Minkäslaisia muistoja teillä noista raudoista on...? Ite just sain pois...ja täytyy kyllä sanoa että AAH kun on 'vapaa' olo...muijatkin tykkää enemmän ... =)
Hammasraudoista...
poika -1987
8416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä yhtä painajaista oli ne hammasraudat! Aina hampaat kipeenä, kun niitä kiristettiin! Ei kiitos enää! Ootko saanut nyt kitalaen (resentiolevyn) vai saatko ollenkaan?
ei oo enää mitään enkä tule enää saamankaan mitään uutta 'komponenttiä'... =D ... nyt uskaltaa jo nauraakkin...LoL
Mulla laitettiin kun olin viidennellä..
Ensin ajattelin...ettei ole jovin kivaa..vaikka ne olinkin sellaiset mitkä ei ulospäin näy..
Joten mä totuin niihin...
Seiskalla sain ne pois..mutta mulle laitettiin toiset..sellaiset..mitkä on aika monella..
Ja ne näkyy..kun hymyilee..=(
Niistä en tykännyt..ne oli inhottavat..varsinkin kun niitä kiristettiin..niin ei pystynyt syömään mitään..ja ne rikkoi suuta..=(
Mutta..mä sain ne kasin lopulla pois..ja nyt olen ihan tyytyväinen että sain raudat..kaikki on paljon paremmin..*hymy*
Eli inhottavia kokemuksia..mutta jos sen jaksaa..niin tiedän, että lopussa helpottaa..
Mua ei onneksi ole koskaan NIIDEN takia kiusattu..
Niin...siis niiden rautojen kanssa opein hymyilemään..niin että hampaita ei näy..
Ja meni tosi kauan aikaa ennen kuin opein hymyilemään "hampaat irvessä" eli kunnolla..
Loppu hyvin kaikki hyvin..
Mutta....niin kuin sanoin...ne kannattaa ottaa..
Opein..? Mitä.. vakin.. opein..??? Män tajuu..
Siis häh..?
No..en mä halunnut niitä rautoja halunnut koko suomelle näyttää..piti hymyillä sillai ettei ne näkyis..
Mutta..sitten myöhemmin OLEN OPPINUT/opein hymyilemään kunnolla..niin kuin ennen rautoja hymyilin..
Got it?
Mä sain raudat pois n. puol vuotta sitten, jolloin päättyi monen vuoden kidutus. Mulla on paljon suoremmat hampaat nyt, kuin ennen rautoja. Mulla on nyt oikeestaan aika täydelliset hampaat. Nyt on tosi kiva hymyillä ja sitä teen oikeastaan koko ajan. Oon saanu jopa lisänimen "pepsodent".
Kun mä sain raudat mä masennuin, enkä halunnut hymyillä yli vuoteen. Mua kiusattiin koulussa, eikä kotonakaan menny hyvin. Tuntu, ettei kukaan välittänyt.
Mun ne muutamat kaverit nosti mut lopulta masennuksesta. Aloin taas päästä hymyilyn makuun, tulin uskoon, kaverit alkoi taas lisääntyä ja sit sain vihdoin raudat pois. Se on ollu mun tähänastisen elämäni onnellisin päivä.
Sen jälkeen en oo oikeestaan lopettanu hymyilyä. On sellanen olo, että täytyy hymyilä vielä kun voi. Saattaa olla, että joku pävä ei enää hymyilytä. Samalla maksan hymyilyvelkojani, joita vuoden aikana on kertynyt paljon.
Raudat on ihan suolesta sillon, kun ne on suussa, mutta sen jälkeen kun ne on saanu pois ymmärtää, kuinka kätevät ne sitten kuitenkin oli.
*leveä pepsodenthymy*
Mullakin oli raudat ala-asteella (onneks jo sillon) ja ne oli vuoden tai pari, en muista mutta hymy hyyty... :( Meni pitkälle yläasteelle ennen kun uskalsin taas ruveta hymyileen hampaat "irvessä" :D