Taas se huutaa minulle,
oven takana,
raosta kurkkii,
sanoo rentuksi.
Rentuksi minua,
kirjailijan alkua,
kirjailijaa,
joka etsii taas kerran,
inspiraatiota.
Inspiraatiota,
pullo pöydällä,
huulilla,
humala mahassa.
Mahassa kurnii,
nälkä,
ei lähde juomalla,
olen yrittänyt.
Yrittänyt mitä yrittänyt,
kuitenkaan onnistumatta,
muuta kuin pahaa oloa,
vessassa tuottamaan.
Tuottamaan,
siinä olen hyvä
jos olisin maanviljelijä,
apulantaa ei tarvittaisi,
tiluksillani.
oven takana,
raosta kurkkii,
sanoo rentuksi.
Rentuksi minua,
kirjailijan alkua,
kirjailijaa,
joka etsii taas kerran,
inspiraatiota.
Inspiraatiota,
pullo pöydällä,
huulilla,
humala mahassa.
Mahassa kurnii,
nälkä,
ei lähde juomalla,
olen yrittänyt.
Yrittänyt mitä yrittänyt,
kuitenkaan onnistumatta,
muuta kuin pahaa oloa,
vessassa tuottamaan.
Tuottamaan,
siinä olen hyvä
jos olisin maanviljelijä,
apulantaa ei tarvittaisi,
tiluksillani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Palaan kommentoimaan huomenna pirteämpänä, mutta tämä oli yksinkertaisuudessaan omalaatuinen, hieno!
Nöyrimmät kiitokset! Mukava kuulla että pidit runosta. Mitä olen rustaillut runontapasia,niin ne on tyyliltään aika riisuttuja,aforismiin viittaavia.
Pidän myös karusta tyylistä, ja lopetus oli jopa hauska, mutta silti tyyliin sopiva!
kiittäen palautteesta, positiivinen palaute lämmittää aina mieltä/puolta.