteli, tämä riitti?
*on siinä miettimistä*
Toinen puhuu, toinen kuuntelee, tai jättää kuuntelematta, valikoiva kuulo tarttuu vain tärkeimpään.
Toinen soi, toinen soittaa.
Toinen tekee lähtöä kun toinen on jo tulossa.